Yleistä
Lukiolain uudistamisen tavoitteena on vahvistaa koulutuksen laatua ja oppimistuloksia sekä sujuvoittaa siirtymistä toisen asteen opinnoista korkea-asteelle ja lisätä lukiokoulutuksen vetovoimaa yleissivistävänä, korkeakouluihin jatko-opintokelpoisuuden antavana koulumuotona. Tavoitteen saavuttamisen keinoina ovat mm. entistä yksilöllisemmät ja joustavammat opintopolut, opiskelijoiden tukeminen ja ohjaus oppimisprosessien aikana, oppiainerajat ylittävät opinnot sekä korkeakouluyhteistyö. Opintojen järjestämisen ja suorittamisen perusyksiköksi esitetään nykyisen kurssin sijasta opintopistettä. Valiokunta painottaa, että uudistukselle tulee turvata riittävät resurssit.
Hallituksen esitys on valmisteltu hyvin ja siinä on tehty tiiviistä yhteistyötä sidosryhmien kanssa mm. Uusi lukio -kiertueiden yhteydessä. Uudistuksen seurantaryhmä työskentelee vuoden 2018 loppuun saakka. Valiokunta toteaa, että esitystapa sai laajaa kiitosta asiantuntijakuulemisessa. Kentän ja asiantuntijoiden näkemysten huomioon ottaminen tuo tärkeää lisäarvoa koulutuksen lainsäädännön kehittämiseen.
Sivistysvaliokunta katsoo, että lukiokoulutuksen lainsäädännön uudistaminen vastaamaan entistä paremmin nykyisiä ja tulevia tarpeita on erittäin tärkeää. Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Lukiokoulutuksen tehtävä
Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että lukio on jatkossakin yleissivistävä oppilaitos, jossa eri oppiaineita opiskellaan monipuolisesti ja laajasti. Tämä edistää parhaiten lukio-opiskelijoiden maailmankuvan rakentumista ja heidän kykyään tehdä tulevaisuuttaan koskevia valintoja. Yleissivistykseen kuuluu niin humanistis-yhteiskunnallisiin kuin matemaattis-luonnontieteellisiin ja taideaineisiin liittyvien tietojen ja taitojen hallinta. Lukiokoulutukseen tulee sisältyä opiskelijan jatko-opintojen ja kansalaisvalmiuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion kannalta keskeisiä taitoja. Näihin kuuluvat esimerkiksi tiedonhaku, olennaisen tiedon erottaminen epäolennaisesta, erilaisten näkemysten ja kokonaisuuksien hahmottaminen, medialukutaito sekä kriittinen ajattelu. Tärkeää on myös ihmisen ymmärtämisen ja ajattelun taidot. Ne ovat taitoja, jotka eivät vanhene. Lukiokoulutusta kehitettäessä on hyvä tunnistaa se osana koulutuksen jatkumoa. Se on jatko perusopetuksen oppimäärälle ja muodostaa pohjan lukiokoulutuksen jälkeisiin opintoihin.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kaikille lukiota käyville nuorille tulee taata yhtäläiset mahdollisuudet opiskella monipuolisesti ja riittävän laajasti eri oppiaineita, jotta heillä on edellytykset löytää niiden joukosta jatko-opintojen kannalta itselleen tarpeellisimmat ja kiinnostavimmat. Opiskelijoiden yhdenvertaisuuden näkökulmasta on tärkeää, että heille taataan mahdollisuus riittävään lähiopetukseen kaikissa oppiaineissa lukion koosta ja sijainnista riippumatta. Valiokunta viittaa myös hallituksen julkisen talouden suunnitelmassa (VNS 1/2018 vp) tekemään päätökseen myöntää oppimateriaalilisää pienituloisten perheiden alle 20-vuotiaille opiskelijoille. Tämä nuorten yhdenvertaisuutta parantava taloudellinen tuki koskee sekä lukio- että ammatillisen koulutuksen opiskelijoita.
Tärkeää on myös mahdollistaa nuorten lukiokoulutukseen osallistuminen kotoa käsin turvaamalla lukiokoulutuksen saavutettavuus koko maan kattavalla lukioverkostolla. Monipuolinen järjestäjäkenttä (kunnat, valtio ja yksityiset järjestäjät) on toiminut hyvin, ja sen säilyttäminen on perusteltua.
Valiokunta kiinnittää huomiota lukion yhteisölliseen ulottuvuuteen, johon on myös uuden lain puitteissa syytä kiinnittää huomiota. Valiokunta viittaa nuorisobarometrin tuloksiin, joissa merkittävänä tekijänä motivaation ja kouluviihtyvyyden kannalta todetaan kouluyhteisö.
Opetuksen rakenne ja mitoitus
Esityksen tavoitteena on uudistaa lukioiden opetusta siten, että se edistää nykyistä laajempien opintojaksojen ja oppiainerajat ylittävien opintojen järjestämistä, vähentää lukio-opintojen pirstalemaista luonnetta ja edistää myös oppiaineiden keskeisistä sisällöistä riippumattoman laaja-alaisen osaamisen kehittymistä lukio-opintojen aikana. Tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet ovat edelleen erikseen nuorille ja aikuisille tarkoitettuun koulutuksen. Samoin aineopiskelun mahdollisuus säilyy. Lakiehdotuksella vahvistetaan opiskelijoiden mahdollisuuksia kehittää kansainvälistä osaamistaan sekä työelämä- ja yritysosaamistaan. Valiokunta katsoo, että edellä todetut valinnat opetuksen kehittämiseksi ovat erinomaiset.
Lukion oppimäärään kuuluvien opintojen mitoituksen perusteena ehdotetaan kurssien sijasta opintopisteitä, joilla opintojaksot pisteytetään niiden työmäärän mukaan. Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen oppimäärän laajuus olisi 150 opintopistettä ja aikuisille tarkoitetun lukiokoulutuksen oppimäärän laajuus 88 opintopistettä. Opintopistejärjestelmään siirtyminen yhdessä oppiainerajat ylittävien opintokokonaisuuksien mahdollistamisen kanssa antaa koulutuksen järjestäjälle nykyistä enemmän vapauksia ja sen myötä myös vastuuta opetuksen suunnitteluun. Valiokunta kannattaa ratkaisua. Se vahvistaa lukioiden mahdollisuuksia opetuksen kehittämiseen ja joustavoittaa opiskelijoiden siirtymistä jatko-opintoihin korkeakouluun. Valiokunta toteaa, että uudistuksen toimeenpanossa tulee kiinnittää huomiota siihen, että järjestäjäkohtaiset ratkaisut eivät muodostu ongelmaksi lukiosta toiseen siirryttäessä tai etäopetuksen toteuttamiselle eivätkä kavenna valinnaisten opintojen suorittamismahdollisuuksia.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että lukiokoulutukseen ehdotettu opintopistejärjestelmä poikkeaa korkeakoulujen ECTS-opintopistejärjestelmästä ja ammatillisen koulutuksen osaamispistejärjestelmästä. Valiokunta tunnistaa sen, että eri järjestelmien yhteismitattomuudessa on omat haasteensa koulutusjärjestelmämme eri tutkintojen vertailukelpoisuuden kannalta, mutta hallituksen esityksen perusteluihin viitaten toteaa, että opintopistejärjestelmään siirtyminen sinänsä on perusteltua, koska lukiokoulutuksen yhtenä keskeisenä tehtävänä on antaa opiskelijalle valmiudet siirtyä korkea-asteen opintoihin. Opintopistejärjestelmä lähentää lukiokoulutusta ja korkeakoulutusta ja helpottaa korkeakouluopintojen hyväksi lukemista lukion oppimäärään. Vaikka esitetty opintopistejärjestelmä ei ole yhteismitallinen muiden vastaavien järjestelmien kanssa, se on hyvä alku opintopistejärjestelmään siirtymiseksi. Valiokunta toteaa, että lukioista saatavien kokemusten kerryttyä on mahdollista arvioida siirtymistä lähemmäksi korkeakoulujen opintopistejärjestelmää.
Opetuksen sisältö
Lukio-opetuksen sisältöihin ei esitetä muutoksia. Valiokunta pitää ratkaisua perusteltuna ottaen huomioon mm. se, että lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet on vastikään uusittu. Lisäksi syksyllä 2016 käynnistyi lukion tuntijakokokeilu, jonka tarkoituksena on hankkia kokemuksia nykyistä suuremman opiskelijakohtaisen valinnaisuuden mahdollistamisesta sekä sen toimivuudesta ja vaikutuksista. Samassa yhteydessä Opetushallitus käynnisti valtakunnallisen lukioiden kehittämisverkoston, jonka tavoitteena on erityisesti kehittää ja uudistaa lukioiden pedagogiikkaa, opiskeluympäristöjä ja toimintakulttuuria.
Asiantuntijakuulemisessa tuotiin esille, että uudistuksessa ei esitetä muutoksia lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen sisältöön, vaikka maahanmuuttajataustaisilla opiskelijoilla on tarvetta saada nykyistä enemmän tukea. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös vieraskielisillä on tosiasialliset mahdollisuudet lukiokoulutukseen, ja toteaa, että hallituksen esityksessä ehdotetaan valmistavan koulutuksen säilyttämistä osana lukiolain mukaista koulutusta. Sen tarkoitus on tarvittaessa antaa vieraskieliselle opiskelijalle lukiokoulutukseen siirtymisen edellyttämät kielelliset ja muut lukiokoulutuksen edellyttämät valmiudet. Lukiolakiin ehdotettu opiskelijoiden nykyistä vahvempi yksilöllinen tuki koskee myös maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita.
Valiokunta pitää hyvänä, että asiantuntijakuulemisessa esille tuotua ns. virkamiesruotsin tai -suomen suorittamista osana lukio-opintoja selvitetään. Asiaa kokeillaan parhaillaan osana Opetushallituksen rahoittamaa ja innovatiivisiin oppimisympäristöihin liittyvää hanketta.
Lukiodiplomit
Lukiodiplomien sääntely esitetään nostettavan asetuksesta lain tasolle. Valiokunta pitää hyvänä, että opiskelijalla on mahdollisuus osoittaa osaamisensa myös aineissa, jotka eivät sisälly ylioppilaskirjoituksiin. Hallituksen esityksen mukaan lukiodiplomien suorittamisen mahdollisuus esitetään taito- ja taideaineita laajemmaksi: niiden tarkoituksena on antaa opiskelijalle mahdollisuus osoittaa kiinnostuneisuuttaan ja perehtyneisyyttään eri oppiaineryhmissä tai oppiaineissa sekä kykyään tavoitteelliseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn ja opinnoissa omaksutun tiedon soveltamiseen.
Lukiodiplomi on lukion päättötodistuksen liite, ja diplomin suorittamisen ohjeet, arviointikriteerit ja todistuksen sisällön antaa Opetushallitus. Näin varmistetaan valtakunnallisesti yhdenvertaiset käytännöt. Lukiodiplomien antaminen säilyy edelleen lakiehdotuksen mukaan vapaaehtoisena. Valiokunta kehottaa opetus- ja kulttuuriministeriötä selvittämään lukiodiplomien muuttamisen kaikkia koulutuksenjärjestäjiä velvoittavaksi.
Yhteistyö muiden koulutuksen järjestäjien kanssa
Hallituksen esityksellä vahvistetaan lukiokoulutuksen järjestäjien yhteistyövelvoitetta korkeakoulujen kanssa. Tämä takaa kaikille opiskelijoille mahdollisuuden tutustua korkeakouluopintoihin ja suorittaa korkeakoulun kanssa yhteistyössä järjestetty opintojakso. Valiokunta pitää ehdotusta merkittävänä uudistuksena lukiokoulutuksen kehittämisessä. Ehdotettu uudistus tarjoaa mahdollisuuksia oppiainerajoja rikkoviin opintokokonaisuuksiin ja hyödyttää lukioiden ohella myös ammattikorkeakouluja ja yliopistoja. Ratkaisu tukee lukion keskeistä tehtävää korkeakouluopintoihin valmistavana koulutusväylänä. Konkreettinen opetusyhteistyö lukioiden ja korkeakoulujen välillä avaa uusia mahdollisuuksia vahvistaa opiskelijoiden akateemisia taitoja ja tietoja korkeakouluopiskelusta sekä sujuvoittaa jatko-opintoihin siirtymistä. Se mahdollistaa myös lukioiden ja korkeakoulujen opetushenkilöstöjen vuorovaikutuksen.
Lukioiden ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä on jo tehty eri puolilla Suomea sekä isoissa että pienissä (alle 150 opiskelijaa) lukioissa. Tämä osoittaa yhteistyön tarpeellisuuden. Yli 30 pientä lukiota raportoi jo nyt pitkään jatkuneesta yhteistyöstä korkeakoulujen kanssa. Valiokunta toteaa, että saaduista kokemuksista syntyneitä onnistuneita käytäntöjä on hyvä jakaa yhteistyön aloittamisessa ja kehittämisessä hyödynnettäviksi. Yhteistyön tekemistä voidaan kehittää myös kampusmallilla, johon voitaisiin ottaa mukaan myös muita toimijoita, kuten yrityksiä.
Valiokunta kiinnittää huomiota hallituksen esityksessäkin tunnistettuun yhteistyön toteuttamisen ongelmaan, että kaikkialla missä on lukioita, ei ole korkeakoulua. Valiokunta painottaa, että on tärkeää huolehtia siitä, että yhteistyö mahdollistetaan myös sellaisille lukioille, joiden lähellä ei korkeakoulua ole. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi etä- ja monimuoto-opetusta hyödyntämällä. On myös huomattava, että lukiolakiin esitettyä vastaavaa nimenomaista yhteistyövelvollisuutta lukiokoulutuksen järjestäjän kanssa ei ole ammattikorkeakoululaissa (932/2014) ja yliopistolaissa (558/2009). Lainsäädännön yksipuolisen velvoitteen korjaamiseksi on tärkeää, että yhteistyön tekemisen edellytykset turvataan opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tavoite- ja tulossopimuksissa.
Valiokunta pitää erinomaisena, että yhteistyön toteuttamisen varmistamiseksi on opetus- ja kulttuuriministeriössä ryhdytty tukitoimien suunnitteluun. Hallituksen esityksessä todettu lukiokoulutuksen ja korkeakoulutuksen yhteistyön kehittämisen työryhmä on asetettu toimikaudeksi 15.5.2018—31.12.2018 (opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote 21.5.2018). Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen asettaman työryhmän tehtävänä on selvittää ja kuvata lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyön nykytilaa ja erilaisia toimintamalleja, määritellä yhteistyön tavoitteita sekä tehdä ehdotuksia yhteistyön kehittämiseksi ja valtakunnallisiksi toimintamalleiksi. Toimintamalleissa huomioidaan koulutuksen järjestäjien erilaiset mahdollisuudet yhteistyöhön, erityisesti niiden koulutuksen järjestäjien osalta, joiden lähellä ei ole korkeakoulua. Valiokunta katsoo, että selvitystyössä on hyvä ottaa huomioon myös avoin korkeakouluopetus, sillä se on myös hyvä yhteistyön väylä. Em. tiedotteen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa lisäksi toisen ryhmän valmistelemaan ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja korkeakoulutuksen välistä yhteistyötä. Valiokunta pitää tätä erittäin tarpeellisena.
Asiantuntijakuulemisessa tuotiin esille huoli siitä, että lukiokoulutuksen lakisääteisinä yhteistyötahoina korostuvat korkeakoulut, vaikka luontevia ja tärkeitä yhteistyötahoja on useita muitakin. Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on säännösehdotuksessa (8 §) nimenomaisesti mainittu, ja valiokunta toteaa, että lukioiden ja ammatillisen koulutuksen yhteistyö on tärkeää jatkossakin. Lukiokoulutuksessa voidaan tehdä yhteistyötä myös esimerkiksi vapaan sivistystyön, kuten kesäyliopistojen, ja taiteen perusopetuksen järjestäjien kanssa. Valiokunta painottaa, että vaikka lukiolakiesityksen yhteistyötä koskevassa pykälässä ei kaikkia mahdollisia koulutusta järjestäviä tahoja mainita, yhteistyön tekemisen velvollisuus niiden kanssa sisältyy säännöksessä olevaan ilmaisuun muun koulutuksen järjestäjän kanssa. Valiokunta korostaa, että säännöksessä ei ole suljettu yhteistyön tekemisen ulkopuolelle mitään koulutuksen järjestäjää, vaan päinvastoin se mahdollistaa sen, että lukiot voivat tehdä yhteistyötä eri koulutusta järjestävien tahojen kanssa paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaisesti. Valiokunta ehdottaa yksityiskohtaisista perusteluista tarkemmin ilmenevällä tavalla vapaan sivistystyön oppilaitosten mainitsemista pykälässä.
Valiokunta kannattaa ehdotusta, että lukiokoulutuksen järjestäjä velvoitetaan tekemään yhteistyötä myös työ- ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. On hyvä, että lukion opiskelijat ja opetushenkilöstö saavat tuntumaa työelämään ja siinä tapahtuviin muutoksiin.
Opiskelun tuki
Hallituksen esityksessä on opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen nostettu uudistuksen yhdeksi tavoitteeksi. Se on tarpeen, koska lukiolaisten uupuminen ja tuen tarve ovat kasvaneet. Valiokunta korostaa, että oppimisen riittävä tuki ja hyvinvoinnin ylläpitäminen ovat perusedellytyksiä tehokkaalle oppimiselle ja laajemmin hyvälle oppimisympäristölle. Lukiolaisten ohjaustarpeet kasvavat muun muassa ylioppilastutkinnon roolin vahvistuessa korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Valiokunta korostaa, että ohjaus on koko kouluyhteisön velvollisuus ja osa jokaisen opettajan tehtävää opinto-ohjaajan ohella. Lukiolaiset arvostavat opettajiensa henkilökohtaisia kokemuksia ja perusteluja omalle alanvalinnalleen. Näiden vaikutus jatko-opintoja koskevassa ohjauksessa on suurempaa kuin esimerkiksi yleiset korkeakoulujen opintoalueiden kuvaukset.
Hyvinvoinnin edistämisen saavuttamiseksi lukio-opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opintojen sujuvuuden tukemista ehdotetaan tehostettavan useilla toimenpiteillä, jotka ovat osin nykyisiä toimia vahvistavia ja osin uusia tukimuotoja.
Opiskelijan ohjaus. Ehdotuksen mukaan opiskelijalla on entistä laajemmat oikeudet henkilökohtaiseen opinto-ohjaukseen. Ohjausta annetaan jatkossa opiskelijalle sekä lukio-opintojen suorittamiseksi että jatko-opintoihin tai työelämään hakeutumiseksi ja lisäksi opiskelijoille, joiden opiskeluoikeus lukiokoulutuksen oppimäärän suorittamiseksi on päättymässä. Lisäksi vaille jatko-opiskelupaikkaa jääneillä on oikeus saada ohjausta opintoihin hakeutumiseen ja urasuunnitteluun vuoden ajan oppimäärän suorittamisesta lukien. Opiskelijalle annettavan tuen lisäksi opintojen sujuvoittamiseen tähdätään myös opiskelijan omalla opintosuunnitelmalla. Se laaditaan opintojen alussa ja päivitetään säännöllisesti opintojen edetessä oppilaitoksen henkilöstön tuella. Valiokunta pitää ehdotuksia erittäin tarpeellisina. Ohjauksen eri muodot ja opintojen henkilökohtainen suunnitelmallisuus antavat monipuoliset ja tehokkaat välineet opintojen suorittamisen tueksi.
Ohjausvelvollisuuden ulottaminen lukion päättäneisiin kehittää opiskelijoiden tukemista hyvään suuntaan. Valiokunta toteaa, että lukiolain ehdotettu sääntely ei ole identtinen ammatillista koulutusta koskevan lainsäädännön kanssa, ja pitää tärkeänä, että eroavuudet riittävän tuen saamisesta selvitetään koulutusten erilaisuus huomioon ottaen ja lainsäädännön muuttamisen tarve arvioidaan näiltä osin.
Valiokunta painottaa, että opiskelijoiden henkilökohtaiseen ohjaamiseen tulee varata riittävät henkilöstöresurssit. Asiantuntijakuulemisessa tuotiin esille, että ruotsinkielisiä päteviä opinto-ohjaajia ei ole riittävästi. Tähän koulutustarpeeseen tulee vastata, jotta lain tavoitteisiin päästään. Valiokunta korostaa, että on tärkeää varmistaa opintojen aikaisen ja jälkiohjauksen tosiasiallinen saaminen huolehtimalla siitä, että pätevää henkilökuntaa ohjausta antamaan on riittävästi sekä suomen että ruotsin kielellä.
Oppimisen tuki. Valiokunta pitää erittäin kannatettavana oppimisen tuen tuomista osaksi lukio-opiskelijan lakisääteisiä oikeuksia (28 §). Sen tarkoituksena on tukea opiskelijaa, jolla on kielellisten erityisvaikeuksien tai muiden oppimisvaikeuksien vuoksi vaikeuksia suoriutua opinnoistaan. Oppimisvaikeudet ovat moninaiset, ja tarvittavat tuen muodot vaihtelevat yksilöiden välillä. Valiokunta pitää hyvänä ja opiskelijoiden yhdenvertaisuutta lisäävänä tekijänä sitä, että tuen saaminen ei edellytä lääketieteellistä diagnoosia tai muuta lääkärinlausuntoa, vaikkakaan estettä sen esittämiselle ei ole. Tuen tarve on usein mahdollista tunnistaa ilman lääkärin konsultaatiota, joten sen edellyttäminen ei ole resurssien järkevän käytön kannalta perusteltua.
Oppimisen tuen pykälää koskien valiokunnan asiantuntijakuulemisessa tuotiin esille tarve lisätä tuen saamisen edellytyksiin vamma ja maininta yhdenvertaisuuslain kohtuullisista mukautuksista. Valiokunta korostaa, että ehdotetun lukiolain tukitoimia koskevien säännösten mukaiset palvelut tulee turvata kaikille opiskelijoille yhdenvertaisin perustein. Hallituksen esityksen pykälämuotoilulla ei rajata vammaisia opiskelijoita oppimisen tuen ulkopuolelle. Kohtuullisista mukautuksista säädetään yhdenvertaisuuslaissa (1325/2014) lukiokoulutuksen järjestäjää velvoittavasti, eikä niistä ole tarpeen erikseen olla säännöstä lukiolaissa. Säännösehdotus on kirjoitettu syyneutraalisti, mikä tuodaan esille myös pykälän perusteluissa. Tukea on oikeus saada riippumatta siitä, mistä syistä oppimisvaikeudet johtuvat. Tukea oppimiseensa voivat tarvita esimerkiksi luki- ja kirjoitushäiriöistä kärsivät opiskelijat, sairauden tai vamman vuoksi erilaisista oppimisvaikeuksista kärsivät opiskelijat tai opiskelijat, joiden hankala perhe- tai muu elämäntilanne heijastuu opinnoissa oppimisvaikeuksina. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että lukiolakiesityksen 28 §:n 3 momentissa on viittaussäännös opiskelun edellyttämistä avustajapalveluista, erityisistä apuvälineistä ja muista palveluista, jonka mukaan ko. palvelut määräytyvät niitä koskevan lainsäädännön perusteella.
Asiantuntijakuulemisessa tuli esille, että lakiehdotuksessa ei ole päätöksentekoa ja muutoksenhakua koskevia säännöksiä erityisen tuen järjestämistä koskien. Valiokunnan asiasta saaman selvityksen mukaan opetus, ohjaus ja oppimisen tuki muodostavat kokonaisuuden, jonka toteuttaminen määritellään koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa ja toteutettaisiin opetussuunnitelman mukaisesti. Näiden toteuttaminen on siten koulutuksen järjestäjän tosiasiallista hallintotoimintaa. Ehdotetun lukiolain mukainen oppimisen tuki rinnastuu tässä mielessä perusopetuksen yleiseen tai tehostettuun tukeen, josta ei ole nimenomaisesti säädetty muutoksenhakuoikeutta. Perusopetuksen erityinen tuki poikkeaa ehdotetusta lukiossa annettavasta tuesta siten, että siihen sisältyy usein myös oppisisältöjen yksilöllistämistä tai mukauttamista, joka lukiossa ei tule kysymykseen. Lukion erityisopetus on aina osa-aikaista. Se ei korvaa aineenopetusta, vaan tukee sitä.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että opetuksen ja opiskelun digitalisoitumisen vaikutuksia oppimiseen ja opiskelijoiden hyvinvointiin ei vielä juuri tunneta. Oppimisvaikeuksia omaavien opiskelijoiden kohdalla vaikutukset voivat olla monen suuntaisia ja yllättäviä. Valiokunta pitää tärkeänä, että digitalisoitumisen vaikutuksia oppimiseen seurataan ja tutkitaan ja saadun tutkimustiedon perusteella varmistetaan, ettei se aiheuta uudenlaista uhkaa opiskelijoiden yhdenvertaisuudelle ja lisää opinnoista syrjäytymisen riskiä.
Asiantuntijakuulemisessa esitettiin huoli sähköisten palvelujen saavutettavuudesta vammaisten opiskelijoiden osalta. Valiokunta toteaa, että eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi digitaalisten palvelujen tarjoamisesta sekä sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain muuttamisesta (HE 60/2018 vp). Ehdotettavalla lailla pyritään muun muassa parantamaan yhteiskunnan erityisryhmien edellytyksiä selvitä omatoimisesti julkisen sektorin digitaalisten palvelujen käytöstä.
Kiusaamisen ja häirinnän ehkäiseminen sekä turvallinen opiskeluympäristö
Hallituksen esityksessä kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota kiusaamisen estämiseen. Tämä on erittäin tärkeää. Kiusaaminen kohdistuu usein erityisesti sellaisiin nuoriin, joilla on muutenkin haasteita elämässään ja koulunkäynnissään. Valiokunta korostaa koulutuksen järjestäjän velvollisuutta taata turvallinen opiskeluympäristö ja sen vahvistamista lukiolaissa (40 §). Kuten muualtakin, myös lukioista tulee kitkeä kiusaaminen, syrjintä ja rasismi.
Jokaisen lukion ilmapiirin tulee olla avoin, turvallinen ja välittävä. Kouluterveyskyselyn (2015) mukaan 85 % kiusaamista kohdanneista lukiolaisista kokee, että koulun aikuiset eivät puutu kiusaamiseen. Ehdotettu lukiolaki velvoittaa koulutuksen järjestäjää suojaamaan opiskelijaa kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä. Myös opiskelijoihin ehdotetaan kohdistettavan velvollisuus (30 §) käyttäytyä muita kiusaamatta ja välttää toimintaa, joka voi vaarantaa muiden opiskelijoiden, oppilaitosyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä. Valiokunta pitää näitä kannatettavina esityksinä.
Valiokunta toteaa, että turvallisen opiskeluympäristön luomisessa tulee kiinnittää huomiota nuorten opiskelijoiden kannalta keskeiseen oppimisen ja kehityksen ympäristöön, opiskelijaryhmään. Tämä ei hallituksen esityksessä juurikaan tule esille, vaikkakin esityksen turvallista opiskeluympäristöä koskeva säännös (40 §), myös yhdessä opiskelijan vaikutusmahdollisuuksia ja opiskelijakuntaa koskevan säännöksen (33 §) kanssa, pitää sen sisällään. Valiokunta korostaa yhteisöllisyyden näkökulman esille tuomista oppilaitoksen suunnitelmissa, järjestyssäännöissä, pedagogisissa ratkaisuissa ja toiminnassa yleisemminkin. Nuorten yleinen tyytyväisyys elämäänsä on yhteydessä kokemukseen olla kouluyhteisön jäsen.
Sivistysvaliokunta on edellyttänyt kiusaamisen nollatoleranssia koskevien vaikuttavien ja tehokkaiden toimien sekä selkeiden prosessien luomista kouluihin ja oppilaitoksiin eri yhteyksissä (mm. SiVL 3/2018 vp). Sivistysvaliokunta on ottanut käsittelyyn edustaja Elovaaran ym. lakialoitteen laiksi perusopetuslain 6 §:n muuttamisesta (LA 81/2016 vp). Lakialoitteessa käsitellään kiusaamisen ehkäisemistä perusopetuksessa. Valiokunta on lähettänyt lakialoitteen sekä siitä saamansa lausunnot opetus- ja kulttuuriministeriölle, sillä se piti erittäin tärkeänä, että lakialoitteeseen sisältyvät ehdotukset käsitellään ministeriön asettamassa työryhmässä, joka selvitti uusia lainsäädännöllisiä keinoja puuttua kiusaamiseen (Kiusaamisen ehkäisy sekä työrauhan edistäminen varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa sekä toisella asteella. Loppuraportti, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:16). Sivistysvaliokunta odottaa opetus- ja kulttuuriministeriöltä selvitystä niistä lainsäädännöllisistä ja muista toimenpiteistä, joihin ministeriön arvion mukaan on työryhmän selvitys ja lakialoite huomioon ottaen syytä ryhtyä kiusaamisen ehkäisemiseksi ja koulurauhan takaamiseksi. Valiokunta jatkaa asian käsittelyä ministeriön vastauksen saatuaan.
Sivistysvaliokunta toteaa, että Opetushallituksen verkkosivuilla on Opetustoimen turvallisuusopas, joka on tarkoitettu koulutuksen järjestäjien, opiskelijoiden ja muiden tahojen käyttöön. Siinä käsitellään oppilaitoksen turvallisuuden luomista ja lakisääteisiä velvollisuuksia useista eri näkökulmista tukimateriaaleineen ja verkkosivulinkkeineen.
Opiskelijan arviointi
Esityksen mukaan opiskelijan arvioinnin tehtävänä on edistää opiskelijan oppimista. Opiskelijan työskentelyä, oppimista ja osaamisen kehittymistä tulee arvioida monipuolisesti. Arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin.
Opiskelijan arviointia koskevassa pykälässä on säännökset opintojakson aikaisesta arvioinnista. Arvioinnin toteuttamisesta ja siihen kuuluvasta palautteen antamisesta päätetään opetussuunnitelmassa opetussuunnitelman perusteissa määrätyn mukaisesti. Asiantuntijakuulemisessa tuotiin esille, että arviointitutkijat ovat osoittaneet, että arviointi ei ole yhdenvertaista opintojen päättövaiheessa. Valiokunta kiinnittää huomiota opiskelijoiden arvioinnin yhdenvertaisuuden turvaamiseen, mikä tulee ottaa huomioon myös opiskelijoiden arviointia koskevia alemman asteisia normeja valmisteltaessa. Valiokunta toteaa, että opiskelijoiden arvioinnin valtakunnallista yhdenvertaisuutta turvaa se, että opintojaksojen arviointi ja päättöarviointi tehdään samojen valtakunnallisesti määriteltyjen periaatteiden mukaisesti kaikissa lukioissa. Perussäännökset arvioinnista sisältyvät ehdotettuun lakiin, ja laissa olevan valtuutussäännöksen mukaan Opetushallitus antaa arvioinnista määräyksiä opetussuunnitelman perusteissa, kuten nykyisinkin. Tarkemmat arviointimenetelmät olisivat koulutuksen järjestäjän päätettävissä nykyiseen tapaan.
Valiokunta pitää tärkeänä, että opiskelija-arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijan omien mahdollisuuksien tunnistamiseen. Opiskelijan arvioinnin tarkoitus ohjata ja kannustaa opiskelijaa yhdessä itsearvioinnin kanssa voisi olla osaltaan keino vaikuttaa lukiolaisten riittämättömyyden tunteen ja sen myötä koulu-uupumisen ennalta ehkäisemiseen. Edellä mainitut elementit tuovat arviointiin keinoja tunnistaa myös esimerkiksi vammaisen opiskelijan mahdollisuuksia, millä saattaa olla isojakin myönteisiä vaikutuksia opiskelijan itseluottamuksen kehittymisessä.
Koulutuksen laatu
Valiokunta pitää hyvänä sitä, että koulutuksen järjestäjän vastuuta järjestämänsä koulutuksen laadusta ja laadunhallinnan kehittämisestä sekä ulkoiseen arviointiin osallistumisesta on selkiytetty ja linjattu myös siten, että Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen lakisääteinen tehtävä ulkoisena arvioijana ja koulutuksen järjestäjien laadunhallinnan tukijana on tuotu esiin. Hallituksen esitys kannustaa nykyistä vahvemmin lukiokoulutuksen systemaattisen laadunvarmistuksen ja laadunhallinnan kehittämiseen. Se on hyvin linjassa muiden koulutusasteiden käytäntöjen kanssa. Valiokunta toteaa, että opiskelijoiden osallisuutta koulutuksen kehittämisessä tulee vahvistaa edelleen. Valiokunta pitää harkinnan arvoisena opiskelijapalautejärjestelmän luomista. Se voisi toimia laadun kehittämisen tukena ja tarjota koulutuksen järjestäjille tietoa opiskelijoidensa mielipiteistä opetuksen järjestämisestä.
Ylioppilastutkinnon järjestäminen
Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että ylioppilastutkinnon suorittamisen jälkeen ylioppilaskokeen arvosanaa saa yrittää korottaa rajoituksetta. Hylätyn kokeen saa suorittaa tutkinnon suorittamisen aikana kolme kertaa. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan korkeakoulujen uudistuvat opiskelijavalinnat ja ylioppilastutkinnon painoarvon lisääminen valinnoissa edellyttävät, että ylioppilastutkinnon kokeita on mahdollista uusia nykyistä enemmän ja että uusimiseen on käytännön mahdollisuus ylioppilastutkinnon suorittamisen jälkeen.
Uudistus on saanut valiokuntakuulemisessa sekä kannatusta että kritiikkiä. Rajoittamatonta uusimiskertaa pidettiin hyvänä ja välttämättömänä turvaamaan opiskelijan oikeusturvaa korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistuessa. Uhkana on nähty mm. opiskelijoiden ylioppilaskokeisiin valmistautumiseen suhtautumisen heikkeneminen sekä uusijoiden määrän tuntuva lisääntyminen. Valiokunta tähdentää, että lakiehdotuksella lisätään opinto-ohjauksen määrää ja opintojen henkilökohtaista suunnittelua. Ammattimaisella opinto-ohjauksella voidaan vaikuttaa kokeiden uusimisten määrään, eikä uusimiskertojen määrä tule välttämättä lisääntymään kohtuuttomasti. Koska ylioppilastutkinnon arvosanoista ollaan luomassa keskeisin kriteeri korkeakoulujen opiskelijavalinnoille, ei opiskelijan mahdollisuuksia parantaa edellytyksiään päästä korkeakouluun kokeita uusimalla ole tarkoituksenmukaista rajata. Näin ollen valiokunta pitää esitystä perusteltuna, vaikka siitä mahdollisesti seuraa myös joitain lähinnä käytännöllisiä ongelmia, kuten tilojen ja laitteiden määrän riittävyys erityisesti suurissa kaupungeissa. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että valintakokeista korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa ei olla kokonaan luopumassa, ja kannattaa niiden säilyttämistä jatkossakin yhtenä väylänä jatko-opintoihin. (Valiokunnan lausumaehdotus)
Valiokunta ehdottaa yksityiskohtaisista perusteluista tarkemmin ilmenevin perustein lakiesitykseen muutosta, jolla erillisten kokeiden uusiminen rajoitetaan koskemaan koulutuksen järjestäjän omia opiskelijoita.
Uudistuksen toteuttaminen ja voimaantulo
Lukiolain uudistus edellyttää myös lakia alemman asteisten normien, kuten asetusten ja opetussuunnitelman perusteiden, uudistamista. Opetuksessa noudatettaisiin eräitä voimassa olevia säännöksiä ja nykyisen opetussuunnitelman perusteiden mukaista opetussuunnitelmaa, kunnes Opetushallitus päättää ehdotetun lukiolain 12 §:n 1 momentin mukaisten opetussuunnitelmien perusteiden ja niiden mukaan laadittujen opetussuunnitelmien käyttöönotosta. Hallituksen esityksen mukaan Opetushallituksen tulee hyväksyä 12 §:n mukaiset opetussuunnitelman perusteet niin, että niiden mukaisesti laadittavat opetussuunnitelmat otetaan käyttöön viimeistään 1 päivänä elokuuta 2021. Tarkoituksena on, että opetussuunnitelman perusteet uudistetaan vuosien 2019—2020 aikana siten, että koulutuksen järjestäjille jää kohtuullinen aika opetussuunnitelmien laatimiseen.
Hallituksen esityksen mukaista aikataulua on kannatettu ja toisaalta pidetty liian kireänä. Valiokunta katsoo, että uudistus on toteutettavissa esityksen mukaisessa aikataulussa, sillä opetussuunnitelman perusteiden uudistus on tässä yhteydessä enemmän rakenteellinen kuin sisällöllinen. Valiokunta tähdentää, että uudistuksen onnistuminen edellyttää oppilaitoksissa sitä tukevaa johtamista ja hyvää vuorovaikutusta oppilaitosyhteisössä opiskelijoiden ja henkilöstön kesken ja välillä.
Esitys lisää koulutuksen järjestäjien velvollisuuksia, mikä aiheuttaa uusia kustannuksia. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ehdotetaan muutoksia, joilla kunnan omarahoitusosuutta lukiokoulutuksen käyttökustannuksista pienennettäisiin ja lukiokoulutuksesta aiheutuneisiin valtakunnallisiin kokonaiskustannuksiin tehtäisiin siirtymävaiheessa tarvittavat lisäykset. Hallituksen esityksessä kustannusvaikutuksia aiheutuu lähinnä opiskelijoiden ohjaamisen laadullisesta ja määrällisestä vahvistamisesta. Hallituksen esityksen kustannusvaikutusten arvioinnissa on otettu huomioon se, että kaikki opiskelijat eivät tule käyttämään henkilökohtaista tai muuta ohjausta enempää kuin nykyisin, joten ohjauksen määrän on arvioitu lisääntyvän laskennallisesti 30 minuutilla lukuvuodessa opiskelijaa kohden, minkä mukaan koulutuksen järjestäjille aiheutuvat kustannukset olisivat arviolta 4,33 miljoonaa euroa vuodessa.
Lakialoitteet
Sivistysvaliokunta kannattaa hallituksen esityksen hyväksymistä muutoksin. Valiokunta ehdottaa lakialoitteiden hylkäämistä, koska lukion oppimäärään kuuluvia oppiaineita ei esitetä muutettaviksi.