Yleistä

(1) Valtion täysivaltaisuuteen kuuluu sen alueellinen koskemattomuus. Valtion viranomaiset ovat lain nojalla toimivaltaisia ylläpitämään ja tarvittaessa puolustamaan valtion alueellista koskemattomuutta ja puuttumaan sitä loukkaaviin tekoihin. Valtakunnan alueellista koskemattomuutta valvotaan, ja se turvataan käyttämällä tarvittaessa voimakeinoja. Suomen alueellisen koskemattomuuden valvonnasta ja turvaamisesta eli aluevalvonnasta säädetään aluevalvontalaissa. Aluevalvontalaissa säädetään myös vieraiden valtioiden sotilaiden ja sotilasajoneuvojen sekä valtionilma-alusten ja valtionalusten Suomen alueelle tulon ja siellä oleskelun edellytyksistä, lupamenettelyistä, alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen osallistuvista viranomaisista sekä viranomaisten tehtävistä ja toimivallasta. 

(2) Valtakunnan alueellisen koskemattomuuden valvonnasta ja turvaamisesta huolehtivat sotilas-, rajavartio-, poliisi-, tulli-, merenkulku- ja ilmailuviranomaiset. Aluevalvontaviranomaisten toiminnan johtaminen ja yhteensovittaminen kuuluu puolustusministeriölle. 

(3) Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa on useita kirjauksia, joilla on liittymäkohtia puolustusministeriön hallinnonalan lainsäädäntöön ja siten myös aluevalvontalainsäädäntöön. Hallitusohjelman mukaan hallitus arvioi Nato-jäsenyyteen liittyvät lainsäädäntömuutostarpeet ja käynnistää välittömästi niihin tarvittavat valmistelut. Saadun selvityksen mukaan Suomen Nato-jäsenyys aiheuttaa muutostarpeita myös aluevalvontalakiin. 

(4) Hallituksen esityksessä ehdotetaan täsmennettäväksi aluevalvontalain maahantulolupia koskevaa sääntelyä. Esityksessä ehdotetaan lisäksi muutettaviksi myös sotilasajoneuvolakia, puolustustarvikkeiden viennistä annettua lakia sekä ampuma-aselakia aluevalvontalakiin tehtävien muutosten takia. Pääsääntönä aluevalvontalaissa kuitenkin säilyy edelleen, että lähtökohtaisesti vieraan valtion sotilas, sotilasajoneuvo, valtionilma-alus ja valtionalus saa tulla Suomen alueelle ja olla maassa vain sille hakemuksesta myönnetyn maahantuloluvan perusteella. Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos Suomea velvoittavassa kansainvälisessä sopimuksessa on toisin säädetty. Tällainen kansainvälinen sopimus on esimerkiksi puolustusyhteistyöstä Suomen tasavallan hallituksen ja Amerikan Yhdysvaltojen hallituksen välillä tehty DCA-sopimus. 

(5) Saadun selvityksen mukaan esitys lisää Pääesikunnan työkaluja luvittaa maahan tulevia sotilaita tai joukkoja sekä reagoida joustavammin erilaisissa maahantuloon liittyvissä tilanteissa. Merkittävänä muutoksena esitys mahdollistaa sotilaallisen maahantulon vuosittaisen luvittamisen kaikille Nato-maille. Muutokset vähentävät lupahallintokuormaa niin Suomessa kuin liittokunnassa ja nopeuttavat lupakäsittelyä. 

(6) Valiokunta korostaa, että liittolaismaiden joukkojen ja kaluston siirtäminen Suomeen on tehtävä mahdollisimman joustavaksi, ja nyt käsittelyssä oleva esitys osaltaan varmistaa tämän päämäärän saavuttamisen. Esitys tukee myös EU:n sotilaallisen liikkuvuuden hankkeita. Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella puolustusvaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena sekä puoltaa esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä tietyin tarkennuksin. 

Aluevalvontalain suhde kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevaan sääntelyyn

(7) Kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetun lain (418/2017) 1 §:n mukaisesti kyseisen lain piiriin kuuluu muun muassa sellainen kansainvälisen avun pyytäminen ja yhteistoiminta, johon sisältyy merkittäviä sotilaallisia voimavaroja, johon voi sisältyä sotilaallisten voimakeinojen käyttöä, joka on ulko- ja turvallisuuspoliittisesti merkittävää tai joka on laajakantoista ja periaatteellisesti tärkeää. Lain 2 §:n mukaan apupäätöksen tekee valtioneuvoston yleisistunto asianomaisen ministeriön esittelystä. Jos avun antaminen tai pyytäminen, yhteistoiminta tai muu kansainvälinen toiminta on ulko- ja turvallisuuspoliittisesti merkittävä kansainvälinen asia, päätöksen tekee siltä osin valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta tasavallan presidentti. 

(8) Edellä todettuun viitaten puolustusvaliokunta katsoo, ettei ole epäselvyyttä siitä, milloin kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskeva laki tulee sovellettavaksi. Kyseistä lakia sovelletaan sen 1 §:n tarkoittamissa tilanteissa. Näin ollen esimerkiksi aluevalvontalain maahantulolupia koskevilla säännöksillä ei voida kiertää kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista koskevia säännöksiä. 

Sotilaan ampuma-asetta koskeva sääntely

(9) Valiokunta korostaa sitä näkökulmaa, että Puolustusvoimilla ja poliisilla tulee olla mahdollisimman kattavat tiedot vieraan valtion asevoimien hallussa olevista ampuma-aseista ja patruunoista. Hallituksen esityksen perusteluissa on todettu, että Pääesikunta ja Poliisihallitus sopivat poliisille ilmoitettavista tiedoista, esimerkiksi Suomeen tulevien sotilaiden mukana tulevista ampuma-aseista sekä aseiden ja ampumatarvikkeiden kuljetuksista. Aluevalvonnan lupaviranomainen huolehtii tiedonkulusta poliisin kanssa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että Pääesikunta ilmoittaa myös oma-aloitteisesti poliisin tehtäviin vaikuttavista tapahtumista.