Hallituksen esityksellä ehdotetaan säädettäväksi pääosin määräajan voimassa oleva kokeilulaki. Kokeilu tarjoaa perusopetuksen oppilaalle mahdollisuuden valintansa mukaan opiskella vierasta kieltä toisen kotimaisen kielen sijasta. Ehdotuksen mukaan kokeilu on kertaluonteinen siten, että se koskee vain 1.8.2018 alkavana lukuvuonna viidennen tai kuudennen vuosiluokan aloittavia oppilaita.
Ehdotuksen taustalla on eduskunnan kansalaisaloitetta (KAA 2/2014 vp) koskevassa päätöksessä (EK 54/2015 vp) oleva lausuma, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää lainsäädännölliset edellytykset alueellisiin kokeiluihin kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua. Esitys liittyy hallitusohjelman kielten opiskelun lisäämistä ja monipuolistamista tavoittelevaan kärkihankkeeseen. Valiokunta pitää tärkeänä kaikkia kielivarannon monipuolistamista koskevia toimenpiteitä. On hyvä, että hallituksen esityksessä turvataan toisen kotimaisen kielen opiskelumahdollisuudet koko maassa ja kaikille oppilaille ja että lakiehdotuksessa pidetään kiinni kahden oppilaalle vieraan kielen vähimmäismäärästä osana perusopetuksen oppimäärää.
Ehdotetun kokeilun yhtenä tavoitteena on seurata sen vaikutuksia kielivalintoihin ja kielten opetuksen tarjontaan sekä kokeiluun osallistuvien oppilaiden perusopetuksen jälkeisiin opintopolkuihin. Hallituksen esityksen mukaan kokeilun yhteydessä tullaan tekemään selvityksiä myös esimerkiksi valinnaisuuden vaikutuksista oppilaiden opiskelumotivaatioon ja oppimistuloksiin sekä toisen kotimaisen että toisen vieraan kielen oppilasryhmien osalta. Kokeilu tarjoaa siten mahdollisuuden saada arvokasta tietoa kielten oppimisesta ja opetuksesta. Sivistysvaliokunta painottaa, että Suomi on jatkossakin kaksikielinen maa, eikä tällä ehdotuksella muuteta julkishallinnon kielitaitovaatimuksia eikä toisen kotimaisen kielen opiskelua pysyvästi.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta ehdottaa hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Perustuslakivaliokunnan lausunto
Perustuslakivaliokunnan lausunnon (PeVL 44/2017 vp) mukaan lakiehdotus voidaan hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Valiokunta arvioi lausunnossaan hallituksen esityksen hyväksyttävää tavoitetta ja oikeasuhtaisuutta sekä lailla säätämisen vaatimusta ja kiinnittää huomiota eräisiin lakiehdotuksen säännösehdotuksiin. Lakiehdotuksen mukaisen kokeilun tavoitetta, toteuttamista ja vaikutuksia perustuslakivaliokunnan lausunnon näkökulmasta käsitellään jäljempänä.
Lailla säätämisen vaatimus
Perustuslakivaliokunta on kokeiluluonteista lainsäädäntöä arvioidessaan korostanut perusoikeussääntelyyn yleisesti kohdistuvaa lailla säätämisen vaatimusta ja todennut sen ulottuvan myös yhdenvertaisuusperiaatteeseen. Vaatimus on tullut ottaa huomioon esimerkiksi kokeilualueen määrittelyssä säätämällä kokeilualueesta suoraan laissa tai sitomalla päätöksenteko lain tasolla riittävän täsmällisesti määriteltyihin kriteereihin.
Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota lakiehdotuksen 3 §:n lupaharkintaa koskevan säännöksen väljyyteen ja pitää tarpeellisena sen täsmentämistä. Sivistysvaliokunta ehdottaa yksityiskohtaisista perusteluista tarkemmin ilmenevät muutokset lakiehdotuksen 3 §:ään.
Kokeilun tavoite ja toteuttaminen
Lakiesityksen hyväksyttävää tavoitetta arvioidessaan perustuslakivaliokunta toteaa, että se on pitänyt opetuksen ja koulutuksen kehittämistä hyväksyttävänä perusteena kokeilujen toimeenpanemiseksi. Hyväksyttävyyden arvioinnin kannalta merkitystä on kuitenkin sillä, että kokeilussa on kyse perustuslain 17 §:ssä tarkoitettujen keskenään oikeudellisesti tasavertaisten kansalliskielten opetuksesta. Kokeiluun osallistuvat perusopetuksen oppilaat, jotka aloittavat perusopetuksen viidennellä tai kuudennella vuosiluokalla 1.8.2018 alkavana lukuvuonna ja jotka eivät sitä ennen ole aloittaneet toisen kotimaisen kielen opiskelua. Säännös kokeiluun osallistujista koskee muodollisesti niin suomea kuin ruotsia toisena kotimaisena kielenä opiskelevia. Hallituksen esityksessä arvioidaan ruotsinkielisten oppilaiden osallistumisen kokeiluun olevan vähäistä. Ruotsinkielisissä kouluissa noin 90 prosenttia oppilaista valitsee suomen joko A1- tai A2-kieleksi, yleensä jo kolmannelta vuosiluokalta tai sitä aiemmin. Ehdotetulla kokeilulla on siten käytännössä merkitystä perustuslain 17 §:n 1 momentissa tarkoitetuista kansalliskielistä lähinnä vain ruotsin kielen kannalta. Perustuslain 17 §:n 2 momentti sisältää julkiseen valtaan kohdistuvan toimeksiannon huolehtia maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Perustuslakivaliokunta pitää huolestuttavana hallituksen esityksessäkin mainittua seikkaa, että valinnaisuudessa on olemassa sosiaalisten sekä sukupuoleen että alueisiin liittyvien vinoutumien riski.
Perustuslakivaliokunnan tavoin sivistysvaliokunta toteaa, että kokeilu on määräaikainen ja siihen osallistuva oppilasmäärä, enintään 2 200 oppilasta, on pieni, joten sen vaikutukset kielellisten oikeuksien turvaamisen ja edellä esille tuotujen muiden seikkojen kannalta jäävät vähäisiksi. Samalla esitetyistä riskeistä tulee olla tietoinen. Sivistysvaliokunta toteaa, että esitys nähtiin valiokuntakuulemisessa myös mahdollisuutena. Asiantuntijalausunnon mukaan ruotsin kielen sijasta esimerkiksi venäjän opiskelu on todennäköisesti hyödyllisempää joillekin oppilaille Itä-Suomen alueella, mikä edistäisi myös alueelta valmistuvien opiskelijoiden työelämävalmiuksia.
Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että kokeilun selvityksissä ja tutkimuksissa arvioidaan kokeilun vaikutuksia monipuolisesti. Valiokunta painottaa, että Opetushallituksen päättäessä seuranta-asetelman rakentamisesta se on hyvässä yhteistyössä alan tutkijoiden kanssa. Seurannan tulee ulottua ajallisesti mahdollisimman pitkälle, mahdollisesti yksilötasolle asti.
Vaikutukset kokeiluun osallistuvan oppilaan kannalta
Lakiehdotuksen sääntelyn oikeasuhtaisuutta arvioidessaan perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että vaikka ehdotettu kokeilu kohdistuu rajattuun oppilasjoukkoon ja kyseessä on määräaikainen ja varsin lyhyt kokeilu, sen oikeusvaikutukset muodostuvat kokeiluun osallistuvien kannalta pysyviksi: kokeiluun osallistuvan oppilaan perusopetuksen oppimäärään sisältyy toisen kotimaisen kielen oppimäärän sijasta vieraan kielen oppimäärä, ja lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa koulutuksen järjestäjän on ehdotetun 8 §:n mukaan vapautettava kokeiluun osallistunut toisen kotimaisen kielen opiskelusta, jos opiskelija sitä hakee. Toisen kotimaisen kielen taidon puuttuminen saattaa hallituksen esityksessäkin kuvatuilla tavoilla aiheuttaa haitallisia vaikutuksia kokeiluun osallistuvien jatkokoulutus- ja työllistymisvaihtoehtoihin. Erityisesti puuttuvalla toisen kotimaisen kielen taidolla on merkitystä virkojen kelpoisuusvaatimusten kannalta. Perustuslakivaliokunnan näkemyksen mukaan lakiehdotuksen mukaiseen kokeiluun osallistuva oppilas saattaa joutua merkittävästi eri asemaan kuin kokeilun ulkopuolelle jäävä.
Ehdotetun kokeilulainsäädännön hyväksyttävyyden ja oikeasuhtaisuuden kannalta kokeiluun osallistumisen vapaaehtoisuus sekä kokeilun rajattu laajuus ja kesto huomioon ottaen ehdotettu sääntely ei perustuslakivaliokunnan kannan mukaan muodostu hyväksyttävyys- ja oikeasuhtaisuusvaatimusten kannalta ongelmalliseksi. Perustuslakivaliokunta painottaa, että kokeiluun osallistumisen vaikutuksista tulee antaa tietoa riittävästi ja selkeästi jo hakeutumisvaiheessa.
Perustuslakivaliokunta pitää välttämättömänä, että oppilaalle turvataan laissa säädetty mahdollisuus peruuttaa aikaisemmin tekemänsä valinta ja aloittaa toisen kotimaisen kielen opiskelu siitä huolimatta, että hän on osallistunut lain mukaiseen kokeiluun. Sivistysvaliokunta ehdottaa yksityiskohtaisista perusteluista tarkemmin ilmenevät muutokset lakiehdotuksen 6 §:ään.
Sivistysvaliokunta tiedostaa toisen kotimaisen kielen opiskelematta jättämisen riskit yksittäisen henkilön opintopolun ja työelämään siirtymisen kannalta. Kokeilun mahdollinen keskeytyminen oppilaan toiselle paikkakunnalle muuton vuoksi on mahdollinen, koska ehdotetun lain mukainen päätös oppilaan osallistumisesta kokeiluun velvoittaa vain päätöksen tehnyttä opetuksen järjestäjää eikä sillä ole oikeusvaikutuksia suhteessa muuhun opetuksen järjestäjään. Oppilaan opetuksen järjestäminen ratkaistaan kuitenkin noudattaen perusopetusta koskevaa lainsäädäntöä, kuten vastaavissa muuttotilanteissa muutoinkin. Tarvittaessa oppilaan opetus toteutetaan perusopetuslain (628/1998) 18 §:n mahdollistamin erityisin opetusjärjestelyin ja perusopetusasetuksen (852/1998) 5 §:n mukaisin korvaavin opetusjärjestelyin. Näitä tilanteita kokeilun aikana ei välttämättä juurikaan tule, sillä muuttoaikeissa olevissa perheissä kokeiluun tuskin osallistutaan.
Kokeilu on suunnattu perusopetukseen, eikä hallituksen esitykseen sisälly velvoitetta toisen asteen koulutuksen järjestäjille järjestää yhtäältä lukiossa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa alkavaa toisen kotimaisen kielen opetusta, eikä toisaalta velvollisuutta tarjota mahdollisuutta opiskella sitä kieltä, jota oppilas on kokeiluun osallistuessaan opiskellut. Kokeiluun osallistunut voi pyrkiä toiselle asteelle oppilaitokseen, jossa hänen valitsemaansa kieltä opetetaan, mutta valituksi tulemista ei voida etukäteen taata. Harvinaisten kielten opiskelun mahdollisuuksia ei ole kaikissa oppilaitoksissa. Lakiehdotuksessa ei ole myöskään esitetty, että kokeiluun osallistuvalle oppilaalle säädettäisiin velvollisuus kahden vieraan kielen opiskeluun toisella asteella. Valiokunta toteaa, että kokeiluun osallistuvat tarvitsevat perusopetuksesta toiselle asteelle siirtymisessä oppilaan ohjauksen tukea oikeiden valintojen tekemiseksi. Vapaa hakeutumisoikeus toiselle asteelle antaa verrattain laajat mahdollisuudet valita hakukohteeksi mm. opiskeltavien kielten kannalta sopivat oppilaitokset.
Toiselta asteelta korkeakouluopintoihin edettäessä toisen kotimaisen kielen opiskelematta jättäminen saattaa olla ongelmallista, koska toisen kotimaisen kielen osaaminen on vaatimuksena korkeakouluopinnoissa. Siten toisen kotimaisen kielen osaamattomuus madaltaa valmiuksia korkeakouluopintoihin. Korkeakouluopintojen aikana toisen kotimaisen kielen oppiminen muutamassa vuodessa alkeista lähtien kuormittaa opiskelijan jaksamista, mikä edellyttää korkeakoululta merkittäviä tukipalveluja. Tämän vuoksi valiokunta pitää tärkeänä, että opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee toteutustavat riittävän kielitaidon saavuttamiseksi korkeakouluopintojen aikana siten, ettei siitä aiheudu taloudellisia rasituksia sen enempää opiskelijalle kuin korkeakoulullekaan. Toisen kotimaisen kielen opiskelumahdollisuuksien turvaamiseen liittyykin lakiehdotuksen 9 §:n mukainen opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus korkeakouluopintojen tukemiseksi. Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota avustuksen myöntämisen harkinnanvaraisuuteen ja toteaa, että ottaen huomioon sääntelyn liittymät yhdenvertaisuuteen ja kielellisiin perusoikeuksiin tällaisten opiskelumahdollisuuksien turvaamisesta tulisi säätää täsmällisesti lailla. Sivistysvaliokunta ehdottaa yksityiskohtaisista perusteluista tarkemmin ilmenevät muutokset lakiehdotuksen 9 §:ään.
Sivistysvaliokunta toteaa, että kokeiluun osallistuvan opetuksen järjestäjän on kokeiluun osallistumisesta tiedottaessaan annettava oppilaalle ja hänen huoltajilleen kattava tieto siitä, millaisia vaikutuksia kokeiluun osallistuminen merkitsee oppilaan opiskelun ja opintopolun suunnittelemisen sekä työelämään siirtymisen kannalta. Oikean, yhdenmukaisen ja kattavan informaation saamisen turvaamiseksi valiokunta pitää tärkeänä, että asiasta tehdään esimerkiksi Opetushallituksessa tietopaketti kaikille kokeiluun hakeville oppilaille ja heidän huoltajilleen tai muille laillisille edustajilleen jaettavaksi ennen kokeiluun hakemista. Valiokunta pitää tärkeänä, että ohjeessa selvitetään myös, miten kokeilua varten ja sen aikana kerättäviä henkilötietoja tullaan käyttämään.
Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että kokeilun seurannassa selvitetään sen vaikutukset oppilaiden perusopetuksen jälkeisiin opintopolkuihin sekä kielten opiskeluun.
Valiokunta toteaa, että kielten opiskelu on mahdollista perusopetuksen aikana ja sen jälkeen myös muualla kuin koulussa, esimerkiksi verkkopohjaisena opiskeluna taikka vapaan sivistystyön tai muun tahon järjestämänä koulutuksena. Julkishallinnon henkilöstön toisen kotimaisen kielen hallinta on mahdollista osoittaa osallistumalla sitä koskevaan tutkintoon. Siitä säädetään valtioneuvoston asetuksessa suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003). Siten peruuttamatonta vahinkoa kokeilusta ei tule syntymään näiltäkään osin.
Kokeilun vaikutukset kielten opiskeluun
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa tuli esille, että kielikokeilu voi tuottaa siihen osallistuvalle oppilaalle nykyistä suuremman motivaation vieraan kielen oppimiseen, kun tämä pääsee opiskelemaan haluamaansa kieltä. Kielten oppimisessa motivaatio on oleellista, mutta valinnaisuuden vaikutukset motivaatioon eivät ole yksiselitteiset. Opiskelumotivaatio syntyy kokemuksesta, että opiskeltava sisältö on mielekäs ja tarpeellinen. Sitä voidaan edistää antamalla opiskelijalle mahdollisuus valita opiskeltavaksi vieraaksi kieleksi se, joka on oman elinympäristön ja tulevaisuuden suunnitelmien kannalta parhaalta tuntuva. Esimerkiksi toisen asteen opiskelijajärjestöt suhtautuvat esitykseen varovaisen myönteisesti juuri valinnaisuuden vuoksi. Valiokunta katsoo, että ehdotettu kokeilu vastaa hyvin valinnaisuuden tarpeeseen.
Asiantuntijakuulemisessa esitettiin, että ehdotetussa kokeilussa syntyy tilanne, että A2- ja B1-kielen opiskelusta tulee käytännössä toisilleen vaihtoehtoja, mikä entisestään vaikeuttaa valinnaisten kielten opetusryhmien syntymistä. Tämän katsottiin laajentuessaan vähentävän kolmen vieraan kielen opiskelua ja siten kaventavan kielipääomaa. Vapaaehtoisen A2-kielen opiskelu alkaa neljänneltä tai viidenneltä vuosiluokalta. B-kielen opiskelu alkaa viimeistään kuudennella vuosiluokalla.Valiokunta toteaa, että on mahdollista, että kun oppilaat alkavat kokeilussa opiskella toista vierasta kieltä B1-kielenä, he eivät ole halukkaita opiskelemaan enää vieraita kieliä A2-kielenä, jolloin mahdollinen yhdistelmä esimerkiksi englanti, ruotsi ja toinen vieras kieli typistyy yhdistelmäksi englanti ja toinen vieras kieli. Opetuksen järjestäjän näkökulmasta tämä voi tarkoittaa, että vaikka ne ovat aikaisemmin järjestäneet toista vierasta kieltä A2-oppimääränä, koska ruotsi on järjestetty B1-kielenä, ei vastaavaa tarvetta enää ole, vaan järjestetään vain B1-oppimäärän laajuisesti toista vierasta kieltä, jos opetuksen järjestäjän asettamaa ryhmäkoon määrää oppilaita ei enää riitä A2-kielen ryhmiin. Valiokunta korostaa, että ehdotetulla hankkeella ei tavoitella kielten oppimisen mahdollisuuksien kaventamista, vaan päinvastoin niiden lisäämistä. Ehdotettu kokeilu on yksi keino, jolla pyritään lisäämään lasten ja nuorten halukkuutta vieraiden kielten opiskeluun. Valiokunta huomauttaa lisäksi, että kokeilulupien myöntämisen kriteerinä on mm. toista kotimaista kieltä korvaavan kieltenopetuksen tarjonnan monipuolisuus ja muut tekijät, joilla arvioidaan olevan kieltenopetusta monipuolistava vaikutus.
Seuranta ja tutkimus
Ehdotetulla kokeilulla pyritään saamaan tärkeää tietoa kielten opiskelun kehittämiseksi ja monipuolistamiseksi seuraamalla kokeilun vaikutuksia opetuksen tarjontaan, oppilaiden kielivalintoihin ja perusopetuksen jälkeisiin opintopolkuihin. Kokeilun yhteydessä pyritään myös selvittämään valinnaisuuden vaikutuksia oppilaiden opiskelumotivaatioon ja oppimistuloksiin.
Valiokunta pitää hyvänä, että kokeilun yhteydessä kerätään eri näkökulmista näyttöön perustuvaa tietoa kielten opiskelemisesta ja oppimisesta. Tieto on tärkeää kielten opetuksen kehittämiseksi. Valiokunta tähdentää, että kokeilun vaikutusten seurannan ja siihen liittyvän tutkimuksen tulee olla systemaattista ja niiden suunnittelu tulee aloittaa jo kokeilun valmisteluvaiheessa. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta toteaa, että Opetushallituksessa on hyvä valmius ja asiantuntemus vastata seurannan toimeenpanosta. Tässä työssä on hyvä hyödyntää eri tahojen osaamista ja jo tehtyä tutkimusta.
Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että 2 §:n sääntely kokeilun seurannasta ja siihen liittyvästä tutkimuksesta jää varsin epämääräiseksi ja että jossain määrin epäselvää on, mahdollistaako nyt perustettavaksi ehdotetun kokeilurekisterin tietosisältö yhdessä muiden 7 §:n 1 momentissa tarkoitettujen tietojen kanssa seurannan esimerkiksi kaikkien niiden seikkojen suhteen, joita esityksen perusteluissa mainitaan. Perustuslakivaliokunnan mielestä sivistysvaliokunnan on syytä harkita sääntelyn täsmentämistä.
Sivistysvaliokunta toteaa, että lakiehdotuksessa ja sen perusteluissa kuvataan, mitä kokeilussa on tarkoitus seurata ja tutkia. Lakiehdotuksen 2 §:n mukaan Opetushallitus vahvistaa opetuksen järjestäjäkohtaiset kokeilusuunnitelmat ja antaa määräyksiä kokeilun toteuttamiseen, ohjeistamiseen ja kokeiluun liittyvään seurantaan ja tutkimukseen liittyvistä seikoista. Toimivalta antaa määräyksiä liittyy kokeilun toteuttamiseen ja kohdistuu opetuksen järjestäjään. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta toteaa, että ehdotetulla lailla ei ole tarkoitus säätää Opetushallitukselle valtuutta antaa oppilaita ja perheitä velvoittavia sitovia määräyksiä esimerkiksi kokeiluun liittyvään tutkimukseen osallistumisesta tai arkaluontoisten tietojen antamisesta, vaan osallistuminen tutkimukseen ja esimerkiksi tutkimushaastatteluihin tapahtuisi vapaaehtoisuuteen perustuen.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kokeilurekisterin tiedot on pyritty pitämään niukkoina, sillä rekisterin tietoja ehdotuksen mukaan saa yhdistää valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetussa laissa tarkoitettuihin ns. Koski-tietovarannon tietoihin ja opetuksen- ja koulutuksen järjestäjien vastaaviin rekisteritietoihin kokeilun vaikutuksia tutkittaessa. Koski-tietovarantoon kerätään yhteen tiedot kunkin oppijan koulutuksesta yksittäisestä opintosuorituksesta suoritettuihin tutkintoihin. Koski-tietovarannosta voidaan seurata oppilaan koulutuspolkua korkea-asteelle saakka. Palvelu sisältää myös tiedot opinto-oikeuksista sekä suoritettujen tutkintojen keskeisistä sisällöistä ja osaamisvaatimuksista. Kielivalinnoista ja arvosanoista tietoa saa opetuksen järjestäjän rekistereistä. Motivaatioon ja perhetaustaan liittyviä tietoja hankitaan kyselyillä ja haastatteluilla, eikä niitä ole perusteltua rekisteröidä. Kokeilurekisteriin ei tulla sisällyttämään muita tunnistetietoja kuin tiedot kokeiluun osallistuneiden nimistä ja heidän oppijanumeronsa.
Opetushallitus päättää tarkemmin kokeiluasetelman rakentamisesta ja yhteistyöstä alan tutkijoiden kanssa ja antaa opetuksen järjestäjää koskevat määräykset. Seuranta kohdistuu ja raportointivelvoitteet määrätään lain mukaisten tavoitteiden kannalta perusteltuihin asioihin.
Saamansa selvityksen perusteella valiokunta toteaa, että kokeilun tavoitteet on kuvattu laissa tarkoituksenmukaisella tarkkuudella ja hallituksen esityksessä todetuista tietovarannoista sekä niiden rinnalla käytettävien muiden menetelmien avulla syntyneestä aineistosta saadaan riittävästi tietoa seurantojen tekemiseksi. Siten valiokunta ei näe tarvetta muuttaa ehdotettuja 2 ja 7 §:ää.
Lopuksi
Valiokunta toteaa, että vaikka hallituksen esityksessä on hyvin selostettu kokeilun toteuttaminen, siinä olisi voitu ottaa kantaa maamme kaksikielisyyden perusteella toteutettuun ruotsin kielen opetukseen tehtyä enemmän. Kaksikielisyyttä ja kielten oppimista ja opiskelemista koskevaa tietoa on kertynyt mm. kielikylpyopetuksessa ja toista kotimaista kieltä koskevassa ylioppilastutkinnon uudistuksessa. Edellä todetut näkökulmat on hyvä olla osana kokeilun seurantaa. Myös kieliryhmien välisiä eroja on syytä tarkastella, koska kielivalintojen osalta suomen- ja ruotsinkieliset kieliryhmät ovat erilaisessa tilanteessa jo perusopetuksesta alkaen.
Valiokuntakuulemisessa tuotiin esille kansalliskielistrategia, joka on hallituksen periaatepäätös. Strategian taustalla on tietoisuus siitä, että suomen ja ruotsin kielten oppiminen ei ole tyydyttävää pitkällä aikavälillä. Valiokunta toteaa, että vaikka ehdotus ei estä ketään oppimasta toista kotimaista kieltä, siinäkin on vältettävä tilannetta, jossa vähennetään motivaatiota minkään kielen opiskelemiseen.
Valiokunta tähdentää, että esityksellä ei muuteta julkishallinnon kielitaitovaatimuksia. Kansalaisten palvelut tulee jatkossakin kyetä järjestämään kielelliset oikeudet turvaten. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että ruotsin kielen osaamisella on merkitystä myös Suomen ulkomaan kaupan kannalta. Ruotsi on suomen tärkeimpiä vientimaita. Asiantuntijakuulemisessa tuotiin esille, että Elinkeinoelämän keskusliiton vuonna 2014 tekemän selvityksen mukaan sen jäsenyrityksissä ruotsi on kolmanneksi käytetyin kieli suomen ja englannin jälkeen. Mikään ei viittaa siihen, että ruotsin kielen taidon kysyntä heikkenisi Suomen työmarkkinoilla. Valiokunta kiinnittää huomiota myös Suomen asemaan Pohjolassa ja siihen, että ruotsin kieli on väylä pohjoismaiseen kulttuuriyhteisöön. Kaksikielisyys on osa yhteiskuntaamme.
Valiokunta toteaa, että hallituksen esityksellä tavoitellaan kielten opiskelemisen monipuolistamista. Useiden kielten opiskeleminen on tärkeää sekä yksilön että maamme kielivarannon karttumisen kannalta. Asiantuntijakuulemisessa tuotiin esille se, että oppimisen näkökulmasta kielet eivät "syö" toisiaan, vaan yhden kielen oppiminen edesauttaa seuraavia kieliopintoja: mitä useampia kieliä opiskelee, sitä helpommaksi kielen oppiminen muuttuu. Ihminen on luonnostaan monikielinen, joka voi oppia useita kieliä. Asiantuntijalausunnossa todetaan, että kieltenopiskelu on vähentynyt vapaaehtoisten kielten tarjonnan vähentymisen myötä. Yhä useampi kunta tarjoaa enää vain pakollisia kieliä, ja vapaaehtoisten kielten ryhmien vähimmäiskoko on kasvanut, mikä on vähentänyt opetusryhmien perustamista. Valiokunta pitää tätä kehitystä valitettavana ja painottaa kielten monipuolisen tarjonnan ja oppilaita parhaiten palvelevan pedagogiikan merkitystä. Opetuksen kehittämisessä on hyvä hyödyntää tutkimustietoa sekä hyviä käytäntöjä monipuolisesti. Esimerkiksi kielikylpy- ja kielisuihkuopetuksesta on hyviä kokemuksia ja tutkittua tietoa. Valiokunnan saaman asiantuntijalausunnon mukaan kielikylpyopetuksen avulla voidaan saavuttaa toiminnallinen monikielisyys, joka tarkoittaa kykyä käyttää opiskelemiaan kieliä niin oppiainesisältöjen oppimiseen kuin arkipäivän tilanteissa kommunikointiin. Tutkimustiedon perusteella kielikylpyoppilaat ovat motivoituneita opiskelemaan kieliä.