Yleistä

Valiokunta kannattaa hallituksen esityksen tavoitetta selkeyttää Suomen Akatemian hallinnollisia rakenteita, vahvistaa Akatemian hallituksen strategista työskentelyä sekä tukea Akatemian toimintaa niin, että se pystyy vastaamaan nykyistä paremmin tutkimuksen tekemisen viimeaikaisiin muutoksiin ja reagoimaan riittävän joustavasti tutkimusrahoituskentän tarpeisiin. Valiokunta pitää hallituksen esitykseen sisältyviä säännösmuutosehdotuksia pääosin perusteltuina, mutta kiinnittää huomiota Suomen Akatemian tehtäviä koskevan säännösehdotuksen ongelmallisuuteen sekä lisäksi tarpeeseen muuttaa lakiesitykseen sisältyvää voimaantulosäännöstä. 

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta ehdottaa hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomioin ja muutosesityksin. 

Tutkimusinfrastruktuurikomitean muuttaminen toimikunnaksi

Esityksessä ehdotetaan selkeytettäväksi Akatemian hallinnon rakenteita muuttamalla nykyinen tutkimusinfrastruktuurikomitea tutkimusinfrastruktuuritoimikunnaksi. Ehdotuksen mukaan uuden toimikunnan tehtävät ja nimittämiskäytännöt vastaavat Akatemian muiden toimikuntien tehtäviä ja nimittämiskäytäntöjä. 

Muutosehdotus on saanut yleisesti kannatusta valiokunnan asiantuntijakuulemisissa. Valiokunta asiantuntijalausunnoissa esitettyyn yhtyen korostaa, että tutkimusinfrastruktuuritoimikuntaan edustajia nimitettäessä tulee varmistua siitä, että toimikunnassa on edustettuna kunkin organisaation paras asiantuntemus ja strateginen kokonaisnäkemys tutkimusinfrastruktuureista. Nimittämiskäytännön tulee perustua nimitettävän henkilön osaamiseen ja asiantuntemukseen eikä asemaan organisaatiossa. Kyseinen vaatimus sisältyy Suomen Akatemiasta annetun lain 5 §:n 2 momenttiin, jonka mukaan toimikunnissa tulee olla monipuolinen ja korkeatasoinen tieteellinen asiantuntemus. Infrastruktuurien kehittäminen on luonteeltaan strategista ja pitkäjänteistä, mikä on myös tärkeä huomioida toimikunnan jäsenten valintaperusteissa ja -prosesseissa. 

Toimielinten puheenjohtajien läsnäolo- ja puheoikeuden poistaminen

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että Suomen Akatemian toimikuntien, tutkimusinfrastruktuurikomitean ja strategisen tutkimuksen neuvoston puheenjohtajien läsnäolo- ja puheoikeus Akatemian hallituksessa poistetaan. Kyseisen muutoksen tarkoituksena on vahvistaa Suomen Akatemian hallituksen strategista työskentelyä. 

Edellä todettua muutosta on saaduissa asiantuntijalausunnoissa pidetty perusteltuna, mutta huolenaiheena on tuotu esille eri toimijoiden välisen tiedonkulun heikkenemisen vaara. Valiokunta hallituksen esitykseen ja saamaansa selvitykseen viitaten toteaa, että ehdotuksen tarkoitus on vahvistaa hallituksen strategista työskentelyä. Suomen Akatemian toimielinten tehtäviä ja hallintoviraston rakennetta on läsnäolo- ja puheoikeudesta säätämisen jälkeen muutettu hallituksen esityksessä (s. 20—21) kuvatulla tavalla. Nykyiset käytännöt turvaavat hallituksen, muiden toimielinten ja hallintoviraston välistä tiedonkulkua monipuolisesti. Puheenjohtajien läsnäolo- ja puheoikeutta Akatemian hallituksessa ei siten voida enää pitää tiedonkulun kannalta tarpeellisena. Valiokunta korostaa, että toimielinten välinen riittävä tiedonkulku tulee turvata myös jatkossa. 

Hallituksen esityksen (s. 21) mukaan toimielinten välisen yhteistyön toteuttaminen toimielinten toiminnan yhteensovittamiseksi on tarkoituksenmukaisinta jättää Suomen Akatemian hallituksen arvioitavaksi ja tarvittaessa Akatemian johtosäännöllä määrättäväksi. Valiokunta pitää hyvänä, että Suomen Akatemiassa ollaan perustamassa erillinen yhteistyöryhmä, jonka tehtävänä on tukea hallituksen työtä toimielinten työn yhteensovittamisessa. 

Akatemiaprofessoreiden ja -tutkijoiden palkkausta koskevien säännösten kumoaminen

Hallituksen esityksen mukaan Suomen Akatemian tutkijantehtävien rahoitus on vakiintunut osaksi Suomen Akatemian rahoitusinstrumentteja. Sen vuoksi esityksessä ehdotetaan, että vuonna 2010 voimaan tulleeseen yliopistouudistukseen kytkeytyneet ja Suomen Akatemian tutkimusvirkajärjestelmän jatkuvuutta turvanneet säännökset (9 §:n 1 ja 2 momentti) akatemiaprofessorien ja akatemiatutkijoiden palkkauksesta kumotaan. 

Valiokunnan näkemyksen mukaan hallituksen esitys edellä mainittujen säännösten kumoamiseksi on perusteltu. Valiokunta toteaa, että Akatemian rahoittamien tutkijoiden akateemisen vapauden turvaamisesta (9 §:n 3 momentti) jää voimaan, mikä osaltaan ilmaisee tarkoituksen, että Akatemia rahoittaa osana tutkimuksen rahoittamista myös tutkijantehtäviä. 

Tutkimuksen turvallisuus ja Suomen Akatemian tehtävät

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että Suomen Akatemiasta annettuun lakiin lisätään säännös, jonka mukaan Akatemian tulisi tehtäviään hoitaessaan ottaa huomioon Suomen kansallinen turvallisuus ja kansainväliset velvoitteet sekä ulko- ja turvallisuuspoliittiset linjaukset. Hallituksen esityksen antamisen jälkeen sivistysvaliokunnassa kuultavana ollessaan opetus- ja kulttuuriministeriö on valiokunnalle osoittamassaan lausunnossaan esittänyt, että pykälätekstistä poistettaisiin viittaus Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. 

Valiokunta yhtyy asiantuntijalausunnossa esitettyyn tarpeeseen huomioida, että tieteen tekeminen kansainvälistyy nopeasti Suomessa ja globaalit turvallisuusuhat on huomioitava entistä tarkemmin. On tärkeää panostaa eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön ja käytäntöihin, joilla tutkimustulosten ja teknologian päätyminen väärille tahoille tai vääriin käyttötarkoituksiin pyritään estämään ja joilla voidaan tukea tutkimuksen turvallisuutta. Valiokunta perustuslakivaliokunnan (PeVL 4/2025 vp, kappale 8) tavoin pitää tutkimusturvallisuudesta huolehtimista tärkeänä ja kiinnittää huomiota siihen, että keinoja edistää tutkimusturvallisuutta ja estää tutkimuksen ja tutkimustulosten päätymistä esimerkiksi Suomen turvallisuutta vaarantavaan käyttöön on syytä pohtia edelleen. 

Sivistysvaliokunnan saamissa asiantuntijalausunnoissa on suhtauduttu kriittisesti ehdotettuun 2 §:n 2 momenttiin tuoden esille sen ongelmallisuus tieteen vapauden turvaamisen kannalta. Lausunnoissa on pidetty erityisen tärkeänä korostaa hallituksen esityksen säännöskohtaisissa perusteluissakin (s. 19) todettua, että Suomen Akatemialla ei ole jatkossakaan mahdollisuutta kieltää tiettyjä tutkimusaiheita tai kysymyksenasetteluja ja että tietty tutkimusaihe tai kysymyksenasettelu ei voi olla perusteena rahoituksen myöntämättä jättämiselle. 

Perustuslakivaliokunnan lausunnon (PeVL 4/2025 vp, kappale 5) mukaan ehdotetusta 2 §:n 2 momentista on poistettava maininta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, jotta lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Perustuslakivaliokunnan mielestä perustuslaissa turvattu tieteen vapaus edellyttää, että tieteellisessä tutkimuksessa tulee voida arvioida kriittisestikin vallitsevaa ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa ja sen kehittämistä. Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota myös siihen, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka, samoin kuin muut politiikan lohkot, ovat jatkuvan muutoksen kohteena. Ehdotetun säännöksen sanamuoto vaikuttaa mahdollistavan tulkinnan siitä, ettei Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa voitaisi kyseenalaistaa jonkinlaista virallista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. 

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (PeVL 4/2025 vp, kappale 6) tuonut esille, että sen mielestä ehdotettu 2 §:n 2 momentti ei ole muutoinkaan ongelmaton tieteen vapauden kannalta, koska siinä oleva ilmaisu ”kansallinen turvallisuus” ei täytä kyseiselle sääntelylle asetettuja täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden vaatimuksia. 

Sivistysvaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon (PeVL 4/2025 vp) johdosta, että lakiehdotuksen 2 §:n 2 momentti muutetaan yksityiskohtaisista perusteluista tarkemmin ilmenevin tavoin. 

Asian käsittely

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (PeVL 4/2025 vp, kappale 9) todennut, että opetus- ja kulttuuriministeriön menettely tehdä hallituksen esitykseen muutosehdotuksia suoraan asiaa käsittelevälle valiokunnalle ei perustuslain esitöiden mukaan sovellu hyvin yhteen valtiosäännön periaatteiden kanssa. Perustuslakivaliokunnan näkemyksen mukaan nyt käsillä olevassa tilanteessa kyse ei sinänsä ole laajoista sisällöllisistä muutosehdotuksista, mutta opetus- ja kulttuuriministeriön lausunnossaan tekemä muutosehdotus on kuitenkin sisällöllisesti merkittävä. 

Kyseisenlaisessa menettelyssä sivuutetaan hallituksen esityksen antamiseen perustuslain mukaan osallistuvat toimielimet ja eduskunnan täysistunto (HE 1/1998 vp, s. 121/II). Valiokunta perustuslakivaliokunnan lausuntoon (PeVL 4/2025 vp) viitaten kiinnittää opetus- ja kulttuuriministeriön huomiota siihen, että perustuslain 71 §:ään on mainituista syistä sisällytetty säännökset hallituksen esityksen täydentämismahdollisuudesta (PeVL 34/2004 vp, s. 3/II).