Asiantuntijakuulemisessa esitystä on toisaalta kannatettu ehdotuksena, joka tuo uusia ja liikenneturvallisuutta parantavia liikkumisen vaihtoehtoja erityisesti nuorille. Toisaalta kuulemisessa on tuotu esille myös huolia esityksen liikenneturvallisuuteen ja ympäristönäkökohtiin liittyvistä vaikutuksista.  

Saadun selvityksen mukaan esityksen liikenneturvallisuuden parantumista koskeva kokonaisarvio perustuu muun muassa siihen, että kevytauto voisi korvata osan mopoilusta, jossa liikenneonnettomuuden riskit ovat tilastojen mukaan merkittävästi korkeammat. Lisäksi kevytautoissa on huomattavan paljon liikenneturvallisuutta parantavia ja myös kevyttä liikennettä suojaamaan tarkoitettuja turvavarusteita ja ominaisuuksia. Kevytautossa on turvallinen kori- ja puskurirakenne sekä kattavat turvatyynyvarusteet. Kevytauton pakollisia varusteita ovat muun muassa ajonvakautusjärjestelmä, ABS-jarrut ja jarruassistentti. Tämän lisäksi erilaiset kuljettajaa avustavat turvallisuusvarusteet, kuten automaattinen hätäjarrutusjärjestelmä, kaistavahti ja erilaiset varoitus- ja tunnistusjärjestelmät, yleistyvät myös pienemmän kokoluokan autoissa kaiken aikaa. Valiokunta kannustaa myös autoalaa tarjoamaan kevytautokäyttöön sellaisia ajoneuvoja, joissa nuoria kuljettajia avustava turvallisuusvarustelu on mahdollisimman kattava. 

Valiokunta pitää olennaisena, että kevytauton myötä erityisesti nuorille kuljettajille tuodaan ajoneuvojen rakenteen ja turvatekniikan osalta turvallinen liikkumisen vaihtoehto, joka voi hyödyttää nuorten ja perheiden arkea erityisesti sellaisilla alueilla, joilla joukkoliikennettä ei ole saatavilla. Valiokunta näkee esityksen edistävän liikenneturvallisuutta, alueellisesti kansalaisten liikkumismahdollisuuksien yhdenvertaisuutta ja tätä kautta myös perheiden elämänlaatua. Mopoautoon verrattuna kevytauto voi olla käyttöiältään pidempiaikainen vaihtoehto, jonka elinkaaressa myös osa ajoneuvon kustannuksista on saadun selvityksen mukaan mopoautoa pienempiä. 

Valiokunta pitää kuitenkin erittäin tärkeänä, että kevytautojen käytön turvallisuutta ja sääntelyn vaikutuksia seurataan erittäin tiiviisti ja tarvittaessa ryhdytään viipymättä asianmukaisiin säädösmuutos- tai muihin toimenpiteisiin. Valtioneuvoston tulee toimittaa asiasta selvitys liikenne- ja viestintävaliokunnalle viimeistään vuoden 2021 loppuun mennessä. Valiokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi tätä koskevan lausuman (Valiokunnan lausumaehdotus 1). Lisäksi valiokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että voimassa olevan tieliikennelain nojalla valtioneuvoston asetuksella säädetään kevytautoille velvollisuus käyttää niin sanottua hitaan ajoneuvon kilpeä (Valiokunnan lausumaehdotus 2). 

Ympäristövaikutusten osalta esityksen on arvioitu lisäävän polttoaineen kulutusta ja tieliikenteen kokonaispäästöjen on arvioitu kasvavan noin 0,1—0,3 %. Toisaalta esimerkiksi dieselkäyttöisten mopoautojen käytön mahdollinen väheneminen kevytautojen yleistymisen myötä voi pienentää hiukkaspäästöjä. Lisäksi nuorten itsenäisten liikkumismahdollisuuksien parantuminen voi vähentää liikennesuoritetta erityisesti haja-asutusalueilla, kun vanhempien hoitama nuorten kyyditsemisen tarve vähenee. Osa perheistä saattaa jatkossa pärjätä liikkumistarpeidensa osalta pelkällä kevytautolla.  

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että nopeusrajoitetuilla kevytautoilla on arvioitu olevan liikenteen sujuvuutta heikentäviä vaikutuksia. Esityksen valmistelun yhteydessä kevytauton aiheuttamaksi viiveeksi henkilöautolle ja kuorma-autolle eri skenaarioissa on arvioitu kymmenestä sekunnista noin puoleentoista minuuttiin 10 kilometrin matkalla. Valiokunta on muuttanut liikenteen sujuvuuden edistämiseksi kevytauton määritelmää siten, että kevytauton suurin rakenteellinen nopeus on rajoitettu 60 kilometriin tunnissa hallituksen esityksessä ehdotetun 45 kilometrin tunnissa sijasta. Valiokunta katsoo, että muutoksella on liikenteen sujuvuutta edistäviä ja ohitustarvetta vähentäviä vaikutuksia. Muutos on omiaan pienentämään myös peräänajojen todennäköisyyttä, ja se voi osaltaan vähentää myös nopeudenrajoittimen ohittamisen houkuttelevuutta. Valiokunta arvioi, että muutoksella on positiivisia vaikutuksia myös ympäristön kannalta, koska liikennevirran sujuvuus vaikuttaa myös liikenteen päästöihin. Saadun selvityksen mukaan nopeusrajoitetun ajoneuvon päästöt voivat nousta merkittävästi, jos ajoneuvolla joudutaan ajamaan jatkuvasti nopeuden ylärajalla. Suurimman rakenteellisen nopeuden nostaminen 60 kilometriin tunnissa voi siten pienentää myös tältä kannalta liikenteen päästöjä. Kevytauton nopeusrajan turvallisuuteen ja ympäristöön liittyviä vaikutuksia on tärkeää seurata jatkossa. 

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että voimassa olevan tieliikenneasetuksen (182/1982) mukaan moottoritiellä ja moottoriliikennetiellä ei saa kuljettaa moottoriajoneuvoa, jonka suurin sallittu tai rakenteellinen nopeus on enintään 50 kilometriä tunnissa. Näin ollen myös rakenteelliselta nopeudeltaan 60 kilometriin tunnissa rajoitettua kevytautoa saisi ajaa esimerkiksi moottoritiellä. Valiokunta kuitenkin katsoo, että nopeusrajoitettua kevytautoa ei tule liikenneturvallisuussyistä saada kuljettaa moottoritiellä ja moottoriliikennetiellä. Näin ollen valiokunta on tehnyt esityksen 3. lakiehdotukseen tätä koskevan lisäyksen. 

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kokemusten mukaan kaikissa ajoneuvoissa, joissa käytetään nopeudenrajoitinta, esiintyy nopeudenrajoittimen manipulointia, ja kokonaan tätä on käytännössä mahdotonta estää. Valiokunta pitää tärkeänä, että nopeudenrajoitinta ja määräaikaiskatsastuksia koskevilla teknisillä määräyksillä pyritään löytämään keinoja, joilla voitaisiin varmistaa laitteen luotettava toiminta ja minimoida kaikenlainen rajoittimen manipulointi tai ohittaminen. Valiokunnan käsityksen mukaan kevytauton enimmäisnopeuden kiertämisessä voi tulla kyseeseen, vastaavasti kuin muidenkin ajoneuvojen kohdalla, rikoslain 23 luvun 10 §:ssä säädetty kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta ja ajokieltoon määrääminen. Valiokunta painottaa myös tienpäällä tapahtuvan valvonnan keskeistä merkitystä kaikenlaisten väärinkäytösten ehkäisemiseksi. 

Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille myös teknisiä ratkaisuja, joilla kevytautojen käytön valvontaa ja nopeudenrajoittimen käyttöä voitaisiin tehokkaammin seurata esimerkiksi sinetöimällä rajoitinlaite tai rekisteröimällä niiden käyttöä koskevat tiedot eräänlaiseen mustaan laatikkoon. Valiokunta pitää tärkeänä, että jatkossa arvioidaan näiden teknisten mahdollisuuksien hyödyntämistä ja arvioidaan myös niiden käyttöön liittyvät oikeudelliset näkökohdat.  

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan liikenne- ja viestintäministeriö on käynyt Euroopan unionin komission kanssa keskusteluja esityksen suhteesta EU-lainsäädäntöön komission ehdotuksesta antaman huomautuksen jälkeen. Saadun selvityksen mukaan ajokorttidirektiiviä tullaan arvioimaan uudelleen ns. kolmannen liikkuvuuspaketin yhteydessä, missä yhteydessä voidaan ottaa huomioon erilaisia vaihtoehtoja. Ministeriön käytyjen keskustelujen pohjalta tekemän arvion ja valiokunnan ministeriöltä saaman selvityksen mukaan esitys voidaan tässä vaiheessa hyväksyä esitetyssä T-ajoneuvoluokkaan ja AM-luokan ajo-oikeuteen perustuvassa muodossa. 

Liikenne- ja viestintäministeriöltä saadun selvityksen pohjalta ja esityksessä esille tuoduilla perusteilla valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena.