Kokoomus pitää tärkeänä, että ikääntyneiden ympärivuorokautisessa hoivassa ilmenneisiin epäkohtiin puututaan ja riittävä henkilöstömäärä suhteessa hoidettavien tarpeeseen varmistetaan. Kokoomus oli edellisellä hallituskaudella käynnistämässä vanhuspalvelulain välttämätöntä kokonaisremonttia, joka tarvitaan ikäihmisten laadukkaan ja yhdenvertaisen hoivan, hoidon, kuntoutuksen sekä inhimillisen kohtelun turvaamiseksi. Valmistelutyössä oli määrä etsiä kokonaisvaltaiset ratkaisut, joilla turvataan nykyistä paremmin henkilöstön määrä, osaaminen ja kohdentaminen kaikkiin vanhuspalveluihin niin ympärivuorokautiseen hoivaan, kotihoitoon ja omaishoitoon. Hallitus on käsittelyssä olevassa lakiesityksessä puuttunut vain palaseen vanhustenhoidon tarpeista, ja vaadimmekin, että hallitus tuo pikaisesti tarvittavat lakiesitykset myös hoitajapulasta kärsivän kotihoidon turvaamiseksi sekä arvokasta ja usein raskasta työtä tekevien omaishoitajien tukemiseksi. Vanhuspalveluiden kokonaisuudistuksella on turvattava jokaisen ikäihmisen oikeus juuri hänen tarvitsemiinsa palveluihin, yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisesti.
Kokoomus on johdonmukaisesti pitänyt esillä sitä, että ikääntyneen hoidon tarpeen arvioimiseksi on saatava käyttöön valtakunnallinen mittaristo, jonka myötä vanhusten yhdenvertaisuus palveluissa paranee. Kokoomus kiittääkin siitä, että hallituksen esitys ottaa huomioon tarpeen yhtenäisestä kansallisesta arviointi- ja seurantajärjestelmästä ja tuo ehdotuksen asian edistämiseksi. Kokoomuksen mielestä on tärkeää varmistaa, että jokaisen iäkkään yksilöllinen hoivan tarve huomioidaan ja mitoituksessa on aina ensisijaisesti otettava huomioon hoitoisuus. Esimerkiksi saattohoitotilanteessa on turvattava tarvetta vastaava henkilöstömitoitus.
Kokoomus kannattaa hoitajien lisäämistä ikääntyneiden palveluihin. Tarvitsemme lisää hoitajia sekä kotihoitoon että ympärivuorokautiseen hoivaan, jotta palveluiden laatu voidaan taata ja inhimillinen kohtelu varmistaa. Monet ikäihmiset omaisineen ovat odottaneet luvattua hoitajamäärien lisäystä jo kohtuuttoman pitkään.
Ympärivuorokautisen hoivan sääntelyä uudistamalla ei kuitenkaan saa heikentää kotihoidossa olevien ikäihmisten tai omaishoitajien asemaa. Hallituksen hoitajamitoitusesityksen perusteluihin on kirjattu arvio siitä, että kotihoidon tilanne heikkenee, kun hoivahenkilöstöä joudutaan siirtämään kotihoidosta ympärivuorokautiseen hoivaan. Hallitus ei ole toistaiseksi esittänyt ratkaisuja, joilla kotihoidon hoitajakatoa voitaisiin ehkäistä. Kokoomus pitää tilannetta kestämättömänä.
Kokoomuksen mielestä ikääntyneiden palveluiden uudistaminen on tehtävä siten, että vastuuta kannetaan kaikista ikäihmisistä riippumatta siitä, millaisten palveluiden piirissä he ovat tai missä he asuvat. Kokoomus esittää huolensa siitä, että kirjaukset lakiin eivät yksinään riitä, jos hoitajia palveluiden toteuttamiseksi ei ole saatavilla tai uudistukselta puuttuu rahoitus. Näihin kysymyksiin myös perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (PeVL 15/2020 vp) kiinnittänyt huomiota.
Vanhuspalveluiden uudistamiseen kytketyn rahoituksen on oltava kestävällä pohjalla. Kuntien taloudellinen tilanne oli erittäin haastava jo ennen koronakriisin alkamista, ja kehitysnäkymät ovat nyt synkentyneet entisestään. Kuntatalous on joutunut vapaapudotukseen koronakriisin myötä. Kokoomuksen mielestä kuntia on tuettava ja autettava, jotta voidaan turvata kuntien toimintaedellytykset akuutin kriisin keskellä ja ihmisille tärkeät peruspalvelut myös tulevaisuudessa. Hallituksen linja siirtää työllisyysreformeja heikentää entisestään kuntien tilannetta. Hyvinvointipalveluiden turvaamiseksi olennaista on saada nostettua työllisyysastetta.
Kokoomus esittää vakavan huolen siitä, että hallituksen hoitajamitoitusesityksen velvoitteet yhdistettynä esityksen kestämättömään rahoituspohjaan voivat pahimmillaan ajaa kunnat merkittävään ahdinkoon, jossa niiden talous ja muut kuntien palvelut ovat vaarassa heikentyä.
Voimaantulo ja siirtymäsäännökset
Perustuslakivaliokunnan lausunnon (PeVL 15/2020 vp) mukaan hallituksen lakiesitystä vanhustenhoidon henkilöstömitoituksesta ei voida sellaisenaan käsitellä eduskunnassa tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, tekemättä siihen perustuslakivaliokunnan edellyttämiä merkittäviä korjauksia siirtymäsäännöksen täsmentämiseksi.
Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan seuraavaa: "Nyt arvioitavan lakiehdotuksen siirtymäsäännöstä on kuitenkin täsmennettävä siten, että siitä käyvät selkeästi ilmi henkilöstömitoituksen määräytymisen perusteet ja sen aiheuttamien kustannusten korvattavuus valtionosuusjärjestelmän puitteissa myös siirtymäaikana siten, että lakiehdotuksen mukaiset velvoitteet ja rahoitusperiaatteen edellyttämä rahoitus niiden toteuttamiseen ovat ajallisesti yhteneväisiä. Tällainen täsmentäminen on edellytyksenä lakiehdotuksen käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Täsmentäminen voidaan tehdä esimerkiksi sääntelyllä, jossa henkilöstömitoituksen alkaminen on yksiselitteistä, aikaistamalla rahoituksen alkamista vastaamaan täsmennettyä henkilöstömitoitusta 1.8.2020 alkaen tai sääntelyllä, jossa henkilöstömitoitus ja rahoitus nousevat asteittain."
Perustuslakivaliokunnan esittämistä kolmesta vaihtoehtoisesta ratkaisumallista siirtymäsäännöksen täsmentämiseksi sosiaali- ja terveysministeriö päätyi vastineessaan esittämään mitoituksen nostamista porrastamalla. Ministeriö esittää samassa yhteydessä, että laki tulisi voimaan 1.10.2020 eli kaksi kuukautta alkuperäistä aikataulua myöhemmin. Lain tullessa voimaan 1.10.2020 henkilöstömitoituksen tulisi olla vähintään 0,5 työntekijää. Mitoitusta nostettaisiin lain voimaantulon jälkeen kahteen otteeseen ennen siirtymäajan päättymistä. 1.1.2021 henkilöstömitoituksen tulisi olla vähintään 0,55 työntekijää ja 1.1.2022 vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohden. Siirtymäajan päättyessä 1.4.2023 edellytettäisiin vähintään 0,7 mitoitusta.
Kokoomus pitää osaltaan hyvänä sitä, että hoitajien lisäämiseksi edetään porrastaen. Perustuslakivaliokunnan lausunnossaan esiin nostama epäselvä oikeustila siirtymäsäännöksen osalta selkeytyy ja mitoituksen nosto on yksiselitteisemmin sidottu kunnille tulevaan rahoitukseen. Kokoomus pitää kuitenkin tärkeänä, että hallituksen henkilöstömitoitusesityksen vaikutuksia seurataan ja arvioidaan tiiviisti portaittaisen etenemisen eri vaiheissa.
Ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen toteuttamiseen on liittynyt ja liittyy edelleen huolia rahoituksen riittävyyden ja hoitohenkilökunnan saatavuuden osalta. Uudistuksen rahoitus ei ole kestävällä pohjalla, ja hoitohenkilöstön lisäämiseksi esitetyt keinot ovat tarpeisiin nähden riittämättömiä. Porrastetussa mallissa lisärahoituksen ja uusien hoitajien tarve aikaistuu hallituksen alkuperäisestä esityksestä. Henkilöstömitoituksen nostamiseen uudella muutetulla mallilla liittyykin edelleen suuria huolia ja vastaamattomia kysymyksiä. Esityksen rahoitusta ja hoitohenkilöstön riittävyyttä on käsitelty tarkemmin myöhemmin tässä vastalauseessa.
Kokoomus moittii lakiesityksen käsittelyä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa siltä osin, että perustuslakivaliokunnan kesäkuussa 2020 esittämistä korjauksista hallituksen esitykseen ja sosiaali- ja terveysministeriön vastineessaan ehdottamista muutoksista ei kuultu lainkaan asiantuntijoita. Lakiesityksen kriittinen tarkastelu eri asiantuntijoiden ja kuntien taholta on välttämätöntä, jos halutaan saada kestävällä pohjalla oleva ja vanhusten todelliset tarpeet huomioiva lakiesitys. Perustuslakivaliokunnan vaatimuksesta hallituksen esitykseen tehdyt muutokset ovat mittaluokaltaan merkittäviä, ja valiokunnan olisi tullut kuulla asiantuntijoita niiden toteuttamiseksi huolellisesti. Vaikka henkilöstömitoituksesta on keväällä 2020 kuultu laajasti asiantuntijoita, ei näissä aikaisemmissa kuulemisissa ja asiantuntijalausunnoissa otettu kantaa nimenomaisesti porrastettuun etenemistapaan henkilöstömitoituksen nostamiseksi. Esitys on muuttunut merkittävällä tavalla perustuslakivaliokunnan käsittelyn jälkeen. Lisäksi toimintaympäristössä on huomattavia muutoksia koronakriisin myötä.
On valiokunnan nimenomainen tehtävä selvittää lakiesitysten vaikutukset perusteellisesti. Perustuslakivaliokunnan vaatimien muutosten osalta tiivis asiantuntijakuuleminen olisi voitu sote-valiokunnassa toteuttaa huolellisesti, mutta samalla nopeastikin. Kokoomuksen mielestä hallituksen esitykseen vaadittujen muutosten osalta olisi pitänyt varmistaa, että porrastetussa mallissa esimerkiksi kunnilla säilyvät edellytykset turvata palvelut kaikille ikääntyneille. Lisäksi esimerkiksi valvovan viranomaisen tehtävien määrään porrastetulla mallilla voisi olla vaikutusta, kun mitoitus muuttuu noin vuoden välein. Mitä mitoituksen muuttuminen tarkoittaa esimerkiksi ohjauksen, valvonnan ja tarkastuskäyntien osalta? Onko valvovan viranomaisen resursoinnissa varmistettu, että muutosvaiheessa riittävä ohjaus ja valvonta toteutuu?
Rahoitus
Kuntien taloudellinen tilanne oli erittäin haastava jo ennen koronakriisin alkamista, ja kehitysnäkymät ovat koronan myötä synkentyneet entisestään. Kuntien selviämiseen mahdollisista uusista velvoitteista, kuten ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitus, liittyy merkittäviä riskejä, sillä samaan aikaan kuntien peruspalveluiden tarve tullee merkittävästi kasvamaan koronakriisin jälkivaikutuksena.
Kokoomus nostaa esiin myös huolen siitä, että lakiesityksen arvioinnissa käytetty henkilöstörakennetieto on jo osin vanhentunutta eikä palkankorotuspaineita ole huomioitu kustannuksissa.
Myös perustuslakivaliokunta on antamassaan lausunnossa (PeVL 15/2020 vp) todennut selväsanaisesti tarpeen seurata henkilöstömitoituksen kustannusvaikutuksia ja tarpeen mukaan ryhtyä toimenpiteisiin. Perustuslakivaliokunta kiinnittää erityistä huomiota kuntien vaikeaan tilanteeseen koronan aiheuttamien poikkeusolojen johdosta. "Perustuslakivaliokunnan mielestä on selvää, että valmiuslain 3 §:n 5 kohdan mukaisilla poikkeusoloilla ja niiden johdosta säädetyillä rajoitustoimilla on merkittäviä vaikutuksia julkiseen talouteen myös kuntien osalta. Valiokunta pitää välttämättömänä, että valtioneuvosto seuraa ehdotetun mitoituksen kustannusvaikutuksia tarkoin ja ryhtyy tarvittaessa rahoitusperiaatteen toteutumisen edellyttämiin toimenpiteisiin (ks. myös PeVL 8/2019 vp, s. 2)."
Sosiaali- ja terveysministeriön ehdottama porrastettu mitoituksen nosto tarkoittaisi kuluvalle vuodelle 1,62 miljoonan euron määrärahatarvetta, jos henkilöstömitoitus tulisi voimaan esitettynä ajankohtana 1.10.2020. Vuonna 2021 kustannus henkilöstömitoituksen nostamisesta olisi 24,3 miljoonaa euroa. STM:n vastineessa antamien tietojen mukaan kehyksessä on valmiina 6,5 miljoonaa euroa, joten vuodelle 2021 tarvittaisiin 17,8 miljoonan euron lisämääräraha.
Vuonna 2022 henkilöstömitoitus nousisi 0,6 työntekijään asiakasta kohden, jolloin mitoituksen nostosta aiheutuva kustannus olisi 68 miljoonaa euroa. STM:n vastineessa antamien tietojen mukaan kehyksessä on valmiina 6,5 miljoonaa euroa, joten lisärahoitusta vuoden 2022 kehykseen tarvitaan 61,5 miljoonaa euroa.
1.4.2023 alkaen edellytettäisiin vähintään 0,7 mitoitusta. Tällöin kustannukset olisivat 178,9 miljoonaa euroa mitoituksen noston jälkeisiltä kuukausilta kyseisen vuoden loppuun saakka. Vuoden 2023 alkupuoliskolla voimassa olisi edelleen mitoitus 0,6, jonka kustannukset tammi—maaliskuulta olisivat 17 miljoonaa euroa. Yhteensä vuoden 2023 määrärahatarve on 195,9 miljoonaa euroa. Hallitusohjelmassa on varattu mitoituksen nostolle 70 miljoonaa euroa, joten yli menevä 125,8 miljoonaa euroa on katettava kehyksen ulkopuolisella lisämäärärahalla.
Vuodelle 2024 ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitukseen osoitettava määräraha on yhteensä 265,8 miljoonaa euroa. Hallitusohjelmassa on varattu pysyvä 70 miljoonan euron määräraha, ja julkisen talouden suunnitelmassa esitetty lisämäärärahan tarve vuodelle 2024 on 195,8 miljoonan euroa.
Kokoomus pitää vakavana puutteena ja yhtyy valtiovarainministeriön lakiluonnoksesta antamaan lausuntoon sitä koskien, että hallituksen henkilöstömitoituksen poliittiset linjaukset ja taloudelliset päätökset ovat ristiriidassa. Valtiovarainministeriö on jo lakiluonnoksesta antamassaan lausunnossa kiinnittänyt huomiota siihen, että "menokehyksen sisältä on hyvin haasteellista löytää rahoitusta luonnoksessa esitetylle merkittävästi muuttuneelle kustannusarviolle. VM katsoo lisäksi, että luonnoksessa esitetyt kokonaiskustannukset ja kustannusvaikutukset tulisi tarkastella sekä JTS-kaudelle että myös vuoteen 2030 asti".
Hallitusohjelmassa vanhusten ympärivuorokautiseen hoivaan suunnattu rahoitus on täysin riittämätön, ja julkisen talouden suunnitelmaan sisällytetty lisärahoitus lepää tyhjän päällä. Julkisen talouden suunnitelmassa todetaan, että vuodelle 2023 tarvittava lisärahoitus ratkaistaan pääasiassa STM:n pääluokan sisällä. Hallitus on kertonut, että rahoituksen siirroilla ei vaaranneta palvelujen tai etuuksien nykyistä tasoa eikä hallitusohjelmassa sovittuja tavoitteita.
Merkittävimmiksi rahoituslähteiksi hallitus on kertonut yksityisen terveydenhuollon sairasvakuutuskorvausten (KELA-korvaus) leikkaamisen, palveluhankintojen ja ostopalvelujen tehostamisen, digitalisaation hyödyntämisen sekä apteekkipalveluissa ja lääkehuollossa tehtävät muutokset. Julkisen talouden suunnitelmassa esitetyn mukaan mainittuja hankkeita koskevan lainsäädännön olisi täysimääräisesti oltava voimassa vuoden 2023 alusta alkaen, jotta tarvittavaa säästöä henkilöstömitoituksen rahoittamiseksi voisi syntyä. Rahoituspäätökset STM:n sisältä edelleen puuttuvat.
Kokoomus pitää lähtöajatukseltaan epärealistisena sitä, että hallituksen henkilöstömitoitusta voitaisiin suunnitelman tarkoittamalla tavalla rahoittaa mm. tehostamalla kuntien digitalisaatiota ja palveluhankintoja. Lisäksi porrastettu malli aikaistaa kehyksen ulkopuolisen määrärahan tarvetta, joten STM:n pääluokan sisältä on haettava säästöjä entistä nopeammin. Riski muiden palveluiden leikkaamiselle henkilöstömitoituksen rahoittamiseksi kasvaa, sillä hallituksen julkisen talouden suunnitelmassa esittämät keinot lisärahoitukselle eivät ole nopeita toteuttaa ja säästöjen syntyminen toimintaa kehittämällä voi vaatia aikaa. Kokoomus kysyykin Mistä hallitus aikoo leikata henkilöstömitoituksen nostamiseksi tarvitsemansa lisämäärärahat, nyt kun kustannukset toteutuvat aikaisempaa varhaisemmassa vaiheessa eikä hallitus ole varannut riittäviä määrärahoja kehykseen? Miksi henkilöstömitoituksen nostamiseen ei ole hallituksen toimesta osoitettu riittäviä määrärahoja? Väestön ikääntyessä määrärahojen tarve kasvaa, ja se tulisi myös huomioida.
Kokoomus pitää myös vastuuttomana hallituksen aietta romuttaa Kela-korvausjärjestelmä ja siten heikentää ihmisten mahdollisuutta hakeutua tarvitsemiinsa terveyspalveluihin. Eläkeläiset, työttömät ja lapsiperheet sinnittelevät terveyskeskusjonoissa, ja hoitoon pääsy peruspalveluihin on jo nyt hankalaa. Kela-korvaus on monin tavoin parantanut palveluiden saatavuutta ja helpottanut julkisen sektorin painetta. Kela-korvaus mahdollistaa vuosittain noin neljännekselle väestöstä 3,4 miljoonaa käyntiä lääkärin vastaanotolla. Kela-korvausta maksetaan sosioekonomiseen asemaan katsomatta kaikille suomalaisille. Vuonna 2019 lääkärin hoidossa oli 1,5 miljoonaa Kela-korvauksen saajaa. Kokoomuksen mielestä kela-korvausta olisi leikkausten sijaan perusteltua korottaa ja siten parantaa yhä useamman suomalaisen mahdollisuutta valita itselle parhaiten sopiva palvelu ja päästä hoitoon ajoissa. Henkilöstömitoituksen rahoittamiseksi hallituksen on syytä löytää muita säästökohteita kuin ihmisten terveys ja hoitoon pääsy.
Koska hoitajamitoituksella on merkittävä julkistaloudellinen kustannus ja hyvinvointimenojen rahoitus on tällä vuosikymmenellä suurissa vaikeuksissa, tulee kokoomuksen mielestä hoitajamitoituksen rahoitus käsitellä osana monivuotista kehysmenettelyä ja julkisen talouden suunnitelmaa, joissa on täsmennettävä julkistalouden turvaavat rakenneuudistukset.
Hoivahenkilöstön tarve ja riittävyys
Sosiaali- ja terveysministeriön ehdottama porrastettu mitoituksen nosto tarkoittaisi, että lisähenkilöstön tarve nykyiseen verrattuna vuodelle 2021 olisi 450 henkilöä. Vuonna 2022 lisähenkilöstöä olisi oltava 1 259 työntekijää nykyiseen verrattuna. Siirtymäajan päättyessä 1.4.2023 edellytettäisiin vähintään 0,7 mitoitusta, joka tarkoittaa 4 417 uutta työntekijää nykyiseen verrattuna.
Hallitus on varautunut nostamaan lähihoitajien koulutusmääriä henkilöstömitoituksen noston toteuttamiseksi. Lähihoitajien koulutukseen on varattu yhteensä 148 miljoonaa euroa hallituksen esityksessä arvioidun mukaisesti. Tästä julkisen talouden suunnitelmassa kohdennetaan lähihoitajakoulutuksen lisäämiseksi yhteensä 116,5 miljoonan euron määräaikainen rahoitus vuosille 2021—2024.
Hallituksen toimilla ei kuitenkaan varmisteta tällä aikataululla riittävää hoitajien määrää. Koulutukseen osoitettu lisäresursointi auttaa lukuina tarkasteltuna kattamaan henkilöstömitoituksen aiheuttamaa henkilöstön saatavuuden tarvetta, mutta ajallisesti kouluttamalla ei vastata akuuttiin hoitajapulaan, sillä lähihoitajiksi opiskelevat valmistuvat vasta vuosien päästä. Kokonaiskuvassa haasteena on myös henkilöstön kasvava tarve myös muissa hoito- ja hoivapalveluissa sekä hoitajien eläköityminen.
Hoivahenkilöstöstä on pulaa jo nyt, ja nopealla aikataululla henkilöstöä on vaikea saada. Samaan aikaan, kun palvelutarve kasvaa ikääntymisen myötä ja lisää henkilöstötarvetta, työikäisten määrä supistuu ja merkittävä määrä nykyistä hoitohenkilöstöä eläköityy. KEVA on arvioinut, että hoitoalalta jää vanhuuseläkkeelle seuraavan 10 vuoden aikana jopa 29 000 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeille 14 000 henkilöä.
Hallituksen esittämä henkilöstömitoitus vaatii 4 400 hoitajaa pelkästään ympärivuorokautiseen hoivaan. Lisäksi tarvittaisiin hoitajia kotihoitoon, jonka asiakasmäärät STM:n mukaan ovat kasvaneet viimeisen kahden vuoden aikana 4 000 asiakkaalla ja kasvun ennustetaan nopeutuvan tulevina vuosina. Mitä nopeammin hoitajia tarvitaan ympärivuorokautiseen hoivaan, sitä suurempi on riski sille, että hoitajia joudutaan ottamaan kotihoidosta.
Valtiovarainministeriö on lausuntokierroksella ilmaissut "huolen esitetyn mukaisen henkilöstömitoituksen asettamisesta ilman näkymää siitä, että alan koulutetun työvoiman saatavuusongelmiin olisi löydettävissä todennäköisiä ja todellisia ratkaisuja lähivuosien kuluessa".
Myös perustuslakivaliokunta nostaa esiin lausunnossaan (PeVL 15/2020 vp), että sosiaali- ja terveysvaliokunnan olisi syytä kiinnittää erityistä huomiota ammattitaitoisen ja pätevän henkilöstön saatavuuteen.
Kokoomuksen mielestä työvoiman saatavuuteen ja riittävyyteen olisi haettava laajasti ratkaisuja. Vanhushoitoalan houkuttelevuuteen tulee kiinnittää huomiota ja tuoda keinoja tilanteen parantamiseksi. Myös teknologian kautta saataviin hyötyihin tulisi kiinnittää huomiota, mitä ei lakiesityksessä nyt ole tehty. Ihmistä ei voi teknologia korvata, mutta nykyaikana kaikessa palvelutoiminnassa olisi huomioitava teknologian ja digitalisaation kautta saavutettavat ratkaisut.
Myös lainsäädännön arviointineuvosto moitti lakiluonnosta siitä, että henkilöstön lisäämiseksi ei ole pohdittu erilaisia vaihtoehtoja eikä mahdollisuutta hyödyntää teknologiaa ole huomioitu: "Vanhuspalveluiden riittävän ja osaavan henkilöstön varmistamisen osalta sen sijaan ei ole tehty vertailua erilaisten mallien tai hoitajamitoituksen määrien välillä. Ei ole siis esitelty muunlaista vaihtoehtoa kuin sitova hoitajamitoitus eikä muunlaista mitoitusmäärää kuin 0,7. Vaihtoehtoja arvioitaessa voisi pohtia esimerkiksi teknologian mukanaan tuomia mahdollisuuksia. Edes vahva poliittinen tavoitteenasettelu ei ole syy olla tekemättä vaihtoehtojen vertailua hallituksen esityksessä, vaikka se tosiasiassa usein sitoo virkamiesvalmistelua."
Kokoomuksen mielestä erityisesti pätevän hoito- ja hoivahenkilöstön riittävyyteen liittyvät huolet koko sosiaali- ja terveyspalveluiden kentässä olisivat olleet yksi tärkeä perustelu sille, että vanhuspalveluiden kokonaisuudistusta olisi tullut viedä eteenpäin yhtenäisenä esityksenä, jossa olisi huomioitu kestävällä tavalla koko vanhustenhuollon palveluiden tarve ja henkilöstön riittävyys kaikkiin palveluihin pitkällä aikavälillä.
Kotihoito ja muiden hoivaa tarvitsevien huomioiminen
Perustuslakivaliokunta nostaa lausunnossaan (PeVL 15/2020 vp) esiin erityisen huolen liittyen henkilöstön saatavuuteen erityisesti kotihoidon turvaamisen näkökulmasta: "Perustuslakivaliokunta kiinnittää lisäksi huomiota sääntelyn toteutettavuuteen. Perustuslakivaliokunnan saaman selvityksen mukaan ehdotetun hoitajamitoituksen toteuttaminen voi olla joissain kunnissa haasteellista erityisesti saatavilla olevien henkilöstöresurssien niukkuudesta johtuen. Hallituksen esityksen mukaan riskinä on myös, että ainakin lyhyellä aikavälillä osa kotihoidon henkilöstöstä siirtyy ympärivuorokautisen hoidon palveluihin ja tämä aiheuttaa henkilöstövajetta kotihoitoon (s. 63). Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on syytä kiinnittää erityistä huomiota ammattitaitoisen ja pätevän henkilöstön saatavuuteen."
Myös valtiovarainministeriö on lausuntokierroksen palautteessaan todennut: "VM suhtautuu erityisen vakavasti riskiin, jossa ympärivuorokautisen hoito- ja hoivayksiköiden henkilöstömitoituksen sääntely aikaansaisi kotihoidon henkilöstötilanteen heikentymisen. Tällainen kehitys turmelisi ja ehkäisisi jo tehtyä kotihoidon kehittämistyötä. Lisäksi se aikaansaisi merkittävän kustannuspaineen heikentyneelle kuntataloudelle."
Ikäihmisten määrän kasvaessa hoivan ja tukipalveluiden tarve tulee kasvamaan erityisesti kotihoidossa. Ammattitaitoisen ja osaavan henkilökunnan määrä ja tukipalveluiden riittävyys kotihoidossa on varmistettava, jotta mahdollisimman moni ikäihminen voi asua tuetusti omassa kodissaan niin kauan kuin se on juuri hänelle paras ja turvallinen ratkaisu.
Kokoomuksen mielestä ikäihmisten kotona asuminen ja kotona pärjääminen ovat vanhuspalveluiden koko järjestelmän toimivuuden kannalta ensisijaisia tavoitteita ja keinoja. Onkin keskeistä varmistaa kotihoidon kehittäminen ja riittävä resursointi, muuten riskinä on kotihoidon heikkeneminen, mikä johtaisi vääjäämättä vanhuspalveluiden romuttumiseen.
Hallituksen lakiesitys hoitajamitoituksesta on ikäihmisten hoivaa eriarvoistava, sillä se sivuuttaa yli puolet vanhuspalveluja käyttävistä ikäihmisistä kokonaan. Hoitajamitoitus kohdistuu pelkästään ympärivuorokautiseen hoitoon ja jättää syrjään sen vakavan tosiasian, että myös kotihoidossa on huutava pula hoitajista.
Kotihoidon varassa olevien ikäihmisten kunto on entistä huonompi, ja yhä useampi heistä on muistisairas. Esitys pakottaisi yksittäisenä toimena kuntia siirtämään henkilöstöä ympärivuorokautiseen hoitoon kotihoidosta, jossa on jo nyt hälyttävä puute henkilöstöstä. Myös esimerkiksi vammaispalveluissa on riski sille, että hoitajia siirtyisi henkilöstömitoituksen myötä ikääntyneiden ympärivuorokautiseen hoivaan, mikä heikentäisi vammaispalveluiden tilannetta.
Kokoomus on kertonut olevansa sitoutunut hoitajamitoituksen toteuttamiseen osana vanhuspalvelujen kokonaisuudistusta. Tämän ympärivuorokautista hoivaa koskevan esityksen ongelma on se, että se ei nimenomaan ole kokonaisuus, vaan se tuottaa merkittäviä riskejä kotihoitoon. Osaavan hoitohenkilökunnan riittävyys on turvattava kaikissa ikäihmisten palveluissa, omaishoidon tukena ja vammaispalveluissa. Hallituksen on pikaisesti tuotava ratkaisut, joilla turvataan nykyistä paremmin henkilöstön määrä, osaaminen ja kohdentaminen kaikkiin vanhuspalveluihin.
Yhtenäinen kansallinen arviointi- ja seurantajärjestelmä
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (PeVL 15/2020 vp) edellyttänyt, että hallituksen esitystä muutetaan siltä osin, että arviointijärjestelmän perusteiden laintasoisuus varmistetaan: "Perustuslakivaliokunnan mielestä perustuslain 19 §:n 3 momentissa ja 121 §:n 2 momentissa säädetyistä lakivarauksista johtuu, että vanhuspalvelutehtävän sisältöön ja laajuuteen vaikuttavan arviointijärjestelmän perusteet on määriteltävä laintasoisesti. Sääntelyä on täydennettävä ja täsmennettävä olennaisesti. Tällainen muutos on edellytyksenä lakiehdotuksen käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä."
Kokoomus pitää hyvänä sitä, että ikääntyneiden hoidon tarpeen arvioimiseksi saadaan käyttöön valtakunnallinen mittaristo, kuten kokoomus on esittänyt. Yhtenäisen kansallisen arviointi- ja seurantajärjestelmän myötä vanhusten yhdenvertaisuus palveluissa paranee ja hoiva vastaa paremmin ikääntyneen yksilöllisiä tarpeita.
RAI-järjestelmää on lausuntopalautteessa laajalti pidetty toistaiseksi parhaana välineenä arvioida hoitosuutta, mutta yksittäisen järjestelmän kirjaamiseen lakiin liittyy kuitenkin kysymyksiä. Joissakin lausuntopalautteissa on kiinnitetty huomiota myös siihen, että RAI-järjestelmä ei yksinään vastaa kaikkiin niihin palvelutarpeen arvioinnin tilanteisiin, joita vanhuspalveluissa esiintyy, ja olisikin tarpeellista, että RAI:n rinnalla voidaan joustavasti käyttää myös muita mittareita.
Valvira on lausuntokierroksella esittänyt näkemyksenään seuraavaa: "Valviran näkemyksen mukaan tällä hetkellä ikäihmisten palvelujen arviointiin suunnatuista mittareista RAI -mittaristo on kehittynein. Ajan myötä ikäihmisten palvelujen arvioinnin mittaristot voivat kehittyä, joten Valviran näkemyksen mukaan ei ole ongelmatonta, että laissa mainitaan vain yksi (kaupallinen) mittaristo. RAI -mittaristosta olisi perusteltua säätää esim. asetuksen tasolla tai esimerkinomaisesti, jotta tulevaisuudessa sen rinnalle voitaisiin tuoda myös muita palvelujen tarpeen arviointia varten kehitettyjä mittaristoja." Myös AVI:t ovat esittäneet huolensa liian yksipuolisesta arviointimenetelmän käytöstä.
Kokoomus esittää huolen siitä, että perustuslakivaliokunnan vaatimuksesta arviointijärjestelmän perusteet on määriteltävä laintasoisesti, mutta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ei kuultu asiantuntijoita muutoksen toteuttamiseksi. Kuulemisten puuttuessa jäi selvittämättä mm. niitä kysymyksiä, joita yksittäisen arviointimenetelmän nimeäminen laissa mahdollisesti tarkoittaisi. Myös RAI:llä kerättävän tiedon avoimuuteen ja tiedon käyttöön liittyy kysymyksiä, joita olisi tullut selvittää tarkemmin kuulemisilla. Voivatko arvioitavat ikääntyneet ja heidän omaisensa saada tietoja itselleen? Mittarin avulla tehdään ihmisten elämään vaikuttavia päätöksiä. Myös arviointijärjestelmän käyttöönottoon liittyvään koulutustarpeeseen ja mahdollisiin käytöstä aiheutuviin kustannuksiin olisi ollut tärkeää kuulemisissa syventyä tarkemmin.
Muuta huomioitavaa
Kokoomus haluaa parantaa vanhuspalveluiden laatua ja varmistaa hyvän hoivan jokaiselle palveluita tarvitsevalle ikäihmiselle. Lisää hoitajia tarvitaan sekä ympärivuorokautiseen hoivaan että kotihoitoon. Kokoomuksen huolena on ollut kotihoidon tilanne, johon hallituksen esitys vaikuttaa heikentävästi.
Hallituksen hoitajamitoitusesityksen perusteluissa kerrotaan esityksen heikentävän kotihoidon hoitajien saatavuutta ja siten kotihoitoa tarvitsevien vanhusten asemaa. Myös lainsäädännön arviointineuvosto otti tämän huolen esille. Arvioinnin kannalta lainsäädännön arviointineuvosto piti ongelmallisena sitä, että hallitus aikoo säätää tässä vaiheessa vain ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoituksesta. Tällöin vanhuspalvelulain uudistamisen kokonaisuutta on vaikea hahmottaa. Arviointineuvosto painottaa viisaasti, että vanhusten palveluiden kokonaisuutta olisi voitava arvioida.
Huolena on myös, että henkilöstömitoituksen nosto nostaa kynnystä ympärivuorokautiseen hoivaan pääsemiseksi. Kokoomuksen mielestä muutokset eivät saa johtaa ikääntyneiden siirtelyyn palvelusta toiseen tai vaikuttaa palveluiden oikea-aikaiseen saatavuuteen heikentävästi.
On myös välttämätöntä, että sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa valtakunnallisesti AVI:a, jotta tulkinta hoitajamitoituksesta on yhdenmukainen ympäri Suomen ja kohtelee sekä vanhuksia että toisaalta yrittäjiä tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti.
Hoitajien koulutusta on lisättävä kattamaan koko vanhuspalvelujärjestelmän henkilöstötarvetta ja siihen on löydyttävä resurssit. Ammattitaitoisen ja osaavan henkilöstön riittävyys palveluissa on varmistettava ja esimerkiksi lääkehoidon osaamisen taso ei saa laskea, kun henkilöstörakenne muuttuu hallituksen esityksessä esitetyllä tavalla. Kokoomus pitää myös tärkeänä, että välittömän ja välillisen työn erosta ei saa tehdä liian jäykkää, vaan tulkinnassa on oltava riittävä joustavuus. On vähintään sisällytettävä asiakkaan kanssa tehtävä välillinen työ osaksi hoitotyötä ja varottava, ettei palauteta vanhoja hierarkioita vanhustenhoitoon. On tärkeää, että hoivahenkilöstöllä on jatkossakin mahdollisuus arkiaskareiden hoitamiseen yhdessä ikääntyneen kanssa.
Palveluiden kehittämisessä on tärkeää ottaa huomioon myös yksiköiden johtaminen, omavalvonta ja toimitilojen toimivuus hyvän hoivan mahdollistamiseksi. Teknologian hyödyntäminen tulisi huomioida mitoituksessa. Lääkehoidon turvallisuus ikääntyneiden palveluissa on varmistettava ja lääkehoidon kokonaisuus oltava hallinnassa.
Kokoomuksen mielestä eduskunnan on saatava käsiteltäväkseen sellainen vanhuspalvelulain kokonaisuudistus, joka turvaa kestävästi vanhuspalveluiden laadukkaan kokonaisuuden ja lisää hoitajia ympärivuorokautisen hoivan lisäksi kotihoitoon ja omaishoidon tueksi. Suomalaisten on voitava luottaa, että ikääntyessään jokainen saa hyvän hoivan, hoidon sekä inhimillisen kohtelun.