Yleistä
Hallituksen esitys pohjautuu 18.11.2016—10.1.2017 toimineen lukion erityisen koulutustehtävän säädösmuutoksia valmistelleen työryhmän tekemiin säädösehdotuksiin (OKM, julkaisuja 2017:2). Hallituksen esityksessä lukiolakia esitetään täsmennettäväksi siten, että siinä säädetään erityisen koulutustehtävän sisällöstä ja ministeriöön kohdistuvasta seurantavelvoitteesta. Ehdotettu muutos antaa valiokunnan arvion mukaan nykyistä täsmällisemmän perusteen erityistehtävälle. Erityisen koulutustehtävän toteuttamisen ydin on erillisrahoituksen lisäksi mahdollisuus poiketa voimassaolevasta tuntijaosta. Tällöin opiskelija pystyy yhdistämään lukio-opinnot oman vaativan harrastuksensa tai ammattiorientaationsa harjoittamiseen. Säännökset tarjoavat nuorille merkittävän mahdollisuuden ns. kaksoisuraan.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on korostettu, että onnistuessaan nyt esitetty toimintamalli veisi koko erityisen koulutustehtävän uudelle ja aiempaa vaativammalle tasolle. Hallituksen esitys on muotoiltu siten, että se ei rajaa mitään nykyisistä erityisen tehtävän saaneista lukioista tulevien erityislukioiden ulkopuolelle. Valiokunta pitää tärkeänä, että lakiehdotusten siirtymäsäännökset mahdollistavat voimassa olevien säännösten mukaan aloitettujen opintojen loppuunsaattamisen säädetyn opiskeluajan puitteissa.
Osalle lukiokoulutuksen järjestäjistä voidaan esityksen mukaan myöntää hakemuksesta valtakunnallinen kehittämistehtävä. Valiokunta korostaa, että tämä velvoittaa koulutuksen järjestäjiä kehittämään ja levittämään opetuspainotuksen mukaisia toimintamalleja erityisen koulutehtävän lukioiden lisäksi myös muihin lukioihin. Tehtävänä on myös edistää lukioiden ja korkeakoulujen sekä muiden erityisen koulutustehtävän alaan liittyvien toimijoiden yhteistyötä.
Sivistysvaliokunta korostaa tarvetta vahvistaa yhdenvertaisuutta ja läpinäkyvyyttä lukioiden ja lukiokoulutuksen järjestäjien kohtelussa. Erityiseen tehtävään perustuvan korkealaatuisen lukiokoulutuksen toteuttaminen edellyttää päätöksenteolta ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä. Valiokunta korostaa selkeyden vuoksi, että ammatilliset ja taloudelliset edellytykset täyttävälle hakijalle ei synny oikeutta saada erityisen koulutustehtävän lupaa, vaikka alueellinen ja valtakunnallinen tarve olisi osoitettavissa, vaan kyseessä on aina luvan myöntäjän koulutuspoliittinen kokonaisharkinta. Esityksen tarkoituksena ei myöskään ole laajentaa erityisen koulutustehtävän tuntijakopoikkeamaa koskemaan aikuisille tarkoitetun lukiokoulutuksen tuntijakoa.
Asiantuntijakuulemisessa on korostettu tarvetta arvioida kansallisesti erityisen koulutustehtävän saaneiden lukioiden työtä. Valiokunta kannattaa tämän arvioinnin tekemistä esimerkiksi siinä vaiheessa, kun lukion tuntijakoa seuraavan kerran uudistetaan.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Sivistysvaliokunta ehdottaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina.
Jousto tuntijaosta
Mahdollisuus poiketa valtakunnallisesta tuntijaosta on keskeinen edellytys lukiokoulutuksen erityisen koulutustehtävän toteuttamiselle. Poikkeaminen kohtuullistaa opiskelijoiden työmäärää, joka erityistehtäväopintojen vuoksi nousisi muutoin useasti hyvin suureksi. Valiokunta pitää tätä joustomahdollisuutta jatkossakin erittäin tärkeänä, sillä se mahdollistaa käytännössä opintojen suorittamisen kolmessa vuodessa.
Erityinen koulutustehtävä tarkoittaa nimenomaisesti lupaa poiketa lukiolain 7 ja 10 pykälistä opetuksen sisältöä sekä tuntijakoa koskevien säännösten osalta. Muu oppiaineiden tai ainekokonaisuuksien painottaminen ei ole hallituksen esityksessä tarkoitettu erityinen koulutustehtävä eikä mahdollista täysin vastaavaa joustoa. Asiantuntijakuulemisessa on tästä syystä huomautettu, että esitys ei kohtele koulutuksen järjestäjiä yhdenvertaisesti. Konkreettisesti edellä tarkoitettu eroavuus ilmenee opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksien erilaisuutena esimerkiksi sellaisissa vertailukelpoisissa lukioissa, jotka tekevät yhteistyötä urheiluakatemian puitteissa, mutta joista vain toisella on erityistehtävään liittyvä lupa.
Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että jatkossa tarkastellaan kysymystä tuntijaon joustosta myös koko lukiokentän yhdenvertaisuuskysymyksenä. Samalla on tarpeen arvioida lukiokoulutusta koskevan ohjausjärjestelmän tarkoituksenmukaisuus ja siinä tarvittavat kehittämistoimet osana tarvittavia laajempia lukion kehittämistoimia.
Saatavuus ja saavutettavuus
Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että erityisen koulutustehtävän lupaharkinnassa toimitaan siten, että alueelliset tarpeet ja eri painotusten tarpeet toteutuvat koulutuksen tasa-arvon periaatteita järkevästi tukien. Erityisen tehtävän saaneiden lukioiden on monipuolisesti edustettava eri aloja, ja erityisen tehtävän saaneita lukioita on oltava eri puolilla maata ja myös muissa kuin isoissa kaupungeissa, kuten nykyisinkin. Esityksen mukaan on tarkoitus huolehtia siitä, että myös ruotsinkielistä erityisen tehtävän lukiokoulutusta on tarjolla.
Hallituksen esityksessä todetaan, että vaikka erityistä koulutustarvetta arvioidaan ensisijaisesti valtakunnallisesta tarpeesta käsin, koulutus voi vastata samalla myös alueellisiin tarpeisiin. Ehdotuksessa on taloudellisten vaikutusten arvioinnissa todettu, että lupakäytännöllä voidaan nykyistä lainsäädäntöä vastaavasti vaikuttaa erityisen koulutustehtävän mukaisen opetuksen saavutettavuuteen.
Valiokunnalle on toimitettu myös hallituksen esitykseen liittyvä luonnos valtioneuvoston asetukseksi lukioasetuksen muuttamisesta. Siinä täsmennetään muun muassa, mitä näkökohtia voidaan ottaa huomioon myönnettäessä lupa erityiseen koulutustehtävään. Luonnoksessa ei mainita koulutuksen saatavuutta tai alueellista tarvetta. Sivistysvaliokunta esittää, että koulutuksen saatavuuteen ja alueellisiin tarpeisiin liittyvät näkökohdat otettaisiin huomioon säädettäessä 1. lakiehdotuksen sisältämän valtuutussäännön mukaisesti asetuksella niistä seikoista, joita voidaan ottaa huomioon myönnettäessä lupa erityiseen koulutustehtävään ja myös valtakunnalliseen kehittämistehtävään.
Rahoitus
Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi erityisen koulutustehtävän lisästä, joka lisärahoituksena jakautuisi erityisen koulutustehtävän saaneiden kesken niiden laskennallisen osuuden mukaisesti. Samalla luovuttaisiin mahdollisuudesta korottaa lukiokoulutuksen yksikköhintaa erityisen koulutustehtävän perusteella. Uudistus ei lisää kokonaisuutena lukiokoulutuksen kustannuksia, ja se on näin valtion rahoituksen ennakoitavuuden kannalta vakaa, mutta se muuttaa rahoitusta järjestäjäkohtaisesti.
Uudistuksen tavoitteena on, että lisärahoitus kohdentuu vain ja kaikille erityistä koulutustehtävää toteuttaville lukioille laskennallisen osuuden mukaisesti. Lisärahoitus on osa kunnallisen järjestäjän lukiokoulutuksen valtionosuutta ja kuntayhtymän ja yksityisen järjestämän lukiokoulutuksen lukiokoulutusta varten myönnettyä rahoitusta. Erityisen koulutustehtävän lisärahoituksen osuus (1,57 %) vähentää muiden lukiokoulutuksen järjestäjien yksikköhintoja. Kokonaisuutena esitettyjen muutosten taloudelliset vaikutukset arvioidaan suotuisiksi koulutuksen järjestäjille. Erityisen koulutustehtävän rahoitus on esityksen mukaan jatkossa ylläpitäjäneutraali ja kohtelee kunnallisia ja yksityisiä koulutuksen järjestäjiä yhdenvertaisesti.
Sivistysvaliokunta pitää esitystä rahoituksen uudistamiseksi kannatettavana, sillä se edistää rahoituksen läpinäkyvyyttä ja opetuksen järjestäjien rahoituksellista tasa-arvoa. Uudistuksen seurauksena korotettua rahoitusta ei ohjaudu muuhun lukiokoulutukseen, kuten saman järjestäjän aikuisten lukiokoulutuksen yksikköhintaan tai samassa kunnassa sijaitsevan yksityisen järjestäjän lukiokoulutukseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että uuden rahoitusmallin toimivuutta seurataan ja siitä raportoidaan, jotta voidaan varmistua rahoituksen kohdentumisesta oikeudenmukaisesti, ja että rahoituksen uudelleen jakamisen vuoksi eräiden koulutuksen järjestäjien taloudellinen tilanne ei heikkene kohtuuttomasti.
Eräässä asiantuntijalausunnossa on lupien myöntämisen aikataulua pidetty liian kireänä. Tätä on perusteltu sillä, että 1.8.2018 alkava rahoitus toteutettaisiin harkinnanvaraisena korotuksena, jota tulisi hakea syyskuussa 2017. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan siirtymä toteutetaan vuoden 2018 syksyn osalta erityisen tehtävän perusteella tehtävän yksikköhinnan korotuksena, josta määrää hakemuksetta ministeriö loka-marraskuussa 2017. Näin ollen toteuttamisaikataulua ei edellä esitetyllä tavalla rasita syksylle 2017 ajoittuva ylimääräinen hakumenettely.