Hallituksen esityksen tavoitteena on selkeyttää ja laajentaa sääntelyä, joka koskee elinkeino- tai muun toiminnan tilojen väliaikaista sulkemista asiakkailta ja osallistujilta covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi. Tavoitteena on turvata ihmisten terveyttä ja viime kädessä oikeutta elämään sekä riittäviin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Valiokunta pitää välttämättömänä, että rajoitustoimien käytössä otetaan myös huomioon rajoitustoimien vaikutukset ihmisten kokonaishyvinvointiin. Valiokunta korostaa, että kokonaishyvinvointiin liittyy myös mahdollisuus liikunnan harjoittamiseen. Liikuntatilojen täydellinen sulkeminen vaikuttaa väistämättä myös ihmisten edellytyksiin liikkua, hoitaa kuntoaan ja ylläpitää terveyttään.
Tilojen sulkeminen
Viimesijaisena keinona covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi kunta tai aluehallintovirasto voi tehdä päätöksen laissa säädettyjen korkeamman tartuntariskin tilojen sulkemisesta kokonaan asiakkailta ja osallistujilta. Väliaikaisesti voimassa olevaa tartuntatautilain 58 g §:ää on tulkittu niin, ettei sulkeminen ole mahdollista, jos asiakas- tai osallistujamäärä rajataan sisätiloissa enintään kymmeneen ja ulkotiloissa enintään viiteenkymmeneen henkilöön. Esityksen perustelujen mukaan tulkinta ei vastaa lain tarkoitusta, minkä vuoksi sääntelyä on tarpeen tarkentaa poistamalla 58 g §:stä viittaus 58 d §:n 3 momenttiin, jossa henkilömääristä on säädetty. Muutosehdotus merkitsee samalla sitä, että säännöksen soveltamisala ja siten sulkemismahdollisuus laajenee kaikkiin mainittuihin tiloihin riippumatta asiakas- tai osallistujamäärästä.
Valiokunta pitää soveltamisalan laajentamista hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä perusteltuna ja puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä. Valiokunta korostaa samalla, että tilojen sulkeminen on viimesijainen keino ja sitä on mahdollista käyttää vain tilanteessa, jossa epidemian leviämistä ei voida muilla keinoin estää.
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan todennut, että tartuntatautilain sääntely on näiltä osin erittäin vaikeaselkoisesti kirjoitettu eikä se muutu juurikaan selkeämmäksi tämän ehdotuksen johdosta. Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan säännös johtaa kuitenkin siihen, että pienet tilat voidaan sulkea asiakkailta ja osallistujilta lakiehdotuksen 58 g §:n mukaan, mutta niihin ei voi kohdistaa 58 d §:n mukaista päätöstä toiminnan järjestämisestä siten, että asiakkaat ja osallistujat tosiasiallisesti välttävät tartuntatautilain 58 d §:ssä tarkoitetut lähikontaktit toisiinsa.
Perustuslakivaliokunta on korostanut toimivaltuuksien käytön välttämättömyys- ja oikeasuhtaisuusvaatimuksia. Valiokunta on vakiintuneesti katsonut, että perusoikeusrajoitusten on täytettävä oikeasuhtaisuuden vaatimus. Rajoitus on sallittu ainoastaan, jos tavoite ei ole saavutettavissa perusoikeuteen vähemmän puuttuvin keinoin. Perusoikeuksiin puuttuva velvoite tai rajoitus voidaan koronaepidemian torjumiseksi siten asettaa vain, jos epidemian leviämistä ei voida estää perusoikeuksiin vähemmin puuttuvin keinoin.
Sääntely merkitsee perustuslakivaliokunnan mukaan sitä, että soveltamisalan piiriin ehdotetaan sellaisiakin toimintoja ja tiloja, joiden osalta ei olisi käytössä lainkaan 58 d §:n mukaista lievempää rajoitusta. Vastaavasti arvio tällaisen tilan sulkemisesta ei voisi perustua 58 d §:n mukaisten toimenpiteiden riittämättömyyteen. Perustuslakivaliokunnan mielestä ehdotettu sääntely on tältä osin välttämättömyys- ja oikeasuhtaisuusvaatimuksen vastainen. Sääntelyä on täydennettävä säännöksellä lievemmistä toimenpiteistä ja niiden ensisijaisuudesta, esimerkiksi laajentamalla 58 d §:ää kattamaan kaikki 58 g §:n piiriin kuuluvat tilat. Tällainen täydentäminen on edellytyksenä lakiehdotuksen käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella tartuntatautilain 58 d §:n muuttamista siten, että 58 d §:ssä tarkoitettuja rajoitustoimenpiteitä voidaan kohdistaa kaikkiin 58 g §:ssä tarkoitettuihin toimijoihin. Tällaisten lievempien toimien riittämättömyys on myös edellytyksenä tilojen sulkemiselle 58 g §:n nojalla.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tullut esiin, että tartuntatautilain 58 g §:n 4 momentin sanamuoto jättää epäselväksi, onko lainsäätäjän tarkoituksena ollut, että tilojen sulkeminen kohdistuu ainoastaan liikunta- tai urheilutoimintaan tai huvi- tai virkistystoimintaan säännöksessä mainituissa tiloissa, vai onko esityksen tarkoituksena mahdollistaa tilojen sulkeminen kokonaan.
Saadun selvityksen mukaan tarkoituksena on, että erityisen tartuntariskin toiminnot voidaan edellytysten täyttyessä kyseessä olevissa tiloissa kieltää kokonaan sulkemalla tilat. Valiokunta toteaa, että kyseisissä tiloissa voidaan järjestää poikkeuksellisesti muuta toimintaa, johon ei sisälly erityistä tartuntariskiä, esimerkiksi covid-19-rokotuksia, vaikka tilat olisikin suljettu niiden tavanomaiselta toiminnalta. Sulkemispäätös ei saa myöskään estää kenenkään oikeutta lakisääteisiin palveluihin.
Valiokunta toteaa, että esimerkiksi maneeseissa harjoitettava ratsastustoiminta ja muu vastaava toiminta eivät yksilöurheiluna kuulu soveltamisen piiriin. Valiokunta korostaa kuitenkin, että näissäkin tiloissa on noudatettava 58 c §:n mukaisia velvoitteita ja niihin voidaan kohdistaa 58 d §:n mukaisia päätöksiä.
Valiokunta kantaa erityistä huolta lasten ja nuorten harrastustoiminnan jatkumisesta. Valiokunta korostaa, että 58 g §:n soveltamisessa tulee huomioida erityisesti lasten ja nuorten mahdollisuudet harrastaa liikuntaa.
Valiokunta korostaa myös, että sulkemispäätöstä harkittaessa on otettava huomioon tiedossa oleva asiantuntemus siitä, muodostaako asiakkaiden tai osallistujien fyysinen läheisyys toisiinsa tai yhtä aikaa paikalla olevien ihmisten määrä tai muu sijoittuminen tilassa taikka taudin leviäminen pintojen välityksellä erityisen riskin covid-19-taudin leviämiselle. Lisäksi on otettava huomioon, onko toiminnassa tai siihen käytettävissä tiloissa erityinen mahdollisuus merkittävien tartuntaketjujen syntymiselle. Valiokunta katsoo, että ennen 58 g §:n mukaista sulkemispäätöstä viranomaisen on muun muassa informaatio-ohjauksella pyrittävä vaikuttamaan tilojen terveysturvalliseen käyttöön. Myös 58 c §:ssä säädettyjen hygieniaan ja asiakkaiden välisten etäisyyksien ylläpitämistä koskevien toimien riittävyyttä on arvioitava ennen mahdollisen sulkemispäätöksen tekemistä. Valiokunta katsoo, että 58 g §:n soveltaminen on sinänsä mahdollista kiireellisissä tilanteissa, joissa ei ensin ole tehty 58 d §:n mukaista päätöstä. Valiokunta korostaa, että lähtökohtaisesti tulee ensi sijassa käyttää lievempiä rajoituksia ja siirtyä porrastetusti tiukempiin, jos se on epidemiatilanteen vuoksi välttämätöntä.
Kohtuullinen kompensaatio
Eduskunta edellytti lausumassaan (HE 245/2020 vp, EV 3/2021 vp), että valtioneuvosto valmistelee pikaisesti säännökset siitä, että tartuntatautilain 58 g §:ssä tarkoitetun asiakastilojen sulkemisen aiheuttamia taloudellisia menetyksiä korvataan elinkeinonharjoittajille yleisen kustannustuen kautta tai erillisenä korvauksena, jos 14 vuorokautta kestänyttä sulkemista on jouduttu jatkamaan.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan työ- ja elinkeinoministeriössä on käynnissä valmistelu asiakastilojen sulkemisen aiheuttamien taloudellisten menetysten korvaamiseksi elinkeinonharjoittajille kustannustukijärjestelmän kautta. Eduskunnan käsiteltävänä on lisäksi hallituksen esitys laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta (HE 27/2021 vp ja HE 37/2021 vp). Valiokunta pitää tärkeänä, että säännöksillä turvataan elinkeinonharjoittajien oikeus kohtuulliseen kompensaatioon rajoitustoimenpiteiden aiheuttamista kustannuksista. Valiokunta ehdottaa asiasta lausumaa.