Hallituksen esityksen tavoitteena on luoda itsenäinen ja riippumaton viranomainen, joka seuraa ikääntyneiden asemaa ja oikeuksien toteutumista laajasti kaikilla yhteiskuntasektoreilla ja tuo havaintojaan sekä ikääntyneiden näkökulmaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Ikääntyneet henkilöt muodostavat kasvavan väestöryhmän, jonka asemaan ja oikeuksiin liittyy laajasti erilaisia kysymyksiä. Viime vuosina julkisuudessa esille nousseet epäkohdat ovat johtaneet ikääntyneiden oikeuksia valvovien ja edistävien viranomaisten resurssien lisäämiseen ja valvonnan tehostamiseen. Suomessa ei kuitenkaan ole sellaista viranomaistahoa, joka keskittyisi toiminnassaan yksinomaan ikääntyneiden asemaan ja oikeuksiin. Valiokunta pitää ikääntyneiden kasvava määrä ja heitä koskevien kysymysten laajuus huomioon ottaen perusteltuna hallituksen esitystä luoda nykyisten toimijoiden rinnalle uusi ikääntyneiden asemaan ja oikeuksiin keskittynyt viranomaistaho ja puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.
Vanhusasiavaltuutetun tehtävät
Esityksen mukaan vanhusasiavaltuutetun tehtävänä on seurata ikääntyneiden asemaa ja oikeuksien toteutumista sekä lainsäädäntöä ja päätöksentekoa ja arvioida niiden vaikutuksia ikääntyneisiin. Vanhusasiavaltuutettu voi aloittein ja lausunnoin nostaa esiin kehityskohteita ikääntyneitä koskevissa asioissa ja tehdä ehdotuksia ikääntyneiden oikeuksien edistämiseksi. Vanhusasiavaltuutettu voi myös laatia ja teettää selvityksiä sekä julkaista raportteja, edistää tiedotusta ja välittää ikääntyneitä koskevaa tietoa. Lisäksi valtuutettu edistää yhteistyötä ikääntyneiden asioita käsittelevien sekä ikääntyneitä edustavien toimijoiden välillä. Keskeisiä tällaisia toimijoita ovat muut viranomaiset, järjestöt, tutkijat sekä kuntien vanhusneuvostot. Vanhusasiavaltuutettu antaa esityksen mukaan valtioneuvostolle vuosittain ja eduskunnalle kerran neljässä vuodessa kertomuksen ikääntyneiden asemasta ja oikeuksien toteutumisesta.
Valiokunta korostaa, että vanhusasiavaltuutettu ei toteuta laillisuusvalvontaa tai käsittele kanteluita eikä vanhusasiavaltuutetun toimiston perustaminen muuta jo olemassa olevien viranomaisten ja toimijoiden tehtäviä tai toimivaltuuksia. Ikääntyneiden oikeuksien toteutumista valvovat ja seuraavat nykyisin useat eri viranomaiset, kuten Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontavirasto Valvira, aluehallintovirastot, kunnat, eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskansleri. Yhdenvertaisuusvaltuutettu puolestaan valvoo yhdenvertaisuuslain noudattamista ja ehkäisee ikään perustuvaa syrjintää. Valiokunta korostaa, että eri valvontaviranomaisten roolien tulee olla selkeitä. Vanhusasiavaltuutetulla tulee olla oman tehtävänsä hoidon kannalta riittävä toimivalta ja, toimivaltuuksia tulee tarvittaessa tarkastella.
Hallinnollinen asema
Esityksessä ehdotetaan, että vanhusasiavaltuutettu sijoitetaan oikeusministeriön hallinnonalalla yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston yhteyteen. Valiokunta pitää sijoituspaikkaa tarkoituksenmukaisena ja toteaa, että sijoittamalla vanhusasiavaltuutettu jo olemassa olevan rakenteen yhteyteen voidaan varmistaa, että mahdollisimman suuri osa resursseista saadaan käytettyä ikääntyneiden aseman edistämiseen. Tarvittava hallinto ja esimerkiksi viestintäasiantuntemus on tarkoituksenmukaista yhdistää jo olemassa olevien toimijoiden vastaavaan toimintaan.
Hallituksen esityksen mukaan valmistelun yhteydessä on ollut esillä myös vanhusasiavaltuutetun sijoittaminen eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian yhteydessä toimivan Ihmisoikeuskeskuksen yhteyteen. Esityksen mukaan tämä vaihtoehto mahdollistaisi eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian sekä Ihmisoikeuskeskuksen ikääntyneiden oikeuksia koskevan asiantuntemuksen sekä ikääntyneiden oikeuksien valvontaan ja edistämiseen viime vuosina kohdennettujen resurssien maksimaalisen hyödyntämisen. Esityksen mukaan tässä vaihtoehdossa olisi kuitenkin ylimpien valtioelinten toimivallanjaon selkeyden kannalta tarkoituksenmukaista, että valtuutetun nimittäisi Ihmisoikeuskeskuksen henkilöstön tavoin eduskunnan valitsema eduskunnan oikeusasiamies ja valtuutettu raportoisi suoraan eduskunnalle. Vaihtoehto poikkeaisi näin ollen muiden erityisvaltuutettujen, lapsiasiavaltuutetun, yhdenvertaisuusvaltuutetun ja tasa-arvovaltuutetun, nimittämisestä, toiminnasta ja hallinnon järjestämisestä. Esityksen mukaan esitetty vaihtoehto vanhusasiavaltuutetun sijoittamisesta yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston yhteyteen mahdollistaa erityisvaltuutettujen toimintaedellytysten ja tukipalveluiden ministeriötasoisen kehittämisen koordinoidulla tavalla.
Valiokunta korostaa, että sijoituspaikasta riippumatta vanhusasiavaltuutetun viran perustamisessa keskeistä on muiden jo olemassa olevien viranomaisten toiminnan täydentäminen, minkä vuoksi vanhusasiavaltuutetun tulee tehdä tiivistä yhteistyötä muiden vanhusten oikeuksia seuraavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa.