Ehdotuksen tausta ja tavoitteet
Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi EU:n vihreitä joukkolainoja koskevaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2023/2631 täydentävät kansalliset säännökset. EU:n vihreitä joukkolainoja koskeva asetus on jäsenmaissa suoraan sovellettavaa oikeutta, ja kansallista liikkumavaraa on vain hyvin rajallisesti. Asetusta aletaan soveltaa 21.12.2024.
Ehdotuksen tavoitteena on varmistaa EU:n vihreitä joukkolainoja koskevan asetuksen velvoitteiden noudattaminen ja valvontakehikon toteuttaminen kansallisella tasolla. Ehdotettavan kansallisen sääntelyn lähtökohtana on, että se vastaa mahdollisimman tarkasti EU-asetuksen sisältöä, eikä sisällä kansallista lisäsääntelyä. Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Finanssivalvonnasta annettua lakia, arvopaperimarkkinalakia ja kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annettua lakia.
EU:n vihreitä joukkolainoja koskeva asetus on osa komission kestävän rahoituksen strategian toimenpidekokonaisuutta, jonka tarkoituksena on edistää sijoituksia ympäristön, yhteiskunnan ja hyvän hallintotavan kannalta kestävämpään talouteen. Asetuksella perustetaan liikkeeseenlaskijoille ja arvopaperistamisen alullepanijoille vapaaehtoinen eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen standardi eli niin kutsuttu EuGB-joukkolainastandardi sekä raportointipohjat muille ympäristönäkökulmia korostavien joukkolainojen liikkeeseenlaskijoille. Asetuksen mukaiset vihreät joukkolainat perustuvat EU:n taksonomian mukaisiin vertailukelpoisiin kriteereihin, ja niitä myös valvotaan ja arvioidaan yhdenmukaisesti riippumatta siitä, minkä liikkeeseenlaskijan joukkolainaan sijoittaja sijoittaa.
Vaikka sijoittajat ovat viime vuosina olleet yhä kiinnostuneempia vihreistä joukkolainoista ja muista vihreän rahoituksen muodoista, puhtaan siirtymän investointeja ja rahoitusta tarvitaan EU:ssa ja Suomessa huomattavasti nykyistä enemmän. EU:n vihreitä joukkolainoja koskevalla sääntelyllä pyritään lisäämään vihreiden joukkolainojen houkuttelevuutta tuottamalla vertailukelpoista tietoa joukkolainalla rahoitettavien hankkeiden ympäristövaikutuksista ja varmistamalla, että niiden valvonta ja ympäristöllisen kestävyyden arviointi perustuvat yhdenmukaisiin kriteereihin. Käytännössä sääntely koskee suuria yrityksiä, joilla on mahdollisuus laskea liikkeelle osakkeita tai joukkolainoja. Vihreillä joukkolainoilla voidaan rahoittaa myös julkisia hankkeita, joille haetaan rahoitusta institutionaalisilta sijoittajilta.
Talousvaliokunta on ottanut kantaa EU:n vihreitä joukkolainoja koskevaan asetusehdotukseen lausunnossaan TaVL 36/2021 vp — U 43/2021 vp. Lausunnossaan valiokunta arvioi, että yhtenäinen EuGB-standardi on yksi keino, jolla voidaan parantaa vihreiden joukkolainojen markkinoiden toimivuutta, lisätä rahoituksen kohteena olevien hankkeiden ympäristövaikutusten uskottavuutta sekä vähentää viherpesun riskiä. Tiivis kytkentä EU:n taksonomiaan tarkoittaa, että taksonomiaa koskevat ratkaisut määrittävät sen, millaisiin hankkeisiin EU:n vihreitä joukkolainoja koskevan asetuksen mukaisia joukkolainoja voidaan käytännössä hyödyntää.
EU:n vihreitä joukkolainoja koskevaa asetusta täydentävä kansallinen sääntely
Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi kansallisesta toimivaltaisesta viranomaisesta, sen toimivaltuuksista sekä asetuksen mukaisten velvoitteiden laiminlyöntien hallinnollisista seuraamuksista. Ehdotuksen mukaan Finanssivalvonta toimii asetuksessa tarkoitettuna kansallisena toimivaltaisena viranomaisena. Kansalliset toimivaltaiset viranomaiset valvovat EU:n vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskijoita ja alullepanijoita. Niiden toimivalta ei kuitenkaan ulotu vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskijoina toimiviin julkisyhteisöihin tai liikkeeseenlaskijoihin, joiden arvopapereille julkisyhteisö on antanut ehdottoman ja peruuttamattoman takauksen.
EU:n vihreitä joukkolainoja koskevassa asetuksessa säädetään myös eräistä velvoitteista, jotka koskevat EU:n esiteasetuksessa ja EU:n arvopaperistamisasetuksessa tarkoitettuja toimivaltaisia viranomaisia. Finanssivalvonta toimii myös näissä asetuksissa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena ja vastaa niihin liittyvistä velvoitteista.
EU:n vihreitä joukkolainoja koskevan asetuksen mukaan toimivaltaisille viranomaisille on kansallisessa lainsäädännössä annettava vähintään asetuksen mukaiset valvonta- ja tutkintavaltuudet sekä valtuudet määrätä hallinnollisia seuraamuksia, jotka ovat tehokkaita, oikeasuhtaisia ja varoittavia. Kansallisen toimivaltaisen viranomaisen on noudatettava myös asetuksen mukaisia salassapitoa, muutoksenhakua ja turvaamistoimenpiteitä koskevia säännöksiä. Lisäksi sen tulee huolehtia siitä, että hallinnollisista seuraamuksista ja muista hallinnollisista toimenpiteistä ilmoitetaan Euroopan arvopaperiviranomaiselle ESMAlle asetuksen edellyttämällä tavalla.
Talousvaliokunta toteaa, että hallituksen esityksessä ehdotetut toimivaltaista viranomaista, sen toimivaltuuksia ja hallinnollisia seuraamuksia koskevat ehdotukset ovat perusteltuja osana EU:n vihreitä joukkolainoja koskevan sääntelyn kansallista täytäntöönpanoa. Myös valiokunnan saamissa asiantuntijalausunnoissa ehdotettua sääntelyä pidetään sinänsä perusteltuna. Asiantuntijalausunnoissa on kuitenkin esitetty joitain muutoksia ehdotukseen sisältyviin Finanssivalvonnan toimivaltuuksia koskeviin yksittäisiin säännöksiin. Niiden osalta valiokunta viittaa valtiovarainministeriön 26.9.2024 päivättyyn vastineeseen, jonka mukaan hallituksen esityksen mukaista arvopaperimarkkinalain 15 luvun 2 §:n 6 momenttia (Seuraamusmaksu) ja lain 17 luvun 1 b §:ää (Arvopapereita koskevan markkinoinnin kieltäminen) on tarpeen täsmentää asiantuntijalausunnoissa esitettyjen huomioiden perusteella. Muilta osin asiantuntijalausuntoihin sisältyviä muutosehdotuksia ei ole mahdollista huomioida, koska ne eivät joko kaikin osin vastaa EU:n vihreitä joukkolainoja koskevan asetuksen täytäntöönpanolle asetettuja tiukkoja vaatimuksia tai merkitsisivät kansallista lisäsääntelyä.
Muutamassa asiantuntijalausunnossa ehdotetaan muutoksia Finanssivalvonnasta annetun lain yksittäisiin säännöksiin ja todetaan, että tietyt lain säännökset ovat useiden niihin tehtyjen muutosten seurauksena muodostuneet hyvin vaikeaselkoisiksi. Talousvaliokunta viittaa 7.6.2024 päivättyyn mietintöönsä TaVM 8/2024 vp — HE 31/2024 vp, jossa se kiinnittää vakavaa huomiota eräiden Finanssivalvonnasta annetun lain säännösten vaikeaselkoisuuteen. Valiokunta viittaa myös valtiovarainministeriön 26.9.2024 päivättyyn vastineeseen, jonka mukaan valtiovarainministeriö aikoo käynnistää tarkastelun esimerkiksi Finanssivalvonnasta annetun lain 41 a §:n uudistustarpeista. Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että asiantuntijalausunnoissa esitettyjä yksittäisiä säännöksiä koskevia muutosehdotuksia arvioidaan Finanssivalvonnasta annetun lain laajemman tarkastelun yhteydessä.