Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain (947/2021) johtoa ja hallintojärjestelmää koskevaa 3 lukua sekä sijoittamista ja vastuuvelan kattamista koskevaa 6 lukua.
Esityksen hallintojärjestelmää koskevien muutosten tavoitteena on joustavoittaa sellaisten lisäeläkelaitosten toimintaa, joissa vakuutettujen määrä on vähentynyt heidän siirtyessään eläkkeensaajiksi. Lisäeläkelaitokset ovat olleet pitkään suljettuja, joten niissä ei ole voinut enää vakuuttaa uusia henkilöitä. Monet vakuutetut ovat tulleet eläkeikään, minkä vuoksi lain 3 lukuun ehdotetaan uutta 4 a §:ää, jonka perusteella lisäeläkelaitoksen säännöissä voidaan määrätä eläkkeensaajien rinnastamisesta vakuutettuun eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain (946/2021) 3 luvun kassankokousta ja 4 luvun hallintoa koskevia säännöksiä sovellettaessa. Lisäksi 3 lukuun ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 b §, jonka mukaan lisäeläkekassan edustajistoa valittaessa kassan sääntöihin otetun määräyksen nojalla kassankokouksen sijaan päätösvaltaa voivat käyttää osakkaiden keskuudestaan valitsemat edustajat ja vakuutettujen valitsemat edustajat. Ehdotetun 4 c §:n mukaan lisäeläkesäätiön säännöissä voidaan määrätä, että hallituksen jäseniä valittaessa vakuutettuja edustavat yhteistoimintalaissa (1333/2021) tarkoitetut henkilöstön edustajat tai työsuojeluvaltuutettu tai varavaltuutettu.
Ehdotettujen muutosten johdosta vakuutetut voivat siten jatkossa valita edustajikseen myös henkilöitä, jotka eivät itse ole vakuutettuja. Hallituksen esityksen (s. 11) mukaan lisäeläkelaitokset voivat valita, käyttävätkö tätä uutta mahdollisuutta määrätä säännöissään edustajiston tai hallituksen jäsenten valinnasta vai sovelletaanko edelleen voimassa olevaa lainsäädäntöä.
Lain 6 lukuun tehtävien vastuuvelan katteen sääntelyyn ehdotettavien muutosten tavoitteena on mahdollistaa tietyin edellytyksin vastuuvelan kattaminen säännellyn markkinan ulkopuolelle tehdyillä sijoituksilla markkinatilanteessa. Lisäksi tavoitteena on yhtenäistää sääntely kiinteistövakuudellisten velkakirjojen käyttämisestä vastuuvelan katteena kiinteistöomaisuuden sääntelyn kanssa ja mahdollistaa vastuuvelan kattaminen kokonaan talletuksilla myös sellaisessa ETA-valtiossa toimiluvan saaneessa luottolaitoksessa, joka kuuluu luottoluokan 1 sijaan luottoluokkaan 2.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää ehdotettuja muutoksia perusteltuina ja puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa osa asiantuntijoista ei pitänyt tarkoituksenmukaisena, että lisäeläkesäätiön hallituksen jäseniä valittaessa sääntöihin otetun määräyksen perusteella vakuutettuja voi edustaa vain yhteistoimintalaissa tarkoitetut henkilöstön edustajat tai työsuojeluvaltuutetut tai varavaltuutetut. Hallituksen esityksen (s. 9) mukaan hallituksen jäsenet on tähän asti valittu niin sanottua pariteettiperiaatetta noudattaen, eli työnantaja ja toimintapiiriin kuuluvat henkilöt ovat valinneet edustajansa toisistaan riippumatta. Ehdotetulla sääntelyllä on valiokunnan saaman selvityksen mukaan pyritty varmistamaan, että lisäeläkesäätiön toimintapiiriin kuuluvien henkilöiden välillä sekä valitsijoiden välillä säilyy yhteys erityisesti tilanteissa, joissa lisäeläkesäätiön vakuutettujen määrä on laskenut ja vakuutettujen tai eläkkeensaajien tosiasiallinen mahdollisuus osallistua hallituksen valintaan on heikentynyt esimerkiksi korkean iän tai heidän vähäisen määränsä takia. Valiokunta korostaa, että niissä lisäeläkesäätiöissä, joissa on vakuutettuja tai ehdotetun lain muutoksen ja sääntömuutoksen jälkeen vakuutettuihin rinnastettavia eläkkeensaajia, jotka kykenevät suorittamaan edustajan valinnan, voidaan edelleen soveltaa eläkekassoista ja eläkesäätiöistä annetun lain 4 luvun 9 §:n 2 momenttia, jonka mukaan säätiön säännöissä voidaan määrätä, että vakuutettujen suoran valinnan sijasta heidän valitsemansa edustajat valitsevat hallituksen jäsenet.