Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen erotetaan lääketieteellisistä tutkimuksista ja hoidoista. Henkilö voitaisiin jatkossa vahvistaa kuuluvaksi toiseen sukupuoleen kuin mihin hänet on väestötietojärjestelmään merkitty, jos hän ilmoittaa, että hän kokee kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleen ja että kyse on hänen oman näkemyksensä mukaan pysyväisluonteisesta kokemuksesta. Sukupuolimerkinnän vaihtaminen perustuisi siten henkilön omaan ilmoitukseen hänen sukupuolen kokemuksestaan, eikä sukupuolen vahvistamisen edellytyksenä enää olisi lääketieteellistä selvitystä tai diagnoosia.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, ettei sukupuolen oikeudellista vahvistamista ole perusteltua erottaa lääketieteellisistä tutkimuksista ja hoidoista, ja esittää, että hallituksen esitykseen sisältyvät lakiehdotukset hylätään. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää välttämättömänä, että sukupuolimerkinnän vaihtaminen edellyttäisi jatkossakin lääketieteellisen selvityksen esittämistä siitä, että henkilö pysyvästi kokee kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleen, ja että hän ymmärtää sukupuolimerkinnän vaihtamiseen johtavan oikeustoimen merkityksen.
Sukupuolen vahvistamisen edellytykset
Mikään Suomea sitova ihmisoikeussopimus ei vaadi Suomea toteuttamaan hallituksen ehdotusta oikeudellisen sukupuolen subjektiivisesta itsemäärittelystä. Myöskään Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei vaadi itsemäärittelyä oikeudelliseen sukupuoleen, eikä lääketieteellisten tutkimusten tai sukupuolidysforiadiagnoosin vaatimista sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen ehtona kansallisessa lainsäädännössä ole muutenkaan kielletty.
Naisten rintama ry:n mukaan hallituksen lakiesitys sukupuolen itsemäärittelystä rapauttaa monin tavoin yhteiskunnan eri toiminnoissa käytössä olevan sukupuolijaon, jonka säilyttäminen esimerkiksi turvallisuuden varmistamiseksi ja tasa-arvoisten mahdollisuuksien edistämiseksi olisi edelleen tarpeellista. Jotta lakiesityksen tosiasialliset vaikutukset eivät muodostuisi sukupuolten tasa-arvoa ja eri ihmisryhmien välistä yhdenvertaisuutta heikentäväksi, olisi lakiesitykseen tehtävä kattava sukupuolivaikutusten arviointi, jonka avulla voidaan osoittaa syrjivät vaikutukset ja korjata lakiesitystä niiden osalta.
Valiokunnan kuulema VTT, sosiologian tutkija Linda Hart on ehdottanut sukupuolen vahvistamista koskevaa lakiehdotusta muutettavaksi lisäämällä sukupuolen vahvistamisen edellytyksiin lääketieteellinen selvitys. Hart tuo esiin, että Suomen ihmisoikeusvelvoitteet eivät vaadi, että juridisen sukupuolen vahvistaminen muutetaan yksinomaan henkilön subjektiiviseen selvitykseen perustuvaksi. Hartin mukaan on sekä sukupuoliristiriitaa kokevan yksilön että yhteiskunnan etu, että juridisen sukupuolen korjaamisen ehtona on lääketieteellinen selvitys. Perustelu juridisen sukupuolen korjaamiselle tulisi olla terveydenhuollossa teetetty arvio sukupuoliristiriidan pysyvyydestä, ei yksinomaan henkilön kokema sukupuoli-identiteetti ja sen yksilöllinen ilmaisu. Hartin mukaan tilanne, jossa juridisen sukupuolen korjaaminen on avointa kaikille, ei vain sukupuoliristiriitaa kokeville, avaa selkeitä mahdollisuuksia strategiselle käyttäytymiselle ja väärinkäytöksille.
Valiokunnan kuuleman professori Puolimatkan mukaan juridisen sukupuolen muutoksia ei tulisi sallia sukupuoli-identiteetin perusteella, vaan ainoastaan lääketieteellisillä perusteilla intersukupuolisille henkilöille. Sukupuolen oikeudellisen muutoksen edellytyksenä tulisi Puolimatkan mukaan olla psykiatriseen tutkimusjaksoon sisältyvä vähintään kahden vuoden harkinta-aika, jonka aikana oikeudellisen sukupuolen muutosta hakeva on elänyt sukupuolessa, jonka mukaisesti hän haluaa korjata oikeudellisen sukupuolensa. Puolimatkan mukaan oikeudellisen sukupuolen ei tulisi perustua sukupuoli-identiteettiin vaan biologiseen sukupuoleen. Puolimatka korostaa, että lakiesityksen keskeinen ongelma on sen perustana oleva käsitesekaannus: sukupuolen käsitettä käytetään sekä biologisesta sukupuolesta että tunteeseen ja kokemukseen perustuvasta sukupuoli-identiteetistä. Hänen mukaansa sukupuoli-identiteetin pohjalta määräytyvä juridisen sukupuolen käsite mahdollistaa vilpilliset juridisen sukupuolen muutokset sukupuoli-identiteetin käsitteen epämääräisyyden ja todentamattomuuden takia. Sukupuoli-identiteetin varaan rakentuva yhteiskuntajärjestys rajoittaa sanan- ja uskonnonvapautta, koska se pakottaa kaikki yhteiskunnan jäsenet mukautumaan juridiseen fiktioon, että mies voi todella muuttaa sukupuolensa naiseksi ja nainen mieheksi.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä yhtyy edellä esitettyihin näkemyksiin ja katsoo, että sukupuolen vahvistamisen pitäisi perustua lääketieteelliseen selvitykseen, se tulisi rajata sukupuoliristiriitaa kokeville ja perustana tulisi olla vakaa harkinta ja riittävä harkinta-aika. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä korostaa, että vaikka lakiehdotuksessa sukupuolen vahvistamisen edellytyksenä on selvitys siitä, että sukupuolen vahvistamista hakeva henkilö kokee kuuluvansa pysyvästi vahvistettavaan sukupuoleen, esitys ei sisällä minkäänlaista sääntelyä siitä, kuinka monta kertaa henkilö voi hakea sukupuolen vahvistamista. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsookin, että esitettyä pidemmän harkinta-ajan lisäksi olisi perusteltua, että henkilön sukupuoli voitaisiin vahvistaa vain kaksi kertaa. Tämä mahdollistaisi sukupuolen vahvistamisen takaisin alkuperäiseksi tilanteessa, jossa henkilö sukupuolen vahvistamisen jälkeen haluaa palata alkuperäiseen juridiseen sukupuoleensa, mutta estäisi esitetyn lainsäädännön mahdollistamia väärinkäytöksiä, joiden perusteella sukupuolimerkintää vaihdetaan toistuvasti hyötymistarkoituksessa ja sukupuoli-identiteetistä riippumatta. Jotta sukupuolen vahvistamista ei käytettäisi väärin henkilön historian häivyttämiseen ja uusien henkilötunnusten hankkimiseen, olisi perusteltua, että mikäli henkilö korjaa sukupuoltaan uudelleen vastaamaan hänelle syntymässä määriteltyä sukupuolta, tällöin hänen henkilötunnuksekseen tulisi palauttaa hänen alkuperäinen henkilötunnuksensa.
Hakemuksen käsittely
Voimassa olevan etu- ja sukunimilain (19.12.2017/946) 2 §:n mukaan henkilön etunimeksi voidaan hyväksyä vain nimi, joka on vakiintunut samalle sukupuolelle. Väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain (21.8.2009/661) 11 §:n 2 momentin mukaan henkilötunnuksen yksilönumero sisältää tiedon henkilön sukupuolesta.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä huomauttaa, että esityksessä nimen ja henkilötunnuksen vaihtamista tai vanhemmuusnimikkeen muuttamista ei ole sidottu sukupuolen vahvistamiseen, vaan sukupuolen vahvistamista hakenut henkilö voi oman harkintansa mukaan hakea henkilötunnuksen tai vanhemmuusnimikkeen muuttamista vastaamaan hänen vahvistettua sukupuoltaan.
Lakiehdotusten hyväksyminen esitetyssä muodossaan mahdollistaa voimassa olevan nimilainsäädännön ja henkilötunnusta koskevan lainsäädännön vastaisen tilanteen, jossa henkilö vaihtaa ainoastaan sukupuolimerkintänsä siten, että hänelle jää syntymässä määritellyn sukupuolensa mukainen etunimi sekä henkilötunnus. Tämä mahdollisuus laajentaa entisestään mahdollisuutta strategiselle käyttäytymiselle ja väärinkäytöksille. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että nimen muuttaminen vastaamaan vahvistettua sukupuolta sekä henkilötunnuksen ja mahdollisen vanhemmuusnimikkeen muuttaminen tulisi kytkeä kiinteästi sukupuolen vahvistamiseen ja hakemukset tulisi saattaa vireille samanaikaisesti.
Oikeusvaikutukset vanhemmuuteen ja vanhemmuusnimikkeen muuttaminen
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää tärkeänä, että lainsäädännössä käytettäisiin jatkossakin mahdollisuuksien mukaan sellaisia sanoja kuin "nainen", "mies", "äiti" ja "isä". Esimerkiksi sanan "nainen" korvaaminen lainsäädännössä hallituksen esityksessä ehdotetulla tavalla käsitteillä "raskaana oleva", "imettävä" ja "ihminen" epäinhimillistää naisia ja hankaloittaa lakitekstin ymmärtämistä. Hallituksen esityksessä on ilmeisen tarkoituksellisesti pyritty välttämään myös käsitteen "biologinen sukupuoli" käyttämistä, vaikka välttely on perusteetonta ja vaikeuttaa niin ikään ymmärrettävien säännösten kirjoittamista.
Tähän liittyen merkitystä on myös 1.1.2023 voimaan tulleella vanhemmuuslailla, jonka perusteella äitiyden toteaminen ei edellytä sitä, että lapsen synnyttänyt henkilö on sukupuoleltaan nainen, eikä isyyden vahvistaminen edellytä, että isä on sukupuoleltaan mies. Sukupuolten välisten biologisten ja tosiasiallisten erojen häivyttäminen tällä tavalla ei nähdäksemme ole tarpeellista tai asianmukaista. Tilanne kuitenkin sotkeutuu jatkossa vielä entisestään, jos sukupuolimerkinnän vaihtaminen mahdollistetaan hallituksen esityksessä ehdotetulla tavalla henkilön omalla ilmoituksella. Väestötietojärjestelmässä käytettävän vanhemmuusnimikkeen "äiti" tai "isä" tulisi senkin mielestämme määräytyä ennen muuta vanhemman biologisten ominaisuuksien mukaan, sillä lapsen näkökulmasta voi olla hämmentävää, jos hänen isänsä on yhtäkkiä äiti tai toisinpäin ilman, että henkilön ulkoisessa olemuksessa tapahtuu mitään vastaavia muutoksia.
Alaikäisten asema
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää hyvänä hallituksen esityksessä omaksuttua lähtökohtaa, jonka mukaan sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen olisi jatkossakin mahdollista ainoastaan täysi-ikäisille henkilöille. Esityksen perustelujen mukaan nuorten hyvinvoinnille, irrotettuna sosiaalisesta transitiosta ja ympäristön tuesta taikka sukupuoliristiriidan lääketieteellisistä hoidoista ei ole tutkittua tietoa. Esityksen mukaan henkilön sukupuolinen identiteetti saattaa kehittyä varsin pitkään, ja siinä saattaa tapahtua muutoksia. Esityksessä todetaan tutkimuksen myös osoittavan, että on mahdollista, että transitio takaisin aiempaan sukupuolirooliin saattaa muodostua raskaaksi lapselle. Esityksen mukaan ikärajalla vältettäisiin sukupuolen vahvistamisen haitalliset vaikutukset siltä osin kuin sukupuolen vahvistamisen ja siihen liittyvän menettelyn katsotaan olevan identiteettikehityksen kannalta haitallista.
Aikuisten ja lasten transsukupuolisuuden välillä on perustava ero sikäli, että vain pieni vähemmistö lapsista, jotka samaistuvat vastakkaiseen sukupuoleen, jatkaa tätä samaistumistaan aikuisuuteen. Tutkimusten mukaan neljä viidesosaa lapsuudessa vahvaakin sukupuolidysforiaa kokevista lapsista ei vartu transsukupuolisiksi aikuisiksi. Käytännössä ei ole myöskään onnistuttu tunnistamaan luotettavia lapsuudenajan ennusmerkkejä aikuisuuden transsukupuoliselle identiteetille, eivätkä näin edes lapsipsykiatrian ammattilaiset pysty ennustamaan, kenestä sukupuoliahdistusta kokeneesta lapsesta varttuu transsukupuolinen aikuinen. Lasten identiteettikehityksen keskeneräisyyden vuoksi olisikin hyvin ongelmallista, että heille tarjottaisiin mahdollisuus vaihtaa oikeudellista sukupuoltaan ottaen lisäksi huomioon, että mahdollinen transitio takaisin aiempaan sukupuolirooliin muodostuisi lapselle todennäköisesti erittäin raskaaksi. Sukupuolen vaihtamisessa on kysymys sellaisesta perustavanlaatuisesta päätöksestä, jonka tekemiseen lapsi ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi kypsä. Olisikin hyvin erikoista, jos lain mukaan henkilö ei voisi esimerkiksi pitää hallussaan tai hankkia yhtä pullollista keskiolutta, mutta voisi kuitenkin vaihtaa sukupuolensa omalla ilmoituksellaan.
Mietintöön sisältyvän lausumaehdotuksen mukaan valtioneuvoston tulisi arvioida ja valmistella tarvittavat säädösmuutokset transsukupuolisten lasten ja nuorten itsemääräämisoikeuden edistämiseksi sukupuolen vahvistamisessa. Edellä todetun perusteella perusteita tällaisen selvityksen käynnistämiselle ei kuitenkaan ole ja perussuomalaisten valiokuntaryhmä esittääkin ehdotetun lausuman hylkäämistä.
Sukupuolen vahvistamisen vaikutukset asevelvollisuuteen ja reservissä olemiseen
Suomen lainsäädännössä asevelvollisuus on sidottu sukupuoleen ja koskee vain miehiä. Sukupuolen vahvistamista koskevan lakiehdotuksen 3 §:n 1 momentin mukaan lain mukaisesti vahvistettua sukupuolta on pidettävä henkilön sukupuolena sovellettaessa muuta lainsäädäntöä, jollei toisin säädetä. Säädöskohtaisissa perusteluissa esimerkkinä tällaisesta tilanteesta nostetaan esille asevelvollisuuslain soveltaminen.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä huomauttaa, että esitetyn lainsäädännön vaikutusta asevelvollisuuslain (28.12.2007/1438) mukaisen asevelvollisuuden tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (13.4.2022/285) mukaisen asepalveluksen suorittamiseen ja reserviläisten asemaan on arvioitu esityksen eduskuntakäsittelyssä varsin suppeasti eikä esitystä ole lähetetty puolustusvaliokuntaan lausunnon antamista varten. Esityksestä ei esimerkiksi ilmene, kumpaa lakia sovelletaan tilanteessa, jossa asepalveluksen suorittamisen jo aloittanut henkilö hakee sukupuolen vahvistamista, ja kuinka esimerkiksi naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain 5 §:n 1 momentin mukaista oikeutta ilmoittaa 30 päivän kuluessa asepalveluksen aloittamisesta, ettei henkilö jatka asepalvelusta, sovelletaan tällaisessa tilanteessa.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää valitettavana ja erittäin ongelmallisena myös sukupuoltaan vahvistavan henkilön oikeusturvan kannalta, ettei asevelvollisuutta ja naisten vapaaehtoista asepalvelusta koskevaa lainsäädäntöä koskevia muutostarpeita selvitetty esityksen valmistelun yhteydessä tulkintaepäselvyyksien välttämiseksi.
Vankien ja tutkintavankien sijoittaminen
Naisten rintama ry:n asiantuntijalausunnon mukaan lain voimaan tultua kaikilla biologisesti miespuolisilla olisi yhtäläinen mahdollisuus muuttaa juridinen sukupuolimerkintänsä ja vaatia pääsyä naisvankilaan vahvistetun sukupuolen perusteella motiiveista riippumatta. Koska laissa ei ole määritelty päteviä tai epäpäteviä syitä juridisen sukupuolen vaihtamiseksi, sen muuttaminen olisi mahdollista myös muille kuin transsukupuolisille. Olisi erittäin vaikeaa ellei mahdotonta, näyttää toteen, että juridisen sukupuolen muuttamisen perusteena käytetty henkilön sisäinen kokemus ei olisi se, mitä hän kertoo sen olevan. Vanki, joka ei ole transsukupuolinen vaan olisi vaihtanut juridisen sukupuolensa vilpillisin tarkoituksin, voisi vedota siihen, että häntä syrjitään sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun vuoksi. Tällöin esimerkiksi naisiin kohdistuneista seksuaalirikoksista tuomittu mieshenkilö hakee sukupuolensa vahvistamista naiseksi siinä tarkoituksessa, että hänet sijoitettaisiin naisvankilaan. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa transsukupuolisiksi kirjatuista vangeista lähes 60 % onkin nimenomaan seksuaalirikollisia. Saadun selvityksen mukaan kyse on biologisista miehistä, jotka eivät ole käyneet läpi sukupuoli-identiteetin tutkimuksia tai hoitoja. Skotlannissa puolet rikoksista tuomituista transsukupuolisista on vaihtanut sukupuolimerkintänsä vasta tuomion saamisen jälkeen. Siellä on myös havaittu, että vankilasta vapauduttuaan osa tällaisista henkilöistä vaihtaa sukupuolimerkintänsä välittömästi takaisin mieheksi.
Edellä mainitut huomiot viittaavatkin ennen muuta strategiseen motiiviin sukupuolimerkinnän vaihtamisen taustalla. Siten ei ole lainkaan epärealistista olettaa, että myös Suomessa osa miesvangeista tulisi hyväksikäyttämään sukupuolimerkinnän vaihtamisen mahdollisuutta päästäkseen naisvankilaan tai naisvangeille tarkoitetulle asunto-osastolle. Seurauksena olisi naisvankiloiden muuttuminen sekavankiloiksi ja naisvangeille tarkoitettujen asunto-osastojen muuttuminen sekaosastoiksi. Väkivaltaa kokeneet naisvangit kokisivat tilanteen todennäköisesti erittäin traumatisoivaksi. Sukupuoltaan vaihtavat vangit aiheuttavat muiden vankien turvallisuuden ylläpitämiseen liittyviä vakavia haasteita. Isossa-Britanniassa ja muissa maissa, joissa oikeudellinen sukupuoli määräytyy henkilön itse ilmoittaman sukupuoli-identiteetin pohjalta, on jo esiintynyt esimerkiksi tapauksia, joissa naiseksi itsensä ilmoittanut biologinen mies on tehnyt seksuaalista väkivaltaa naisvangeille sen jälkeen, kun hänet on siirretty naisvankilaan.
Vangin vahvistetun sukupuolen mukaisesta sijoittelusta poikkeamisen kynnys on asetettu hallituksen esityksessä suhteettoman korkeaksi, kun vahvistetun sukupuolen mukaisesta osastosijoittelusta voitaisiin poiketa ainoastaan, jos se olisi välttämätöntä vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi. Rikosoikeuden professori Matti Tolvasen mukaan esimerkiksi erillään asumisen ja varmuusosastolle sijoittamisen edellytyksenä on laissa välttämättömyyden sijasta "perusteltu syy". Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio puolestaan on esittänyt arvioitavaksi, olisiko käsite "tarpeellinen" tässä yhteydessä välttämättömyyttä parempi vaihtoehto. Isossa-Britanniassa on käynnistetty lakimuutoksen laatiminen, jotta miehen sukupuolielimet omaavia vankeja ei enää sijoitettaisi lainkaan naisvankiloihin.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että Ison-Britannian kokemusten perusteella Suomessa olisi perusteltua toimia samalla tavoin ja olla sijoittamatta naisvankiloihin ja naisten vankilaosastoille miehen sukupuolielimet omaavia vankeja heidän juridisesta sukupuolestaan riippumatta.
Sukupuolierityiset tilat
Sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen puhtaasti subjektiivisin perustein ja erityisesti naisten oikeudet ovat joka tapauksessa ristiriidassa keskenään. Naisilla ja tytöillä — ja vastaavasti tietysti myös miehillä ja pojilla — on yhteisten ruumiillisten ja lisääntymisbiologisten ominaisuuksiensa vuoksi oikeus omiin tiloihin ja palveluihin turvallisuuden ja yksityisyyden takaamiseksi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tytöillä ja naisilla on oltava oikeus miehistä vapaisiin tiloihin, kuten vessoihin, pukuhuoneisiin ja pesutiloihin. Esimerkiksi Islannissa oikeudellisen sukupuolen itsemäärittely on kuitenkin johtanut muun muassa uimahalleissa käytäntöön, jonka mukaan ulkoiselta olemukseltaan biologisen miehen oletetaan olevan transnainen, jos hän on naisten suihkutiloissa, eikä tätä asiaa voida kyseenalaistaa. Norjassa on jopa asetettu ihmisiä syytteeseen tai poliisitutkinnan kohteeksi sen takia, että he ovat protestoineet biologisten miesten tunkeutumista naisille tarkoitettuihin tiloihin.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä kiinnittää huomiota siihen, että hallituksen esityksessä tehty sukupuolivaikutusten arviointi on jäänyt hyvin suppeaksi. Asianmukaisen sukupuolivaikutusten arvioinnin puuttuessa ei-toivotut vaikutukset tyttöihin ja naisiin ovat jääneet näkymättömiin, vaikka kyseessä on merkittävä turvallisuuskysymys. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsookin tässä yhteydessä tarpeelliseksi muistuttaa Suomen olevan valtiona sitoutunut kansainvälisiin velvoitteisiin, joiden mukaan sen tulee pidättäytyä kaikista toimista, jotka lisäävät tyttöjen ja naisten kokemaa väkivallan uhkaa tai jotka muutoin heikentävät naisten asemaa.
Vaikutukset naisurheiluun
Suomen Olympiakomitean asiantuntijalausunnon mukaan urheilussa kilpailujärjestelmä jakautuu pääsääntöisesti kahteen sukupuolisarjaan, sillä sukupuolella on merkittävä vaikutus suorituskykyyn ja fyysiseen kapasiteettiin monissa urheilulajeissa. Lajeissa, joissa sukupuolella ei ole merkitystä lajissa pärjäämiseksi tai sukupuolen merkitys on pieni, on usein käytössä avoin sarja. Kilpaurheilun uskottavuus edellyttää, että kilpailijoilla on tasapuoliset toimintaedellytykset, eikä yksilöllä ole suhteessa toisiin epäreilua tai suhteetonta etua. Hormonihoidot ja muut lääketieteelliset sukupuolenkorjausprosessit pienentävät tällaisen edun mahdollisuutta, joka liittyy erityisesti testosteronin määrään, lihaksistoon ja ruumiinrakenteeseen. Ilman lääketieteellistä sukupuolenkorjausprosessia erityisesti sukupuolensa miehestä naiseksi korjanneella henkilöllä tällaisen edun mahdollisuus on ilmeinen. Nykyisen lainsäädännön vallitessa sukupuolen juridinen vahvistaminen edellyttää lääketieteellisiä hoitoja (transtaustaisilta naisilta testosteronilähteiden poistoa tai hormonihoitoja), minkä voidaan urheilussa katsoa vaikuttavan siihen, että sukupuolensa korjannut ei saisi merkittävää hyötyä aikaisemmasta sukupuolestaan. Jos jatkossa sukupuolen juridinen vahvistaminen perustuu ilmoitukseen ilman vaatimusta korjausprosessista, urheilun täytyy muilla tavoin varmistua kilpailun reiluudesta erityisesti naisten sarjoissa.
Naisten rintama ry:n asiantuntijalausunnon mukaan tyttöjen ja naisten oikeudet sekä transsukupuolisten oikeudet voivat osittain olla yhteensovittamattomia, kuten urheilussa on todettu. Monet kansainväliset urheiluliitot ovat päättäneet järjestää transurheilijoille omat sarjansa, jolla turvataan niin tyttö- ja naisurheilijoiden oikeudenmukainen kohtelu kuin heidän turvallisuutensakin. Ratkaisu vapauttaa myös transnaiset pitkästä hoitojaksosta, jolloin heidän testosteroniarvojaan on keinotekoisesti pidetty alhaalla, jotta heidät hyväksyttäisiin naisten sarjoihin. Päätös on kaikin puolin järkevä, sillä kilpaurheilu on muutoinkin organisoitu biologisten ominaisuuksien mukaan, kuten ikä, paino, vammaisuus ja kaikkia jakoja läpäisevänä sukupuoli. Tämä on yksi malli, jolla pyritään yhteensovittamaan eri ryhmien oikeuksia.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää valitettavana, ettei hallitus ole ryhtynyt esityksessään toimenpiteisiin naisurheilijoiden oikeuksien turvaamiseksi. Katsomme, että naisurheilijoiden oikeudenmukaisen kohtelun turvaamiseksi on välttämätöntä järjestää transurheilijoille omat sarjansa lajeissa, joissa sukupuolensa miehestä naiseksi korjanneet saisivat transtaustansa takia kohtuutonta etua naisena syntyneihin urheilijoihin nähden.
Lopuksi
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että olisi sukupuoliristiriitaa kokevan itsensä etu, että sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen edellytyksenä olisi aina myös lääketieteellinen selvitys siitä, että henkilön sukupuolikokemus on vakiintunut, ja että hän ymmärtää sukupuolen vahvistamisen merkityksen ja vaikutukset. Esimerkiksi vakavan psykoottisen sairauden pahenemisvaiheen tai dissosiatiivisen identiteettihäiriön yhteydessä henkilön sukupuolikokemus voi olla väliaikaisesti häiriintynyt tai muuntunut tavalla, joka ei vastaa hänen pysyvää kokemusta itsestään. Tällainen henkilö saattaisi siitä huolimatta päätyä hakemaan sukupuolimerkinnän vahvistamista toiseksi, koska hän itse olisi hakemushetkellä asiastaan vakuuttunut, ja hänellä saattaisi hyvinkin olla kyky kirjoittaa sukupuolimerkinnän vaihtamiseksi tarvittava hakemus. Sukupuolimerkinnän vaihtamisessa on kuitenkin kysymys sellaisesta merkittävästä, yksilön oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä ympäröivään yhteisöön vaikuttavasta oikeustoimesta, että henkilön sukupuolen kokemuksen pysyvyys ja mielen vakaus on välttämätöntä pyrkiä selvittämään mahdollisimman luotettavasti. Vaatimus lääketieteellisen selvityksen esittämisestä on tässä suhteessa välttämätön.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä muistuttaa, että sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen erottaminen lääketieteellisistä tutkimuksista ja hoidoista avaa valiokunnan asiantuntijakuulemisissa esiin tulleilla tavoilla selkeitä mahdollisuuksia strategiselle käyttäytymiselle ja väärinkäytöksille. Tätä mahdollisuutta on arvioitu avoimesti myös itse hallituksen esityksessä. Kun sukupuolta voisi jatkossa käytännössä vaihtaa edes takaisin parin kuukauden välein, olisi järjestelmää mahdollista käyttää muun muassa henkilön todellisen identiteetin häivyttämiseen erinäisissä rikollisissa tarkoituksissa. Henkilötietojen vaihtamista on mahdollista hyödyntää esimerkiksi petosten tekemisessä. Sukupuolen vahvistamista on mahdollista hyödyntää myös esimerkiksi sukupuolikiintiöiden kiertämiseen tai parempien pisteiden hankkimiseen sellaisissa valintakokeissa, joissa naisille on helpotetut vaatimukset fyysisissä testeissä, kuten esimerkiksi Poliisiammattikorkeakoulun valintakoe.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä kantaa huolta myös sukupuolten tasa-arvon ja eri ihmisryhmien yhdenvertaisuuden edistämisen kannalta tärkeiden tilastotietojen luotettavuudesta jatkossa. Sukupuolen mukaan jaetun tilastotiedon kerääminen on elintärkeää sukupuolten tasa-arvon seuraamisen kannalta. Sukupuolen itsemäärittely tekisi tilastoinnista jatkossa kuitenkin epäluotettavaa. Kun sukupuoli muuttuu ilmoitusasiaksi, voi biologisilta ominaisuuksiltaan mies olla oikeudellisesti nainen, jolloin hänet tulee ottaa huomioon naisia koskevassa tiedonkeruussa. Tämä onkin valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan aiheuttanut esimerkiksi Isossa-Britanniassa tilanteen, jossa oikeudellisen sukupuolimerkintänsä naiseksi vahvistaneiden miesten tekemät seksuaalirikokset on tilastoissa merkitty naisten tekemiksi. Myös Norjassa naisten tekemiksi on kirjattu ennätysmäärä seksuaalirikoksia sen jälkeen, kun sukupuolen itsemäärittelyyn perustava lainsäädäntö on tullut voimaan. Tämä vääristää tilastoja huomattavasti, sillä naisten tekemät seksuaalirikokset ovat todellisuudessa suhteellisen harvinaisia.
Yhteenvetona voidaan todeta, että hallituksen esityksen mukaisiin lakiehdotuksiin sisältyy edellä todetun mukaisesti useita niin perustavanlaatuisia ja merkittäviä ongelmia, ettei niitä ole ilman esityksen valmistelua uudelleen mahdollista korjata. Tästä syystä perussuomalaisten valiokuntaryhmä esittää, että esitetyt lakiehdotukset hylätään.