Viimeksi julkaistu 28.10.2024 13.57

Valiokunnan mietintö LiVM 2/2024 vp HE 10/2024 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi liikennevakuutuslain, Liikennevakuutuskeskuksesta annetun lain ja vakuutusyhtiölain muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi liikennevakuutuslain, Liikennevakuutuskeskuksesta annetun lain ja vakuutusyhtiölain muuttamisesta (HE 10/2024 vp): Asia on saapunut liikenne- ja viestintävaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • hallitussihteeri Noora Silmonen 
    sosiaali- ja terveysministeriö
  • erityisasiantuntija Sofia Johansson 
    liikenne- ja viestintäministeriö
  • poliisitarkastaja Jari Pajunen 
    sisäministeriö
  • poliisitarkastaja Tuomo Katajisto 
    Poliisihallitus
  • hallintopäällikkö Suvi Miettunen 
    liikenne- ja potilasvahinkolautakunta
  • vakuutuspäällikkö Johanna Johansson 
    If Vahinkovakuutusyhtiö Oy
  • johtaja Janne Jumppanen 
    Liikennevakuutuskeskus
  • johtaja Tapani Alaviiri 
    LähiTapiola-ryhmä Oy
  • Country Manager Finland Elina Bürkland 
    Tier Mobility Finland Oy
  • Public Policy Manager Hannu Oskala 
    Voi Technology AB
  • pääsihteeri Anssi Kannas 
    AKK-Motorsport ry
  • johtaja Hannu Ijäs 
    Finanssiala ry
  • asiantuntija Riku Ainasvuori 
    Harrastemoottoriurheilun Keskusjärjestö ry
  • toimitusjohtaja Pasi Anteroinen 
    Liikenneturva
  • puheenjohtaja Erkki Heikkinen 
    Suomen Moottoriliitto ry
  • lakimies Tapio Nevala 
    Suomen Moottoriliitto ry
  • pääsihteeri Ville Salonen 
    Suomen Moottoriliitto ry
  • puheenjohtaja Jarmo Jokilampi 
    Suomen Motoristit ry
  • toiminnanjohtaja Marko Forsblom 
    Älykkään liikenteen verkosto - ITS Finland ry

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • oikeusministeriö
  • tietosuojavaltuutetun toimisto
  • Valtiokonttori
  • Liikenne- ja viestintävirasto
  • vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta
  • Helsingin kaupunki
  • Suomen Kuntaliitto
  • Turun kaupunki
  • A-Katsastus Group Oy
  • Bird Micro-Electric Mobility
  • Autoliitto ry
  • FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
  • Linja-autoliitto ry
  • Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
  • Suomen Taksiliitto ry

Valiokunta on saanut ilmoituksen, ei lausuttavaa: 

  • Kilpailu- ja kuluttajavirasto
  • MaaS Global Oy

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi liikennevakuutuslakia, Liikennevakuutuskeskuksesta annettua lakia ja vakuutusyhtiölakia. Esityksellä pannaan täytäntöön moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavaa vakuutusta ja vakuuttamisvelvollisuuden voimaansaattamista koskevan direktiivin uudet säännökset. 

Esityksen mukaan liikennevakuutuslain soveltamisalaa tarkennettaisiin direktiivin ajoneuvon käytön määritelmää vastaavasti. Liikennevakuutuslain ajoneuvon määritelmää muutettaisiin siten, että jatkossa hitaat tai kevyet ajoneuvot eivät kuuluisi ajoneuvon määritelmän piiriin. Direktiivin määritelmästä poikettaisiin siten, että ajoneuvo olisi kuitenkin painosta riippumatta sellainen sähköpotkulauta, joka elinkeinotoiminnassa vuokrataan yleisön saataville henkilöiden kuljettamista varten. Toisesta ETA-maasta tuotavan ajoneuvon vakuuttamisvelvollisuutta tarkennettaisiin direktiivin säännöksiä vastaavasti. Liikennevakuutuksen vahinkohistoriatieto olisi jatkossa annettava yhdenmukaisella vakuutus- ja vahinkohistoriatodistuslomakkeella. Liikennevakuutuslakiin lisättäisiin myös säännös, jolla tarkennettaisiin vastuunjakoa ajoneuvoyhdistelmien aiheuttamista vahingoista. Liikennevakuutuslakiin lisättäisiin säännös, jossa säädettäisiin vuokrattavan sähköpotkulaudan kuljettajalle aiheutuneen henkilövahingon korvaamisesta. 

Liikennevakuutuslakiin lisättäisiin myös säännökset vahingon korvaamisesta vakuutusyhtiön joutuessa maksukyvyttömäksi. Vahinkoa kärsinyt, jonka asuinpaikka on Suomessa, voisi esittää korvausvaatimuksen Liikennevakuutuskeskukselle, jos korvausvastuussa oleva vakuutusyhtiö on maksukyvytön. Liikennevakuutuslakiin lisättäisiin säännökset määräajoista, joiden kuluessa Liikennevakuutuskeskuksen on käsiteltävä korvausvaatimus sekä keskuksen tehtävistä ja tiedonsaannista sen toimiessa maksukyvyttömyyselimenä. Myös liikennevakuutuslain yhteistakuujärjestelmää koskevia säännöksiä muutettaisiin siltä osin kuin se on välttämätöntä direktiivin täytäntöönpanemiseksi. 

Esityksessä ehdotetaan eräitä kansallisista lähtökohdista tehtäviä muutoksia liikennevakuutuslakiin. Liikennevakuutuslakiin lisättäisiin säännös, jonka mukaan kilpailuun tai lajiharjoitteluun osallistuneelle ajoneuvon kuljettajalle itselleen aiheutuneita henkilövahinkoja ei korvattaisi kyseisen ajoneuvon vakuutuksesta. Toisaalta taas liikennevakuutuslain soveltamisalaa ehdotetaan laajennettavaksi siten, että liikennevakuutuslain kilpailuja koskenut eristetyn alueenrajaus poistettaisiin. Lisäksi liikennevakuutuslakiin lisättäisiin säännös, jonka mukaan kaivamisesta aiheutuneiden omaisuusvahinkojen korvattavuutta rajoitettaisiin. Lisäksi Liikennevakuutuskeskus ei voisi jatkossa toimia direktiivissä tarkoitettuna korvausedustajana. Muilta osin ehdotetut muutokset olisivat lähinnä teknisiä. 

Lisäksi Liikennevakuutuskeskuksesta annettuun lakiin lisättäisiin säännös koskien Liikennevakuutuskeskuksen maksuvalmiutta. Vakuutusyhtiölain vahinkovakuutuksen riskin sijaintia koskevaa säännöstä ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan direktiivissä säädettyä. 

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.5.2024. 

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

Yleistä

(1) Hallituksen esityksen pääasiallisena tarkoituksena on panna kansallisesti täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2021/2118 moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavasta vakuutuksesta ja vakuuttamisvelvollisuuden voimaansaattamisesta annetun direktiivin 2009/103/EY muuttamisesta. Esitykseen sisältyy kuitenkin myös eräitä kansallisia muutosehdotuksia. 

Vakuuttamisvelvollisuus ja vahinkojen korvaaminen

(2) Valiokunta pitää hyvänä, että esityksellä pyritään parantamaan mikroliikkumisen liikenneonnettomuuksien vahingonkärsijöiden asemaa ja vähentämään yhteiskunnalle onnettomuuksista syntyviä kustannuksia vakuuttamisvelvollisuutta koskevan sääntelyn avulla. 

(3) Asiantuntijakuulemisessa on pääosin pidetty perusteltuna esityksen mukaista ajoneuvon määritelmän tarkentamista siten, että vakuuttamisvelvollisuus koskee ajoneuvoja, joiden rakenteellinen nopeus on enemmän kuin 25 kilometriä tunnissa tai joiden massa on enemmän kuin 25 kilogrammaa. 

(4) Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että elinkeinonharjoittajien vuokraamat sähköpotkulaudat tulevat kuitenkin esityksen mukaan liikennevakuutettaviksi niiden painosta riippumatta. Täytäntöönpantava EU-direktiivi ei edellytä tällaista sääntelyä, eli kyseessä on puhtaasti kansallinen sääntelyratkaisu. Ehdotuksen tavoitteena on varmistaa, ettei vuokrattavien sähköpotkulautojen massaa ja sitä kautta niiden turvaominaisuuksia pyritä vähentämään vakuuttamisvelvollisuudesta johtuen. Sääntelyn on arvioitu osaltaan myös voivan luoda sähköpotkulautoja vuokraaville yrityksille kannustimia kehittää toiminnan turvallisuutta ja vaikuttaa sitä kautta myös vakuutusmaksujen suuruuteen. 

(5) Esityksessä ehdotetaan vuokratun sähköpotkulaudan kuljettajan henkilövahinkojen korvattavuus rajattavaksi vain liikennevakuutuslaissa tarkoitettuihin sairaanhoitokustannuksiin. Kyseinen ehdotus rajaa vuokratun sähköpotkulaudan kuljettajan vahinkojen korvattavuutta verrattuna muiden ajoneuvojen kuljettajille korvattaviin vahinkoihin. Jos vahinkoon on osallisena muitakin moottoriajoneuvoja, korvataan vahinkoon syyttömän sähköpotkulaudan kuljettajan vahingot esityksen mukaan täysimääräisesti kuten nykyisinkin onnettomuuteen syyllisen vastapuolen liikennevakuutuksesta. Myös sähköpotkulaudan liikenteeseen käyttämisestä kolmansille osapuolille aiheutuneet vahingot korvataan täysimääräisesti. 

(6) Saadun selvityksen mukaan esityksen sähköpotkulautojen vakuuttamista ja niiden käytöstä aiheutuneiden vahinkojen korvaamista koskeva muutos parantaa vahinkoa kärsineiden asemaa, mutta tuo samalla potkulautojen vuokrausta harjoittaville yritykselle velvoitteita ja kustannuksia. Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille myös arvioita, joiden mukaan vuokrauspalvelujen tarjonta saattaa jatkossa vähentyä joillain alueilla kustannusten lisääntymisestä johtuen. Edellä mainituilla kuljettajan vahinkojen korvattavuutta koskevilla rajauksilla pyritään esityksessä siihen, että vakuuttamisen kustannukset säilyisivät kohtuullisina.  

Liikenneturvallisuus ja onnettomuuksista aiheutuvat kustannukset

(7) Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että mikroliikkumista koskevaa sääntelyä kehitetään ja pyritään jatkossa edistämään erityisesti sähköpotkulautojen käytön turvallisuutta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kevyiden sähköajoneuvojen kuljettajien onnettomuuksista aiheutuu yhteiskunnalle myös merkittäviä kustannuksia ja näitä kustannuksia tulee jatkossa saada olennaisesti vähennettyä. 

(8) Valiokunta katsoo, että esitys on kustannusten vähentämisen kannalta oikeansuuntainen, mutta esityksen vaikutukset verrattuna yhteiskunnan kokonaiskustannuksiin ovat kuitenkin saadun selvityksen mukaan suhteellisen vähäisiä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kunnat ja myöskin sähköpotkulautoja vuokraavat yritykset ovat omalta osaltaan toteuttaneet turvallisuutta edistäviä ratkaisuja. Tästä huolimatta jatkossa on tärkeää löytää uusia tehokkaita ja vaikuttavia keinoja mikroliikkumisen liikenneturvallisuuden parantamiseen. 

(9) Valiokunnan saaman selvityksen mukaan yleisesti ottaen kunnat ja kaupungit pitävät sähköpotkulautapalveluita, kuten muitakin mikroliikkumispalveluita, tervetulleena lisänä liikkumiseen ja matkaketjuihin. Mikroliikkumisen toivotaan kuitenkin yleisesti kehittyvän nykyistä turvallisemmaksi, mihin tarkoitukseen kunnat tarvitsevat käyttöönsä nykyistä tehokkaampia työkaluja. Saadun selvityksen mukaan nämä kuntien toivomat työkalut liittyvät mm. mahdollisuuksiin edellyttää sellaisten teknisten järjestelmien käyttöä, joilla voidaan hallinnoida nopeuksia, pysäköintiä tai asettaa muita vastaavia rajoituksia. 

(10) Valiokunta pitää saamansa selvityksen perusteella tärkeänä, että mikroliikkumista ja sen liikenneturvallisuutta arvioidaan kokonaisuutena ja varmistaen sääntelyn yhtenäisyys ja yhteentoimivuus muun sääntelyn kanssa. Liikenne- ja viestintäministeriössä on saadun selvityksen mukaan käynnistetty syksyllä 2023 hallitusohjelman mukainen kevyitä sähköajoneuvoja koskeva lainsäädäntöhanke, jonka tavoitteena on laatia hallituksen esitys liikenneturvallisuuden parantamiseksi tarvittavista lainsäädäntömuutoksista. Hankkeen tavoitteena on myös samalla mahdollistaa uudenlaisia liikkumisen palveluita ja innovaatioita. Työryhmän tehtävänä on selvittää ja arvioida, millaista sääntelyä tarvitaan, jotta kevyillä sähköajoneuvoilla liikkuminen ja pysäköiminen on jatkossa mahdollisimman turvallista, eikä se vaaranna myöskään muun liikkumisen esteettömyyttä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan työryhmä tarkastelee työssään muun muassa kuntien mahdollisuuksia ohjata mikroliikkumista, viranomaisten mahdollisuuksia puuttua tienkäyttäjien liikennerikkomuksiin ja -rikoksiin sekä pysäköintivirheisiin, mikroliikkumisen promillerajaa ja sen valvontaa sekä sähköpotkulautailun liikennesääntöjen yhtenäistämistä. Valiokunnan näkemyksen mukaan myös toimilupajärjestelmää on syytä arvioida. 

(11) Valiokunta pitää työryhmän työtä erittäin tärkeänä ja kannustaa kokonaisvaltaiseen arviointiin ja keinovalikoimaan käsillä olevien ongelmien ratkaisemiseksi. Valiokunta painottaa selkeiden ja yhtenäisten pelisääntöjen tarvetta mikroliikkumisen turvallisuuden varmistamiseksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että valtioneuvosto toteuttaa jatkossa edellä mainitun selvitystyön pohjalta viipymättä tarvittavat lainsäädännölliset ynnä muut vastaavat toimenpiteet mikroliikkumisen liikenneturvallisuuden parantamiseksi sekä onnettomuuksien määrän ja yhteiskunnalle onnettomuuksista aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi.  

Moottoriurheilun lajiharjoittelu

(12) Valiokunta pitää voimassa olevan eristettyä aluetta koskevan soveltamisalasääntelyn poistamista tarkoituksenmukaisena ja tärkeänä kyseisestä sääntelystä aiheutuneiden käytännön tulkintaongelmien vuoksi. 

(13) Esityksessä ehdotetaan, että kilpailuun tai lajiharjoitteluun osallistuneelle ajoneuvon kuljettajalle aiheutuneita vahinkoja ei korvattaisi liikennevakuutuksesta. Tällaisissa tilanteissa liikennevakuutus kattaisi sivullisille aiheutuneet vahingot, mutta ei kuljettajalle aiheutuneita vahinkoja. Kuljettajan vahingot voitaisiin kattaa muulla vakuutusturvalla. 

(14) Esityksen 1. lakiehdotuksen 41 a §:n perusteluissa on määritelty lajiharjoittelu siten, että lajiharjoittelulla tarkoitetaan ohjattua tai valvottua harjoitteluohjelman mukaista harjoittelua, joka tähtää kilpailuihin. Asiantuntijakuulemisessa on osin toivottu perustelujen määrittelyn täsmentämistä tai yksinkertaistamista mutta pidetty kuitenkin ehdotettua muotoilua lähtökohtaisesti melko hyvänä ja täsmällisenä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan määrittelyyn esityksessä sisältyvät edellä mainitut elementit ovat tarpeen tulkintaongelmien ja näyttöongelmien välttämiseksi erilaisten toisistaan poikkeavien käytännön tilanteiden varalta, ja tästä syystä valiokunta ei ole muuttanut tai täydentänyt esityksen perustelujen tulkintaohjetta.  

Lain noudattamisen valvonta

(15) Asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että nyt käsittelyssä olevien muutosten myötä poliisin tulee käyttää arviolta vähintään kaksi henkilötyövuotta nykyistä enemmän liikennevakuutusten voimassaolon selvittämiseen ja mahdollisen vakuuttamattomuuden aiheuttamiin toimenpiteisiin. 

(16) Viranomaisvalvonnan kannalta asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että eniten käytännön haasteita tulevat todennäköisesti aiheuttamaan sellaiset yksityisomistuksessa olevat yli 25 kilogramman nettopainoiset kevyet sähköajoneuvot, jotka tulee esityksen mukaan vakuuttaa. Saadun selvityksen mukaan kyseisten ajoneuvojen yksilöinti ja erottaminen liikenteessä tulee väistämättä olemaan valvontaviranomaisille haastavaa. Valiokunta toivoo, että valvonnan toteuttamiseen löydetään toimivia menettelyjä käytännön tasolla, koska valvonnan tehokkuudella on keskeinen merkitys sääntelyn tavoitteiden saavuttamisen kannalta.  

Sääntelyn voimaantulo

(17) Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että laille suunniteltu voimaantuloaikataulu on varsin tiukka, ja erityisesti asiakkaiden riittävälle informoimiselle ja muutoinkin sääntelyn toimeenpanon käytännön toteuttamiselle tulee varata riittävästi aikaa. Valiokunta katsoo näin ollen, että sääntelyn on tarkoituksenmukaista tulla voimaan vasta suunniteltua myöhemmin ja joka tapauksessa aikaisintaan 1.6.2024. 

Tiedottaminen ja seuranta

(18) Valiokunta pitää tärkeänä, että esityksessä ehdotetuista muutoksista tiedottamiseen kuluttajille ja muille toimijoille panostetaan riittävästi. Asiantuntijakuulemisessa on katsottu, että erityisesti sähköpotkulautojen liikennevakuutuksen kuljettajan vahinkojen korvaamisen rajautumisesta pelkkiin sairaanhoitokustannuksiin tulee tiedottaa laajasti. 

(19) Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että sääntelyn turvallisuus- ja kustannusvaikutuksia sekä vaikutuksia tarjottaviin palveluihin arvioidaan jatkossa kattavasti ja että valtioneuvosto seuraa myös vakuuttamisvelvollisuuden piirin ulkopuolelle rajattujen mikroliikkumismuotojen onnettomuuksia, niiden määrää ja onnettomuuksien syitä. Lisäksi on tarpeen seurata ja arvioida vuokratun sähköpotkulaudan määrittelyn sekä moottoriurheilua koskevan sääntelyn käytännön toimivuutta. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että jatkossa seurataan, voiko nyt esitetyillä soveltamisalan rajauksilla olla myös sen suuntaisia vaikutuksia, että esimerkiksi sähköpotkulautojen yksityiskäyttö siirtyisi nykyistä enemmän kevyempien ja turvallisuuden kannalta heikompien kulkuvälineiden käyttöön.  

VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Laki liikennevakuutuslain muuttamisesta

1 §. Lain soveltamisala.

Valiokunta on tehnyt pykälän 3 momenttiin lakiteknisen korjauksen. 

2 §. Määritelmät.

Valiokunta on tehnyt pykälän 22 kohtaan lakiteknisen korjauksen. 

91 b §. Liikennevakuutuskeskuksen tehtävät ja tiedonsaanti maksukyvyttömyyselimenä.

Asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota siihen, että esityksen 91 b §:n 5 momentin säännöskohtaisten perusteluiden mukaan henkilötietojen käsittely vakuutustoiminnassa on sallittua tietosuojalain (1050/2018) 6 §:n 1 momentin 1 kohdan ja 7 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla. Valiokunta ei ole tehnyt muutoksia ehdotettuun pykälään, mutta kiinnittää säännöksen tulkinnan kannalta huomiota siihen, että kyseinen esityksen perusteluissa oleva 7 §:ää koskeva viittaus tulisi kohdistua 7 §:n 1 momentin 2 kohtaan. 

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS

Liikenne- ja viestintävaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 10/2024 vp sisältyvät 2. ja 3. lakiehdotuksen. Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 10/2024 vp sisältyvän 1. lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) 

Valiokunnan muutosehdotukset

1. Laki liikennevakuutuslain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan liikennevakuutuslain (460/2016) 1 §, 2 §:n 1 ja 21 kohta, 8 §, 32 §:n 3 momentti, 34 §;n 1 momentti, 42 §, 43 §:n 1 momentti, 62 §:n 2 momentti, 66 §, 67 §:n 2 momentti, 70 §:n 3 ja 4 momentti, 74 §:n 3 momentti, 75 §:n 2 momentti, 86 §:n 2 momentti, 92 §:n 2 momentti sekä 94 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 1 kohta laissa 92/2021, 2 §:n 21 kohta laissa 566/2022, 32 §:n 3 momentti laissa 244/2020 sekä 42 ja 66 §, 67 §:n 2 momentti ja 92 §:n 2 momentti laissa 960/2019, sekä  
lisätään 2 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 92/2021 ja 566/2022, uusi 22 kohta, lakiin uusi 6 a §, 19 §:ään uusi 2—5 momentti, lakiin uusi 34 a §, 39 a § ja 41 a §, 69 §:ään uusi 5 momentti, 74 §:ään uusi 4 momentti sekä lakiin uusi 91 a ja 91 b § seuraavasti:  
1 § 
Lain soveltamisala 
Tässä laissa säädetään moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä aiheutuvien henkilö- ja esinevahinkojen korvaamisesta sekä näiden vahinkojen varalta otettavasta liikennevakuutuksesta. 
Arvioitaessa sitä, käytetäänkö moottoriajoneuvoa liikenteeseen tässä laissa tarkoitetulla tavalla merkitystä ei ole moottoriajoneuvon ominaisuuksilla tai sillä, missä moottoriajoneuvoa käytetään tai onko moottoriajoneuvo paikallaan vai liikkeessä. 
Moottoriajoneuvo ei ole tässä laissa tarkoitetussa liikenteessä, kun: 
1) sitä liikenneväylistä erillään olevassa paikassa käytetään olennaisesti muuhun tarkoitukseen kuin henkilöiden tai tavaran kuljettamiseen; 
2) se on säilytettävänä, korjattavana, huollettavana tai pestävänä liikenneväylistä erillään olevassa paikassaValiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi . Muutosehdotus päättyy 
2 § 
Määritelmät 
Tässä laissa tarkoitetaan: 
1) ajoneuvolla sellaista moottoriajoneuvoa, joka kulkee mekaanisella voimalla maata mutta ei raiteita pitkin, ja jonka suurin rakenteellinen nopeus on yli 25 kilometriä tunnissa tai suurin nettopaino yli 25 kilogrammaa, sekä painosta riippumatta vuokrattua sähköpotkulautaa, sekä kytkettyä tai irrallista perävaunua, ei kuitenkaan ajoneuvolain (82/2021) 28 §:n 1 momentissa tarkoitettua sähköavusteista polkupyörää;  
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
21) sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavalla viranomaisella hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) 5 §:ssä tarkoitettuja hyvinvointialueita sekä Uudenmaan maakunnan hyvinvointialueita, Helsingin kaupunkia ja HUS-yhtymää siltä osin kuin ne järjestävät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain (615/2021) mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoa;  
22) vuokratulla sähköpotkulaudalla sellaista 1 kohdassa tarkoitettua sähkömoottorilla varustettua astinlaudalla seisten ohjattavaa ja ohjaustangolla varustettua kaksipyöräistä ajoneuvoa, jonka rakenteellinen nopeus on enintään 25 kilometriä tunnissa, joka elinkeinotoiminnassa vuokrataan yleisön saataville henkilöiden kuljettamista vartenValiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi . Muutosehdotus päättyy 
6 a § 
Ajoneuvon tuominen toisesta ETA-valtiosta 
Jos ajoneuvo tuodaan toisesta ETA-valtiosta Suomeen, ajoneuvon ostaja voi valita, vakuuttaako hän ajoneuvon siinä jäsenvaltiossa, jossa ajoneuvo on rekisteröity, vai Suomessa. 
8 § 
Poikkeukset vakuuttamisvelvollisuudesta 
Liikennevakuutusta ei tarvitse ottaa: 
1) sellaiselle moottorityökoneelle tai traktorille, jota ei tarvitse rekisteröidä ja jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 15 kilometriä tunnissa; 
2) sadon tuottamiseen tai sadonkorjuuseen tarkoitetulle maatilatalouden moottorityökoneelle, jota ei tarvitse rekisteröidä;  
3) perävaunulle, jota ei tarvitse rekisteröidä; 
4) sellaiselle yksinomaan vammaisten käyttöön tarkoitetulle sähköpyörätuolille tai muulle vastaavalle kevytrakenteiselle ajoneuvolle, jota ei tarvitse rekisteröidä; 
5) ajoneuvolle, jota ei tarvitse rekisteröidä eikä käytetä liikenteessä; 
6) ajoneuvolle, jonka omistaja tai haltija on Suomen valtio; 
7) ajoneuvolle, jonka aiheuttamasta liikennevahingosta vastaa jokin muu valtio tai sen korvauselin; 
8) ajoneuvolle, joka on poistettu liikennekäytöstä eikä käytetä liikenteessä; 
9) ajoneuvolle, joka on poistettu lopullisesti liikennekäytöstä. 
Ajoneuvon omistajalla ja haltijalla on kuitenkin oikeus vakuuttaa 1 momentin 5, 6 ja 8 kohdassa tarkoitettu ajoneuvo. 
19 § 
Vahinkohistoriatieto 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Vakuutusyhtiön on toimitettava vahinkohistoriatieto käyttämällä vakuutus- ja vahinkohistoriatodistuslomaketta, jonka muoto ja sisältö vahvistetaan direktiivin 16 artiklan kuudennen kohdan nojalla annetussa komission täytäntöönpanosäädöksessä. 
Vahinkohistoriatieto voidaan antaa myös Liikennevakuutuskeskuksen toimesta. 
Kun vakuutusyhtiö ottaa huomioon vakuutus- ja vahinkohistoriatodistuksia, se ei saa kohdella vakuutuksenottajia syrjivästi tai korottaa heidän vakuutusmaksujaan heidän kansalaisuutensa tai heidän edellisen asuinjäsenvaltionsa perusteella. Jos vakuutusyhtiö ottaa vakuutusmaksuja määrittäessään huomioon vakuutus- ja vahinkohistoriatodistukset, sen on kohdeltava muissa jäsenvaltioissa annettuja todistuksia yhdenvertaisesti Suomessa annettujen todistusten kanssa myös soveltaessaan mahdollisia alennuksia. 
Vakuutusyhtiön on julkaistava yleinen kuvaus toimintaperiaatteista, joiden mukaisesti se käyttää vakuutus- ja vahinkohistoriatodistuksia laskiessaan vakuutusmaksuja. 
32 § 
Korvausvastuu liikennevahingosta 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Mitä 33—39, 39 a, 49—62, 62 a, 63, 64—68, 73 ja 79—83 §:ssä, 84 §:n 1 momentissa ja 85 §:ssä säädetään vakuutusyhtiöstä, sovelletaan myös Valtiokonttoriin. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
34 § 
Henkilövahingon korvaaminen 
Korvaus henkilövahingosta määrätään vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2, 2 a—2 d, 3, 4, 4 a, 4 b, 7 ja 8 §:n sekä 7 luvun 3 §:n mukaisesti, jollei tässä laissa toisin säädetä. Oikeutta korvaukseen kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta ei ole, jos henkilövahinko on vähäinen. Vuokratun sähköpotkulaudan kuljettajan henkilövahingon korvaamisesta säädetään tämän lain 34 a §:ssä. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
34 a § 
Vuokratun sähköpotkulaudan kuljettajan henkilövahingon korvaaminen  
Vuokratun sähköpotkulaudan kuljettajalle aiheutuneesta henkilövahingosta korvataan vuokratun sähköpotkulaudan vakuutuksesta ainoastaan liikennevakuutuslaissa tarkoitetut sairaanhoitokustannukset. 
39 a § 
Ajoneuvoyhdistelmän aiheuttamat vahingot 
Jos liikennevahingon on aiheuttanut ajoneuvoyhdistelmä, joka koostuu yhdestä tai useammasta perävaunusta ja niitä vetävästä ajoneuvosta, vahingosta vastaa vetoajoneuvon vakuuttanut vakuutusyhtiö, jollei vahinko johdu perävaunun puutteellisesta kunnosta, jolloin vahingosta vastaa perävaunun vakuuttanut vakuutusyhtiö. 
Jos liikennevahingon on aiheuttanut ajoneuvoyhdistelmä, joka koostuu yhdestä tai useammasta perävaunusta ja niitä vetävästä ajoneuvosta, eikä vetoajoneuvoa voida tunnistaa, vahingosta vastaa perävaunun vakuuttanut vakuutusyhtiö tai perävaunut vakuuttaneet vakuutusyhtiöt yhteisvastuullisesti. 
Jos liikennevahingon on aiheuttanut ajoneuvoyhdistelmä, ja vahingosta vastuussa olevan vakuutuksen 38 §:ssä tarkoitettu korvattavan esinevahingon enimmäismäärä ylittyy, ylimenevä osa korvataan ajoneuvoyhdistelmän toisen osan vakuutuksesta. 
41 a § 
Kilpailuun osallistuneelle kuljettajalle aiheutuneet vahingot 
Kilpailuun tai lajiharjoitteluun osallistuneen ajoneuvon vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut kyseisen ajoneuvon kuljettajalle edellyttäen, että mainitussa toiminnassa ei ollut noudatettava liikennesääntöjä. 
42 § 
Eräiden työsuoritusten aikana sattuneet vahingot 
Vahinkoa ei korvata, kun se on aiheutunut kuormauksen, kuorman purkamisen tai muun työsuorituksen aikana: 
1) ajoneuvon ollessa paikoillaan ajoneuvon omistajalle, haltijalle, kuljettajalle tai muulle henkilölle, joka suorittaa tässä tarkoitettua työtä; eikä 
2) työsuorituksen kohteena olevalle omaisuudelle taikka tähän toimintaan osalliselle toiselle ajoneuvolle. 
Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, kaivamisesta aiheutunutta omaisuusvahinkoa ei korvata. 
43 § 
Vakuuttamisvelvollisuudesta vapautetun ajoneuvon aiheuttama vahinko 
Liikennevakuutuskeskus korvaa Suomessa sattuneen liikennevahingon, joka on aiheutunut sellaisen ajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä, jonka pysyvä kotipaikka on Suomessa ja jolle ei 8 §:n 1 momentin 1—4 kohdan mukaan tarvitse ottaa liikennevakuutusta. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
62 § 
Korvauksen suorittamisen määräaika 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Vakuutusyhtiön on suoritettava korvaus tai ilmoitettava, ettei korvausta suoriteta, joutuisasti ja viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut vakuutussopimuslain 69 §:ssä tarkoitetut asiakirjat ja tiedot ja muun riittävän selvityksen. Tässä tarkoitettuna selvityksenä ei pidetä liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan ratkaisusuositusta silloinkaan, kun se on tämän lain 66 §:n mukaan pyydettävä. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
66 § 
Velvollisuus pyytää ratkaisusuositusta liikenne- ja potilasvahinkolautakunnalta 
Vakuutusyhtiön on, jollei korvausasiaa ole lainvoimaisesti ratkaistu tuomioistuimessa, pyydettävä liikenne- ja potilasvahinkolautakunnalta ratkaisusuositus vireillä olevassa korvausasiassa, kun asia koskee: 
1) pysyvän ansionmenetyksen taikka kuoleman perusteella suoritettavaa jatkuvaa korvausta tai sen sijasta suoritettavaa kertakaikkista pääoma-arvoa; 
2) jatkuvan korvauksen korottamista tai alentamista vahingonkorvauslain 5 luvun 8 §:n perusteella; 
3) haitan perusteella suoritettavaa korvausta, jos vamma on vaikea; 
4) virheellisen päätöksen oikaisua asianosaisen vahingoksi, jos asianosainen ei suostu virheen korjaamiseen; ratkaisusuositusta ei tarvitse kuitenkaan pyytää, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä tai jos kysymyksessä on ilmeinen kirjoitus- tai laskuvirhe. 
Jos vakuutusyhtiön päätös poikkeaa lautakunnan ratkaisusuosituksesta korvauksensaajan vahingoksi, vakuutusyhtiön on liitettävä ratkaisusuositus päätökseensä ja annettava päätös tiedoksi lautakunnalle. 
Lautakunnalle esitettävästä ratkaisusuosituspyynnöstä huolimatta vakuutusyhtiön on 62 §:n mukaisesti suoritettava korvauksen riidaton osa. 
67 § 
Korvauksen viivästyminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Viivästyskorotusta ja viivästyskorkoa on maksettava sitä päivää seuraavasta päivästä lukien, jona vakuutusyhtiön olisi 62 ja 70 §:n mukaan viimeistään tullut suorittaa korvaus. Jos selvitystä on pidettävä riittämättömänä ainoastaan korvauksen määrän osalta, viivästyskorotusta ja viivästyskorkoa on kuitenkin maksettava sille korvauksen määrälle, jota kohtuudella voidaan pitää selvitettynä. Saman päätöksen perusteella myöhemmin suoritettavalle korvauserälle viivästyskorotus lasketaan kuitenkin eräpäivästä. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
69 § 
Korvausedustaja ja korvausasiamies 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Jos vakuutusyhtiö tai sen korvausedustaja ei noudata tässä pykälässä säädettyä, Finanssivalvonta voi ryhtyä Finanssivalvonnasta annetussa laissa (878/2008) säädettyihin valvontatoimenpiteisiin vakuutusyhtiötä kohtaan. 
70 § 
Oikeus vaatia korvausta korvausedustajalta 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Jos korvausvastuu kiistetään osittain tai kokonaan tai se on epäselvä taikka jos vahinkojen suuruutta ei ole kokonaan määritelty, vakuutusyhtiön tai sen korvausedustajan on 2 momentissa mainitun ajan kuluessa annettava perusteltu kirjallinen vastaus korvausvaatimukseen. 
Liikennevakuutuskeskus ei saa toimia toisessa ETA-valtiossa sijaitsevan vakuutusyhtiön Suomeen nimettynä korvausedustajana. 
74 § 
Liikennevakuutuskeskuksen takautumisoikeus 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Liikennevakuutuskeskuksella on oikeus vaatia takaisin 91 a §:n perusteella maksamansa korvaus sen ETA-valtion maksukyvyttömyyselimeltä, jossa maksukyvyttömän vakuutusyhtiön kotipaikka on. 
Jos Liikennevakuutuskeskus on vakuutusyhtiön maksukyvyttömyyden seurauksena maksanut vahinkoa kärsineelle korvausta 91 a §:n mukaisesti, vahinkoa kärsineen oikeus korvaukseen selvitys- tai konkurssipesästä siirtyy keskukselle siihen määrään saakka kuin tämä on korvausta maksanut. 
75 § 
Jakojärjestelmä ja siitä katettavat kustannukset 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Jakojärjestelmällä katettavat kustannukset (jakojärjestelmäkustannukset) ovat: 
1) Liikennevakuutuskeskuksen vastuulla olevista vahingoista aiheutuvat kustannukset ilman 2—6 kohdassa tarkoitettuja korvauksia, josta määrästä on vähennetty sekä 27 ja 28 §:n mukaiset maksut että raja- ja siirtoliikennevakuutuksien maksut; 
2) 35 §:ssä tarkoitetut jatkuviin korvauksiin liittyvät indeksitarkistukset; 
3) 34, 34 a, 53, 54, 58 ja 59 §:ssä säädetyt sairaanhoidon korvaukset, jotka maksetaan, kun vahinkotapahtuman sattumispäivää seuraavan kalenterivuoden alusta on kulunut yli yhdeksän vuotta; 
4) sellaiset liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun kuntoutuksen korvaukset, jotka maksetaan, kun vahinkotapahtuman sattumispäivää seuraavan kalenterivuoden alusta on kulunut yli yhdeksän vuotta; 
5) 55 §:n mukainen täyskustannusmaksu, kun vahinkotapahtuman sattumispäivää seuraavan kalenterivuoden alusta on kulunut yli yhdeksän vuotta; 
6) korvaukset suurvahingosta siten kuin 4 momentissa säädetään. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
86 § 
Tietokeskus 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Vahinkoa kärsineiden etujen turvaamiseksi, tietojen nopean saatavuuden varmistamiseksi 70 §:ssä tarkoitetuissa vahinkotapauksissa sekä toisesta jäsenvaltiosta toimitettujen ajoneuvojen vakuuttamisvelvollisuuteen liittyvien tarpeellisten tietojen saatavuuden varmistamiseksi Liikennevakuutuskeskus kerää ja jakaa tietoja, joilla on vaikutusta korvauksen saamiseen, sekä avustaa näiden tietojen saamisessa siihen oikeutettuja. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
91 a § 
Vahingon korvaaminen vakuutusyhtiön maksukyvyttömyystilanteessa 
Vahinkoa kärsinyt, jonka asuinpaikka on Suomessa, voi esittää korvausvaatimuksensa suoraan Liikennevakuutuskeskukselle, jos Suomessa tai toisessa ETA-valtiossa sattuneesta liikennevahingosta korvausvastuussa oleva vakuutusyhtiö on maksukyvytön. 
Suomalainen vakuutusyhtiö katsotaan 1 momentissa tarkoitetulla tavalla maksukyvyttömäksi, jos se on asetettu selvitystilaan tai konkurssiin. Selvitystilan alkamisesta säädetään vakuutusyhtiölain 23 luvun 5 §:ssä ja konkurssiin asettamisesta mainitun luvun 29 §:ssä. Jos vakuutusyhtiön kotipaikka on toisessa ETA-valtiossa, maksukyvyttömyyden alkaminen määräytyy sen kotijäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti. 
Liikennevakuutuskeskuksen on kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona vahinkoa kärsinyt on esittänyt korvausvaatimuksensa, korvattava liikennevahinko tai tehtävä perusteltu korvaustarjous, jos se on todennut olevansa korvausvastuussa vahingosta, korvausvaatimusta ei kiistetä ja vahingon suuruus on kokonaan tai osittain määritelty. 
Liikennevakuutuskeskuksen on annettava vahinkoa kärsineelle kirjallinen perusteltu vastaus korvausvaatimuksessa esitettyihin seikkoihin, jos se toteaa, ettei vakuutusyhtiö ole 2 momentissa tarkoitetulla tavalla maksukyvytön, tai korvausvastuu kiistetään tai se on epäselvä taikka vahingon suuruuttaValiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi a Poistoehdotus päättyy ei ole kokonaan määritelty. Perusteltu vastaus on annettava kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona vahinkoa kärsinyt on esittänyt korvausvaatimuksensa. 
Liikennevakuutuskeskuksen on suoritettava korvaus vahinkoa kärsineelle ilman aiheetonta viivytystä ja joka tapauksessa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun vahinkoa kärsinyt on ilmoittanut hyväksyvänsä korvaustarjouksen. Jos korvauksen määrä ei ole riidaton, Liikennevakuutuskeskuksen on suoritettava korvauksen riidaton osa tässä momentissa tarkoitetun määräajan puitteissa. 
91 b § 
Liikennevakuutuskeskuksen tehtävät ja tiedonsaanti maksukyvyttömyyselimenä 
Jos liikennevakuutusta harjoittava suomalainen vakuutusyhtiö joutuu 91 a §:ssä tarkoitetulla tavalla maksukyvyttömäksi, Liikennevakuutuskeskuksen on viipymättä ilmoitettava asiasta muiden ETA-valtioiden direktiivin 10 a artiklan 1 kohdassa ja 25 a artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille maksukyvyttömyyselimille. 
Liikennevakuutuskeskuksen on ilmoitettava sille saapuneesta vakuutusyhtiön maksukyvyttömyyteen liittyvästä korvausvaatimuksesta vastaavalle maksukyvyttömyyselimelle vakuutusyhtiön kotijäsenvaltiossa sekä maksukyvyttömälle vakuutusyhtiölle tai vakuutusyhtiön vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY (Solvenssi II) 268 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetulle hallinnonhoitajalle tai f alakohdassa tarkoitetulle selvittäjälle. 
Vakuutusyhtiön, sen hallinnonhoitajan tai selvittäjän on ilmoitettava Liikennevakuutuskeskukselle, jos vakuutusyhtiö suorittaa korvauksen sellaisesta vahingosta, josta on ilmoitettu myös Liikennevakuutuskeskukselle. 
Jos liikennevakuutusta harjoittava suomalainen vakuutusyhtiö on 91 a §:ssä tarkoitetulla tavalla maksukyvytön, Liikennevakuutuskeskuksen on hyvitettävä toisen ETA-valtion maksukyvyttömyyselimen niin vaatiessa maksukyvyttömyyselimelle sen vahinkoa kärsineelle maksama korvaus liikennevahingosta. Hyvitys on maksettava kohtuullisessa ajassa, joka ei saa ylittää kuutta kuukautta, elleivät Liikennevakuutuskeskus ja maksukyvyttömyyselin kirjallisesti sovi toisin. 
Liikennevakuutuskeskuksella on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada tässä pykälässä ja 91 a §:ssä tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi välttämättömät tiedot vakuutusyhtiöltä, 2 momentissa tarkoitetulta vakuutusyhtiön hallinnonhoitajalta ja selvittäjältä sekä Finanssivalvonnalta. 
92 § 
Vakuutusyhtiön selvitystila ja konkurssi 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Liikennevakuutuskeskus huolehtii suomalaisen vakuutusyhtiön selvitystilan ja konkurssin yhteydessä korvausten maksamisesta myös sen jälkeen, kun vakuutuskanta ja sitä vastaava omaisuus on siirretty keskukselle, sekä muista vakuutusyhtiölain 23 luvun 21 §:ssä ja ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain 49 §:ssä säädetyistä tehtävistä. Sellaisen vakuutusyhtiön, jonka kotipaikka on muussa ETA-valtiossa kuin Suomessa, selvitystilassa tai konkurssissa vakuutuskanta ja sitä vastaava omaisuus voidaan siirtää Liikennevakuutuskeskukselle, jos Finanssivalvonta hyväksyy siirron. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
94 § 
Vakuutusyhtiöille määrättävä yhteistakuumaksu 
Jos suomalaisen vakuutusyhtiön selvitystilan tai konkurssin johdosta tämän lain mukainen korvaus jää joko osittain tai kokonaan turvaamatta vakuutuksenottajien lisämaksuvelvollisuuden toteuttamisen jälkeen, korvauksesta tai sen osasta vastaavat muut liikennevakuutusta harjoittavat suomalaiset vakuutusyhtiöt yhdessä. Turvaamatta jäävä osuus rahoitetaan perimällä vuosittain yhteistakuumaksu niiltä suomalaisilta vakuutusyhtiöiltä, jotka harjoittavat liikennevakuutusta maksuunpanovuonna. Vakuutusyhtiö voi sisällyttää yhteistakuumaksusta aiheutuvan menojen lisäyksen liikennevakuutuksen erääntyviin vakuutusmaksuihin. 
Yhteistakuumaksun suuruus määräytyy vakuutusyhtiön liikennevakuutuksesta saaman taikka tällä vakuutuksella katettavien riskien perusteella arvioidun vakuutusmaksutulon mukaisessa suhteessa. Maksun suuruus voi olla vuodessa enintään kaksi prosenttia edellä tarkoitetusta vakuutusmaksutulosta. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä yhteistakuumaksun suuruudesta. Päätöksen yhteistakuumaksusta, sen suuruudesta ja tilittämisestä tekee Liikennevakuutuskeskus. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.  
Ennen tämän lain voimaantuloa sattuneeseen vahinkotapahtumaan sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. 
Tämän lain 62, 66, 67 ja 91 a §:ää sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa sattuneeseen vahinkotapahtumaan. 
Tämän lain 91 a ja 91 b §:ää sovelletaan kuitenkin vain, jos vakuutusyhtiön selvitystila tai konkurssi on alkanut tämän lain voimaantulon jälkeen. 
 Lakiehdotus päättyy 

2. Laki Liikennevakuutuskeskuksesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan liikennevakuutuskeskuksesta annetun lain (461/2016) 3 §:n otsikko ja  
lisätään 3 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:  
3 § 
Liikennevakuutuskeskuksen kustannuksista ja maksuvalmiudesta vastaaminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Liikennevakuutuskeskuksen jäsenet vastaavat myös Liikennevakuutuskeskuksen maksuvalmiudesta ja ovat velvollisia suorittamaan keskukselle maksuja sen oman pääoman pitämiseksi taloudellisten velvoitteidensa hoitamisessa tarvitsemalla välttämättömällä tasolla. Siltä osin kuin Liikennevakuutuskeskuksen kustannuksista vastaaminen ja maksuvalmiuden turvaaminen johtuvat liikennevakuutuslain 87 §:n 4 momentissa säädetystä toimimisesta maksukyvyttömyyselimenä, maksuista vastaavat vain ne jäsenyhtiöt, joiden kotipaikka on Suomessa. Mitä 1—3 momentissa ja 4 §:ssä säädetään Liikennevakuutuskeskuksen kustannusten kattamiseksi tarvittavien maksujen kustannusosuuksista, määräämisestä ja perimisestä, sovelletaan myös maksuvalmiuden ylläpitämiseksi tarvittavien maksujen kustannusosuuksiin, määräämiseen ja perimiseen. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20. 
 Lakiehdotus päättyy 

3. Laki vakuutusyhtiölain 3 luvun 7 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan vakuutusyhtiölain (521/2008) 3 luvun 7 §:n 3 momentti seuraavasti:  
7 § 
Riskin sijaintivaltio 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Moottoriajoneuvoa toimitettaessa jäsenvaltiosta toiseen riski sijaitsee 1 momentin 2 kohdassa säädetystä poiketen joko rekisteröintivaltiossa tai määränpääjäsenvaltiossa 30 päivän ajan siitä alkaen, kun ajoneuvon ostaja hyväksyi toimituksen, vaikka ajoneuvoa ei ole virallisesti rekisteröity määränpääjäsenvaltiossa. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20. 
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 18.4.2024 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 
Jouni Ovaska kesk 
 varapuheenjohtaja 
Timo Furuholm vas 
 jäsen 
Pekka Aittakumpu kesk 
 jäsen 
Marko Asell sd 
 jäsen 
Heikki Autto kok 
 jäsen 
Seppo Eskelinen sd 
 jäsen 
Atte Harjanne vihr 
 jäsen 
Aleksi Jäntti kok 
 jäsen 
Marko Kilpi kok 
 jäsen 
Terhi Koulumies kok 
 jäsen 
Sheikki Laakso ps 
 jäsen 
Jani Mäkelä ps 
 jäsen 
Pinja Perholehto sd 
 jäsen 
Anne Rintamäki ps 
 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos 
Juha Perttula