Yleistä
Hallituksen esityksellä ehdotetaan korotettavaksi opintorahan huoltajakorotusta ja opintolainan valtiontakauksen määrää. Ehdotettujen muutosten tarve perustuu hallitusohjelman tavoitteisiin jäädyttää opintorahan indeksitarkistukset, uudistaa asumistukea, kehittää opintorahan huoltajakorotusta sekä myös opintolainan ostovoiman heikkenemiseen. Nämä edellyttävät opiskelijan toimeentulon ja päätoimisen opiskelun edellytyksiä turvaavia muutoksia. Valiokunta on käsitellyt opintorahan indeksijäädytystä koskevaa esitystä ja näiltä osin viittaa sitä koskevaan lausuntoonsa (SiVL 9/2023 vp).
Esitykseen sisältyy lisäksi ehdotus muiden kuin korkeakouluopiskelijoiden opintolainojen lukukauden aikaisten nostokertojen määrän lisäämiseksi opintolainan riittävyyden parantamiseksi ja opintolainan tarkoituksenmukaisen käytön edistämiseksi.
Nyt käsiteltävänä olevalla esityksellä vastataan edellä esille tuotuihin tarpeisiin, eikä sen tarkoituksena siten ole muuttaa opintotukea ehdotettua laajemmin. Opintotuen kokonaistarkastelu tullaan hallituksen esityksen (s. 15, 17 ja 20) ja hallitusohjelman mukaan tekemään meneillään olevan hallituskauden aikana osana opintotukiuudistuksen valmistelua. Sen yhteydessä tullaan tarkastelemaan muun muassa opintolainojen määrän kasvua ja lainapainotteisuuden lisääntymisen vaikutuksia sekä opiskeluaikaisen että opiskelun jälkeisen ajan toimeentuloon, työssäkäynnin kannustimiin ja jatkokouluttautumisedellytyksiin sekä opintolainahyvityksen ja korkoavustuksen kehittämistä niiden muutostarpeineen ja kustannusvaikutuksineen. Opintotuen uudistamisen tarpeita on tullut esille myös valiokunnan asiantuntijakuulemisessa. Näitä käsitellään tämän mietinnön lopussa.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana. Samalla valiokunta ehdottaa, että esityksen yhteydessä käsitelty lakialoite hylätään.
Opintorahan huoltajakorotus
Opintorahan huoltajakorotusta ehdotetaan korotettavaksi 30 eurolla kuukaudessa, jolloin huoltajakorotus olisi jatkossa 141,63 euroa kuukaudessa. Tällöin opintorahan määrä lasta huoltavalla opiskelijalla on yhteensä 421,01 euroa kuukaudessa vuoden 2024 alusta lukien. Tasokorotus lisää valtion opintotukimenoja vuositasolla arviolta viisi miljoonaa euroa. Siihen on varauduttu vuosia 2024—2027 koskevassa julkisen talouden suunnitelmassa (VNS 1/2023 vp, s. 35). Esitys liittyy valtion vuoden 2024 täydentävään talousarvioesitykseen.
Valiokunta pitää opintorahan huoltajakorotuksen korottamista erinomaisena toimenpiteenä vahvistaa lasta huoltavien opiskelijoiden taloudellisia edellytyksiä päätoimiseen opiskeluun. Julkisen talouden sopeuttamistarpeesta huolimatta ehdotettu tasokorotus on tärkeä keino tukea opiskelun ja lasten hoidon yhteensovittamista ottaen huomioon, että perheellisten opiskelijoiden mahdollisuudet työntekoon ja siitä saataviin tuloihin ovat vähäiset.
Opintolainan valtiontakaus
Opintolainan valtiontakauksen määrään ehdotetaan 200 euron korotusta siten, että takauksen määrä Suomessa opiskelevalla nousee 650 eurosta 850 euroon kuukaudessa ja ulkomailla opiskelevalla opiskelijalla 800 eurosta 1 000 euroon kuukaudessa. Muussa kuin korkeakoulussa opiskelevien alle 18-vuotiaiden opintolainan valtiontakauksen määrään ehdotetaan korotusta 300 eurosta 400 euroon.
Opintolainan valtiontakauksen korottamisen tavoitteena on opiskelijoiden toimeentuloedellytysten ja päätoimisen opiskelun turvaaminen samalla, kun asumistuen perusteita muutetaan ja opintorahan indeksitarkistuksista luovutaan vuosina 2024—2027. Ehdotetun korotuksen määrä perustuu arvioon, jonka mukaan asumistuen leikkaus vähentää yksinasuvan opiskelijan saamaa asumistukea keskimäärin 63 euroa kuukaudessa. Lisäksi ehdotetusta korotuksesta 130 euroa perustuu opintolainan ostovoimaa koskevaan arvioon elinkustannusten kehittymisestä vuodesta 2017 lähtien. Valiokunta hallituksen esityksen ehdotusta kannattaen toteaa, että opiskeluaikaisen toimeentulon turvaamiseksi ja opiskelijoiden toimeentulotukeen turvautumisen välttämiseksi opintolainojen kuukausimääriä on tarpeen korottaa nyt, kun opintorahojen korottamiseen ei ole osoitettavissa rahaa.
Valtiontakauksen enimmäismäärän korottaminen lisää opintotuen lainapainotteisuutta ja pidemmällä aikavälillä todennäköisesti myös opiskelijoiden lainamääriä. Opintolainan nostamisen tarpeeseen vaikuttavat muun muassa lainojen korkotaso ja työllisyystilanne, minkä vuoksi opintolainan valtiontakauksen enimmäismäärän korottamisen vaikutusta opiskelijoiden lainamääriin on vaikeaa arvioida tarkkaan ennakkoon. Saadun asiantuntijalausunnon mukaan opintolainan valtiontakauksen määrän nostaminen ei lisää valtion opintotukimenoja lyhyellä aikavälillä. Pidemmällä aikavälillä lainamäärien kasvu voi kuitenkin lisätä valtion takausvastuumenoja. Takausvastuumenojen määrään vaikuttaa muun muassa se, kuinka paljon lainamäärät kasvavat.
Opintolainaan ehdotettua uudistusta on valiokunnan asiantuntijakuulemisissa arvioitu erityisesti opiskelijoiden kannalta. Saadun asiantuntijalausunnon mukaan opintotuen lainapainotteisuus kohtelee erilaisissa taloudellisissa tilanteissa olevia ihmisiä eri tavoin. Opiskelijoiden lähtökohdat ovat taloudelliselta asemaltaan erilaisia, vaikka tavoitteena on, että jokaisen opiskelijan pitäisi pystyä opiskelemaan tasavertaisesti ja täysipainoisesti lähtökohdistaan riippumatta. Merkittäviä taloudellisia riskejä opintotuen lainapainotteisuuden on katsottu aiheuttavan niille nuorille opiskelijoille, joiden lapsuudenperheissä on jo valmiiksi talousvaikeuksia ja velkaongelmia. Monet heistä joutuvat nostamaan opintolainaa jo hyvin varhaisessa opiskeluvaiheessa, jolloin vaarana on lainakuorman kasvaminen merkittäväksi opinnoista valmistumiseen mennessä.
Tutkimuksissa on tunnistettu myös, että taloudellisesti heikommin pärjäävistä kotitalouksista lähtöisin olevat nuoret sijoittuvat pienempituloisiin ammatteihin. Asiantuntijalausunnossa on tuotu esille, että vaikka korkeakoulutettujen keskimääräisten elinkaaritulojen on osoitettu olevan suuremmat kuin toisen asteen koulutuksen suorittaneilla, tällaisissa keskimääriin perustuvissa arvioissa ei ole tarkasteltu korkeakoulutettujen välisiä tuloeroja. On huomattava, että joissakin korkeakoulututkintoa edellyttävissä työtehtävissä kuukausipalkka voi olla 2 500—3 500 euroa, josta opintolainan, asuntolainan ja muiden välttämättömien kulujen takaisin maksaminen on vaikeampaa kuin edellä mainittua paremmin palkatuissa työtehtävissä.
Asiantuntijalausunnon mukaan Takuusäätiön velkajärjestelyhakijoista on nykyisin yli 35 prosenttia alle 29-vuotiaita, eli nuorisolain (1285/2016) mukaisia nuoria. Useat heistä ovat vastavalmistuneita tai opiskelevia, joiden vaikean velkatilanteen yhtenä ongelmana on opintolaina. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että heikolla taloudellisella toimeentulolla on yhteys hyvinvoinnin ja mielenterveyden ongelmiin, jotka vaikuttavat heikentävästi muun muassa opiskelemisen edellytyksiin, ja korostaa, että taloudellisen toimeentulon moniulotteiset vaikutukset tulee huomioida opintotuen kokonaisuudistuksen valmistelussa.
Valiokunta tunnistaa sen, että opintojen aikaisen toimeentulon turvaaminen osin lainarahalla ei ole täysin ongelmatonta, ja toteaa, että opintotukijärjestelmä on jo nykyisin lainapainotteinen. Toisaalta on hyvä huomata, että opintotuen lainapainotteisuuden kielteisiä vaikutuksia korkeakouluopiskelijoilla lieventää opintotukilain mukainen lainahyvitys (ks. esim. SiVL 9/2023 vp, s. 3). Opintotuen lainapainotteisuuden arvioiminen vaatii käsiteltävänä olevaa esitystä laajemman tarkastelun, joka tullaan tekemään osana opintotuen kokonaisuudistuksen valmistelua. Valiokunta koulutuspoliittista selontekoa koskevaan sivistysvaliokunnan mietintöön (SiVM 19/2021 vp, s. 16 ja 30) viitaten toteaa myös, että nuorten riittävään talousosaamiseen tulee kiinnittää huomiota osana heille annettavaa opetusta.
Opintolainojen nostokerrat
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintolainan nostoehtoja siten, että muihin kuin korkeakouluopintoihin tarkoitettu opintolaina on nostettavissa lukukauden aikana kahdessa erässä nykyisen yhden erän sijasta. Siten koko lukuvuoden opintolaina olisi nostettavissa vähintään neljässä erässä. Lisäksi ehdotetaan, että enintään 12 kuukautta kestäviin opintoihin myönnetty opintolaina on nostettavissa vähintään joko kahdessa tai neljässä erässä riippuen siitä, onko kyse korkeakoulussa harjoitettavista opinnoista vai muussa oppilaitoksessa kuin korkeakoulussa harjoitettavista opinnoista. Nykyisin enintään 12 kuukautta kestäviin opintoihin myönnetty opintolaina on voitu nostaa yhdessä erässä.
Valiokunta pitää ehdotusta tarpeellisena, koska sillä turvataan nuorimpien opiskelijoiden opintolainan riittävyys nykyistä paremmin koko lukukauden ajalle. Ongelmana on ollut, että toisen asteen opiskelija on kuluttanut opintolainansa jo lukukauden ensimmäisten kuukausien aikana, mikä on johtanut siihen, että opintolaina ei ole riittänyt koko lukukauden ja -vuoden ajalle siten kuin se on tarkoitettu.
Nostokertojen lisäämisen tavoitteena on myös ehkäistä opintolainan väärinkäytöksiä ja toisen asteen opiskelijoiden tarpeetonta velkaantumista. Ehdotuksen tarkoituksena näiltä osin on estää mahdollisuus nostaa lukukauden opintolaina tai enintään 12 kuukauden opintojen koko lukuvuoden opintolaina, yleensä 6 500 euroa, heti kun se on mahdollista, ja sen jälkeen keskeyttää opinnot tai jättää ne aloittamatta.
Opintotuen kokonaisuudistus
Valiokunta pitää hyvänä, että hallitus ryhtyy tarkastelemaan opintotuen kokonaisuutta sitä koskevan kokonaisuudistuksen yhteydessä ja että kokonaisuudistuksen valmistelussa on tarkoitus tarkemmin arvioida myös nyt käsiteltävänä olevassa esityksessä ehdotettujen muutosten vaikutuksia ja toimivuutta (HE s. 20).
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on esitetty ehdotuksia opintotuen uudistamiseksi. Esille on tuotu esimerkiksi opintolainahyvityksen ulottaminen myös ammatillisen perustutkinnon suorittaneille, millä voitaisiin kannustaa valmistumiseen määräajassa kustannustehokkaasti. Lainahyvitystä on ehdotettu kehitettäväksi myös siten, että hyvityksen määrää kasvatettaisiin, kun opintolainan valtiontakauksen määrää nostetaan, ja myös siten, että ulkomaan liikkuvuusjakso olisi hyväksyttävä syy pidentää opintolainahyvitykseen oikeuttavaa opiskeluaikaa. Myös opintolainahyvityksen määräajan pidentämisen ehtoihin on ehdotettu väljennyksiä esimerkiksi siten, että siinä voitaisiin ottaa huomioon heikentyneen opiskelukyvyn vaikutukset opiskeluaikaan.
Opintolainan lainaturvallisuuden lisäämistä on pidetty tarpeellisena opintolainaan liittyvien velkaongelmien ehkäisemiseksi. Ongelmina ovat olleet opintolainaa ottaneiden henkilökohtaisten vaikeuksien ohella valtion takausvastuumenojen kasvu: viimeisen kymmenen vuoden aikana vuosittaiset takausvastuumenot ovat kasvaneet 13 milj. eurosta viime vuoden 31 milj. euroon. Ennusteen mukaan hoitamattomista opintolainoista aiheutuva kustannus on 80 milj. euroa vuonna 2023.
Kasvavien korkomenojen kannalta on ehdotettu arvioitavaksi, voisiko opiskeluaikana lyhennetyt opintolainat huomioida osana lainahyvitystä ja lainahyvityksen ehtoja keventää siten, että opintolainahyvitykseen oikeuttava opiskeluaika laajennetaan kestoltaan opintojen tavoiteajaksi lisättynä yhdellä opiskeluvuodella.
Opintotuen kehittämisen kohteina asiantuntijakuulemisessa on niin ikään esitetty opiskelijan vanhemman uuden aviopuolison tulojen huomioon ottamisen poistamista. Poistettavaksi tehtäväksi on ehdotettu sen selvittämistä, asuuko opiskelija vanhemmaltaan vuokratussa asunnossa, joka on samassa kiinteistössä kuin vanhemman vakituinen asunto. Asiaa kysytään nyt 200 000:lta itsenäisesti asuvalta opiskelijalta, ja se pienentää noin 10 tuensaajan opintorahaa. Säästötoimenpiteenä on esitetty myös vanhempien tuloihin kohdistuvan tarveharkinnan palauttamista itsenäisesti asuvan alle 18-vuotiaan opintorahassa, jotta opintoraha kohdistuisi vain taloudellisen tuen tarpeessa oleviin. Puuttuvan tarveharkinnan on todettu johtaneen myös siihen, että vanhemmat ovat lakkauttaneet lapsesta maksettavan lapsilisän, jotta alle 17-vuotias opiskeleva lapsi saisi opintotukea ja sen jälkeen myös yleistä asumistukea.
Sivistysvaliokunta on eri yhteyksissä (ks. esim. SiVM 13/2021 vp, s. 4) esittänyt opintotuen kokonaisuudistuksen toteuttamista, ja valiokunnan koulutuspoliittisesta selonteosta antamaan mietintöön (SiVM 19/2021 vp) sekä siinä ehdotettuun ja eduskunnan hyväksymään lausumaan 13 (EK 15/2022 vp) viitaten valiokunta kiirehtii opintotukiuudistusta, jolla mahdollistetaan opiskelijoille riittävä toimeentulo opiskeluaikana ja opintojen tavoitteellinen eteneminen. Oleellista on, että uudistuksen toteuttamiseen osoitetaan riittävä rahoitus.
Lakialoite
Sivistysvaliokunta kannattaa hallituksen esityksen hyväksymistä muuttamattomana ja ehdottaa lakialoitteen hylkäämistä.