Ehdotuksen tausta ja tavoite
Ehdotuksen taustalla on 5.6.2020 voimaan tullut laki ravitsemisyritysten uudelleentyöllistämisen tukemisesta ja toiminnan rajoitusten hyvittämisestä (403/2020). Sääntelyn hyväksyttävyys EU:n valtiontukisääntelyn näkökulmasta edellytti tuolloin hyvityksen alistamista komission edellyttämälle jälkikäteiselle tarkastukselle (toteutumaperusteinen rajoitus). Kyseessä oleva EU-sääntely mahdollistaa tuen myöntämisen myös aiemmin tappiollisille yrityksille. Samalla sääntely on kuitenkin edellyttänyt sen varmistamista, ettei hyvitystä suoriteta suurempana kuin mikä oli ravitsemisliikkeiden kiinnipitovelvoitteen ajalta (4.4.—31.5.2020) kertynyt tappio netotettuna vertailukauden tuloksen kanssa. Hyvityksellä ei siten ole voitu kattaa kiinnipitovelvoitteesta kertyneitä tappioita muuten kuin sillä osuudella, joka on vertailukauden tappiota suurempi. Jos aiemmalla vertailukaudella toteutunut tappio olisi ollut esimerkiksi 1 000 euroa ja kiinnipitokaudella 2 500, hyvityksen enimmäismäärä rajautuisi 1 500 euroon.
Toteutumaperusteinen tarkastelu edellyttää kuitenkin poikkeuksellisia kirjanpitolaskennallisia toimenpiteitä. Ravitsemisyrityksen olisi laadittava sekä kiinnipitokaudelta että vertailukaudelta kausikohtaiset tuloslaskelmat, jotta voitaisiin varmistua toteutumaperusteisen rajoituksen täyttymisestä. Nämä tuloslaskelmat eivät synny kirjanpitojärjestelmästä automaattisesti vaan edellyttävät erikseen suoritettavaa laskennallista kohdentamista. Kausikohtaisesta tuloslaskennasta annetaan myös tilinpäätöksessä erityinen liitetieto, joka todentaa toteutumaperusteisen rajoituksen täyttymisen. Myös tilintarkastajan on todettava rajoituksen toteutuminen tilintarkastuskertomuksessaan.
Huomattava osa ravitsemisyrityksistä on mikro- tai pienikokoisia yrityksiä, joille edellä kuvattu hallinnollinen kustannusrasite voi olla saatuun hyvitykseen nähden merkittävä. Lain voimaantulon jälkeen EU:n valtiontukitoimenpiteiden edellytyksiä on vallitsevassa pandemiatilanteessa helpotettu muuttamalla tilapäistä valtiontukikehikkoa 2.7.2020 tavalla, joka mahdollistaa toteutumaperusteisesta tarkastelusta luopumisen pienyritysten osalta.
Talousvaliokunta pitää esitettyä sääntelyä perusteltuna ja puoltaa esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.
Keskeisten ehdotusten arviointia
Ehdotuksen mukaan edellä kuvattu toteutumaperusteinen rajoitus ei enää koskisi alle 50 henkeä työllistäviä yrityksiä, joiden liikevaihto tai taseen loppusumma on alle 10 miljoonaa euroa. Tämän pienyrityksiä koskevan poikkeuksen soveltamisala määrittyisi siten komission suosituksen 2003/361/EY ja asiaa koskevan komission tulkintaohjeen mukaisesti. Muutos ei vaikuttaisi tuen myöntämisedellytyksiin eikä laskentasäännöksiin, eli hyvitys olisi myönnetty samanmääräisenä, jos ehdotettu säännös olisi sisältynyt lakiin jo sen tullessa voimaan 29.5.2020.
Yritystukiin liittyy yleisesti ongelma mahdollisesta kilpailun vääristymisestä tavalla, joka voi heikentää markkinoiden toimivuutta pitkällä aikavälillä. Perusteetonta kilpailuetua voi syntyä toisaalta myös siitä, että tukien hallinnoinnin ja hakemisen kustannukset muodostuvat pienille yrityksille suhteellisesti raskaammiksi kuin suuremmille. Pahimmillaan kustannukset voivat muodostua tukeen nähden niin suuriksi, että tuen nettohyöty voi jäädä vähäiseksi. Nyt esitetty sääntely pyrkii lievittämään tätä ongelmaa, ja ehdotusta voidaan tältä kannalta pitää kilpailunäkökulmasta perusteltuna.
Tarkasteltavan hyvityksen osalta on hyväksytty myös se, ettei siihen liity tarveharkintaa ja että sitä voivat osin saada myös sellaiset yritykset, joilla ei olisi sille taloudellista tarvetta yrityksen toiminnan näkökulmasta. Hyvitys on liittynyt poikkeukselliseen pandemiatilanteeseen ja tarpeeseen turvata rajoitussääntelyn kohteena olleille yrityksille kohtuullinen hyvitys joustamattomien kustannusten kompensoimiseksi ja rajoitusvelvoitteen vaikutusten lieventämiseksi. Hyvitys on jo alun perin ollut suurelta osin tietoteknisten joukkoajojen piirissä eikä ole edellyttänyt erillistä hakemusta. Nyt esitetyn helpotuksen piiriin tulisivat myös ne yritykset, jotka ovat jo ennen lain voimaantuloa laaditun tilinpäätöksen perusteella maksaneet hyvitystä takaisin. Näissä tilanteissa pienyritys voisi hakea KEHA-keskukselta palautusta. Tätä voidaan pitää hyvityksen kohteena olevien yritysten yhdenvertaisen kohtelun kannalta perusteltuna.
Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on tarkasteltu myös kysymystä esitetyn sääntelyn mahdollisista kilpailuneutraliteettiongelmista sääntelyn piiriin kuuluvien pienten ja mikroyritysten sekä toisaalta poikkeussäännösten ulkopuolelle jäävien suurempien yritysten välillä. Talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan kansallisen sääntelyn lähtökohtana oleva EU:n valtiontukisääntely ei mahdollistaisi nykyisen tukijärjestelmän puitteissa ehdotettujen helpotusten laajentamista koskemaan nyt esitettyä suurempia yrityksiä, vaikka sääntely asettaakin suuret yritykset tältä osin pieniä epäedullisempaan asemaan. Talousvaliokunta toteaa kuitenkin, että toisaalta myös esimerkiksi konserneihin kuuluvat pienyritykset kuuluvat ehdotetun poikkeussääntelyn piiriin 9 a §:n mukaisten edellytysten täyttyessä.
Talousvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että viruspandemiaan liittyvien tuki-instrumenttien kokonaisuus muodostaa monista säädöksistä ja niiden taustalla olevasta EU-sääntelystä rakentuvan osin vaikeaselkoisen kokonaisuuden. Sääntelyn toimivuuden ja vaikuttavuuden arviointia helpottaisi myös eri valtioissa toteutettujen tukijärjestelmien kansainvälinen vertailu. Lisäksi valiokunta korostaa, että nyt esitetyn sääntelyn lainsäädäntöteknisesti monimutkaisen rakenteen vuoksi on tärkeää, että viranomaiset ja toimiala huolehtivat yritysten riittävästä ohjeistamisesta sääntelyn tulkinnassa ja hyvitysten palautusten hakemisessa.