Yleistä

Hallituksen esityksen tarkoituksena on toteuttaa pääministeri Orpon hallitusohjelman tavoitetta julkisen talouden tasapainottamisesta sekä työllisyyden lisäämisestä. Hallitusohjelman mukaisesti ehdotetaan, että kansaneläkeindeksiin ja kuluttajahintaindeksiin sidottujen etuuksien ja etuuden määräytymiseen vaikuttavien rahamäärien indeksikorotukset jätetään tekemättä vuosina 2024—2027. 

Ehdotettu indeksijäädytys koskee sairausvakuutuslain mukaista päivärahaetuuksien vähimmäismäärää, Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaista ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan ja nuoren kuntoutusrahan vähimmäismäärää, työttömyysturvalain mukaisen peruspäivärahan, peruspäivärahan korotusosan ja lapsikorotuksen määrää, lasten kotihoidon tuesta ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukaisia etuuksia, yleisestä asumistuesta annetun lain mukaisia rahamääriä, eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain mukaisia rahamääriä, opintotukilain mukaisen opintorahan, opintorahan huoltajakorotuksen ja oppimateriaalisän määrää, aikuiskoulutusetuuksista annetun lain mukaista aikuiskoulutustuen perusosan määrää sekä kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain mukaista vastaanottorahaa ja käyttörahaa. Myös eläkkeensaajan asumistuesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi väliaikaisesti siten, että asumistuessa huomioon otettavien lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannusten määriä, keskimääräisiä asumismenoja sekä asumismenojen enimmäismääriä ei tarkisteta vuosina 2024—2027. 

Lisäksi esityksellä ehdotetaan tuettavaksi lapsiperheiden toimeentuloa korottamalla neljännen sekä sitä seuraavien lasten lapsilisiä, alle kolmevuotiaiden lasten lapsilisää sekä lapsilisän yksinhuoltajakorotusta. 

Ehdotuksen ulkopuolelle jäävät kansaneläke, takuueläke, perhe-eläke, kansaneläkelain mukainen lapsikorotus, vammaisetuudet, rintamalisät, toimeentulotuen perusosa, luopumistuen täydennysosa eläkkeeseen rinnastuvana etuutena sekä lääkekorvauksen vuotuinen omavastuu (ns. lääkekatto). Ehdotettu laki ei myöskään koske sotilasavustuksen perusavustusta, joka on sidottu kansaneläkkeen määrään, eikä elatustukea, joka tarkistetaan indeksillä vastaavasti kuin elatusavut. Edellä mainittujen etuuksien osalta indeksitarkistukset tehtäisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. 

Indeksijäädytystä koskevat lait ovat esityksen mukaan voimassa vuoteen 2027 saakka, kuitenkin siten, että etuuksien ja rahamäärien tarkistusten tekemättä jättämisen vaikutus niiden reaaliseen tasoon on enintään 10,2 prosenttia. 

Esitys liittyy hallitusohjelman tavoitteeseen julkisen talouden tasapainottamisesta ja työllisyyden edistämisestä. Sen on arvioitu enimmillään vahvistavan julkista taloutta 320 milj. eurolla, josta valtion osuus on 280 milj. euroa ja kuntien osuus 40 milj. euroa. 

Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan hallituksen esityksessä esitetyillä, julkisen talouden tilanteeseen ja kehitysnäkymiin kuten rakenteelliseen alijäämään liittyvillä seikoilla, voidaan sinänsä perustella indeksitarkistusten tekemättä jättämistä. Ottaen huomioon hallituksen esityksessä esitetyt arviot työllisyyden vahvistumisesta, lakiesityksellä voidaan lausunnon mukaan katsoa olevan merkitystä perustuslain 18 §:n 2 momentin mukaisen työllisyyden edistämisvelvoitteen kannalta (kappale 10). Perustuslakivaliokunnan mukaan lakiehdotukset voidaan hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. 

Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää lakiehdotuksia esityksen tavoitteiden kannalta perusteltuina ja puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina paitsi 1. lakiehdotuksen hyväksymistä muiden samaan aikaan käsittelyssä olevien esitysten vuoksi muutettuna. 

Indeksitarkistukset

Kansaneläke- ja elinkustannusindeksiin sidottujen etuuksien ja etuuslakien rahamäärien määrä säilyy ehdotuksen mukaan vuoden 2023 tasossa vuoteen 2027. Toteutettavaa indeksitarkistusten jäädytystä ei ehdoteta kompensoitavaksi myöhemmin, vaan muutos on tarkoitettu pysyväksi. Perustuslakivaliokunta kiinnittää lausunnossaan huomiota siihen, että ehdotetun indeksijäädytyksen monivuotisuus vaikuttaa ehdotuksen vaikutusten arviointiin. Perustuslakivaliokunta ei pidä nyt ehdotetun indeksijäädytyksen pitkää ajallista kestoa sellaisenaan aivan ongelmattomana (kappale 12). 

Indeksien jäädytyksen vaikutukset koskevat niitä henkilöitä ja kotitalouksia, jotka saavat jäädytyksen kohteena olevia etuuksia, joiden reaalinen taso laskee. Tosiasialliset vaikutukset vaihtelevat etuudensaajan tilanteen mukaan. Indeksitarkistusten jäädytyksen vaikutus on sitä suurempi, mitä pitempään etuutta saadaan. Lisäksi jäädytyksen vaikutus kumuloituu, jos henkilö tai kotitalous, johon hän kuuluu, saa useampaa jäädytyksen piiriin kuuluvaa etuutta. 

Esityksen arvioidaan lisäävän toimeentulotuen käyttöä. Esityksen perustelujen mukaan toimeentulotukimenot kasvavat ensi vuonna 12,1 milj. euroa ja enimmillään 40 milj. euroa vuonna 2027. Kunnat rahoittavat puolet toimeentulotukimenoista, mikä toteutetaan vähentämällä kuntien valtionosuuksia, jolloin täysimääräinen 20 milj. euron vaikutus huomioidaan valtionosuuksissa vuonna 2029. 

Kaikkein pienituloisimmilla henkilöillä tai kotitalouksilla käytettävissä olevat tulot eivät kuitenkaan välttämättä laske, sillä toimeentulotuki kompensoi muiden etuuksien menetystä. Muille kuin toimeentulotuen saajille indeksitarkistusten tekemättä jättämisestä aiheutuvaa ensisijaisten etuuksien reaalisen tason laskua kompensoivat osin lapsilisään ehdotetut korotukset. 

Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan myöskään nyt ehdotettu indeksitarkistuksien tekemättä jättäminen ei kattosäännöskin huomioon ottaen kokonaisuutena arvioiden heikennä niin olennaisesti perustuslain 19 §:n 2 momentissa tarkoitettua perustoimeentulon turvaa, että sääntely ei vastaisi perustuslain 19 §:n 2 momentin vaatimuksia. Perustuslakivaliokunta pitää kuitenkin aikaisempaan käytäntöönsä viitaten huolestuttavana, että sääntelyn vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin pienituloisiin henkilöihin ja kotitalouksiin (kappale 15). 

Ehdotetut muutokset lisäävät viimesijaisen toimeentulotuen tarvetta. Valiokunta toistaa näkemyksensä siitä, että sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuuden ja työnteon kannusteiden näkökulmasta ei ole tarkoituksenmukaista lisätä toimeentulotuen käyttöä (mm. StVM 8/2019 vp, StVM 30/2022 vp, StVM 13/2023 vp). Pitkäaikaisella toimeentulotukiasiakkuudella on myös todettu olevan yhteys hyvinvoinnin ja terveyden ongelmiin sekä ylisukupolviseen huono-osaisuuteen. Perustuslakivaliokunta on pitänyt huolestuttavana sitä, että ehdotetun lainsäädännön on arvioitu ohjaavan etuudensaajia viimesijaiseksi tarkoitetun toimeentulotuen saajiksi. Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että toimeentulotukeen liittyy muusta sosiaaliturvajärjestelmästä poikkeava tarveharkinta ja menokontrolli (kappale 16). Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitusohjelmaan sisältämä ja eduskunnan edellyttämä toimeentulotuen kokonaisuudistus toteutetaan. (StVM 54/2014 vp ja StVM 29/2022 vp) 

Perustuslakivaliokunta viittaa myös esityksen perusteluissa selostettuun Euroopan sosiaalista peruskirjaa valvovan sosiaalisten oikeuksien komitean ja YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia valvovan TSS-komitean soveltamiskäytäntöön. Perustuslakivaliokunta toistaa suhtautuvansa erittäin vakavasti sosiaalisen peruskirjan valvontakäytännössä esitettyihin huomioihin. Perustuslakivaliokunnan mielestä valtioneuvoston tulee pikaisesti aloittaa asiaa koskeva perusteellinen tarkastelu (kappale 18). 

Kansaneläkeindeksin kehitys on sidottu kuluttajahintojen kehitykseen, joten esityksen vaikutukset riippuvat tulevasta inflaatiokehityksestä. Esityksen pohjana on valtiovarainministeriön ennuste talouden ja kustannustason kehityksestä. Ehdotettu lakisääteisten indeksitarkistusten tekemättä jättäminen alentaa etuusmenoja yhteensä 239 milj. euroa vuonna 2024 ja 549 milj. vuonna 2027. Ottaen huomioon verovaikutukset jäädytyksen vuoksi julkisten menojen arvioidaan alenevan 167 milj. euroa vuonna 2024 ja 384 milj. euroa vuonna 2027. 

Indeksitarkistusten tekemättä jättäminen vahvistaa työllisyyttä esityksen perustelujen mukaan 22 700 työllisellä. Jos kaikki hallitusohjelmassa sovitut toimenpiteet pannaan täytäntöön ja indeksien jäädytys toteutuu täysimääräisenä (10,2 prosenttia) työllisyys vahvistuisi kuitenkin valtiovarainministeriön arvion mukaan 18 600 työllisellä. 

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnon mukaan työllisyysvaikutusten näkökulmasta kyse on merkittävästä yksittäisestä toimesta hallitusohjelman mukaisessa tavoitteessa 100 000 uudesta työllisestä. Lausunnon mukaan on kuitenkin hyvä huomioida, että esityksen työllisyysvaikutuksia koskevaan arvioon liittyy epävarmuustekijöitä, kuten arvioihin aina, mm. siksi, että indeksijäädytysten vaikutus perustuu kuluttajahintojen ennustettuun muutokseen. Inflaation heikentyessä indeksitarkastusten tekemättä jättämisen vaikutukset pienenevät. Hallituksen ensimmäisen budjettiesityksen päätösten on arvioitu vahvistavan työllisyyttä merkittävästi. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että vuonna 2024 voimaan tulevat muutokset vahvistavat työllisyyttä 60 000—65 000 työllisellä. 

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnon mukaan on myös huomioitava, että sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön sosiaaliturvan muutoksia koskevat vaikutusarviot osoittavat muutosten vahvistavan työn teon kannustimia. Työn tekemisen ja lisätyön vastaanottamisen kannusteiden parantuminen on lausunnon mukaan huomioitava myönteisenä asiana myös lapsiperheiden toimeentulon mahdollisen parantumisen kannalta. 

Valiokunnan saamien tietojen mukaan useiden etuuksien indeksijäädytykset kohdistuvat enemmän naisiin kuin miehiin. Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan näkemykseen, että hallituksen on tärkeää seurata myös lain mahdollisia sukupuolivaikutuksia. 

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta nostaa lisäksi esille, että esityksen ehdotukset vaikuttavat myös vammaisten henkilöiden toimeentuloon, mikäli he saavat indeksitarkistusten jäädytyksen piiriin kuuluvia etuuksia. Vammaisten henkilöiden tulot perustuvat muuta väestöä yleisemmin tulonsiirtoihin ja palkkatulojen sijaan tärkeimpiä tulonlähteitä ovat eläketulot ja vammaisetuudet. Näitä etuuksia indeksitarkistusten jäädytys ei koske. Toisaalta osa vammaisista henkilöistä saa samanaikaisesti useampaa eri etuutta, kuten asumisen tukia, vähimmäismääräistä sairauspäivärahaa tai kuntoutusrahaa, jolloin indeksitarkistusten jäädyttäminen vaikuttaa heidän toimeentuloaan heikentävästi. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnon mukaan vammaisten henkilöiden toimeentulon osalta on huomioitava, että hallitusohjelmassa on sitouduttu vahvasti siihen, että vammaisten henkilöiden osallistumismahdollisuuksia työelämään parannetaan ja että työelämään osallistuminen vahvistaa vammaisten henkilöiden toimeentuloa. 

Eläkkeensaajan asumistuen muutokset

Eläkkeensaajan asumistuesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että asumistuessa huomioon otettavien lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannusten määriä, keskimääräisiä asumismenoja sekä asumismenojen enimmäismääriä ei tarkistettaisi vuosina 2024—2027. Näitä koskevat euromäärät pidettäisiin siten samansuuruisina kuin mitä niistä on säädetty valtioneuvoston asetuksella (977/2022) eläkkeensaajan asumistuen määräytymisperusteista vuodelle 2023. 

Valiokunta korostaa, että indeksijäädytyksen vaikutuksia eläkkeensaajien toimeentuloon ja toimeentulotuen tarpeeseen on aktiivisesti seurattava. 

Opintotuki

Hallituksen esitykseen sisältyy opintorahan eri määrien indeksijäädytys, jonka vuoksi opintorahan reaalinen arvo laskee noin 10 prosenttia vuoteen 2027 mennessä. Jäädytyksen vaikutus on euromääräisesti suurin itsenäisesti asuvalla 18 vuotta täyttäneellä opiskelijalla (enintään n. 32 euroa kuukaudessa). Vastaavasti esimerkiksi itsenäisesti asuvan 17-vuotiaan muussa kuin korkeakoulussa opiskelevan opintorahaan vaikutus on enimmillään 26 euroa kuukaudessa ja vanhempansa luona asuvilla 20 vuotta täyttäneillä opiskelijoilla enimmillään 23 euroa kuukaudessa. 

Sivistysvaliokunta kiinnittää lausunnossaan huomiota asiantuntijakuulemisessa esille tuotuun huoleen opintotuen ostovoiman heikkenemisestä ja toteaa, että sitä on tarkoitus kompensoida korottamalla opintolainan kuukausimäärää ja nostaa muun muassa opintorahan huoltajakorotuksen tasoa (HE 80/2023 vp). 

Sivistysvaliokunta käsittelee lausunnossaan opintorahan ostovoiman laskun ja samaan aikaan nousevan palkkatason mahdollisia vaikutuksia opiskelijoiden valmistumisen viivästymiseen. Lausunnon mukaan uhkana on nähty myös taloushaasteiden hyvinvointia ja oppimista heikentävät vaikutukset. Nuorten talousvaikeuksien todetaan vaikuttavan elämän eri alueilla, ja niiden olevan yksi koulutuksen keskeyttämisten riskiä aiheuttava tekijä. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitusohjelmassa mainittu opintotuen kokonaisuudistus toteutetaan. 

Sivistysvaliokunta toteaa, että käsiteltävänä oleva hallituksen esitys liittyy valtiontalouden sopeuttamisen tarpeeseen, ja painottaa, että opiskelijoiden opiskelun ja hyvinvoinnin edellytykset tulee turvata jatkossakin. Opintotuen tulee lausunnon mukaan olla tasoltaan sellainen, että se mahdollistaa päätoimisen opiskelemisen ja kannustaa opintojen suorittamiseen tavoiteajassa. Näistä muutoksista aiheutuvia vaikutuksia tuleekin lausunnon mukaan arvioida — opiskelijoita kuullen — myös opiskelijoiden opiskeluedellytysten kannalta. 

Vastaanottoraha

Esitys koskee myös kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain mukaista vastaanottorahaa ja käyttörahaa. Vastaanottodirektiivin mukaan vastaanottorahan määrän tulee vastata jäsenvaltion omassa lainsäädännössään tai käytännössään kansalaisilleen vahvistetun riittävän elintason määrää. Vastaanottorahan määrä voi kuitenkin olla pienempi, erityisesti mikäli osa toimeentulosta myönnetään aineellisina hyödykkeinä. Vastaanottorahan perusosan lisäksi henkilöllä on tarvittaessa mahdollisuus hakea harkinnanvaraista täydentävää vastaanottorahaa yksilöllisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvien tarpeellisiksi harkittujen menojen kattamiseksi. 

Vastaanottorahan suuruus on vuonna 2011 asetettu 70 prosenttiin toimeentulotuen perusosasta. Vastaanoton hyödykkeinä annettavan osuuden katsottiin tuolloin kattavan loput 30 prosenttia toimeentulotuen perusosasta. Toimeentulotuki ja vastaanottoraha on molemmat sidottu kansaneläkeindeksiin. Tämän tarkoituksena on ollut varmistaa se, että vastaanottodirektiivin vaatima yhteys kansalliseen sosiaaliturvan ja vastaanottorahan välillä säilyy. Tällä hetkellä vastaanottorahan perusosa on saadun selvityksen mukaan noin 63 prosenttia perustoimeentulotuen perusosasta. Vastaanottorahan ja käyttörahan indeksijäädytys vähentää esityksen mukaan etuusmenoja 1,1 milj. euroa ensi vuonna ja 1,8 milj. euroa vuonna 2027 (jos 10,2 prosentin kattosääntö toteutuu). 

Perustuslakivaliokunnan lausunnossa todetaan, että nyt arvioitavan hallituksen esityksen suhdetta perustuslakiin ja säätämisjärjestystä koskevassa jaksossa ei ole lainkaan tarkasteltu vastaanottorahaa koskevaa säännösehdotusta perustuslain 19 §:n 1 momentin kannalta. Perustuslakivaliokunta piti tätä vakavana puutteena esityksessä. Perustuslakivaliokunnan mielestä asiaa on esityksessä selvitetty siinä määrin puutteellisesti, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan on syytä arvioida vastaanottorahan rajaamista pois indeksijäädytyksen piiristä. 

Toimeentulotuki on hallituksen esityksessä jätetty indeksijäädytyksen ulkopuolelle, koska kyse on viimesijaisesta sosiaaliturvaetuudesta turvaten perustuslain 19 §:n 1 momentin mukaisen oikeuden toteutumista. Vastaanottorahassa on vastaavasti kyse viimesijaisesta toimeentuloturvasta. Lisäksi valiokunta korostaa, että aikaisempina vuosina tehdyt indeksijäädytykset ovat koskeneet myös vastaanottorahaa. 

Vastaanottorahan indeksitarkistusten tekemättä jättäminen suurentaa edelleen etuuden eroa toimeentulotukeen, mitä on pidetty EU-lainsäädännön vaatimuksen vastaanottorahan ja kansalaiselle vahvistettavan riittävän elintason suhteen säilymisen kannalta merkityksellisenä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vastaanottorahan suhdetta kansalliseen sosiaaliturvaan arvioidaan vastaanottorahan pienentämistä koskevan hankkeen aikana. Valiokunta korostaa, että muutosten yhteisvaikutus on otettava vastaanottorahan muuttamista koskevassa hankkeessa huomioon. Valiokunta ei saadun selvityksen perusteella ehdota vastaanottorahan jättämistä indeksijäädytyksen ulkopuolelle. 

Vaikutukset hyvinvointialueille

Asumisen sisältäviä hoivapalveluja tuotetaan pääosin palvelujen järjestäjälle eli hyvinvointialueille. Hoivapalvelujen tuottajilla on pitkäaikaisia vuokrasopimuksia hoivakiinteistöjen omistajien kanssa. Vuokrankorotukset seuraavat asiantuntijakuulemisen perusteella suurelta osin elinkustannusindeksiä. Hoiva-asumisen vuokrasopimus solmitaan palveluntuottajan ja asukkaan välillä. Tavanomaisesta vuokrasuhteesta poiketen, vuokra sisältää sähkö-, lämmitys-, vesi- ja kiinteistön ylläpitokustannukset, minkä vuoksi vuokrat ovat kuulemisen perusteella jo nykyisellään osin alikatteellisia. Käytännössä on tavanomaista, että hoivapalvelutuottajan oikeus veloittaa vuokraa, on rajattu Kansaneläkelaitoksen eläkkeensaajaan asumistuen maksimikorvaukseen. Kun asumisesta perittävä korvaus jäädytetään vuoden 2023 tasolle, siirtyy kansaneläkeindeksin jäädyttämisestä johtuva korotuspaine hoivan palveluhintoihin, joka vaikuttaa hyvinvointialueiden vuoden 2024 talousarvioon heikentävästi. 

Valiokunnan saaman erään arvion mukaan hyvinvointialueille aiheutuva kattamaton vuosikulu voi olla vuonna 2024 noin 24 milj. euroa, jos laskelmaan sisällytetään ympärivuorokautisesta tehostetusta palveluasumisesta sekä palveluasuminen vain sellaiset ikääntyneiden asumispalveluiden asukkaat, jotka ovat vuokrasuhteessa. Vastaava kattamaton vuosikulu olisi vuonna 2025 yli 30 milj. euroa ja vuonna 2026 yli 40 milj. euroa. Arviolaskelma on tehty olettaen, että vuokrasuhteisten ikäihmisten asumispalvelujen volyymi pysyy ennallaan eli paikkamäärä ei laske tai nouse. 

Valiokunta pitää puutteena sitä, ettei hallituksen esityksessä ole arvioitu eläkkeensaajan asumistuen indeksijäädytyksen vaikutuksia hyvinvointialueille. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus seuraa indeksijäädytyksen vaikutuksia hyvinvointialueiden talouteen.  

Lapsilisän korotukset

Lapsiperheiden tukemiseksi esityksellä muutetaan lapsilisälakia korottomalla 10 eurolla kuukaudessa lasta kohden neljännen ja viidennen sekä sitä useamman lapsen lapsilisää ja lapsilisän yksinhuoltajakorotusta. Lisäksi alle kolmivuotiaiden lasten lapsilisää korotetaan 26 eurolla kuukaudessa lasta kohden. 

Lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen korotus lisää menoja vuositasolla arviolta 22 milj. euroa, neljännen ja viidennen lapsen lapsilisän korotus 5 miljoona euroa ja alle kolmevuotiaasta maksettavan lapsilisän korotus 43 milj. euroa. Joidenkin lapsiperheiden tulojen kohotessa toimeentulotuen tarpeen arvioidaan vähenevän vuositasolla noin 5 milj. euroa, joten lapsilisien korotusten myötä menojen arvioidaan lisääntyvän vuositasolla yhteensä 65 milj. euroa. Esityksessä arvioidaan toimeentulotuen tarpeen vähenevän korotusten vuoksi vuositasolla noin 5 milj. euroa. 

Ehdotetuilla muutoksilla toteutetaan hallitusohjelman kirjausta lapsiperheiden toimeentulon parantamisesta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää myönteisenä, että lapsilisään esitetyt korotukset kohdistuvat niihin perheisiin, jotka tutkimusten valossa keskimäärin ovat muita useammin köyhyysriskissä eli yksinhuoltajaperheisiin, monilapsisiin perheisiin ja perheisiin, joissa on pieniä lapsia. 

Sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnittää kuitenkin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan tavoin huomiota siihen, että vaikka lapsilisän edellä mainitut korotukset lähtökohtaisesti parantavat niihin oikeutettujen lapsiperheiden taloudellista tilannetta, laskevat toisaalta esitykseen sisältyvät indeksikorotusten tekemättä jättämiset kyseisten etuuksien reaalista tasoa, millä on vaikutusta niissä lapsiperheissä, jossa vanhemmat saavat ehdotetun jäädytyksen piiriin kuuluvia etuuksia. Lapsilisän korotukset eivät kohdistu kaikkiin jäädytettäviä etuuksia saaviin lapsiperheisiin ja korotuksen määrä ei välttämättä vastaa indeksitarkistusten tekemättä jättämisestä aiheutuvaa menetystä.  

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mukaan on myös huomioitava, että sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön sosiaaliturvan muutoksia koskevat vaikutusarviot osoittavat muutosten vahvistavan työnteon kannustimia. Työn tekemisen ja lisätyön vastaanottamisen kannusteiden parantuminen on huomioitava myönteisenä asiana myös lapsiperheiden toimeentulon mahdollisen parantumisen kannalta. 

Yhteisvaikutukset

Indeksijäädytyksen piirissä olevien etuuksien saajiin kohdistuu lisäksi muita vuoden 2024 aikana suunniteltuja muutoksia, kuten työttömyysturvaan (HE 73/2023 vp) ja asumistukeen (HE 74/2023 vp) ehdotetut muutokset. Työttömyysturvaan ehdotetut muutokset ja etuuksien indeksijäädytys lisäävät yleisen asumistuen ja viimesijaisen toimeentulotuen tarvetta. Toimeentulotuen asumismenoja koskevan sääntelyn muuttaminen (HE 58/2023 vp) puolestaan kiristää asumismenojen huomioon ottamista toimeentulotuessa. 

Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut asumistuen ja työttömyysturvan muutoksia ja etuuksien indeksijäädytysten yhteisvaikutuksista erillisen selvityksen. Selvityksen mukaan pienituloisuus tulee kasvamaan ja käytettävissä olevien tulojen suhteelliset muutokset ovat suurimpia pienituloisimmissa tulokymmenyksissä. Perhetyypeittäin tarkasteltaessa havaittiin, että selvästi suurimmat vaikutukset kohdistuvat nuoriin yhden hengen talouksiin ja nuoriin lapsettomiin pareihin. Lapsiperheisiin kohdistuvat vaikutukset ovat kokonaisuudessa pienempiä kuin työikäisiin lapsettomiin kotitalouksiin. Yksinhuoltajissa häviäjiä on myös suuri osuus, mutta käytettävissä olevien tulojen pieneneminen yli 10 prosentilla on harvinaisempaa kuin työikäisissä yhden hengen talouksissa. Selvityksessä ei oteta huomioon toimeentulotukeen ehdotettuja muutoksia. 

Sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnittää perustuslakivaliokunnan tavoin valtioneuvoston huomiota eduskunnan käsiteltävinä olevien esitysten yhteisvaikutusten arviointien puutteisiin erityisesti niiden perus- ja ihmisoikeusvaikutuksien osalta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan näkemykseen siitä, että valtioneuvoston on välttämätöntä seurata tarkasti esityksen vaikutuksia erityisesti perustuslain 19 §:ssä turvattujen oikeuksien kannalta ja ryhtyä tarvittaessa havaittujen ongelmien korjaamiseen. Lisäksi valtioneuvoston tulee seurata ehdotettujen muutosten vaikutuksia lapsiperheiden asemaan ja toimeentulotuen käyttöön. 

Ehdotettujen muutosten vaikutuksia sekä valtakunnallisesti että alueellisesti on tarpeellista seurata ja arvioida. Erityisesti tulee seurata ehdotettujen muutosten vaikutuksia toimeentulotarpeeseen, lapsiperheiden asemaan ja lapsiköyhyyteen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää tärkeänä, että tilastollisen seurannan lisäksi vaikutuksia selvitetään seurantatutkimuksella, koska esimerkiksi työllisyyden kannusteisiin vaikuttaa erityisesti talouden suhdannetilanne eikä muutosten vaikutuksia ole siten mahdollista suoraan arvioida tilastojen perusteella. Seurantatutkimukseen tulee yhdistää myös perustuslakivaliokunnan edellyttämä perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointi. 

Lisäksi valiokunta korostaa, että perusturvan riittävyyttä arvioidaan neljän vuoden välein perusturvan riittävyyden arviointiraportissa kansaneläkeindeksistä annetun lain 4 a §:n mukaisesti. Perusturvan riittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon henkilön tai kotitalouden saamat Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemat etuudet sekä toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukainen toimeentulotuki. 

Perusturvaa seurataan myös ihmisoikeussopimuksiin liittyvien määräaikaisraportointien yhteydessä. Suomi on sitoutunut sekä Yhdistyneiden kansankuntien (YK:n) että Euroopan neuvoston (EN) piirissä tehtyihin ihmisoikeussopimuksiin. Näistä sosiaaliturvan kannalta tärkeimpiä ovat EN:n Uudistettu sosiaalinen peruskirja sekä YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva yleissopimus. Ihmisoikeussopimusten toimeenpanon valvontamekanismit määritellään sopimuksissa. Käytännössä valvonta tapahtuu valtioiden toimittamien määräaikaisraporttien kautta. 

Esityksen valmistelu

Perustuslakivaliokunta kiinnitti lausunnossaan valmistelussa järjestetyn lausuntokierroksen lyhyyden perusteella valtioneuvoston huomiota hyvän lainvalmistelutavan noudattamiseen (kappale 22). 

Perustuslakivaliokunta totesi, että esityksen vaikutusten arviot eivät säästövaikutusten arviota lukuun ottamatta sisällä arviota ristikkäisvaikutuksista muiden hallituksen vuodelle 2024 linjaamien sosiaaliturvan muutosten kanssa. Yhteisvaikutuksia on kuitenkin käsitelty sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemassa muistiossa (Vuoden 2024 sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutusten arviointi). Perustuslakivaliokunnan mielestä kyseistä muistiota voidaan pitää vaikutusten arviointien kannalta sinänsä varsin kattavana vuoden 2024 osalta. Seuraaville vuosille kasautuvia vaikutuksia indeksijäädytysten osalta ei ole arvioitu. Perustuslakivaliokunta piti lisäksi ongelmallisena, ettei muistioon sisälly nimenomaista tarkastelua esitysten perusoikeus- ja ihmisoikeusvaikutuksista. Perustuslakivaliokunta on todennut perusoikeuksien yksilökohtaisuudesta johtuvan, että vaikutusarvioiden laadinnassa erityistä huomiota on syytä kiinnittää niihin tapauksiin, joiden kohdalla negatiiviset vaikutukset ovat suurimmillaan tapausten mahdollisesta vähäisestä lukumäärästä huolimatta. 

Perustuslakivaliokunnan mukaan perusoikeuksien tasoon liittyvien ehdotettujen muutosten ja tulevien muiden uudistusten yhteisvaikutus ei saa muodostua kohtuuttomaksi. Perustuslakivaliokunta on myös todennut, että samaan asiakokonaisuuteen liittyvien uudistusten toteuttaminen erillisillä hallituksen esityksillä voi merkitä sitä, että valiokunta joutuu arvioimaan tiettyä esitystä puutteellisten tietojen perusteella eikä voi ottaa arvioinnissaan huomioon eri esitysten kumulatiivisia vaikutuksia. Perustuslakivaliokunta on myös huomauttanut, että samaan lainsäädäntökokonaisuuteen liittyvät samanaikaiset uudistukset tulisi pyrkiä kokoamaan yhteen hallituksen esitykseen tai arvioimaan tällaisten samoihin perusoikeuksiin liittyvien uudistusten vaikutuksia mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Valiokunnan mukaan kysymys on myös perustuslain 47 §:ssä tarkoitetusta eduskunnan tietojensaantioikeudesta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan lainvalmisteluun kohdistamaan kritiikkiin ja korostaa lisäksi, että eduskunnalle tulee varata lakiehdotusten käsittelyyn riittävä ja kohtuullinen aika. 

Seuranta

Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää perustuslakivaliokunnan tavoin selvänä, että valtioneuvoston on tarkoin seurattava indeksin jäädytyksen vaikutuksia ja ryhdyttävä tarvittaessa havaittujen ongelmien korjaamiseen. Seurannassa on otettava huomioon myös muiden sosiaaliturvaetuuksien muutosten kanssa muodostuvat yhteisvaikutukset. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa asiasta lausumaa. (Valiokunnan lausumaehdotus).