Liikenne- ja viestintävaliokunta ehdotti uutta 1.6.2020 voimaantulevaa tieliikennelakia (729/2018) koskevassa mietinnössään LiVM 16/2018 vp — HE 180/2017 vp eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee yhteistyössä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa yhtenäisen ratkaisun kotihoidon ja vastaavien kotiin tarjottavien palvelujen työntekijöiden pysäköinnin helpottamiseksi ja valmistelee viipymättä asiassa tarvittavat säännösmuutokset. Nyt käsittelyssä olevalla hallituksen esityksellä toteutetaan tätä eduskunnan hyväksymää vaatimusta. 

Valiokunta pitää hyvänä, että jo pitkään keskusteluissa olleisiin kotihoidon pysäköintiongelmiin on löydetty ratkaisuja. Saadun selvityksen mukaan kotihoidon tarve ja määrä tulee muun muassa väestön ikääntymisestä johtuen kasvamaan tulevaisuudessa. Esityksellä parannetaan valiokunnan käsityksen mukaan kotihoidon pysäköintimahdollisuuksia, lisätään kotihoidon asiakkaiden turvallisuutta ja mahdollistetaan, että kotihoidon työntekijöillä on enemmän aikaa käytettävissä asiakkaiden tarpeisiin. Valiokunta katsoo, että esitys on tervetullut askel oikeaan suuntaan, vaikka se ei kaikilta osin ratkaisekaan kotiin tuotavien palvelujen pysäköinnin ongelmia. Keskeiseksi ongelmaksi jää edelleen, että esityksellä ei poisteta kotiin tuotavien palvelujen pysäköintiin kiinteistöjen alueilla liittyviä ongelmia. Jatkossa tarvitaankin lisää toimenpiteitä näiden ongelmien ratkaisemiseksi. 

Yhtenäisellä valtakunnallisella sääntelyllä annetaan kunnille mahdollisuus kotihoidon pysäköintiongelmien vähentämiseen ja näiden palvelujen tehostamiseen. Valiokunta katsoo, että tämän mahdollisuuden hyödyntäminen on tärkeää myös käytännössä. Valiokunta kannustaa näin ollen kuntia ottamaan kotihoidon pysäköintitunnukset käyttöön ja muutoinkin lisäämään kotihoidon pysäköintimahdollisuuksia pysäköinnin suunnittelun avulla. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että sekä kunnat että kiinteistöt pyrkivät kaikin keinoin helpottamaan tilannetta esimerkiksi osoittamalla pysäköintipaikkoja kotihoidon tarpeita varten. Tämä vaatii jatkossa myös yhteistyön tiivistämistä kiinteistöjen sekä isännöitsijöiden kesken. 

Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että tilanteissa, joissa yhteistoiminta-alueet kotihoidon järjestäjinä ulottuvat useiden kuntien alueille, myös kotihoidon pysäköintitunnuksen olisi tärkeää olla yhtenäinen tällä alueella muun muassa valvonnan toimintamahdollisuuksien varmistamiseksi. Valiokunta kannustaa kuntia sopimaan tarpeen mukaan keskenään yhtenäisistä pysäköintitunnuksista tämänkaltaisissa tilanteissa. 

Eräitä tulkintakysymyksiä

Asiantuntijakuulemisessa esitystä on osin kannatettu, mutta osin on myös tuotu esille erilaisia huolenaiheita sääntelyn toimivuudesta ja riittävyydestä.  

Esityksen lähtökohtana on, että kotihoidon pysäköinnille ei aseteta aikarajoitusta, mikä valiokunnan käsityksen mukaan vastaa kotihoidon selkeään tarpeeseen hoitaa vaikeasti ajallisesti ennalta arvioitavissa olevia hoitotilanteita ja lain tarkoitusta yhtenäisen sääntelyn aikaansaamiseksi. Valiokunta katsoo, että pysäköintiajan rajoitus on periaatteessa mahdollista osoittaa koskemaan myös pysäköintitunnuksellisia ajoneuvoja tieliikennelain 75 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tekstillisellä merkillä, mutta tämä ei vastaa esityksen henkeä ja tarkoitusta ja tätä mahdollisuutta tulee siten käyttää harkiten.  

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että pysäköintitunnuksen voivat esityksen mukaan saada yhtenäisin ehdoin sekä yksityiset toimijat että julkiset toimijat, niiden yhtiö- tai hallintomalleista riippumatta, silloin kun ne toteuttavat kunnan lakisääteisiä tehtäviä. Valiokunta painottaa, että pysäköintitunnuksen myöntämisen ehtona on lakiesityksen 190 a §:n mukaan kyseisessä pykälässä määriteltyjen kotiin tuotavien kunnallisten palvelujen tuottaminen. 

Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille huoli, että kotihoidon pysäköintitunnuksella saisi pysäköidä myös liikkumisesteisille henkilöille nimenomaisesti varatulle esteettömälle pysäköintipaikalle. Valiokunta korostaa, että kotihoidon pysäköintitunnuksen pysäköintitavoista säädetään esityksen 39 a §:n viittauksen mukaisesti tieliikennelain 39 §:ssä. Tieliikennelain 39 §:n 2 momentin mukaan pysäköintitunnuksella ei saa pysäköidä sellaiselle alueelle tai paikalle, joka on osoitettu liikennemerkillä vain tiettyjen ajoneuvojen pysäköintiin. Näin ollen valiokunta pitää selvänä, että kotihoidon pysäköintitunnuksella ei saa pysäköidä sellaiselle paikalle, joka on varattu esimerkiksi liikkumisesteisen pysäköintiä varten. 

Valiokunta kiinnittää tulkintaongelmien välttämiseksi huomioita siihen, että lakiehdotuksen 39 a §:n 1 momentin mukaan kotihoidon pysäköintitunnuksella on mahdollista pysäköidä vain kunnan kadulla tai kunnan hallinnoimalla tiealueella. Näin ollen esityksellä ei anneta pysäköintioikeutta kiinteistön omistamalla tai hallitsemalla alueella riippumatta siitä, onko kyse tiealueesta vai maastosta. 

Vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja väärinkäytösten mahdollisuudet

Asiantuntijakuulemisessa on myös tuotu esille, että uuden pysäköintitunnuksen käytöllä voi olla myös liikenneturvallisuutta heikentäviä vaikutuksia erityisesti pysäköitäessä liikenteenohjauslaitteella osoitetuille pysäköintikieltoalueille. Toisaalta on muun muassa tuotu esille, ettei liikkumisesteisen pysäköintitunnusten vastaavasta käytöstä ole käytännössä todettu aiheutuneen liikenneturvallisuutta heikentäviä vaikutuksia. Valiokunta korostaa, että lähtökohtaisesti kaikki turvallisuutta vaarantava tai muuta liikennettä haittaava pysäköiminen on kiellettyä tieliikennelain 37 §:n perusteella. Valiokunta kiinnittää myös huomiota siihen, että 1.6.2020 voimaantulevan tieliikennelain 75 §:n 2 momentti antaa tarvittaessa mahdollisuuden osoittaa tekstillisellä merkillä pysäköintikiellon voimassaoloalueella, että pysäköintikielto koskee myös pysäköintitunnuksellisia ajoneuvoja. Tällainen ratkaisu voi olla jollain tiealueella tarpeen, jos pysäköintikielto on asetettu nimenomaan liikenneturvallisuuden varmistamiseksi. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että sääntely ei johda liikennemerkkien määrän lisääntymiseen, joten menettelyä tulee käyttää vain harkiten. 

Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille myös huolia kotihoidon pysäköintitunnusten mahdollisesta väärinkäytöstä, koska tunnusten käytön valvontaa on pidetty haastavana. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että sääntelyn toimivuutta seurataan ja arvioidaan jatkossa liikenneturvallisuuden ja mahdollisten väärinkäytösten ehkäisemisen kannalta ja että erityisesti liikenneturvallisuus huomioidaan asianmukaisesti myös liikennesuunnittelussa. Erityisen tärkeää on myös varmistaa valvonnan resurssien riittävyys liikenneturvallisuuden varmistamiseksi. Väärinkäytöksiä on osittain mahdollista vähentää myös esimerkiksi ottamalla käyttöön esitetyn sääntelyn mahdollistama digitaalinen pysäköintitunnusjärjestelmä. 

Seurannan ja jatkotoimien tarve

Esityksessä säädetään kotihoidon pysäköintitunnuksella pysäköinnistä tiealueella, eikä esitys siten vaikuta pysäköintiin esimerkiksi taloyhtiöiden ja kiinteistöjen pihoilla. Valiokunta korostaa, että kiinteistöillä on siten jatkossakin merkittävä rooli kotiin tuotavien palvelujen pysäköintimahdollisuuksien järjestämisessä.  

Valiokunta pitää hyvin tärkeänä, että myös kiinteistöjen omistajat ja isännöitsijät ottavat jatkossa aktiivisen roolin tilanteen parantamiseksi. Taloyhtiöiden on mahdollisuuksien mukaan osoitettava kotihoidon pysäköinnille tilaa ja tämä tulee huomioida keskeisenä näkökohtana myös kaavoituksessa. Väestön ikääntyessä kotiin tuotavien palvelujen tarve kasvaa ja eri toimijoiden tulee kantaa vastuunsa kansalaisten välttämättä tarvitseman palvelutarjonnan mahdollistamiseksi. 

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että kotihoidon pysäköintitunnusta koskevan sääntelyn toimivuutta ja sen soveltamisen yhtenäisyyttä seurataan ja arvioidaan tarkasti jatkossa ja arvioidaan myös lisäsääntelyn ja uusien keinojen tarvetta pysäköintiongelmien ratkaisemiseksi. Tämä koskee myös muuta kuin tiealuetta koskevaa sääntelyä, kuten ympäristöministeriön hallinnonalalle kuuluvan maastoliikennelain (1710/1996) sääntelyä. Valiokunta katsoo, että asian jatkovalmistelu on tärkeää myös kansalaisten yhdenvertaisuuden edistämiseksi. 

Hallituksen esityksen HE 17/2020 vp välttämättömät muutosehdotukset

Vallitsevasta poikkeustilasta ja aikataulujen haasteellisuudesta johtuen valiokunta on siirtänyt saman aikaisesti valiokunnan käsittelyssä olevasta hallituksen esityksestä HE 17/2020 vp (niin sanottu tieliikennelain korjauspaketti) tähän mietintöön sellaiset tieliikennelain muutosehdotukset, jotka on välttämätöntä saada voimaan 1.6.2020 uuden tieliikennelain voimaan tullessa. 

Valiokunta kiinnittää poikkeusoloihin ja koronavirustilanteeseen liittymättömänä asiana yleisesti vakavaa huomiota siihen, että liikenne- ja viestintäministeriön lainvalmistelu tulee suunnitella, resursoida ja aikatauluttaa siten, että eduskunnalle jää riittävästi aikaa hallituksen esitysten käsittelyyn.  

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että hallituksen esitykseen HE 17/2020 vp sisältyy useita sellaisia sääntelykokonaisuuksia, joita ministeriö on saadun selvityksen mukaan valmistellut jo pidemmän aikaa. Valiokunta ei pidä lainvalmistelun periaatteiden kannalta ja muutoinkaan hyvänä, että laajasti kansalaisiin ja kaikkiin yhteiskunnan toimijoihin vaikuttavaan tieliikennelakiin tuodaan eduskunnan käsittelyyn mittava korjausesitys vain hieman ennen kyseisen lain voimaantuloa.