Viimeksi julkaistu 8.11.2021 15.45

Valiokunnan mietintö TaVM 25/2021 vp K 5/2021 vp Talousvaliokunta Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2020

JOHDANTO

Vireilletulo

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2020 (K 5/2021 vp): Asia on saapunut talousvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • yliasiamies Jyrki Katainen 
    Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
  • hallintoneuvoston puheenjohtaja Tarja Filatov 
    Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
  • operatiivinen johtaja Nina Honkala 
    Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
  • lakiasiainjohtaja Jorma Jaalivaara 
    Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
  • johtaja Elina Ravantti 
    Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
  • johtaja Katri Vataja 
    Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
  • professori Karl-Erik Michelsen 

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • professori Otto Toivanen 

Valiokunta on saanut ilmoituksen, ei lausuttavaa: 

  • Valtiontalouden tarkastusvirasto

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Sitraa voidaan visionsa, strategiansa ja työnsä teemojen perusteella luonnehtia tulevaisuustaloksi. Arvioinnin kohteena oleva vuosi 2020 oli myös tulevaisuuden ennakoinnin ja ennakoimattomuuden näkökulmasta poikkeuksellinen. Sitra avasi vuoden 2020 paljon huomiota saaneella megatrendejä käsitelleellä Megatrendit 2020 -analyysillä. Megatrendeiksi tunnistettiin 1. Ekologisen jälleenrakennuksen kiireellisyys, 2. Väestön ikääntyminen, 3. Verkostomainen valta, 4. Teknologian sulautuminen kaikkeen ja se, että 5. Talousjärjestelmä etsii suuntaansa. Tässä vaiheessa ei vielä osattu ennakoida tulossa ollutta pandemiaa eikä myöskään sen heijastusvaikutuksia näihin megatrendeihin. Sitra päivittikin arviotaan julkaisulla Megatrendeistä koronan valossa. Toisaalta megatrendeissä on kyse aikajänteeltään pandemiaa kauaskantoisemmista ilmiöistä.  

Vuosi 2020 oli Sitralle myös ensimmäinen vuosi, jolloin vuonna 2019 uudistetun ja 1.1.2020 voimaan tulleen Sitra-lain mukainen uusi hallintomalli oli käytössä. Uudistus selkeytti Sitran oikeudellista asemaa ja korosti Sitran toiminnan riippumattomuutta eduskunnan vastattavana olevana itsenäisenä julkisoikeudellisena rahastona. Sitralle myös nimitettiin oma, pankkivaltuustosta erillinen hallintoneuvostonsa. Sitra on organisatorisesti riippumaton valtioneuvostosta ja erillinen valtion budjettitaloudesta. Sitran toiminta rahoitetaan kokonaisuudessaan sijoitustoiminnan tuotoilla, ja taloudellisesti vuotta 2020 voi luonnehtia sijoitustoiminnan tuottojen valossa onnistuneeksi. Merkittävästi normaalia suurempi kulutaso johtui erästä, joka kattoi ensimmäisen osan, 33,3 miljoonaa euroa, yliopistojen pääomittamiseen luovutettavasta yhteensä 100 miljoonan euron kertaluonteisesta panostuksesta.  

Talousvaliokunta korostaa Sitran asemaa riippumattomana tulevaisuustalona. Sitra ei kuitenkaan suoraan rinnastu tutkimuslaitoksiin ja yliopistoihin, vaan sen työssä korostuu erityisesti kokeilujen ja pilottien merkitys. Ne muodostavat myös suurimman menoerän, 44 prosenttia, hankkeiden kuluista. Talousvaliokunta pitää painotusta oikeana ja katsoo, ettei Sitraa pidä määritellä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kilpailijaksi. Vertailu tutkimuslaitoksiin voi silti tietyiltä osin olla perusteltua, ja Sitran toiminnallekin on sinänsä olemassa myös vaihtoehtoiskustannus. Samoin kokeilutoiminnan osalta on tärkeää, ettei Sitran toiminta vääristä kilpailua markkinoilla vaan kohdistuu ensi sijassa sellaisiin hankkeisiin, jotka muutoin jäisivät esimerkiksi taloudellisten riskiensä vuoksi toteutumatta. Riippumattomuus ja omaleimainen luonne eivät merkitse sitä, etteikö Sitran, yliopistomaailman ja hallinnon välillä tulisi olla tiivistä yhteistyötä: Sitra on ja sen tulee olla sillanrakentaja korkeatasoisen tutkimuksen ja sen hyödyntämisen välillä. Sitran toiminnan konkreettisin merkitys on toimijana, joka sekä julkisen sektorin sisällä että julkisen ja yksityisen sektorin rajapinnassa saattaa alkuun ja kokeilee uusia toimintamuotoja. 

Sitran visio on, että Suomi menestyy rakentamalla reilua, kestävää ja innostavaa tulevaisuutta, jossa ihmiset voivat menestyä hyvin maapallon kantokyvyn rajoissa. Tämä kytkee samalla Sitran toiminnan myös Suomen kilpailukykyyn ja hallinnollisiin uudistamistarpeisiin.  

Sitran toiminta kuvastaa hyvin ajassa käytäviä keskusteluja ja yhteiskunnallisia paineita. Näillä suurilla kysymyksillä, erityisesti siirtymällä hiilivapaaseen talouteen ja luontokadolla, on merkittävä kytkentä talouteen ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, ja Sitralla on tässä keskustelussa ja ratkaisujen etsimisessä keskeinen rooli. Vastuullisuuden ja reiluuden teemat kytkeytyvät myös Sitran toiseen keskeiseen teemaan, datatalouteen. Datatalouden pelisäännöt ja eurooppalaisen dataekosysteemin vahvistaminen ovat keskeinen teema, jonka tulokset on tärkeää liittää myös EU-tason sääntelyratkaisuihin ja EU-vaikuttamiseen. Talousvaliokunta pitää Sitran teemojen valintaa onnistuneena ja perusteltuna. Toisaalta Sitran visiota ja teemojen valintaa voi — merkittävyydestään huolimatta tai juuri sen vuoksi — kritisoida myös tietystä ilmeisyydestä. Teemat ovat laajan tutkimuksen ja kokeilujen kohteena jo muutoinkin, ja tulevaisuustalon rooliin voi ajatella kuuluvan jo seuraavien suurten murrosten etsiminen ja tutkiminen.  

Megatrendeillä, yhteiskunnallisilla murroksilla ja rakenteellisilla uudistuksilla, esimerkiksi työelämään ja kaupungistumiseen liittyvillä kysymyksillä, on väistämättä poliittinen ulottuvuus, mikä ei kuitenkaan saisi olla esteenä rohkeillekin keskustelun avauksille. Vaikein kysymys on tunnistaa ne hankkeet, joiden yhteiskunnallinen tuotto on korkea. Sitran korostaman avoimuuden nimissä voisi olla perusteltua tuoda toimintakertomuksessa nykyistä avoimemmin esille, mihin kriteereihin Sitran teemojen, painopisteiden ja hankkeiden valinta perustuu ja miten päätöksentekoprosessi varmistaa sen, että hankkeita arvioidaan myös niiden yhteiskunnallisen tuoton näkökulmasta. Talousvaliokunta pitää tärkeänä myös Sitran työn vaikuttavuuden jatkuvaa arviointia. Tältä kannalta ajankohtainen on syksylle 2021 ajoittuva arvioinnin lähestymistavan ja arvioinnin toteuttamistavan päivitys.  

Sitran vision valossa olisi perusteltua, että sen hankkeiden kytkentä yhteiskunnallisiin uudistuksiin, tulosten hyödynnettävyys ja hyödyntäminen konkreettisissa hallinnollisissa, lainsäädännöllisissä ja liike-elämän rakenteiden uudistuksissa olisi nykyistäkin laajempaa. Osittain tämä tavoite on jo toteutunut: myös pandemia toi Sitran agendalle konkreettisia, nopeasti ratkaistavia ongelmia. Sitra ryhtyi etsimään kestävän elvytyksen työkaluja, pohtimaan pandemian pitkän aikavälin vaikutuksia megatrendeihin ja osallistui koronajäljitystä helpottavien työkalujen kehittämiseen. Vaikka tällaiset hankkeet saattavat osittain ohjata Sitraa ulos strategiansa mukaisesta toiminnasta, talousvaliokunta pitää hyvänä, että Sitralla on nopealiikkeisenä toimijana kyky reagoida nopeasti muuttavan toimintaympäristön vaatimuksiin ja tarpeisiin. Samoin talousvaliokunta pitää — erityisesti koronaviruspandemiasta saatujen oppien perusteella — hyödyllisenä, että Sitran ennakointityössä otettaisiin nykyistäkin avoimemmin ja laajemmin lukuun niin sanotut mustat joutsenet ja villit kortit, tulevaisuuden äkilliset muutostekijät ja riskit laajasti ymmärrettyinä. 

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS

Talousvaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy kannanoton kertomuksen K 5/2020 vp johdosta. 

Valiokunnan kannanottoehdotus

Eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta. 
Helsingissä 14.10.2021 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 
Sanni Grahn-Laasonen kok 
 
varapuheenjohtaja 
Hanna Kosonen kesk 
 
jäsen 
Atte Harjanne vihr 
 
jäsen 
Mari Holopainen vihr 
 
jäsen 
Hannu Hoskonen kesk 
 
jäsen 
Eeva Kalli kesk 
 
jäsen 
Matias Mäkynen sd 
 
jäsen 
Minna Reijonen ps 
 
jäsen 
Veikko Vallin ps 
 
jäsen 
Tuula Väätäinen sd 
 
jäsen 
Johannes Yrttiaho vas 
 
varajäsen 
Aki Lindén sd 
 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos 
Lauri Tenhunen