Esityksessä ehdotetaan, että diagnosoitua keliakiaa sairastavien 16 vuotta täyttäneiden ravintomenoja tuetaan toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) 7 §:n mukaisesta perustoimeentulotuesta muina perusmenoina 25 eurolla kuukaudessa.
Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa vehnän, ohran ja rukiin sisältämä gluteeni johtaa autovasta-aineiden kehittymiseen ja ohutsuolen limakalvovaurioon siihen perinnöllisesti alttiilla henkilöillä. Ohutsuolen limakalvovaurio johtaa ravinnon imeytymishäiriöihin ja altistaa ohutsuolen kasvaimille. Lisäksi hoitamattomaan keliakiaan liittyy lukuisia suolen ulkoisia oireita kuten osteoporoosi, nivelvaivat, infertiliteetti ja neurologiset oireet. Keliakiaan ei ole lääkehoitoa, vaan keliakiaa hoidetaan noudattamalla gluteenitonta ruokavaliota, jossa ei ole mukana kotimaisia viljoja kauraa lukuun ottamatta. Gluteeniton ruokavalio on kustannuksiltaan kalliimpi kuin tavallinen ruokavalio, mikä voi vaikuttaa hoitomyönteisyyteen.
Esityksen tavoitteena on toteuttaa osaltaan pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman kirjausta keliakiakorvauksen palauttamisesta alaikäisiä ja alemman tulotason aikuisia painottaen. Tavoitteena on helpottaa keliakiaa sairastavien pienituloisten, 16 vuotta täyttäneiden henkilöiden taloudellista tilannetta. Alle 16-vuotiailla keliaakikoilla on mahdollisuus hakea toimeentulotukeen nähden ensisijaisena etuutena pidettävää alle 16-vuotiaan vammaistukea.
Esitys lisää perustoimeentulotuen menoja arviolta enintään noin 960 000 euroa vuodessa vuodesta 2026 lukien. Vuotta 2025 koskien lisäys on noin 800 000 euroa johtuen siitä, että voimaantulo voi täytäntöönpanoon tarvittavan ajan vuoksi koskea aikaisintaan oikeutta maaliskuun toimeentulotukeen. Puolet menon lisäyksestä on valtion rahoitusvastuulla ja puolet kuntien. Kuntien rahoitusosuus toteutuu viiveellä valtionosuusjärjestelmän kautta.
Jos henkilölle aiheutuu keliakiasta enemmän ylimääräisiä ravintomenoja kuin ehdotuksen mukainen 25 euroa, hän voi esityksen mukaan hakea ylimeneviin kustannuksiin yksilölliseen harkintaan perustuvaa täydentävää toimeentulotukea hyvinvointialueelta.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää esityksen tavoitetta tarkoituksenmukaisena ja kannattaa lakiehdotuksen hyväksymistä. Keliakiaan ei ole lääkehoitoa, vaan keliakiaa hoidetaan noudattamalla gluteenitonta ruokavaliota ja gluteenittomat tuotteet ovat tavanomaisia ruokatuotteita kalliimpia. Keliakiasta aiheutuvien lisäravintomenojen perusosasta erillinen huomioon ottaminen perustoimeentulotuessa parantaa 16 vuotta täyttäneiden keliakiaa sairastavien toimeentulotuen saajien taloudellista asemaa ja asettaa heidät taloudellisesti yhdenvertaisempaan asemaan sellaisten toimeentulotuen saajien, joille ei aiheudu sairaudesta johtuvia ylimääräisiä ravintomenoja, kanssa. Lisäksi muutos voi parantaa keliakiaa sairastavien toimeentulotuen saajien hoitomyönteisyyttä.
Hallituksen esityksessä vuoden 2025 talousarvion täydentämisestä (HE 191/2024 vp) on esitetty lisärahoitusta 520 000 euroa keliakian korvaamiseen perustoimeentulotuen kautta. Näin ollen rahoitus nousee yhteensä noin 1,5 milj. euroon vuodessa. Valiokunta ehdottaa täydentävän talousarvion johdosta muutettavaksi lakiehdotuksen 7 b §:n 2 momenttia niin, että gluteenittomien tuotteiden käyttämisestä perustoimeentulossa huomioitavia lisäkustannuksia korotetaan 25 eurosta 38 euroon, jotta lisäkustannukset vastaavat paremmin gluteenittoman tuotteiden käytöstä aiheutuvia kustannuksia. Muutos vähentää myös hyvinvointialueen vastuulle kuuluvan täydentävän toimeentulotuen tarvetta.
Toimeentulotuen perusosan määrä on sidottu kansaneläkeindeksiin. Muina perusmenoina huomioitavan ravintomenon euromäärää ei kuitenkaan ehdoteta esityksessä sidottavaksi indeksiin. Esityksen mukaan gluteenittomien tuotteiden hintakehitykseen vaikuttaa tuotantokustannusten lisäksi myös se, missä määrin gluteenittomat tuotteet yleistyvät ja niiden valmistajien välinen kilpailu lisääntyy. Näin ollen gluteenittomien tuotteiden hintakehitys ei esityksen mukaan välttämättä seuraisi valitun indeksin kehitystä. Valiokunta pitää tärkeänä, että gluteenittomien tuotteiden hintakehitystä seurataan ja arvioidaan tarvetta sitoa muina perusmenoina huomioitavien ravintomenojen euromäärä indeksiin.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on nostettu esille eri sairauksien yhdenvertainen kohtelu perustoimeentulotuen ravintomenojen arvioinnissa. Keliakiakorvaus poistettiin vammaisetuuslaista vuoden 2016 alusta voimaan tulleella lainmuutoksella (1452/2015, HE 50/2015 vp). Taustalla oli valtion talouden tasapainottamisen lisäksi eri sairauksien yhdenvertaisuuteen liittyvät syyt. Myös muiden ruoka-aineallergiaa sairastavan ravintokustannukset voivat nousta korkeammiksi kuin allergiaa sairastamattomien. Keliakiaa tai ruoka-aineallergiaa sairastava voi rakentaa ruokavalionsa myös siten, ettei vältettäviä ruoka-aineita korvata kalliimmilla, vaan tarvittavat ravintoaineet saadaan muista ruoka-aineista. Näin ollen tuolloin ei pidetty yhdenvertaisuuden näkökulmasta ongelmattomana, että yhtä sairautta sairastavat saivat korvausta ruokavalion noudattamiseksi, koska on myös muita sairauksia, joissa ruokavalion noudattaminen on välttämätöntä.
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (PeVL 46/2024 vp) tarkastellut nyt käsiteltävänä olevaa esitystä perustuslain 6 §:ssä turvatun yhdenvertaisuuden ja oikeutta välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon koskevan perustuslain 19 §:n 1 momentin kannalta. Perustuslakivaliokunnan mielestä ehdotetun keliakiasta aiheutuvien ravintomenojen huomioimisen perustoimeentulotuen muina perusmenoina merkitsemälle erilaiselle kohtelulle on hyväksyttävät perusteet, eikä ehdotettu sääntely ole myöskään erilaisen kohtelun oikeasuhtaisuuden kannalta ongelmallista. Perustuslakivaliokunta painottaa, että perustuslain 6 §:ssä yhdenvertaisuudesta säädetty ei lähtökohtaisesti edellytä, että uusien kohdennettujen tai rajattujen julkisten tukijärjestelyjen säätämisen yhteydessä olisi aina arvioitava erikseen, edellyttääkö yhdenvertaisuus vastaavaksi katsottavan tukijärjestelyn kohdistamista myös johonkin muuhun kohteeseen.
Valiokunta toteaa, että ehdotetun korotuksen jälkeenkin toimeentulotuen saajalle voi aiheutua keliakiasta enemmän ylimääräisiä ravintomenoja kuin valiokunnan ehdottama 38 euroa, jolloin hän voi hakea ylimeneviin kustannuksiin täydentävää toimeentulotukea hyvinvointialueelta. Täydentävän toimeentulotuen myöntäminen perustuu yksilölliseen harkintaan. Samoin, jos henkilöllä on muusta sairaudesta kuin keliakiasta johtuvia ylimääräisiä ravintomenoja, ne jäävät edelleen hyvinvointialueiden toimeenpanemaan täydentävään toimeentulotukeen otettavaksi huomioon tarpeellisen suuruisina yksilölliseen harkintaan perustuen. Valiokunta pitää tärkeänä, että hyvinvointialueilla olisi mahdollisimman yhteneväiset perusteet erikoisruokavalioista syntyvien ylimääräisten kulujen korvaamiseksi. Lisäksi hallitusohjelman mukaisessa toimeentulotuen kokonaisuudistuksessa tulee valiokunnan näkemyksen mukaan arvioida tarpeellisen suuruisten terveydenhuoltomenojen ja sairauden hoitoon kohdistuvien tavallista suurempien ravintomenojen huomioon ottamista perustoimeentulotuessa nyt esitettyä laajempana kokonaisuutena.
Valiokunta toteaa lopuksi, että kaikilla pienituloisilla keliakiaa sairastavilla ei ole oikeutta toimeentulotukeen. Toimeentulotuen ulkopuolelle jäävät usein esimerkiksi opiskelijat, pientä eläkettä saavat, pienipalkkaiset ja vanhempainvapaalla olevat. Valiokunta pitää tärkeänä, että jatkovalmistelussa selvitetään, miten tuetaan myös toimeentulotuen ulkopuolelle jäävien pienituloisten keliaakikoiden yhdenvertaisia taloudellisia mahdollisuuksia noudattaa gluteenitonta ruokavaliota.