Yleistä

Esityksessä tavoitellaan 64 miljoonan euron säästöjä vanhuspalveluiden sitovan hoitajamitoituksen kustannusten kompensoimiseksi. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää erikoisena tilannetta, jossa hallitus on tuhlannut koko toimikautensa ajan leväperäisesti vuositasolla miljardikaupalla rahaa ja velkaannuttanut Suomea ennätysvauhdilla monissa muissa asioissa, mutta nimenomaan vanhuspalveluiden parantamiseen käytetty raha pitää hallituksen mielestä leikata muualta sote-palveluista. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää moitittavana, että hallitus asettaa sote-palveluiden eri käyttäjäryhmät, tässä tapauksessa vanhukset ja erityisesti gynekologi- ja silmälääkäripalveluiden tarvitsijat, tarkoituksellisesti vastakkain. 

Esityksen mittaluokan havainnollistamiseksi perussuomalaisten valiokuntaryhmä muistuttaa, että valiokunta on juuri käsitellyt hallituksen esitystä, jossa hallitus haluaa juuri vaalien alla maksaa joulukuun lapsilisän kaksinkertaisena, mikä lisää lapsilisän etuusmenoja 112 miljoonalla eurolla, siis liki kaksinkertaisella summalla verrattuna nyt tavoiteltaviin säästöihin. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää erittäin valitettavana, että hallitus tekee sote-politiikkaansa ideologisista näkökulmista, puutteellisin arvioin toimenpiteidensä vaikutuksista muun muassa väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä miettimättä politiikkansa vaikutuksia kokonaisuutena. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä painottaa, että lähes kaikki asiasta valiokunnalle lausuneet tahot ovat vastustaneet esitystä ja esittäneet erittäin hyvät perusteet sille, miksi esityksellä ei tulla saavuttamaan sille asetettuja tavoitteita ja se pitäisi jättää toteuttamatta. 

Sairaanhoitovakuutuksen rooli ja tiettyjen erikoisalojen lääkäripalveluiden saatavuus

Useat valiokunnalle lausuneet tahot ovat huomauttaneet, että julkisesta terveydenhuollosta ei ole saatavilla kaikkia niitä palveluita, joita yksityisestä terveydenhuollosta on mahdollista saada Kela-korvattuina. HALI ry:n mukaan yksityisten palveluntuottajien tarjoamat terveyspalvelut eivät ole vain täydentäviä, vaan mm. suun terveydenhuollon, silmätautien ja gynekologian vastaanotoista merkittävä osa tuotetaan yksityisesti. Lääkäriliiton mukaan hoitoon pääsy julkisen sektorin palveluihin kyseisten erityisalojen osalta on ollut erittäin hankalaa jo tähänkin asti, eivätkä tulevat hyvinvointialueet voi ainakaan ensimmäisinä vuosina taata siihen parannusta. Lääkäriliiton mukaan gynekologian ja silmätautien käyntejä ei ole juurikaan saatavilla julkiselta sektorilta, eikä niitä tulla kattavasti sieltä saamaan jatkossakaan. 

Sen lisäksi, ettei korvaavia palveluita ylipäänsä ole saatavilla julkisella sektorilla, useat valiokunnalle lausuneet tahot ovat korostaneet, ettei yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksiin tehtäviä muutoksia tulisi toteuttaa tilanteessa, jossa hyvinvointialueiden toiminta on vasta käynnistymässä. Lausunnoissa todetaan, että Kela-korvauksiin kohdistuvia muutoksia olisi perusteltua tarkastella aikaisintaan esimerkiksi vuonna 2025, kun hyvinvointialueiden toiminta olisi vakiintunut. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä yhtyy asiantuntijoiden esittämiin näkemyksiin ja katsoo, että tilanteessa, jossa muun muassa gynekologien ja silmälääkärien palveluita ei ole laajamittaisesti saatavilla julkiselta sektorilta, esityksen perustelut siitä, ettei asiakkaan kuulu hankkia julkisen terveydenhuollon järjestämisvastuun piiriin kuuluvia terveyspalveluja sairaanhoitovakuutuksen tukemana yksityisestä terveydenhuollosta ja maksaa itse suurin osa tarvitsemastaan palvelusta, ovat kestämättömiä. Kun korvaavia palveluita ei tosiasiallisesti ole saatavilla eikä julkista palvelutarjontaa hyvinvointialueiden mittavan rahoitusvajeen vuoksi ole ainakaan lyhyellä aikavälillä mahdollista parantaa, esitys ei johda tilanteeseen, jossa palvelut saataisiin jatkossa julkisesta terveydenhuollosta, vaan siihen, että asiakas joutuu hankkimaan palvelut yksityisestä terveydenhuollosta ilman sairaanhoitovakuutuksen tukea ja maksamaan tarvitsemansa palvelun kokonaan itse. Hallitus pyrkii siis tietoisesti siirtämään gynekologi- ja silmälääkäripalveluiden rahoitusvastuun yhteiskunnalta palveluiden käyttäjille itselleen. 

Asiakassiirtymät ja syntyvät säästöt

Useat valiokunnalle lausuneet tahot ovat kyseenalaistaneet esityksestä syntyvät säästöt ja katsoneet, että asiakassiirtymät olisivat esityksessä arvioitua suuremmat. HALI ry:n mukaan esitys ei vastaa tavoitteeseen tuottaa säästöjä, vaan päinvastoin uhkaa kasvattaa julkisen sektorin menoja. Lääkäriliiton ja Suomen Gynekologiyhdistys ry:n mukaan korvattavuuden painopisteen siirtyminen yleislääkäritoimintaan voi johtaa lähetteiden kasvuun julkiseen erikoissairaanhoitoon, mistä seuraisi kuormitusta. LPY ry:n mukaan esityksen seurauksena osa palveluntarvitsijoista hakeutuisi julkisen sektorin asiakkaiksi, mistä aiheutuisi ylipitkien hoitojonojen ja hoitovelan kasvu entisestään. 

Kuntaliitto pitää epätodennäköisenä, että nyt esitetyillä muutoksilla saataisiin aikaan sellaisia säästöjä, joilla henkilöstömitoitusta voitaisiin rahoittaa esityksessä arvioidulla määrällä. Kuntaliiton mukaan kaikilla alueilla ei ole saatavilla ostopalveluita kohtuulliseen hintaan, jolloin asiakassiirtymien kattamiseksi varattu 10 miljoonaa euroa voi osoittautua riittämättömäksi. Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ry:n mukaan asiakassiirtymät tulisivat olemaan niin suuret, että korvausten leikkaus päinvastoin kasvattaisi julkisia menoja. Helsingin kaupungin mukaan arvioitua suuremmat asiakassiirtymät voivat vaikeuttaa entisestään hoitoon pääsyn nopeuttamista perusterveydenhuollossa. Suomen Silmälääkäriyhdistys ry:n mukaan julkisen ja yksityisen sektorin silmälääkärit ovat yhtä mieltä siitä, että Kela-korvausten leikkaaminen lisää merkittävästi potilaiden siirtymää yksityiseltä sektorilta julkiselle ja skenaarion yli 20 %:n siirtymästä tulisi olla laskelmien perustana. 

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä HUS:in mukaan asiakassiirtymien taloudelliset seuraukset kohdentuvat nimenomaan erikoissairaanhoitoon, minkä vuoksi yleiskatteelliseksi suunniteltu taloudellinen kompensaatio tulisi korvamerkitä ja kohdentaa erikoissairaanhoitoon. 

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää erikoisena esityksen perusteluissa esitettyä järkeilyä siitä, että tilanteessa, jossa esityksen perustelujenkin mukaan leikattavilla korvauksilla on korvattu mitättömän pieni osa korvattavina olevien palveluiden kustannuksista, 64 miljoonan euron säästöistä julkiseen terveydenhuoltoon aiheutuva siirtymä voitaisiin kattaa 10 miljoonan euron rahoituksella hyvinvointialueille. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä kiinnittää huomiota siihen, ettei esityksessä ole kyetty sen enempää arvioimaan palveluiden hinnan vaikutusta niiden käyttöön kuin myöskään erikoissairaanhoidossa myöhemmin aiheutuvia kustannuksia, jos tarpeelliseen hoitoon ei sen hinnan takia hakeuduta ja sairaudet pahentuvat, kun niitä ei todeta ja hoideta ajoissa. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä kysyykin, katsooko hallitus, että gynekologien ja silmälääkärien palveluita on käytetty tähän mennessä enimmäkseen tarpeettomasti ja toivoo, ettei niitä korvausten lakkauttamisen seurauksena jatkossa enää käytettäisi, vai onko kyse siitä, että hallitus pitää oikeudenmukaisena, että palvelut haetaan jatkossakin yksityiseltä, koska vastaavaa julkista palvelua ei ole tarjolla, ja asiakas joutuu maksamaan kustannukset kokonaisuudessaan itse.  

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää esityksen vaikutusarvioita asiakassiirtymistä ja siirtymän kustannuksista puutteellisina, tarkoitushakuisina sekä todennäköisesti virheellisinä ja huomauttaa, että hallitus ei ole arvioinut lainkaan tilannetta, jossa asiakassiirtymien kustannukset ylittävät merkittävästi 10 miljoonan euron tason, joka ei perustu asiantuntija-arvioihin, vaan vaikuttaa etukäteen päätetyltä. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä muistuttaa, että hyvinvointialueet ovat arvioineet rahoituksensa vuodelle 2023 merkittävästi puutteelliseksi ja tilanteessa, jossa hyvinvointialueiden rahoituksesta puuttuu jo valmiiksi jopa puolitoista miljardia euroa, tarkoituksellisesti virheellisesti arvioidut asiakassiirtymän kustannukset voivat entisestään pahentaa hyvinvointialueiden talouden kriisiytymistä. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää moitittavana tilannetta, jossa hallitus järjestelmällisesti alibudjetoi hyvinvointialueiden menoja juuri vaalien alla siten, että seuraava hallitus joutuu aloittamaan toimintansa sosiaali- ja terveyspalveluiden kriisiydyttyä. 

Potilasdirektiivin mukainen hoito

Asiantuntijakuulemisissa on noussut esiin myös huoli esityksen suhteesta rajat ylittävää terveydenhuoltoa koskevan lain muutoksiin. Kansaneläkelaitoksen mukaan rajat ylittävää terveydenhuoltoa koskevaan lakiin esitetty uusi korvausmalli ei erittele julkisia ja yksityisiä palveluntuottajia, ja toisessa EU-jäsenvaltiossa terveydenhuollossa käynti saattaa tulla henkilölle huomattavasti edullisemmaksi kuin kotimaassa yksityisessä terveydenhuollossa käyminen.  

Kuntaliiton mukaan esityksestä johtuvan korvaustason ero Suomessa käytettävien yksityisten terveyspalvelujen ja potilasdirektiivin mukaisen hoitoon hakeutumisen välillä nousisi huomattavan suureksi. Helsingin kaupungin mukaan potilaat voisivat hakeutua ulkomaille julkiseen tai yksityiseen hoitoon, mikä voisi olla potilaalle maksutonta potilasmaksua lukuun ottamatta. Helsingin kaupungin mukaan tämä on ristiriitaista verrattuna esityksen seurauksena syntyvään tilanteeseen, jossa potilas hakeutuessaan yksityiseen hoitoon Suomessa ei saa lähes minkäänlaista korvausta maksamistaan kustannuksista. 

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että esityksen vaikutusarviointi on tältäkin osin merkittävästi puutteellinen. Mikäli hoidon hakeminen Suomesta tulee esityksen seurauksena huomattavasti kalliimmaksi kuin vastaavan hoidon hakeminen toisista EU-maista, hallitus aiheuttaa tilanteen, jossa maksukykyiset asiakkaat hakevat palvelut ulkomailta potilasdirektiivin mahdollistamalla tavalla ja ne, joilla ei ole varaa matkustaa ulkomaille hoitoa hakemaan, joutuvat joko maksamaan palveluistaan korkeamman hinnan Suomessa tai pahimmillaan odottamaan niin pitkään, että vaiva joudutaan hoitamaan kalliimpaan hintaan erikoissairaanhoidossa. Tämä ei ainakaan parantaisi kansanterveyttä tai kaventaisi väestön terveys- ja hyvinvointieroja, vaan johtaisi päinvastaiseen tilanteeseen. Pahimmillaan suomalaisten erikoislääkärien kannattaisi muuttaa Viroon tai Ruotsiin tarjoamaan palveluitaan suomalaisille potilaille potilasdirektiivin mukaisesti korvattavina, mikä pahentaisi kyseisten alojen osalta työvoimapulaa Suomessa entisestään. 

Sukupuolivaikutukset

Suomen Gynekologiyhdistys ry toteaa lausunnossaan, että jopa 61 % Kela-korvausten saajista on naisia, joiden lisääntymisterveys on merkittävässä määrin yksityisten palveluntarjoajien hoidon varassa perusterveydenhuollon ruuhkautumisen ja osaamisvajeen vuoksi. Gynekologian erikoisalan käyntejä on ollut yksityissektorilla yli 350 000 vuodessa. Kela-korvausten leikkaaminen tulee kohdistumaan erityisesti pienituloisiin ja eläköityneisiin naisiin sekä heihin, joilla ei ole kattavaa työterveyshuoltoa tai yksityistä sairauskuluvakuutusta. Yksityiset palveluntuottajat ovat täydentäneet julkista palvelujen tarjontaa ja mahdollistaneet naisten joustavan hoidon. 

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä ihmettelee, miksi hallitus ei ole laatinut esityksen vaikutuksista asianmukaista sukupuolivaikutusten arviointia, vaikka on selvää, että esityksen kielteiset vaikutukset kohdistuvat erityisesti naisiin, kun gynekologien palvelut ovat keskeisiltä osin yksityisen sektorin varassa.  

Lopuksi

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että esityksen toteutuessa korvausten leikkaaminen yhdistettynä julkisen sektorin puutteelliseen resursointiin johtaa tilanteeseen, jossa yksityisten lääkäripalveluiden käyttäjät, keskeisiltä osin painottuen gynekologien ja silmälääkärien asiakkaisiin, joutuvat maksamaan palvelunsa kokonaan itse. Esityksen vaikutuksia väestön terveyteen tai hyvinvointieroihin, sen enempää kuin sukupuolivaikutuksia tai kustannusvaikutuksiakaan, ei ole arvioitu joko asianmukaisesti tai lainkaan. Esityksellä tulee asiantuntijakuulemisten perusteella todennäköisesti olemaan merkittäviä kielteisiä vaikutuksia palveluiden saatavuuteen sekä odottamattomia kustannusvaikutuksia, joiden seurauksena tavoitellut säästöt voivat keskeisiltä osin jäädä toteutumatta. 

Edellä mainituin perustein perussuomalaisten valiokuntaryhmä esittää, että esitys hylätään. 

Hallituksen esityksen tavoitteena on toteuttaa hallituksen päättämät sairausvakuutuksen yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvausten säästöt vuoden 2023 alusta. Säästöt kohdentuisivat yksityisessä terveydenhuollossa tehtyjen tutkimuksien ja hoidon korvauksiin ja lääkärinpalkkioiden korvauksiin. Kela-korvauksiin tehtävillä säästöillä on tarkoitus rahoittaa osittain vanhuspalvelulain mukainen henkilöstömitoitus. 

Sairausvakuutus täydentää julkista terveydenhuoltoa turvaamalla väestölle mahdollisuuden hankkia terveyspalveluja yksityiseltä sektorilta kohtuullisin kustannuksin. Jotta kansalaisten lakisääteiset palvelut voidaan turvata, tarvitaan sekä julkisen, yksityisen että järjestöjen sosiaali- ja terveyspalvelujen hyödyntämistä. Kokoomuksen mielestä palveluiden saatavuuden parantamiseksi ja hoitoonpääsyn nopeuttamiseksi on järkevää hyödyntää Kela-korvausta. 

Kokoomus on ensinnäkin pettynyt siihen, että hallitus rikkoi Monikanavarahoitusta käsitelleen parlamentaarisen työryhmän saavuttaman sovun Kela-korvauksista. Myös joissakin valiokunnan saamissa lausunnoissa kiinnitettiin huomiota siihen, että esitys on vastoin monikanavarahoituksen purkamisen parlamentaarisen työryhmän linjauksia. Eduskuntapuolueiden loppuvuodesta 2021 sopima yksimielinen kanta oli, että yksityisen sairaanhoidon korvausjärjestelmää ja sen rahoitusta voidaan tarvittaessa uudistaa vasta sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu on siirtynyt hyvinvointialueille. 

Kokoomuksen mielestä on valtava riski ajaa alas korvauksia tilanteessa, jossa hoitojonot ovat ennätyksellisen pitkät ja terveydenhuolto on jo vahvasti kuormittunut. Samaan aikaan on meneillään valtava hallintouudistus, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille.  

Myös monissa valiokunnalle annetuissa lausunnoissa katsottiin, että yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksiin tehtäviä muutoksia ei tulisi toteuttaa nyt, kun hyvinvointialueiden toiminta on vasta käynnistymässä. Lausunnoissa tuotiin esiin, että Kela-korvauksia koskevia muutoksia tulisi tarkastella vasta, kun hyvinvointialueiden toiminta on vakiintunut. 

Esimerkiksi Kansaneläkelaitos (Kela) on lausuntokierroksella ja asiantuntijakuulemisissa kertonut vastustavansa hallituksen esitystä. Kelan mukaan yksityisen sairaanhoidon korvausten leikkaukset ajoittuvat erityisen huonoon ajankohtaan, kun samanaikaisesti sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä uudistuu kokonaisuudessaan järjestämisvastuun siirtyessä kunnilta hyvinvointialueille, ja lisäksi koronapandemia sekä henkilöstöpula ovat kasvattaneet hoitovelkaa julkisessa terveydenhuollossa. Sairaanhoitokorvausten leikkaukset ovat Kelan mielestä omiaan lisäämään julkisen terveydenhuollon painetta lisäämällä palveluiden kysyntää odotettavissa olevan, joskin määrältään ennakoimattoman asiakassiirtymän vuoksi yksityiseltä julkiselle. Kelan näkemyksen mukaan sairausvakuutuslain mukaisia korvauksia tulisi enemmänkin nostaa kuin laskea julkisen terveydenhuollon tukemiseksi. Sairaanhoitokorvaukset ovat helppo ja kustannustehokas tapa tukea riittävien terveyspalveluiden saantia. 

Kelan mukaan euromääräiset korvausmenot olivat vuonna 2019 yksityislääkärin palkkioista 54,8 miljoonaa euroa ja lääkärin määräämästä yksityisestä tutkimuksesta ja hoidosta 39,5 miljoonaa euroa. Yhteensä siis noin 94 miljoonaa euroa. Yksityisestä lääkärikäynnistä sai Kela-korvauksia vuonna 2019 yli 1,5 miljoonaa suomalaista, ja käyntejä oli 3,34 miljoonaa. Kelan mukaan valtaosa yksityislääkärillä käynneistä on erikoislääkärillä käyntejä (79 % käynneistä vuonna 2019). Yleisimmin käytetyt erikoisalat olivat silmätaudit (14 % kaikista yksityislääkärillä käynneistä) ja gynekologia (11 % käynneistä).  

On syytä myös huomata, että julkisesta terveydenhuollosta ei ole saatavilla kaikkia niitä palveluita, joita yksityisestä terveydenhuollosta on mahdollista saada Kela-korvattuina. Lausunnonantajien mukaan Kela-korvauksen leikkaaminen heikentäisi erityisesti perheiden ja naisten terveyttä ja toimeentuloa sekä ikääntyneiden toimeentuloa, jossa ryhmässä on paljon muitakin terveys-, hoiva- ja lääkekuluja. 

Esityksen epätarkoituksenmukaisuudesta kertoo myös se, että Kela-korvauksen poistosta saatava "säästö" on vähintään epävarmalla pohjalla. Kela-korvaus on yhteiskunnalle edullinen keino rahoittaa terveyspalveluita, sillä valtion 90 miljoonan euron panoksella saadaan noin 1 miljardin euron kokonaisrahoitus. Mikäli edes pieni osa yksityisiä palveluita käyttävistä asiakkaista siirtyisi julkisten palveluiden käyttäjiksi Kela-korvauksen leikkauksen myötä, olisi ns. säästö nopeasti syöty. Kela-korvausten leikkaamisen tuloksena onkin todennäköisesti julkisten palveluiden kuormituksen lisääntyminen entisestään ja kustannusten kasvu. Myös lukuisat valiokunnalle lausuneet tahot kyseenalaistivat esityksestä syntyvät säästöt ja katsovat, että asiakassiirtymät olisivat esityksessä arvioitua suuremmat. 

Vanhuspalvelulain mukainen henkilöstömitoitus, jota Kela-korvausleikkauksilla oltaisiin rahoittamassa, tulee vasta asteittain voimaan vuoden 2023 aikana. Osa lausunnonantajista on tuonut esiin, että rahoitusta ei tulisi ohjata hyvinvointialueille vanhuspalvelujen henkilöstömitoitusta varten ennen kuin 0,7:n hoitajamitoitus tulee kokonaan voimaan. 

Kokoomuksen mielestä Kela-korvausten alasajo on vastuuton, sillä se tulee vaikeuttamaan entisestään ihmisten hoitoon pääsyä ja lisäämään eriarvoisuutta. Moni käyttää yksityisiä terveydenhuollon palveluita siksi, että julkisen sektorin palveluihin ei pääse. Hallituksen esittämä Kela-korvauksen leikkaus lisää entisestään julkisen sektorin jonoja ja henkilöstön työtaakkaa ja jättää yhä useamman ihmisen ilman palvelua ja kuntoutusta. Vaarana on, että yhä useamman hoito viivästyy.