Viimeksi julkaistu 18.4.2024 13.36

Valiokunnan mietintö TaVM 5/2023 vp HE 20/2023 vp Talousvaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kirjanpitolain ja tilintarkastuslain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kirjanpitolain ja tilintarkastuslain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi (HE 20/2023 vp): Asia on saapunut talousvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • johtava asiantuntija Timo Kaisanlahti 
    työ- ja elinkeinoministeriö
  • erityisasiantuntija Essi Römpötti 
    valtioneuvoston kanslia
  • vanhempi asiantuntija Sirpa Joutsjoki 
    Finanssivalvonta
  • johtava asiantuntija Hannu Ylänen 
    Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
  • johtava asiantuntija Teija Rehn 
    Finanssiala ry
  • toimitusjohtaja Kimmo Lipponen 
    Finnish Business & Society ry (FIBS)
  • johtava asiantuntija Ville Kajala 
    Keskuskauppakamari
  • lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen 
    Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervo ry
  • toiminnanjohtaja Sanna Alakare 
    Suomen Tilintarkastajat ry
  • professori Seppo Villa 

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • Lainsäädännön arviointineuvosto
  • opetus- ja kulttuuriministeriö
  • Patentti- ja rekisterihallitus
  • Suomen Pörssisäätiö
  • Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry
  • Finnwatch ry
  • Suomen Yrittäjät ry
  • Vakuutuskassat ry
  • professori Jukka Mähönen 
  • apulaisprofessori Hanna Silvola 

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi kirjanpitolakia, tilintarkastuslakia, osakeyhtiölakia, osuuskuntalakia, tilintarkastajan vuosimaksusta ja laadunvalvonnan maksuista annettua lakia, luottolaitostoiminnasta annettua lakia, lakia talletuspankkien yhteenliittymästä, vakuutusyhtiölakia, eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annettua lakia, merimieseläkelakia, maatalousyrittäjän eläkelakia, arvopaperimarkkinalakia, Finanssivalvonnasta annettua lakia ja kaupparekisterilakia.  

Ehdotetuilla laeilla pantaisiin täytäntöön yritysten kestävyysraportointia koskeva Euroopan unionin direktiivi.  

Vaikka direktiivi koskee pörssiyhtiöitä ja suuria osakeyhtiöitä, ehdotetaan sen velvoitteiden ulottamista kansallisesti myös vastaavanlaisiin osuuskuntiin, jotta pysytettäisiin sidosryhmille julkistettava informaatio yhdenmukaisena harjoitetun liiketoiminnan oikeudellisesta muodosta riippumatta. Lisäksi direktiivissä tarkoitettu digitaalisuusvaatimus toimintakertomukseen sisällytettävälle kestävyysraportille ehdotetaan ulotettavaksi kansallisesti myös tilinpäätökseen näiden asiakirjojen yhtenäisen käsittelyn ja hyödyntämisen mahdollistamiseksi.  

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 31 päivänä joulukuuta 2023. Säännöksiä kestävyysraportoinnista sovellettaisiin direktiivissä edellytetyllä tavalla siten, että velvoitteet koskisivat ensiksi suurten pörssiyritysten tietoja tilivuodelta 2024, jotka tulisivat julkistettaviksi seuraavana vuonna. 

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

Yleistä

Esityksen tausta ja tavoitteet

Hallituksen esitys liittyy yritysten kestävyysraportointia koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2022/2464 (kestävyysraportointidirektiivi) kansalliseen täytäntöönpanoon. Direktiivin yleisenä tavoitteena on osaltaan edesauttaa EU:n Vihreän kehityksen ohjelman toteutumista, ja se on osa laajempaa kestävän rahoituksen EU-lainsäädäntökokonaisuutta. Uuden sääntelyn tarkoituksena on saattaa yritysten kestävyysraportointi samaan asemaan taloudellisen raportoinnin kanssa. Ehdotetulla lainsäädännöllä pyritään varmistamaan, että yritykset julkistavat sijoittajien ja muiden sidosryhmien saataville luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja toiminnastaan. 

Talousvaliokunta on direktiivin valmisteluvaiheessa antamassaan lausunnossa (TaVL 28/2021 vp) todennut pitävänsä direktiiviehdotusta tervetulleena ja kannatettavana. Kestävyysraportoinnin asettaminen osaksi yritysten pakollista raportointia on tärkeä keino kestävyyssiirtymän aikaansaamiseksi. 

Raportoitavilla kestävyysseikoilla tarkoitetaan ympäristöön, yhteiskuntaan ja ihmisoikeuksiin sekä yritysten hallintotapaan liittyviä tekijöitä. Kestävyysraportin tulee sisältää tietoa sekä yrityksen toiminnan vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön että kestävyysseikkojen vaikutuksista yritykseen. Raportoinnin sisällön yksityiskohdista säädetään erillisissä raportointistandardeissa, joista säädetään komission delegoidulla asetuksella. 

Ehdotukseen sisältyy direktiivin mahdollistaman kansallisen liikkumavaran käyttö ulottamalla sääntely koskemaan myös suurikokoisia ja pörssilistattuja osuuskuntia sekä suurikokoisia eläkesäätiöitä ja -kassoja. Lisäksi direktiivissä edellytetty digitaalisuusvaatimus toimintakertomukseen sisällytettävälle kestävyysraportille ehdotetaan ulotettavaksi kansallisesti myös tilinpäätökseen. Talousvaliokunta puoltaa näitä kansalliseen harkintavaltaan perustuvia laajennuksia. 

Lainsäädännön kansallinen valmistelu

Lainsäädännön arviointineuvosto on toimittanut lausuntonsa yritysten kestävyysraportointia koskevasta hallituksen esityksestä talousvaliokunnalle, koska työ- ja elinkeinoministeriö ei lainsäädännön valmisteluvaiheessa toimittanut hallituksen esitysluonnosta arviointineuvostolle, vaikka esitys oli valittu arvioitavaksi. Arviointineuvosto toteaa lausunnossaan pitävänsä ministeriön menettelyä moitittavana. Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitys täyttää hyvin lainvalmistelun vaikutusarviointiohjeen vaatimukset, mutta esitystä olisi pitänyt täydentää neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista. Saadun selvityksen mukaan arviointineuvoston sivuuttaminen valmisteluprosessin aikana on johtunut inhimillisestä erehdyksestä. 

Valiokunta toteaa, että useissa valiokunnan asiantuntijalausunnoissa on kiitetty lainsäädännön valmistelutyötä. Lausunnoissa todetaan, että sidosryhmiä on kuultu aktiivisesti valmistelun eri vaiheissa ja yhteistyö on koettu sujuvaksi. Hallituksen esitystä on myös pidetty asianmukaisesti laadittuna ja hyvin perusteltuna. 

Kestävyysraportoinnin soveltamisala

Osuuskunnat

Kestävyysraportointidirektiivin soveltamisala kattaa pörssiyhtiöt ja suuret osakeyhtiöt. Kukin jäsenvaltio voi lisäksi päättää, missä laajuudessa raportointivelvoitteita ulotetaan osuuskuntiin ja muihin yritysmuotoihin. Hallituksen esityksessä todetaan, että julkisten tiedonantovelvoitteiden sääntely on Suomessa perinteisesti toteutettu neutraliteettiperiaatteen mukaisesti eli riippumatta asiaomaisen raportointivelvollisen liiketoiminnassaan käyttämästä juridisesta muodosta. Kestävyysraportointivelvollisuus ehdotetaan näin ollen koskemaan kansallisesti myös sellaisia osuuskuntia, jotka ovat pörssiyrityksiä tai kirjanpitolain 1 luvun 4 c §:n mukaisia suuryrityksiä. Tämä mahdollistaa julkistettavan informaation pysymään yhdenmukaisena harjoitetun liiketoiminnan oikeudellisesta muodosta riippumatta. Talousvaliokunta pitää ratkaisua perusteltuna. 

Hallituksen esityksessä todetaan osuuskuntia koskevaa laajennusehdotusta arvioitaessa, että kattavaa soveltamista puoltaa toimiminen markkinoilla, joilla kilpaillaan osakeyhtiöiden kanssa. Toisaalta huoltovarmuuden ylläpitäminen sekä maatalouden ja elintarvikehuollon kustannusrakenteen raskaus verrattuna muihin EU-maihin ovat merkityksellisiä seikkoja kansallisesti. Tämän vuoksi alkutuotantoon liittyvien osuuskuntien osalta ehdotetaan poikkeusta, jonka mukaan osuuskunta, jonka liikevaihdosta kertyy enemmän kuin puolet elintarvikelain (297/2021) 5 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitetusta alkutuotannosta tai alkutuotannon hankinnasta, voi päättää jättäytyä kestävyysraportoinnin ulkopuolelle. Ehdotuksen taustalla on se, että ulkomaiset osuuskuntamuotoiset alkutuottajat mitä ilmeisemmin jäävät kestävyysraportointivelvoitteen ulkopuolelle, jolloin uhkana on, että kilpailuasetelma vääristyisi ilman poikkeusmahdollisuutta. 

Poikkeussäännöksen perusteluissa todetaan, että momentin tarkoittama alkutuotanto käsittää alkutuotannon tuotteiden tuotannon, kasvatuksen ja viljelyn, myös sadonkorjuun, lypsämisen ja kaikki eläintuotannon vaiheet ennen teurastusta sekä metsästyksen, kalastuksen ja luonnonvaraisten tuotteiden keräämisen. Poikkeuksen soveltaminen edellyttää, että vähintään puolet asianomaisen osuuskunnan liikevaihdosta kertyy alkutuotannollisista tai alkutuotannon hankinnan toimista. 

Talousvaliokunnan asiantuntijalausunnossa on todettu, että alkutuotantoon liittyvät tuottajaosuuskunnat voivat järjestää liiketoimintansa useilla eri tavoilla ja että poikkeussäännöksen soveltamisala voi jäädä jossain määrin epäselväksi, kun hankintaosuuskunnalle ei ole olemassa yksiselitteisen selkeää määritelmää. Valokunta toteaa, että hankintaosuuskunnalla tarkoitetaan kestävyysraportointia koskevan lainsäädännön yhteydessä sekä niitä tuottajaosuuskuntia, jotka hankkivat pääasiassa jäseniltään näiden alkutuotantoon kuuluvia elintarvikkeita ja myyvät ne edelleen jalostettaviksi, että niitä tuottajaosuuskuntia, jotka itse jalostavat ja markkinoivat pääasiassa jäseniltään hankkimat näiden alkutuotantoon kuuluvat elintarvikkeet. 

Valiokunnan asiantuntijalausunnossa on myös pidetty epäselvänä sääntelynä sitä, että osuuskunnan liikevaihdosta tulee kertyä enemmän kuin puolet alkutuotannosta tai alkutuotannon hankinnasta. Talousvaliokunta toteaa, että poikkeussäännöksen ilmaisu "alkutuotanto tai alkutuotannon hankinta" sisältää myös luovutuksen, josta liikevaihto kirjanpito-oikeudellisesti kertyy. Näin ollen säännös kattaa myös tilanteet, joissa liikevaihdosta enemmän kuin puolet kertyy pääasiassa osuuskunnan jäseniltä hankittujen, alkutuotantoon kuuluvien ja niistä jatkojalostettujen elintarvikkeiden myynnistä. 

Lisäeläkesäätiöt ja -kassat sekä vakuutuskassat

Osakeyhtiöiden ja osuuskuntien ohella raportointivelvoitteet ehdotetaan ulotettavaksi sellaisiin eläkesäätiöihin ja -kassoihin, jotka ovat kirjanpitolain 1 luvun 4 c §:n tarkoittamalla tavalla suurikokoisia. Lisäksi velvoitteet ehdotetaan kohdistettavaksi Merimieseläkekassaan ja Maatalousyrittäjien eläkelaitokseen niiden sijoitustoiminnan osalta, sillä kestävyysseikat ovat näissä eläkelaitoksissa merkityksellisiä erityisesti sijoitustoiminnalle. Kuten edellä on todettu, julkisten tiedonantovelvoitteiden sääntely on perinteisesti toteutettu neutraliteettiperiaatteen mukaisesti. Näin ollen hallituksen esityksessä ehdotetaan, että kestävyysraportointivelvoitteet koskevat myös muita eläkelaitoksia kuin työeläkevakuutusyhtiöitä. Tältä osin kyse on soveltamisalan kansallisesta laajennuksesta. 

Valiokunta toteaa tulkintaepäselvyyksien välttämiseksi, että raportointivelvoitteita ei sovelleta lisäeläkkeisiin tai vakuutuskassatoimintaan. Kirjanpitolakiin ehdotetun 7 luvun 1 §:n mukaan kestävyysraportointi soveltuu eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain 1 luvun 1 §:ssä tarkoitettuun eläkesäätiöön ja eläkekassaan. Lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain 1 luvun 10 §:n mukaan lisäeläkelaitokseen ja vakuutuskassalain 1 luvun 2 §:n mukaan vakuutuskassaan ei sovelleta eläkesäätiö- ja eläkekassalain 1 luvun 1 §:ää. Näin ollen kirjanpitolain 7 luvun 1 § jättää lisäeläkesäätiöt ja -kassat sekä vakuutuskassat kestävyysraportointia koskevan sääntelyn soveltamisalan ulkopuolelle. Eläkesäätiöitä ja -kassoja koskevan lain uudet kestävyysraportointia koskevat säännökset on muotoiltu niin, että ne soveltuvat vain, jos eläkelaitoksella on kirjanpitolain 7 luvun 1 §:n mukainen velvollisuus laatia kestävyysraportti. 

Kommandiittiyhtiömuotoiset vaihtoehtorahastot

Valiokunta toteaa tulkintaepäselvyyksien välttämiseksi, että kommandiittiyhtiömuotoiset vaihtoehtorahastot eivät kuulu nyt ehdotetun kestävyysraportointia koskevan sääntelyn piiriin. Ehdotetun kirjanpitolain 7 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan yrityksellä tarkoitetaan tässä luvussa osakeyhtiöitä ja osuuskuntia sekä muita tilinpäätösdirektiivin soveltamisalaan kuuluvia oikeushenkilöitä. Koska vaihtoehtoiset sijoitusrahastot ja yhteissijoitusyritykset ovat nimenomaisesti poissuljettu kestävyysraportoinnista viittauksella tilinpäätösdirektiiviin, ei tätä ole tarpeen erikseen todeta kirjanpitolaissa. 

Työeläkevakuutusyhtiöt

Valiokunnan asiantuntijalausunnoissa on kiinnitetty huomiota siihen, ettei hallituksen esityksessä ole ehdotettu työeläkevakuutusyhtiöiden tarkastusvaliokuntia koskevaan sääntelyyn vastaavanlaisia muutoksia kuin vakuutusyhtiölakiin. Saadun selvityksen mukaan työeläkevakuutusyhtiön tarkastusvaliokuntaa koskevan säännöksen puuttuminen on ollut seurausta siitä, ettei työeläkevakuutusyhtiöihin ole aikaisemmin sovellettu osakeyhtiölain tarkastusvaliokuntaa koskevaa sääntelyä, vaikka työeläkevakuutusyhtiöillä on tarkastusvaliokunta. Asiaa on nyt ryhdytty selvittämään sosiaali- ja terveysministeriössä, ja työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain muutoshanke etenee erillisenä prosessina. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että kestävyysraportointisääntely on yhdenmukaista kaikkien yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen osalta. 

Ammattikorkeakoulujen asema

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimii 22 ammattikorkeakoulua. Ammattikorkeakoululain (932/2014) 5 §:n mukaan ammattikorkeakoulu on osakeyhtiömuotoinen oikeushenkilö, johon sovelletaan osakeyhtiölakia, jollei ammattikorkeakoululaissa toisin säädetä. Ammattikorkeakouluosakeyhtiön toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tavoittelu eikä se jaa osakkeenomistajalle osinkoa tai tuota muuta taloudellista etua osakkeenomistajalle tai muulle toimintaan osallistuvalle. Osakkeenomistajat ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kuntia ja kaupunkeja. 

Ehdotettu kestävyysraportointia koskeva sääntely koskee mm. suuryrityksiä, jotka määritellään kolmen suuruusluokkaa kuvaavan kriteerin (taseen loppusumma 20 milj. euroa, liikevaihto 40 milj. euroa ja henkilöstön määrä 250 henkilöä) avulla. Jos vähintään kaksi em. kolmesta raja-arvosta täyttyy, raportointivelvollisuus koskee kyseistä osakeyhtiötä. Saadun selvityksen mukaan osa osakeyhtiömuotoisista ammattikorkeakouluista täyttää kestävyysraportointiin velvoittavat kriteerit eri yhdistelminä ja osalla ne jäävät täyttymättä. 

Ammattikorkeakoulujen liikevaihto muodostuu pääosin valtiolta tulevasta rahoituksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjeistaa korkeakoulujen taloushallintoa ja talousraportointia yhteisellä korkeakoulujen taloushallinnon koodistolla. Tällä pyritään saamaan korkeakoulujen ohjaukselle ja raportoinnille yhtenäinen tietopohja. Korkeakoulut noudattavat koodiston mukaisesti kirjanpitolakia, mutta korkeakoululait antavat mahdollisuuden antaa valtioneuvoston asetuksella tarkempia säännöksiä korkeakouluihin sovellettavista tuloslaskelma- ja tasekaavioista. 

Talousvaliokunta katsoo edellä todetun perusteella, että ammattikorkeakoulut on tarkoituksenmukaista jättää nyt säädettävän kestävyysraportointivelvoitteen ulkopuolelle. Tämä on ollut lähtökohtana myös hallituksen esityksen valmisteluvaiheessa. Valiokunta ehdottaa kuitenkin selvyyden vuoksi asiasta säätämistä kirjanpitolain 7 luvun 1 §:ää täydentämällä. 

Kuten hallituksen esityksestä käy ilmi, valtion omistajaohjaus edellyttää omistajaohjauksessa olevilta yhtiöiltä vastuullisuusraportointia ja valtion virastoille on omat vastuullisuuskriteerinsä. Korkeakoulujen vastuullisuusraportointia on kehitetty yhdessä korkeakoulujen kanssa ja niiden toiminnan näkökulmasta. Tätä työtä on myös saadun selvityksen mukaan tarkoitus jatkaa. 

Digitaalinen raportointi

Digitaalisuutta koskevan vaatimuksen laajentaminen

Kestävyysraportointidirektiivi edellyttää, että yritysten on annettava kestävyysraportin sisältävä toimintakertomus sähköisessä raportointimuodossa. Hallituksen esityksessä velvoite tietojen toimittamisesta digitaalisessa muodossa ulotetaan koskemaan myös tilinpäätöstä. Valiokunta pitää valittua linjausta perusteltuna, sillä toimintakertomus liitetään aina tilinpäätökseen ja nämä asiakirjat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, jossa tilinpäätösinformaatio osaltaan edesauttaa jäsentämään kestävyysraportin tietojen merkitystä yrityksen toiminnassa. 

Kirjanpitolain 7 luvun 23 §:n 4 momentin mukaan Patentti- ja rekisterihallitus voi määrätä, että pörssilistatun emoyrityksen oma tilinpäätös tulee merkitä digitaalisilla PRH-tunnisteilla tilikausilta, jotka alkavat 1.1.2026 ja sen jälkeen. Asiantuntijalausunnossa on esitetty huoli, että tämä voi käytännössä tarkoittaa pörssiyhtiöiden osalta sitä, että ne joutuvat toimittamaan kahdella eri tavalla koneluettavaan muotoon saatetut tilinpäätökset kahteen paikkaan eli ESEF-tunnisteilla merkityn konsernitilinpäätöksen Helsingin pörssiin ja PRH-tunnisteilla varustetun emoyhtiön erillistilinpäätöksen Patentti- ja rekisterihallitukseen. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan pörssiyhtiöihin ei tule kohdistumaan kaksinkertaista laatimisvelvollisuutta. Sama tietotekninen menettely, jota pörssiyhtiöt ovat EU-lainsäädäntöön perustuen noudattaneet tähänkin asti, koskee myös sitä tilinpäätöskokonaisuutta, joka tulee lainmuutoksen myötä toimitettavaksi Patentti- ja rekisterihallitukselle. Kummassakin noudatetaan yhtäläisesti sähköistä XHTML-muotoa, josta on EU:n tasolla säädetty. Pörssiyhtiön tilinpäätösasiakirjoille EU-sääntely on ensisijainen perusta, eikä Patentti- ja rekisterihallitus voi sivuuttaa sitä omalla päätöksellään. 

Ehdotetun kirjanpitolain 7 luvun 23 §:n 4 momentti soveltuu vain, jos se ei ole ristiriidassa EU:n lainsäädännön kanssa. Säännös ei näin ollen tarkoita poikkeamista Euroopan unionin säätämästä XHTML-muodosta, vaan ainoastaan mahdollistaa sen, että pörssiyritysten emoyritysten tilinpäätöksestä voidaan kerätä samat tiedot kuin mitä tullaan keräämään digitaalisessa muodossa myös pörssilistaamattomien emoyritysten tilinpäätöksistä. Nämä ovat tarpeen, jotta Patentti- ja rekisterihallituksesta olisi saatavissa digitaalisesti kattava kokonaisinformaatio Suomen merkittävistä yrityksistä niin rahoituslaitosten ja muiden yksityisten toimijoiden kuin viranomaisten käyttöön. Ehdotuksen perustana on se, ettei pörssilistatun emoyrityksen oman tilinpäätöksen merkitsemisestä digitaalisin tunnistein säädetä nykyisin EU-tasolla, vaan EU-perusteiset merkintävelvoitteet koskevat tällä hetkellä vain pörssiyhtiön konsernitason tietoja. 

Valiokunta toteaa lisäksi saamansa selvityksen perusteella, että tarve hoitaa raportointi ns. yhden luukun periaatteella on tunnistettu myös kansallisen lainsäädännön valmisteluvaiheessa. Sääntely, joka mahdollistaisi yritykselle tilinpäätösaineiston ja kestävyysraportoinnin materiaalin toimittamisen vain yhdelle viranomaiselle ja jonka kautta materiaali toimitetaan edelleen muille viranomaistahoille, olisi talousvaliokunnan näkemyksen mukaan kannatettava. Asiaa ei ole kuitenkaan mahdollista ratkaista nyt käsillä olevan kestävyysraportointidirektiivin täytäntöönpanon yhteydessä. 

Digitaalisen raportoinnin aloittaminen

Kestävyysraportointiin liittyvällä digitaalisella XBRL-kestävyystunnisteella tarkoitetaan kestävyysraportissa erikseen esitettävän tiedon merkintätapaa, josta päättää EU:n komissio. Asiantuntijalausunnossa tuodaan esiin, että komission valmisteluaikataulu on viivästynyt, eikä työ tule valmistumaan ennen vuotta 2025, jolloin ensimmäisen vaiheen kestävyysraportointiyhtiöiden tulisi jo raportoida kestävyystiedot digitaalisesti. Asiantuntijalausunnossa esitetään, että digitaalisen raportoinnin soveltamisesta voitaisiin tehdä kansallisen lisäsääntelyn käyttöönoton osalta ensimmäisenä vuonna vapaaehtoista. 

Valiokunta toteaa saamansa selvityksen perusteella, ettei ehdotettu soveltamisen lykkääminen ole tarkoituksenmukaista. Kestävyysraportointidirektiivi säätää jäsenvaltioita velvoittavasti, että kestävyysraportoinnin digitaalinen muoto tulee ottaa käyttöön ensimmäisen kerran tilikaudella 2024 direktiivissä erikseen säädetyissä oikeushenkilöissä. Tätä velvoitetta ei ole kytketty XBRL-tunnisteisiin, vaan kestävyysraportti laaditaan samaan sähköiseen XHTML-muotoon, jota pörssiyritykset jo nyt noudattavat tilinpäätöstietojensa osalta. Saadun selvityksen mukaan myöskään sellaisissa kestävyysraportointiyrityksissä, jotka eivät ole pörssilistattuja, tilinpäätöksen laatiminen XHTML-muotoon ei ole omiaan aiheuttamaan erityistä hallinnollista rasitetta ottaen huomioon, ettei esimerkiksi luottolaitoksille ole vielä laadittu omia XBRL-tunnisteita Patentti- ja rekisterihallitukselle toimitettavaa tilinpäätöstä varten. Näin ollen uudet säännökset tulevat tarkoittamaan mm. listaamattomien finanssitoimijoiden osalta käytännössä vain velvoitetta toimittaa vuoden 2024 tilinpäätös- ja kestävyysraportointitietoja koskevat asiakirjat sähköisessä XHTML-muodossa Patentti- ja rekisterihallitukselle ilman, että näistä asiakirjoista olisi eriteltävä XBRL-tunnisteiden tarkoittamat tiedot. 

Muita näkökohtia

Arvoketjun määritelmä

Valiokunnan asiantuntijalausunnossa on tuotu esiin, että kirjanpitolain 7 luvun 2 §:n 1 kohdassa säädettävä arvoketjun määritelmä on puutteellinen, koska se ei sisällä hyödykkeiden ja palveluiden käyttöä ja hävittämistä. Näin ollen määritelmä on ristiriidassa kestävyysraportointidirektiiviin liittyvistä kestävyysraportoinnin standardeista (ESRS) annetun komission delegoidun asetuksen kanssa. 

Saadun selvityksen mukaan Euroopan parlamentti hyväksyi komission raportointistandardin osaltaan vasta 18.10.2023, joten hallituksen esitystä laadittaessa ei ole ollut varmuutta arvoketjun määritelmän lopullisesta muotoilusta. Talousvaliokunta ehdottaa kirjanpitolakiin sisältyvän arvoketjun määritelmän täydentämistä siten, että säännöksessä otetaan huomioon kestävyysraportointistandardista annettu komission asetus. Valiokunta korostaa kuitenkin tässä yhteydessä myös sitä, että kestävyysraportointistandardit ovat suoraan sovellettavaa oikeutta, ja mahdollisissa ristiriitatilanteissa EU-sääntely asetetaan etusijalle kansalliseen lainsäädäntöön nähden. Tämä ilmenee myös kirjanpitolain 7 luvun 14 §:n 2 momentista. 

Tarkastusvaliokunnan tehtävien siirto

Hallituksen esityksessä ehdotetaan lisättäväksi osakeyhtiölakiin ja osuuskuntalakiin säännökset kestävyysraportointiin ja sen varmentamiseen liittyvistä tarkastusvaliokunnan tehtävistä. Asiantuntijalausunnossa on ehdotettu lakeihin lisättäväksi säännös, jonka mukaan taloudelliseen raportointiin ja tilintarkastukseen sekä kestävyysraportointiin ja sen varmentamiseen liittyvät tarkastusvaliokunnan tehtävät voi jakaa hallituksen kahden eri valiokunnan hoidettavaksi. Talousvaliokunta ei pidä ehdotettua lisäystä tarpeellisena. Ehdotettu sanamuoto ("Tarkastusvaliokunnan tehtävät voi hoitaa hallituksen toinen valiokunta, jonka kokoonpano täyttää 2 momentissa säädetyt vaatimukset.") mahdollistaa myös sen, että tehtävät jaetaan kahden eri valiokunnan kesken. 

Listaamattomien suuryritysten kestävyysraportoinnin valvonta

Asiantuntijalausunnossa on myös kiinnitetty huomiota siihen, ettei listaamattomien suuryritysten kestävyysraportoinnin valvontaan olla nimeämässä mitään viranomaistahoa. Talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan EU:ssa parhaillaan valmisteilla olevasta yritysvastuudirektiivistä (CSDDD) päätetään viimeistään vuoden 2024 alkupuoliskolla. Tämän direktiivin myötä kestävyysvelvoitteiden noudattaminen tulee kansallisesti valvottavaksi. Valvonta perustuu merkityksellisiltä osin raportointiin, joten kysymys raportoinnin valvonnasta on tarkoituksenmukaista ratkaista samassa yhteydessä kuin valvontakokonaisuus yleisesti. 

Uuden lainsäädännön soveltamisen aloitusajankohtaan liittyvä porrastus

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 31.12.2023. Säännöksiä kestävyysraportoinnista on tarkoitus soveltaa kestävyysraportointidirektiivissä edellytetyllä tavalla siten, että velvoitteet koskevat ensin suurten pörssiyritysten tietoja tilivuodelta 2024, jotka tulevat julkistettaviksi keväällä 2025. 

Asiantuntijalausunnossa on katsottu, että yritysten tasapuolisen kohtelun kannalta olisi perusteltua, että kaikkien suuryritysten tulisi raportoida kestävyysseikoista jo 1.1.2024 alkavan tilikauden osalta. Myös listatuille pk-yrityksille sallittu erivapaus laatia toimintakertomus ilman kestävyysraporttia ennen 1.1.2028 alkavia tilikausia on ehdotettu poistettavaksi. 

Talousvaliokunta pitää ehdotettuja siirtymäsäännöksiä tarkoituksenmukaisina. Kestävyysraportoinnin porrastus koskee yrityksiä, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta raportoinnista toisin kuin suurilla pörssiyhtiöillä. Sopeutumisaika on nähty tarpeelliseksi myös sen vuoksi, että kestävyysraportoinnin ja -varmennuksen asiantuntijaresurssit ovat tällä hetkellä sangen rajalliset. Samasta syystä valiokunta pitää tarpeellisena myös osakeyhtiölakiin ja muihin yhteisölakeihin ehdotettua siirtymäsäännöstä, joka mahdollistaa kirjanpitoa, hallintoa ja tilinpäätöstä tarkastamaan valitun tilintarkastajan toimimisen ensimmäisellä raportointikaudella myös kestävyysraportoinnin varmentajana ilman, että häntä on tarpeen erikseen valita myös tähän tehtävään yhtiökokouksessa. 

Lopuksi

Talousvaliokunta toteaa lopuksi, että vaikka kestävyysraportointidirektiivi koskettaa pääasiallisesti suuria yrityksiä, sillä on epäsuoria vaikutuksia myös pienempiin yrityksiin. Raportointivelvollisuus edellyttää tarvittavien tietojen saamista pieneltäkin yritykseltä, jos se on kestävyysvaikutuksiltaan olennainen kestävyysraportointiyrityksen arvoketjussa. Näin ollen valiokunta pitää tärkeänä, että uuden lainsäädännön tiedottamisessa huomioidaan myös pk-sektorille tarjottava koulutus ja yritystukipalvelut. Arvoketjun kautta välillisesti lakien soveltamisalan piiriin tulevat pk-yritykset tarvitsevat rajallisten resurssiensa vuoksi erityistä tukea sekä digitaalisten ratkaisujen että muiden kohdennettujen palveluiden muodossa. Myös kestävyysraportointiyrityksen omassa intressissä on järjestää arvoketjunsa käyttöön mahdollisimman selkeät toimintatavat informaation keräämiseen ja välittämiseen. Valiokunta korostaa, että kesällä 2024 julkistettavissa pk-yritysten kestävyysraportointistandardeissa tulee ottaa huomioon pienempien yritysten kestävyysraportointiin ja informaation keräämiseen liittyvät rajalliset voimavarat.  

VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Laki kirjanpitolain muuttamisesta

1 luvun 4 d §. IAS-asetus, tilinpäätösdirektiivi, kestävyysraportointidirektiivi ja taksonomia-asetus.

Valiokunta ehdottaa täydennystä EU-säädösten lyhytnimikkeiden määrittelyyn siten, että säännöksen 4 kohdaksi lisätään taksonomia-asetus. Tämän teknisen muutoksen myötä myös pykälän otsikkoa on tarpeen muuttaa. Lisäksi muutos vaikuttaa 3 luvun 7 §:ään ja 7 luvun 2 §:n 8 kohtaan sekä 7 luvun 9, 17, 20 ja 22 §:ään. 

7 luvun 1 §. Soveltamisala.

Edellä yleisperusteluissa tarkemmin kuvatuista syistä pykälän 5 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka perusteella kestävyysraportointia koskevaa sääntelyä ei sovelleta ammattikorkeakouluihin. 

Lisäksi pykälän 6 momenttia ehdotetaan täydennettäväksi talletuspankkien yhteenliittymän jäsenluottolaitosten osalta. Talletuspankkien yhteenliittymästä annetussa laissa (599/2010) tarkoitetun talletuspankkien yhteenliittymän jäsenluottolaitokset toimivat yhteenliittymän keskusyhteisön keskitetyssä ohjauksessa ja keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksille ohjeet mm. yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisesta ja yhteenliittymän riskien hallinnasta. Lisäksi jäsenluottolaitokset mm. vastaavat lakisääteisesti toistensa veloista. Tämän vuoksi ja koska keskusyhteisö on velvollinen täyttämään yhteenliittymän tasolla kaikki lainsäädännön vaatimukset täysimääräisesti, yksittäisiä jäsenluottolaitoksia koskevalle julkistettavalle tiedolle ei ole tarpeen asettaa samanlaisia vaatimuksia kuin konsernien tytäryrityksille. 

Lisäksi EU:n vakavaraisuusasetuksen (EU) N:o 575/2013 VIII osan säännösten mukaan julkistettavat tiedot luottolaitoksen taloudellista asemasta, mukaan lukien asetuksen 449 a artiklan mukaiset tiedot ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvistä riskeistä, annetaan ainoastaan koko konsernin tai talletuspankkien yhteenliittymän tasolla. 

Näistä syistä nyt ehdotettavassa laissa tulee sallia kestävyysraportointia koskevien säännösten soveltamatta jättäminen jäsenluottolaitokseen, joten pykälän 6 momenttia ehdotetaan täydennettäväksi. Kirjanpitolain 7 luvun 18 §:stä seuraa, että muutos koskee ainoastaan sellaisia jäsenluottolaitoksia, joiden liikkeeseen laskemat osakkeet, osuudet tai velkakirjat ovat julkisen kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinoilla. Koska tällaiset jäsenluottolaitokset voivat joutua esimerkiksi markkinapaikan sääntöjen nojalla julkistamaan taloudellista asemaansa koskevia tietoja laajemmin kuin mitä laissa on säädetty, poikkeuksen soveltamisen tulee olla jäsenluottolaitoksen omassa harkinnassa. 

Ehdotetun muutoksen perusteella myös luvun 18 §:n 1 momentin 1 kohtaa on tarkoituksenmukaista täsmentää. 

7 luvun 2 §. Määritelmät.

Talousvaliokunta ehdottaa 1 kohdassa säädetyn arvoketjun määritelmän täydentämistä siten, että säännöksessä otetaan huomioon kestävyysraportointistandardista annettu komission asetus. Pykälän 1, 3 ja 12 kohtaan ehdotetaan lisäksi teknisiä korjauksia. 

7 luvun 17 §. Tytäryritystä koskeva poikkeusmahdollisuus.

Pykälässä ehdotetaan käytettäväksi lyhennettä, josta on säädetty 7 luvun 2 §:n 6 kohdassa. 

7 luvun 18 §. Luottolaitosta ja vakuutusyhtiötä koskeva poikkeusmahdollisuus.

Pykälän 1 momentin 1 kohdan täsmennystarve liittyy 1 §:n 6 momenttiin ehdotettuun täydennykseen. 

Ehdotetun pykälän 1 momentin 2 kohdan mukaan tytäryhtiöpoikkeukseen rinnastettava poikkeusmahdollisuus eli mahdollisuus laatia kestävyysraportti ryhmätasolla koskee vakuutusyhtiölain 26 luvun 2 §:n 2 momentin 2 kohdassa mainittuja vakuutusyhtiöitä, joiden kohdalla vakuutusyritysryhmän muodostuminen ”perustuu yritysten sopimuksella tai muulla tavalla luotuihin kiinteisiin taloudellisiin suhteisiin edellyttäen, että jollakin kyseisistä yrityksistä on tosiasiallinen määräysvalta muiden ryhmään kuuluvien yritysten päätöksiin, ja tämä yritys katsotaan emoyritykseksi ja muut yritykset tytäryrityksiksi”. 

Ehdotettu säännös ei sanamuotonsa perusteella sovellu vakuutusyhtiölain 26 luvun 2 §:n 2 momentin 1 kohdassa mainittuihin vakuutusyritysryhmiin, jotka ”muodostuvat vakuutusyrityksestä, sen sidos- ja osakasyrityksistä ja osakasyrityksen sidosyrityksistä”. Osa vakuutusyhtiölain 26 luvun 2 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetuista ryhmistä on juridisia konserneja, jolloin niihin voidaan soveltaa suoraan konsernia sekä sen emoyritystä ja tytäryrityksiä koskevia säännöksiä ja siten myös yleistä tytäryhtiöpoikkeuksen mahdollistavaa säännöstä. Sanotussa lainkohdassa muodostettu ryhmä voi kuitenkin muodostua myös siten, että yhdellä vakuutusyrityksellä on muihin ryhmään kuuluviin yhtiöihin tai osaan niistä omistusyhteys, mutta ei juridista emoyrityksen statusta ja siihen liittyvää määräysvaltaa. 

Talousvaliokunta ehdottaa kirjanpitolain 7 luvun 18 §:n 1 momentin 2 kohdan muuttamista siten, että poikkeusmahdollisuus koskee tasapuolisesti kaikkia vakuutusyhtiölain 26 luvun 2 §:ssä tarkoitettuja vakuutusyritysryhmiä, joihin sovelletaan vakuutusyhtiölain ryhmävalvontaa koskevia säännöksiä.  

7 luvun 19 §. Konsernikestävyysraportti.

Valiokunta ehdottaa 3 momentin viittaukseen teknistä korjausta. 

7 luvun 20 §. Määräysvallassa olevaa emoyritystä koskeva poikkeus.

Pykälässä ehdotetaan käytettäväksi lyhennettä, josta on säädetty 7 luvun 2 §:n 6 kohdassa. 

7 luvun 26 §. Asiakirjojen säilyttäminen ja julkistaminen kestävyysraportointiyrityksen toimesta.

Valiokunta ehdottaa pykälään teknisiä korjauksia. 

Voimaantulosäännös.

Kirjanpitolain 3 a luku ehdotetaan hallituksen esityksessä kumottavaksi. Voimassa olevan arvopaperimarkkinalain 7 luvun 7 a §:n mukaan liikkeeseenlaskijan on esitettävä toimintakertomuksessa tai erillisessä kertomuksessa selvitys muista kuin taloudellisista tiedoistaan noudattaen kirjanpitolain 3 a lukua. Myös arvopaperimarkkinalain 7 luvun 7 a § on tarkoitus kumota, mutta säännöstä tullaan soveltamaan suurissa pörssiyhtiöissä vielä 31.12.2023 päättyvällä tilikaudella samoin kuin mahdollisesti muilla tilikausilla, jotka päättyvät ennen 31.12.2024. Näin ollen kirjanpitolain siirtymäsäännöksiä ehdotetaan täydennettäväksi kumottavan 3 a luvun säännösten osalta.  

2. Laki tilintarkastuslain muuttamisesta

Johtolause.

Valiokunta ehdottaa teknisiä korjauksia lain johtolauseeseen. 

1 luvun 1 §. Soveltamisala.

Valiokunta ehdottaa teknistä korjausta 7 momentin kestävyysraportointidirektiiviä koskevaan viittaukseen. 

1 luvun 2 §. Määritelmät.

Pykälään lisättäväksi ehdotettu 17 kohta on tarpeeton, sillä voimassa olevan lain 1 luvun 1 §:n 6 momentti sisältää EU-asetuksesta N:o 537/2014 laissa käytettävän lyhytnimen (Euroopan unionin tilintarkastusasetus). Muutos vaikuttaa myös 1 luvun 2 §:n momenttiin, 5 luvun 4 a ja 4 b §:ään, 6 luvun 9 a §:ään sekä 10 luvun 4 §:ään. 

3 luvun 2 a §. Konsernikestävyysraportoinnin varmentaminen.

Pykälän 2 momentin 3 kohtaan ehdotetaan teknistä korjausta. 

5 luvun 4 a §. Kestävyysraportointivarmennukseen perustuvat rajoitukset oheispalvelujen tarjoamiselle yleisen edun kannalta merkittävässä yhteisössä.

Pykälään ehdotetaan teknisiä korjauksia. 

6 luvun 4 §. Tutkinnot ja niihin osallistuminen.

Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksenantovaltuutta koskeva säännös siirtyy 8 momentiksi, mutta siihen ei ehdoteta muutoksia, joten pykälän viimeinen momentti ehdotetaan poistettavaksi lakiehdotuksesta. 

11 luvun 1 §. Muutoksenhaku.

Pykälään ehdotetaan tehtäväksi vähäinen säädöstekninen muutos. 

3. Laki tilintarkastajan vuosimaksusta ja laadunvalvonnan maksuista annetun lain muuttamisesta

5 §. Laadunvarmistuksen valvontamaksu.

Valvontamaksusäännöstä ehdotetaan täydennettäväksi, jotta siinä huomioidaan myös muut kuin yleisen edun kannalta merkittävät kestävyysraportointivelvolliset yhteisöt. 

4. Laki osakeyhtiölain muuttamisesta

6 luvun 16 a §. Hallituksen tehtävät pörssiyhtiössä ja muussa yleisen edun kannalta merkittävässä yhtiössä.

Pykälän 1 momentin johdantokappale ehdotetaan yhdenmukaistettavaksi osuuskuntalakiin ehdotettavan vastaavan säännöksen kanssa. Kirjanpitolain 1 luvun 9 §:ssä säädetään yleisen edun kannalta merkittävästä yhteisöstä, ja määritelmä kattaa pörssiyhtiöt. 

6 luvun 16 d §. Tarkastusvaliokunnan tehtävät raportointimenettelyn aikana.

Pykälään ehdotetaan tehtäväksi vähäinen säädöstekninen muutos. 

6 luvun 16 e §. Tarkastusvaliokunnan tehtävät tilintarkastajan valinnassa ja riippumattomuuden seurannassa.

Lakiehdotuksesta on erehdyksessä jäänyt huomiotta kestävyysraportointidirektiivissä edellytetty tarkastusvaliokunnan tehtävä kestävyysraportointitarkastajan riippumattomuuden seurannassa. Valiokunta ehdottaa sääntelyn täydentämistä tältä osin.  

7 luvun 6 a §. Erityinen velvollisuus valita kestävyysraportoinnin varmentaja.

Hallituksen esityksessä ehdotetut säännökset kestävyysraportoinnin varmentajan valinnasta ulottuvat myös sellaisiin pieni- ja keskikokoisiin osakeyhtiöihin, jotka eivät ole velvollisia kirjanpitolain mukaiseen kestävyysraportointiin. Talousvaliokunta ehdottaa säännöksen täsmentämistä. 

Voimaantulosäännös.

Valiokunta ehdottaa korjausta voimaantulosäännöksen 2 momentin 2 kohdan viittaussäännökseen. 

5. Laki osuuskuntalain muuttamisesta

6 luvun 16 d §. Tarkastusvaliokunnan tehtävät raportointimenettelyn aikana.

Pykälään ehdotetaan tehtäväksi vähäinen säädöstekninen muutos. 

16 luvun 16 e §. Tarkastusvaliokunnan tehtävät tilintarkastajan valinnassa ja riippumattomuuden seurannassa.

Lakiehdotuksesta on erehdyksessä jäänyt huomiotta kestävyysraportointidirektiivissä edellytetty tarkastusvaliokunnan tehtävä kestävyysraportointitarkastajan riippumattomuuden seurannassa. Valiokunta ehdottaa sääntelyn täydentämistä tältä osin.  

7 luvun 6 a §. Erityinen velvollisuus valita kestävyysraportoinnin varmentaja.

Hallituksen esityksessä ehdotetut säännökset kestävyysraportoinnin varmentajan valinnasta ulottuvat myös sellaisiin pieni- ja keskikokoisiin osuuskuntiin, jotka eivät ole velvollisia kirjanpitolain mukaiseen kestävyysraportointiin. Talousvaliokunta ehdottaa säännöksen täsmentämistä. 

Voimaantulosäännös.

Valiokunta ehdottaa korjausta voimaantulosäännöksen 2 momentin 2 kohdan viittaussäännökseen. 

6. Laki luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta

Johtolause.

Valiokunta ehdottaa teknisiä korjauksia lain johtolauseeseen. 

9 luvun 5 §. Tarkastusvaliokunta.

Lakiehdotuksesta on erehdyksessä jäänyt huomiotta kestävyysraportointidirektiivissä edellytetty tarkastusvaliokunnan tehtävä kestävyysraportointitarkastajan riippumattomuuden seurannassa. Valiokunta ehdottaa sääntelyn täydentämistä tältä osin.  

9 luvun 5 b §. Tarkastusvaliokunnan tehtävät raportointimenettelyn aikana.

Pykälään ehdotetaan tehtäväksi vähäinen säädöstekninen muutos. 

9 luvun 5 c §. Tarkastusvaliokunnan tehtävät tilintarkastajan valinnassa ja riippumattomuuden seurannassa.

Lakiehdotuksesta on erehdyksessä jäänyt huomiotta kestävyysraportointidirektiivissä edellytetty tarkastusvaliokunnan tehtävä kestävyysraportointitarkastajan riippumattomuuden seurannassa. Valiokunta ehdottaa sääntelyn täydentämistä tältä osin.  

9 luvun 5 d §. Poikkeukset kestävyysraportointia koskevista velvollisuuksista.

Valiokunta ehdottaa virheellisen säädösviittauksen korjaamista. 

8. Laki vakuutusyhtiölain muuttamisesta

Voimaantulosäännös.

Valiokunta ehdottaa korjausta voimaantulosäännöksen 2 momentin 2 kohdan viittaussäännökseen. 

9. Laki eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain muuttamisesta

Voimaantulosäännös.

Valiokunta ehdottaa teknistä korjausta voimaantulosäännöksen 2 momentin johdantokappaleeseen ja 2 kohdan viittaussäännökseen. 

10. Laki merimieseläkelain muuttamisesta

Voimaantulosäännös.

Valiokunta ehdottaa korjausta voimaantulosäännöksen 2 momentin 2 kohdan viittaussäännökseen. 

11. Laki maatalousyrittäjän eläkelain muuttamisesta

Voimaantulosäännös.

Valiokunta ehdottaa korjausta voimaantulosäännöksen 2 momentin 2 kohdan viittaussäännökseen. 

12. Laki arvopaperimarkkinalain 7 luvun muuttamisesta

7 luvun 7 a §.

Voimassa olevan arvopaperimarkkinalain 7 luvun 7 a §:n mukaan liikkeeseenlaskijan on esitettävä toimintakertomuksessa tai erillisessä kertomuksessa selvitys muista kuin taloudellisista tiedoistaan noudattaen kirjanpitolain 3 a lukua. Kirjanpitolain 3 a luku ehdotetaan hallituksen esityksessä kumottavaksi, mutta arvopaperimarkkinalain 7 luvun 7 a §:ää ei ole tässä yhteydessä ehdotettu muutettavaksi tai kumottavaksi. Talousvaliokunta ehdottaa säännöksen kumoamista ja siitä johtuen lain nimikkeen ja johtolauseen muuttamista. Ehdotettavan siirtymäsäännöksen mukaan pykälää sovelletaan kuitenkin 31.12.2024 saakka. 

7 luvun 8 §. Tilintarkastajan raportti ja sen julkistaminen.

Kestävyysraportoinnin varmennuskertomuksesta ehdotetaan säädettäväksi tilintarkastuslain 3 luvun 5 a §:ssä. Myös arvopaperimarkkinalain 7 luvun säännöllistä tiedonantovelvollisuutta koskevaa sääntelyä on tarpeen täydentää siten, että 8 §:n 1 momenttiin lisätään säännös kestävyysraportoinnin varmennuskertomuksesta. 

Pykälän 4 momenttia ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että tilintarkastajan lausunto on annettava tilintarkastuskertomuksen tavoin digitaalisessa muodossa. 

Voimaantulosäännös.

Kumottavaksi ehdotettua 7 luvun 7 a §:ää tullaan soveltamaan suurissa pörssiyhtiöissä vielä 31.12.2023 päättyvällä tilikaudella samoin kuin mahdollisesti muilla tilikausilla, jotka päättyvät ennen 31.12.2024, ja vasta tämän ajankohdan jälkeisten tilikausien tilinpäätöksiin tulee sovellettavaksi kirjanpitolain 7 luku kestävyysraportoinnista. Näin ollen lain voimaantulosäännöstä ehdotetaan täydennettäväksi siirtymäsäännöksellä, jonka mukaan 7 luvun 7 a §:ää sovelletaan 31.12.2024 saakka. 

Valiokunta ehdottaa lisäksi täsmennettäväksi, että 7 luvun 8 §:n 4 momentin muutos koskee 1.1.2024 ja sen jälkeen alkavia tilikausia, jotta olisi selvää, ettei velvollisuus ulotu sanottua päivämäärää edeltäviin tilikausiin, kuten vuodenvaihteessa 2023—24 päättyvään tilikauteen. 

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS

Talousvaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 20/2023 vp sisältyvät 7., 13. ja 14. lakiehdotuksen. Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 20/2023 vp sisältyvät 1.—6. ja 8.—12. lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) 

Valiokunnan muutosehdotukset

1. Laki kirjanpitolain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
kumotaan kirjanpitolain (1336/1997) 3 a luku, sellaisena kuin se on laissa 1376/2016,  
muutetaan 1 luvun 4 c §:n otsikko, 4 d ja 9 §, 3 luvun 9 §:n 2 momentti ja 10 §:n 1 momentti, 4 luvun 1 § sekä 6 luvun 1 §:n 5 momentti,  
sellaisina kuin ne ovat, l luvun 4 c §:n otsikko, 4 d ja 9 §, 3 luvun 9 §:n 2 momentti, 4 luvun 1 § ja 6 luvun 1 §:n 5 momentti laissa 1620/2015 sekä 3 luvun 10 §:n 1 momentti laissa 1304/2004, ja  
lisätään 1 luvun 4 c §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1620/2015, uusi 2 momentti, 3 luvun 1 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1620/2015, uusi 5 momentti, 3 luvun 1 a §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1620/2015, uusi 5 momentti, 3 luvun 7 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1304/2004, uusi 3 ja 4 momentti sekä lakiin siitä lailla 1620/2015 kumotun 7 luvun tilalle uusi 7 luku seuraavasti: 
1 luku 
Yleiset säännökset 
4 c §  
Suuryritys ja keskikokoinen yritys 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Tässä laissa tarkoitetaan keskikokoisella yrityksellä kirjanpitovelvollista, jolla sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella ylittyy enintään yksi 1 momentissa tarkoitetusta raja-arvosta. 
4 d § 
IAS-asetus, tilinpäätösdirektiivi, kestävyysraportointidirektiivi Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi ja taksonomia-asetus Muutosehdotus päättyy 
Tässä laissa tarkoitetaan:  
1) IAS-asetuksella kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1606/2002; 
2) tilinpäätösdirektiivillä tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2013/34/EU; 
3) kestävyysraportointidirektiivillä asetuksen (EU) N:o 537/2014, direktiivin 2004/109/EY, direktiivin 2006/43/EY ja direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta yritysten kestävyysraportoinnin osalta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (EU) 2022/2464Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi ; Muutosehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 4) Muutosehdotus päättyyValiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi  taksonomia-asetuksella  Muutosehdotus päättyyValiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2020/852. Muutosehdotus päättyy 
9 § 
Pörssilistattu yritys ja yleisen edun kannalta merkittävät yhteisöt 
Pörssilistattu yritys on suomalainen yhteisö, jonka liikkeeseen laskema osake, velkakirja tai muu arvopaperi on kaupankäynnin kohteena arvopaperimarkkinalain (746/2012) 2 luvun 5 §:ssä tarkoitetulla säännellyllä markkinalla. 
Tilinpäätösdirektiivin 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja yleisen edun kannalta merkittäviä yhteisöjä Suomessa ovat:  
1) pörssilistattu yritys; 
2) luottolaitostoiminnasta annetun lain (610/2014) 1 luvun 7 §:ssä tarkoitettu luottolaitos; ja 
3) vakuutusyhtiölain (521/2008) 1 luvun 1 §:ssä tarkoitettu vakuutusyhtiö. 
3 luku 
Tilinpäätös ja toimintakertomus 
1 §  
Tilinpäätöksen sisältö 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Sen estämättä, mitä 3 momentissa tai muualla tässä laissa säädetään, pörssilistatun pienyrityksen on liitettävä tilinpäätökseensä toimintakertomus, joka sisältää 1 a §:n 5 momentissa tarkoitetut tiedot.  
1 a §  
Toimintakertomus 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Suuryrityksen, pörssilistatun pienyrityksen ja pörssilistatun keskikokoisen yrityksen on esitettävä toimintakertomuksessa: 
1) tiedot keskeisistä aineettomista voimavaroista sekä kuvattava niiden lisäarvoa tuottavat ominaisuudet ja se, miten yrityksen liiketoiminta perustuu niihin; 
2) erillisenä ja yhtenäisenä osiona kestävyysraportoimisessa edellytetyt tiedot siten kuin 7 luvussa säädetään (kestävyysraportti). 
7 § 
Päiväys ja allekirjoitus 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Pörssilistatussa yrityksessä on välittömästi ennen hallituksen jäsenten 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja allekirjoituksia merkittävä lausuma siitä, että:  
1) sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta;  
2) toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta; ja  
3) toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi taksonomia-asetuksen Muutosehdotus päättyy 8 artiklaa. 
Mitä 3 momentin 3 kohdassa säädetään, ei koske mikroyritystä, ellei se julkista kestävyysraporttia. 
9 § 
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen rekisteröinti 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös muuhun kirjanpitovelvolliseen, joka on pienyritystä suurempi. Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, 7 luvussa tarkoitetun yrityksen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen rekisteröimisestä säädetään mainitussa luvussa.  
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
10 § 
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen julkistaminen 
Rekisteröitäväksi ilmoitetun tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen julkistamismenettelystä säädetään erikseen. Jäljempänä 7 luvussa tarkoitetun yrityksen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen julkistamisesta säädetään mainitussa luvussa. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
4 luku 
Tilinpäätöseriin liittyvät määritelmät 
1 §  
Liikevaihto 
Liikevaihtoon luetaan tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot, joista on vähennetty myönnetyt alennukset sekä arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot, jollei tässä pykälässä tai muualla laissa toisin säädetä.  
Vakuutusyhtiölain 1 luvun 1 §:ssä tarkoitetussa vakuutusyhtiössä liikevaihto määritetään vakuutusyritysten tilinpäätöksistä ja konsolidoiduista tilinpäätöksistä annetun neuvoston direktiivin 91/674/ETY 35 ja 66 artiklan mukaisesti, jollei muussa laissa toisin säädetä. 
Luottolaitostoiminnasta annetun lain 1 luvun 7 §:ssä tarkoitetussa luottolaitoksessa liikevaihto määritellään pankkien ja muiden rahoituslaitosten tilinpäätöksestä ja konsolidoidusta tilinpäätöksestä annetun neuvoston direktiivin 86/635/ETY 43 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti, jollei muussa laissa toisin säädetä. 
6 luku 
Konsernitilinpäätös 
1 §  
Laatimisvelvollisuus 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Edellä 4 momentissa säädettyä poikkeusta voidaan soveltaa siinä tarkoitetuin edellytyksin myös silloin, kun mainitussa momentissa säädetyn osuuden emoyrityksestä omistaa yritys, joka ei ole Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion lainsäädännön alainen, edellyttäen, että: 
1) tämä yritys laatii konsernitilinpäätöksensä ja -toimintakertomuksensa:
a) noudattaen tilinpäätösdirektiiviä lukuun ottamatta mitä sen 29 a artiklassa säädetään konsernikestävyysraportista;
b) edeltävän a kohdan mukaisesti laadittuja konsernitilinpäätöksiä ja -toimintakertomuksia vastaavalla tavalla;
c) IAS-asetuksella hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien vaatimusten mukaisesti; tai
d) menetelmästä kolmansien maiden arvopapereiden liikkeeseenlaskijoiden soveltamien tilinpäätösstandardien vastaavuuden määrittämiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2003/71/EY ja 2004/109/EY nojalla annetun komission asetuksen (EY) N:o 1569/2007 mukaisesti määriteltyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja vastaavalla tavalla; sekä
 
2) konsernitilinpäätöksen tarkastaa tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö, joka on hyväksytty sen kansallisen lainsäädännön mukaan, jonka alainen yritys on. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
7 luku 
Kestävyysraportti 
1 §  
Soveltamisala 
Tämän luvun säännöksiä sovelletaan suuryritykseen, pörssilistattuun pienyritykseen ja pörssilistattuun keskikokoiseen yritykseen.  
Yrityksellä tarkoitetaan tässä luvussa osakeyhtiöitä ja osuuskuntia sekä muita tilinpäätösdirektiivin soveltamisalaan kuuluvia oikeushenkilöitä. 
Tämän luvun säännöksiä sovelletaan myös luottolaitostoiminnasta annetun lain 1 luvun 7 §:ssä tarkoitettuun luottolaitokseen, vakuutusyhtiölain 1 luvun 1 §:ssä tarkoitettuun vakuutusyhtiöön ja eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain (946/2021) 1 luvun 1 §:ssä tarkoitettuun eläkesäätiöön ja eläkekassaan, jos ne täyttävät 1 momentissa tarkoitetulle yritykselle säädetyt edellytykset. 
Tämän luvun säännöksiä sovelletaan myös merimieseläkelain (1290/2006) 1 §:n 3 momentissa tarkoitettuun Merimieseläkekassaan ja maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuun Maatalousyrittäjien eläkelaitokseen niiden sijoitustoiminnan osalta. 
Tämän luvun säännöksiä ei sovelleta Finnvera Oyj:öön eikä Teollisen yhteistyön rahasto Oy:öön, ellei valtioneuvoston asetuksella toisin säädetä. Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Tämän luvun säännöksiä ei sovelleta ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaisiin ammattikorkeakouluihin. Muutosehdotus päättyy 
Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, osuuskunta, jonka liikevaihdosta kertyy enemmän kuin puolet elintarvikelain (297/2021) 5 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitetusta alkutuotannosta tai alkutuotannon hankinnasta, Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi sekä talletuspankkien yhteenliittymästä annetussa laissa (599/2010) tarkoitettu talletuspankkien yhteenliittymän jäsenluottolaitos  Muutosehdotus päättyyvoi päättää, ettei siihen sovelleta tämän luvun säännöksiä. Päätöksestä on annettava tieto toimintakertomuksessa.  
2 § 
Määritelmät 
Tässä luvussa tarkoitetaan:  
1) arvoketjullaValiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi  kestävyysraportointistandardin mukaista 11 Muutosehdotus päättyy kohdassa tarkoitetun toimitusketjun ja Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 9 Muutosehdotus päättyy kohdassa tarkoitetun kestävyysraportointiyrityksen tuottamien hyödykkeiden ja palvelujen asiakkaille toimittamisen edellyttämää suhteiden kokonaisuutta; 
2) avoimuusdirektiivillä säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettavien arvopaperien liikkeeseenlaskijoita koskeviin tietoihin liittyvien avoimuusvaatimusten yhdenmukaistamisesta ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2004/109/EY; 
3) ESEF-asetuksella Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/109/EY Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi täydentämisestä Muutosehdotus päättyy yhtenäisen sähköisen raportointimuodon määrittämistä koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla annettua komission delegoitua asetusta (EU) 2019/815; 
4) digitaalisella PRH-tunnisteella Patentti- ja rekisterihallituksen määräämää tilinpäätöstiedon merkintää ESEF-asetuksen 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitetulla XBRL-merkintäkielellä; 
5) digitaalisella XBRL-kestävyystunnisteella kestävyysraportissa erikseen esitettävän tiedon merkintätapaa; 
6) ETA-alueella Euroopan talousaluetta; 
7) kestävyysraportoinnilla kestävyysseikkojen esittämistä toimintakertomuksessa erillisenä ja yhtenäisenä kokonaisuutena 8 kohdassa tarkoitettujen kestävyysraportointistandardien mukaisesti;  
8) kestävyysraportointistandardeilla tilinpäätösdirektiivin 19 a, 29 a ja 29 d artikloissa tarkoitettuja standardeja sekä Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi taksonomia-asetuksen Muutosehdotus päättyy 8 artiklassa tarkoitettuja tietoja;  
9) kestävyysraportointiyrityksellä 1 §:ssä tarkoitettua oikeushenkilöä, johon sovelletaan tämän luvun säännöksiä; 
10) kestävyysseikoilla kestävyyteen liittyvien tietojen antamisesta rahoituspalvelusektorilla annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/2088 2 artiklan 24 alakohdassa määriteltyjä ja muita ympäristöön, yhteiskuntaan ja ihmisoikeuksiin sekä yritysten hallintotapaan liittyviä tekijöitä; 
11) toimitusketjulla hyödykkeiden ja palveluiden tuottamisen edellyttämää suhteiden kokonaisuutta kestävyysraportointiyrityksen ja toisten yritysten välillä; 
12) vakavaraisuusasetuksellaValiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 575/2013  Poistoehdotus päättyyluottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 575/2013. 
3 §  
Kahdensuuntainen informaatio vaikutuksista 
Kestävyysraportointiyrityksen on esitettävä kestävyysraportissaan tiedot, jotka ovat merkityksellisiä oikean kuvan antamiseksi: 
1) kestävyysraportointiyrityksen vaikutuksista kestävyysseikkoihin; sekä 
2) siitä, miten kestävyysseikat vaikuttavat kestävyysraportointiyrityksen kehitykseen, tulokseen ja asemaan.  
4 §  
Liiketoiminnan suhde kestävyysseikkoihin sekä liiketoiminnan toimintaperiaatteet 
Kestävyysraportissa on esitettävä tiivistetyt kuvaukset: 
1) liiketoimintamallin ja -strategian sopeutuvaisuudesta kestävyysseikoista aiheutuviin liiketoiminnallisiin riskeihin nähden; 
2) kestävyysseikkoihin perustuvista liiketoiminnallisista mahdollisuuksista; 
3) täytäntöönpanon rahoitus- ja investointisuunnitelmista ja muista suunnitelmista, joilla varmistetaan liiketoimintamallin ja -strategian ristiriidattomuutta Euroopan unionin kestävään talousjärjestelmään siirtymistä koskevan tavoitteen kanssa;  
4) täytäntöönpanon rahoitus- ja investointisuunnitelmista ja muista suunnitelmista, joilla varmistetaan ilmastonmuutosta koskevaan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimukseen liittyvässä Pariisin sopimuksessa (SopS 76/2016) hyväksytyn tavoitteen saavuttamista ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen sekä puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1119 vahvistetun tavoitteen toteutumista ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä (eurooppalainen ilmastolaki); 
5) hiilen, öljyn tai kaasun hyödyntämisestä liiketoiminnassa tai niiden tuottamisesta taikka jalostamisesta, jos se on merkityksellistä 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla;  
6) sidosryhmien huomioimisesta liiketoimintamallissa ja -strategiassa;  
7) toiminnan vaikutuksista kestävyysseikkoihin; 
8) siitä, miten strategia on pantu täytäntöön kestävyysseikkojen osalta; sekä  
9) toimintaperiaatteista, jotka liittyvät kestävyysraportointiyrityksen kestävyysseikkoihin. 
Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa kuvauksissa noudatetaan liikesalaisuuslakia (595/2018) siinä määrin kuin sen soveltaminen ei estä kestävyysraportointistandardin mukaisen velvoitteen tarkoituksen täyttämistä. 
5 §  
Kestävyysseikkoja koskevat tavoitteet 
Kestävyysraportissa on esitettävä:  
1) kuvaus kestävyysraportointiyrityksen itselleen asettamista aikasidonnaisista tavoitteista kestävyysseikkojen suhteen; 
2) kuvaus edistymisestä 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamisessa; sekä 
3) selvitys siitä, perustuvatko ympäristölliset tavoitteet tieteellisesti vakuuttavaan näyttöön. 
Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun kuvaukseen sisällytetään absoluuttiset tavoitteet kasvihuonekaasujen vähentämiselle ainakin vuosien 2030 ja 2050 osalta, jollei komission asetuksessa toisin säädetä. 
6 §  
Tiedot hallituksesta sekä toimitusjohtajasta 
Kestävyysraportissa on esitettävä hallituksesta tai muusta vastaavasta toimielimestä sekä toimitusjohtajasta: 
1) kuvaus näiden tehtävistä kestävyysseikkoihin nähden; 
2) kuvaus näiden asiantuntemuksesta ja osaamisesta 1 kohdassa tarkoitetun tehtävän hoitamisessa tai mahdollisuuksista hyödyntää ulkopuolista asiantuntemusta ja osaamista; sekä 
3) tieto sellaisista kannustinjärjestelmistä, jotka perustuvat kestävyysseikoihin. 
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske hallintoneuvostoa eikä toimitusjohtajan varahenkilöä, ellei tämä hoida toimitusjohtajan tehtävää. 
7 §  
Kestävyysseikkoja koskevat menettelyt 
Kestävyysraportissa on esitettävä kuvaus: 
1) kestävyysraportointiyrityksen menettelyistä, jotka koskevat kestävyysseikkojen huomioonottamista; 
2) merkittävimmistä tosiasiallisista tai mahdollisista haittavaikutuksista, jotka liittyvät kestävyysraportointiyrityksen omiin toimintoihin ja sen arvoketjuun;  
3) toteutetuista toimista tosiasiallisten tai mahdollisten haittavaikutusten ehkäisemiseksi, lieventämiseksi, korjaamiseksi tai poistamiseksi;  
4) 3 kohdassa tarkoitettujen toimien tuloksista. 
Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun kuvaukseen on sisällytettävä tiedot:  
1) kestävyysraportointiyrityksen liikesuhteista ja sen toimitusketjusta;  
2) haittavaikutusten tunnistamiseksi ja seuraamiseksi toteutetuista toimista; 
3) muista haittavaikutuksista jotka kestävyysraportointiyritys on tunnistanut täyttääkseen Euroopan unionin lainsäädännön vaatimukset kestävyysvaikutusten huomioonottamisesta.  
8 §  
Kestävyysseikkoihin perustuvat riskit 
Kestävyysraportissa on esitettävä kuvaus kestävyysraportointiyritykseen kohdistuvista merkittävimmistä riskeistä, jotka liittyvät kestävyysseikkoihin. 
Kuvaukseen on sisällytettävä tiedot: 
1) toiminnan keskeisistä riippuvuussuhteista kestävyysseikkoihin;  
2) siitä, miten kestävyysraportointiyritys hallitsee 1 momentissa tarkoitettuja riskejä. 
9 §  
Indikaattorit 
Edellä 4–8 §:ssä tarkoitetuissa kuvauksissa on hyödynnettävä indikaattoreita, joista säädetään Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi taksonomia-asetuksen Muutosehdotus päättyy nojalla annetuissa delegoiduissa säädöksissä. Kestävyysraportissa on esitettävä tieto kuvauksissa hyödynnetyistä indikaattoreista.  
10 §  
Tietojen yksilöimisprosessi sekä ajallinen ulottuvuus 
Kestävyysraportissa on kuvattava prosessi, jota kestävyysraportointiyritys noudattaa esitettävien tietojen yksilöimisessä.  
Edellä 4–8 §:ssä tarkoitetuissa kuvauksissa tiedot on eriteltävä lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikajänteen mukaisesti, jos tällaista erittelyä on pidettävä asianmukaisena kestävyysraportointiyrityksen liiketoiminnan luonteen perusteella. 
11 §  
Tiedot arvo- ja toimitusketjusta 
Edellä 3–10 §:ssä tarkoitetuissa kuvauksissa ja selvityksissä on esitettävä kestävyysraportointiyrityksen omien toimintojen ohella sen arvoketju, joka sisältää tiedot: 
1) tuotteista ja palveluista; 
2) liikesuhteista; ja 
3) toimitusketjusta. 
12 §  
Täydentävät tiedot 
Kestävyysraporttia on täydennettävä myös muualla toimintakertomuksessa tai tilinpäätöksessä esitettävillä tiedoilla, jos se on tarpeen kestävyysraportoinnin tarkoituksen toteuttamiseksi. 
13 §  
Keskeneräistä asiaa koskeva poikkeus 
Kestävyysraportointiyrityksen johto voi päättää, ettei tässä luvussa tarkoitettua tietoa, kuvausta tai muuta seikkaa esitetä kestävyysraportissa sellaisesta asiasta, joka on parhaillaan neuvoteltavana tai muutoin keskeneräinen. Tällainen poikkeus edellyttää aina, että johto perustelee miksi: 
1) tiedon, kuvauksen tai muun seikan esittäminen aiheuttaisi vakavaa haittaa liiketoiminnalle; ja 
2) sen esittämättä jättäminen ei vaaranna kohtuuttomasti tasapuolisen käsityksen saamista kestävyysraportointiyrityksen kehityksestä, tuloksesta, asemasta tai toiminnan vaikutuksista. 
Mitä 1 momentissa säädetään, ei oikeuta pörssilistattua kestävyysraportointiyritystä kuitenkaan poikkeamaan markkinoiden väärinkäytöstä (markkinoiden väärinkäyttöasetus) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/6/EY ja komission direktiivien 2003/124/EY, 2003/125/EY ja 2004/72/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 596/2014 mukaisista tiedonantovelvollisuuksista. 
14 §  
Raportoinnin muoto sekä raportointistandardin ensisijaisuus 
Kestävyysraportti on laadittava kestävyysraportointistandardien mukaisesti. 
Jos tässä luvussa säädetty tiedonantovelvollisuus on ristiriidassa raportointistandardin kanssa, noudatetaan standardia.  
15 §  
Vuoropuhelu henkilöstön edustajien kanssa 
Kestävyysraportissa on esitettävä tieto siitä, miten kestävyysraportointiyrityksen johto käy vuoropuhelua henkilöstön edustajien kanssa raportoinnin tarkoittamista tiedoista sekä keinoista niiden hankkimiseksi ja todentamiseksi.  
16 §  
Lyhennetty kestävyysraportti 
Poiketen siitä, mitä edellä tässä luvussa säädetään, pieni ja keskikokoinen kestävyysraportointiyritys saa laatia lyhennetyn kestävyysraportin. Lyhennetyssä kestävyysraportissa on esitettävä kuitenkin vähintään seuraavat tiedot:  
1) tiivistelmä liiketoimintamallista ja -strategiasta; 
2) kuvaus kestävyysseikkoihin liittyvistä toimintaperiaatteista; 
3) selvitys merkittävimmistä kestävyysraportointiyrityksen tosiasiallisista tai mahdollisista haittavaikutuksista kestävyysseikkoihin;  
4) 3 kohdassa tarkoitettujen vaikutusten tunnistamiseksi, seuraamiseksi, ehkäisemiseksi, lieventämiseksi tai korjaamiseksi toteutetut toimet; 
5) selvitys merkittävimmistä kestävyysseikkoihin liittyvistä riskeistä sekä siitä, miten kestävyysraportointiyritys hallitsee näitä riskejä; 
6) tiedot keskeisistä indikaattoreista, jotka ovat tarpeen 1–5 kohdassa tarkoitettujen tietojen esittämiseksi. 
Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös: 
1) vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 145 alakohdassa tarkoitettua pientä tai rakenteeltaan yksinkertaista laitosta;  
2) vakuutusyhtiölain 1 luvun 3 c §:ssä tarkoitettua vakuutuskytkösyhtiötä ja mainitun luvun 4 §:ssä tarkoitettua jälleenvakuutuskytkösyhtiötä. 
Lyhennetty kestävyysraportti on laadittava pientä ja keskikokoista kestävyysraportointiyritystä koskevan kestävyysraportointistandardin mukaisesti. 
Jos 1 momentissa säädetty tiedonantovelvollisuus on ristiriidassa 3 momentissa tarkoitetun raportointistandardin kanssa, noudatetaan mainittua kestävyysraportointistandardia. 
17 §  
Tytäryritystä koskeva poikkeusmahdollisuus 
Tytäryrityksessä, jonka emoyritys sijaitsee Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi ETA- Muutosehdotus päättyyalueella, saadaan jättää kestävyysraportti laatimatta, jos tiedot tytäryrityksestä ja sen tytäryrityksistä sisällytetään emoyrityksen konsernia koskevaan toimintakertomukseen ja 18 §:ssä tarkoitettuun konsernikestävyysraporttiin. Tämä poikkeus ei kuitenkaan koske tytäryritystä, joka on pörssilistattu suuryritys. 
Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi ETA- Muutosehdotus päättyyalueen ulkopuolelle sijoittunutta emoyritystä edellyttäen, että tiedot suomalaisesta tytäryrityksestä ja sen tytäryrityksistä sisällytetään emoyrityksen konsernia koskevaan toimintakertomukseen ja kestävyysraporttiin. Lisäksi edellytetään, että toimintakertomuksen ja konsernikestävyysraportin laadinnassa noudatetaan: 
1) kestävyysraportointistandardeja; tai  
2) avoimuusdirektiivin 23 artiklan 4 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettua kestävyysraportointistandardeja vastaavaa menettelytapaa. 
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetun tytäryrityksen toimintakertomuksessa on esitettävä: 
1) tieto tytäryrityksen kestävyysraporttia koskevasta poikkeuksesta; 
2) nimi ja sääntömääräinen kotipaikka emoyrityksestä, joka laatii konsernikestävyysraportin 1 tai 2 momentin mukaisesti; 
3) hyperlinkki 1 momentissa tarkoitettuun konsernikestävyysraporttiin tai sen sisältävään toimintakertomukseen; ja 
4) hyperlinkki tilintarkastuslain 3 luvun 5 a §:ssä tarkoitettuun kestävyysraportoinnin varmennuskertomukseen. 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi ETA- Muutosehdotus päättyyalueen ulkopuolelle sijoittuneesta emoyrityksestä, jonka suomalaisessa tytäryrityksessä jätetään laatimatta kestävyysraportti 2 momentin nojalla, on julkistettava konsernikestävyysraportti ja siitä emoyrityksen sijaintivaltion lainsäädännön mukaisesti annettu kestävyysvarmennuskertomus. Tällöin on tytäryrityksen toimintakertomuksessa tai emoyrityksen konsernikestävyysraportissa esitettävä Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi taksonomia-asetuksen Muutosehdotus päättyy 8 artiklassa tarkoitetut tiedot tytäryrityksen ja sen tytäryritysten harjoittamasta toiminnasta. 
18 §  
Luottolaitosta ja vakuutusyhtiötä koskeva poikkeusmahdollisuus 
Mitä 17 § säädetään tytäryrityksestä, sovelletaan myös: 
1) luottolaitokseen, joka on pysyvästi liittynyt talletuspankkien yhteenliittymästä annetussa laissaValiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi  (599/2010) Poistoehdotus päättyy tarkoitettuun keskusyhteisöön, joka valvoo niitä vakavaraisuusasetuksen 10 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisestiValiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi , jollei 1 §:n 6 momentista muuta johdu Muutosehdotus päättyy;  
2) vakuutusyhtiölain 1 luvun 1 §:ssä tarkoitettuun vakuutusyhtiöön, joka kuuluu vakuutusyritysryhmään mainitun lain 26 luvun 2 §:n Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettujen taloudellisten suhteiden  Poistoehdotus päättyyperusteella ja johon sovelletaan ryhmävalvontaa mainitun luvun 3 §:n 1 momentin 1, 3 tai 4 kohdan mukaisesti. 
Mitä 17 § säädetään emoyrityksestä, sovelletaan myös: 
1) 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun keskusyhteisöön; 
2) vakuutusyhtiölain 26 §:n 2 §:ssä tarkoitettuun vakuutusyritykseen, jonka katsotaan olevan vakuutusyritysryhmän emoyritys. 
19 §  
Konsernikestävyysraportti 
Suurkonsernia koskevaan toimintakertomukseen on sisällytettävä erillisenä osiona kestävyysraportti konsernin toiminnasta (konsernikestävyysraportti), jossa on esitettävä tiedot, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan ymmärtää:  
1) konsernin vaikutukset kestävyysseikkoihin;  
2) miten kestävyysseikat vaikuttavat konsernin kehitykseen, tulokseen ja asemaan. 
Konsernikestävyysraporttiin on sisällytettävä: 
1) tiedot liiketoiminnan suhteesta kestävyysseikkoihin sekä kuvaukset toimintaperiaatteista 4 §:ssä säädettyä vastaavalla tavalla;  
2) kestävyysseikkoja koskevat tavoitteet 5 §:ssä säädettyä vastaavalla tavalla;  
3) tiedot johto- ja valvontaelimistä 6 §:ssä säädettyä vastaavalla tavalla;  
4) asianmukaista huolellisuutta koskevat menettelyt 7 §:ssä säädettyä vastaavalla tavalla;  
5) kestävyysseikkoihin perustuvat riskit 8 §:ssä säädettyä vastaavalla tavalla;  
6) tiedot indikaattoreista 9 §:ssä säädettyä vastaavalla tavalla;  
7) 10 §:n 1 momentissa säädettyä vastaava kuvaus prosessista raportoitavien tietojen yksilöimiseksi. 
Edellä 2 Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi momentin Muutosehdotus päättyy 1–6 kohdassa tarkoitetussa kuvauksessa tiedot tulee eritellä aikajänteittäin 10 §:n 2 momenttia vastaavalla tavalla.  
Konsernikestävyysraportissa tulee esittää tiedot konsernin omista toiminnoista sekä sen toimitusketjusta ja arvoketjusta 11 §:ää vastaavalla tavalla.  
Mitä 12–15 §:ssä säädetään, sovelletaan myös tietojen ilmoittamiseen konsernikestävyysraportissa. 
Jos konserniin kohdistuvat riskit tai konsernin aikaansaamat vaikutukset eroavat merkittävästi tytäryritykseen kohdistuvista riskeistä tai sen aikaansaamista vaikutuksista, emoyrityksen on annettava näistä selvitys konsernikestävyysraportissaan.  
Konsernikestävyysraportissa tulee yksilöidä tytäryritys, jota koskevien tietojen esittämisestä poiketaan 17, 18 tai 20 §:n nojalla.  
20 §  
Määräysvallassa olevaa emoyritystä koskeva poikkeus 
Jos muu emoyritys kuin pörssilistattu suuryritys kuuluu toisen yrityksen määräysvaltaan, emoyrityksen ei ole tarpeen laatia konsernikestävyysraporttia edellyttäen, että toimintakertomuksessa esitetään: 
1) sen yrityksen nimi ja sääntömääräinen kotipaikka, joka laatii konsernikestävyysraportin; 
2) hyperlinkit 1 kohdassa tarkoitetun konsernin toimintakertomukseen tai konsernikestävyysraporttiin sekä tilintarkastuslain 3 luvun 5 a §:ssä tarkoitettuun kestävyysraportoinnin varmennuskertomukseen; 
3) tieto tässä momentissa tarkoitetusta poikkeuksesta. 
Edellä 1 momentissa tarkoitettu poikkeus koskee myös emoyritystä, joka on Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi ETA- Muutosehdotus päättyyalueella sijaitsevan yrityksen määräysvallassa, jos:  
1) 6 luvun 1 §:ssä 4 momentissa säädetyt edellytykset täyttyvät; ja 
2) emoyritys julkistaa konsernin toimintakertomuksen.  
Edellä 1 momentissa tarkoitettu poikkeus koskee myös emoyritystä, joka kuuluu Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi ETA- Muutosehdotus päättyyalueen ulkopuolisen yrityksen määräysvaltaan, jos konsernikestävyysraportti laaditaan kestävyysraportointistandardien mukaisesti tai avoimuusdirektiivin 23 artiklan 4 kohdan kolmannen alakohdan mukaisella komission päätöksellä muutoin hyväksytyllä tavalla, joka vastaa kestävyysraportointistandardien vaatimuksia. Sen lisäksi edellytetään, että: 
1) emoyrityksen julkistaa kestävyysraportoinnin varmennuskertomuksen, joka on laadittu Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi ETA- Muutosehdotus päättyyalueen ulkopuolisen yrityksen sijaintivaltion lainsäädännön mukaisesti;  
2) emoyrityksen toimintakertomuksessa tai konsernikestävyysraportissa esitetään Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi taksonomia-asetuksen Muutosehdotus päättyy 8 artiklassa tarkoitetut tiedot emoyrityksen harjoittamasta toiminnasta. 
Tilinpäätösdirektiivin 1 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettua luottolaitosta, joka on pysyvästi liittynyt sitä vakavaraisuusasetuksen 10 artiklan mukaisesti valvovaan keskuslaitokseen, pidetään tytäryrityksenä sovellettaessa mainitun direktiivin 1 artiklaa ja 1 momenttia. 
Vakuutusyhtiölain 1 luvun 1 §:ssä tarkoitettua vakuutusyhtiötä, joka kuuluu mainitun lain 26 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitettuun ryhmään ja johon sovelletaan ryhmävalvontaa, pidetään kyseisen ryhmän määräysvallassa olevana yrityksenä 1 momenttia sovellettaessa. Mainittuun ryhmään kuuluminen määräytyy mainitun pykälän 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettujen taloudellisten suhteiden perusteella ja ryhmävalvonta mainitun luvun 3 §:n 1 momentin 1, 3 tai 4 kohdan mukaisesti.  
21 §  
Osuuskuntaryhmän kestävyysraportti 
Jos kestävyysraportointivelvollinen osuuskunta kuuluu vähintään kahden osuuskunnan muodostamaan ryhmään, jolle niiden omistama keskusyhteisö tuottaa palveluja, osuuskuntaryhmän kestävyysraportti saadaan laatia keskusyhteisön toimesta siten, että kestävyysraportti käsittää ryhmään kuuluvien osuuskuntien tiedot vastaavalla tavalla kuin konsernikestävyysraportissa. Tällöin osuuskunnan tulee sitoutua kestävyysraportoinnin edellyttämien tietojen antamiseen keskusyhteisölle. Kunkin ryhmään kuuluvan osuuskunnan toimintakertomukseen tulee sisällyttää osuuskuntaryhmän kestävyysraportti. Mitä tässä pykälässä säädetään, ei kuitenkaan sovelleta pörssilistattuun osuuskuntaan.  
22 §  
Kestävyysraportin ja toimintakertomuksen digitaalisuus 
Kestävyysraportointiyrityksen tulee:  
1) noudattaa toimintakertomuksensa ja kestävyysraporttinsa laatimisessa ESEF-asetuksen 3 artiklan mukaista sähköistä XHTML-muotoa; ja 
2) merkitä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla kestävyysraporttiinsa:
a) ne tiedot, joista säädetään ESEF-asetuksella tai muutoin Euroopan unionin lainsäädännön mukaisesti;
b) Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi taksonomia-asetuksen  Muutosehdotus päättyy8 artiklassa tarkoitetut tiedot ESEF-asetuksen tai muutoin Euroopan unionin lainsäädännön mukaisesti.
 
Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös konsernia koskevaa toimintakertomusta ja konsernikestävyysraporttia. 
23 §  
Tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen digitaalisuus 
Jos kestävyysraportointiyritys ei ole pörssilistattu, sen tulee:  
1) noudattaa tilinpäätöksensä ja konsernitilinpäätöksensä laatimisessa ESEF-asetuksen 3 artiklan mukaista sähköistä XHTML-muotoa; ja 
2) merkitä tilinpäätökseensä ja konsernitilinpäätökseensä digitaalisilla PRH-tunnisteilla ne tiedot, joista määrätään Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksellä kaupparekisterilain 1 §:n 3 momentin nojalla. 
Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu Patentti- ja rekisterihallituksen päätös digitaalisesta merkitsemisestä voi koskea tilinpäätöstä tai konsernitilinpäätöstä taikka molempia. Lisäksi Patentti- ja rekisterihallitus voi kohdistaa päätöksensä yhteen tai useampaan: 
1) oikeushenkilölajiin; 
2) toimialaan; tai 
3) tilinpäätöksen tai konsernitilinpäätöksen osaan.  
ESEF-asetuksessa säädetään pörssilistatun kestävyysraportointiyrityksen:  
1) tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen laatimisessa noudatettavasta sähköisestä XHTML-muodosta; ja 
2) tiedoista, jotka on merkittävä digitaalisilla ESEF-tunnisteilla konsernitilinpäätökseen. 
Jollei ESEF-asetuksesta tai muutoin Euroopan unionin lainsäädännöstä muuta johdu, Patentti- ja rekisterihallitus voi 2 momentissa tarkoitetussa päätöksessään määrätä, että sitä sovelletaan pörssilistatun emoyrityksen oman tilinpäätöksen merkitsemiseen digitaalisilla PRH-tunnisteilla tilikausilta, jotka alkavat 1 päivänä tammikuuta 2026 ja sen jälkeen.  
24 §  
Tilintarkastuskertomuksen ja kestävyysraportoinnin varmennuskertomuksen digitaalisuus 
Kestävyysraportointiyrityksen tilintarkastuskertomus ja tilintarkastuslain 3 luvun 5 §:ssä tarkoitettu kestävyysraportoinnin varmennuskertomus laaditaan digitaalisesti siten kuin Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksellä määrätään, jollei Euroopan unionin lainsäädännöstä muuta johdu. 
25 §  
Rekisteröitäväksi toimittaminen 
Kestävyysraportointiyrityksen on toimitettava Patentti- ja rekisterihallitukselle 22 – 24 §:ssä säädetyllä tavalla laadittuina seuraavat asiakirjat:  
1) tilinpäätös, joka on hyväksytty yhtiökokouksessa tai vastaavassa asianomaisen yhteisön kokouksessa; 
2) hallituksen laatima toimintakertomus, joka käsittää kestävyysraportin; 
3) tilintarkastuskertomus; ja 
4) kestävyysraportoinnin varmennuskertomus, jollei se sisälly 3 kohdassa tarkoitettuun tilintarkastuskertomukseen. 
Emoyrityksen asemassa olevan kestävyysraportointiyrityksen tilinpäätökseen sisällytetään konsernitilinpäätös ja toimintakertomukseen toimintakertomus konsernista, joka käsittää myös konsernikestävyysraportin. Myös tilintarkastajan antama arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n 4 momentissa tarkoitettu lausunto, joka on liitetty emoyrityksen tilinpäätökseen, toimitetaan rekisteröitäväksi.  
Kaupparekisterilain 1 §:n 3 momentissa tarkoitetulla Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksellä määrätään teknisistä seikoista, joita noudatetaan 1 momentin mukaisten asiakirjojen vastaanottamiseksi Patentti- ja rekisterihallituksessa. Sen estämättä, mitä tässä tai muussa laissa säädetään asiankirjojen liittämisestä tilinpäätökseen, Patentti- ja rekisterihallitus voi päätöksessään määrätä asiakirjojen erottelemisesta useammaksi digitaaliseksi tiedostoksi niiden vastaanottamista varten. 
Edellä tässä pykälässä tarkoitetut asiakirjat on toimitettava Patentti- ja rekisterihallitukselle kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä, jollei muussa laissa säädetä toisin. Seuraamuksista toimittamisen laiminlyönnille säädetään kaupparekisterilain 25 §:ssä.  
Kestävyysraportointiyrityksen tytäryritys voi noudattaa tämän pykälän mukaista muotoa ja menettelyä toimittaessaan tilinpäätöksensä ja toimintakertomuksensa sekä tilintarkastuskertomuksen Patentti- ja rekisterihallitukselle rekisteröitäviksi. 
Jos asiakirjojen toimittaminen ei ole mahdollista 3 momentissa tarkoitetun päätöksen mukaisesti muusta kuin kestävyysraportointiyrityksestä itsestään johtuvan esteen vuoksi, kestävyysraportointiyrityksen katsotaan täyttäneen tässä pykälässä tarkoitetun velvollisuutensa, jos se on itse julkistanut asiakirjat siten kuin 25 §:ssä säädetään. Sen estämättä, mitä tässä momentissa säädetään, kestävyysraportointiyrityksen on ilman aiheetonta viivytystä toimitettava asiakirjat rekisteröitäviksi, kun Patentti- ja rekisterihallitus on julkistanut tiedot siitä, ettei estettä toimittamiselle enää ole.  
26 §  
Asiakirjojen säilyttäminen ja julkistaminen kestävyysraportointiyrityksen toimesta 
Kestävyysraportointiyrityksen tulee säilyttää 2 luvussa säädetyllä tavalla Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi tämän luvun 25  Muutosehdotus päättyy§:ssä tarkoitetuista asiakirjoista kappaleet siten, että niistä on todennettavissa hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan sekä tilintarkastuskertomuksen ja kestävyysvarmennuskertomuksen allekirjoitukset.  
Kestävyysraportointiyrityksen tulee asettaa verkkosivustolleen maksutta yleisön saataville Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 25 Muutosehdotus päättyy §:n tarkoittamista asiakirjoista digitaaliset tiedostot, jotka ovat myös silmin luettavissa. 
27 §  
Vastuu kestävyysraportista ja konsernikestävyysraportista 
Mitä 3 luvun 7 a §:ssä säädetään vastuusta, koskee myös tässä luvussa tarkoitettua kestävyysraporttia ja konsernikestävyysraporttia.  
28 §  
ETA-alueen ulkopuoliseen määräysvaltaan perustuva raportointivelvollisuus 
Mitä edellä tässä luvussa säädetään kestävyysraportoinnista, sovelletaan myös: 
1) ETA-alueen ulkopuoliseen yritykseen, jolla on määräysvalta 1 §:n 2 momentissa tarkoitetussa oikeushenkilössä;  
2) muuhun kuin 1 kohdassa tarkoitettuun ETA-alueen ulkopuoliseen yritykseen, jonka Suomessa sijaitsevan sivuliikkeen liikevaihto oli yli 40 miljoonaa euroa viimeksi päättynyttä edeltäneellä tilikaudella.  
Mitä 1 momentissa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta ETA-alueen ulkopuoliseen yritykseen, jos sen liikevaihto konserniyrityksineen oli kahdelta viimeksi päättyneenä tilikaudelta: 
1) yhteensä enintään 150 miljoonaa euroa; tai 
2) 1 kohdassa tarkoitettua suurempi ja sillä on muualla ETA-alueella määräysvallassaan oikeushenkilö tai hallinnassaan sivuliike, jonka liikevaihto oli suurempi kuin 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa oikeushenkilössä tai mainitun momentin 2 kohdassa tarkoitetussa sivuliikkeessä. 
Edellä 1 momentissa tarkoitetun oikeushenkilön ja sivuliikkeen tulee julkistaa kestävyysraportti, joka on laadittu tilinpäätösdirektiivin 40 b artiklan mukaisesti. Jollei ETA-alueen ulkopuolisen yrityksen sijaintivaltion lainsäädännöstä muuta johdu, julkistaminen on tehtävä 6 kuukauden kuluessa sen tilikauden päättymisestä, jota kestävyysraportti koskee. Kestävyysraportissa on esitettävä ETA-alueen ulkopuolisen yrityksen konsernista: 
1) tiedot liiketoiminnan suhteesta kestävyysseikkoihin sekä tiedot toimintaperiaatteista 4 §:ssä säädettyä vastaavalla tavalla, lukuun ottamatta mainitun pykälän 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja seikkoja; 
2) kestävyysseikkoja koskevat tavoitteet 5 §:ssä säädettyä vastaavalla tavalla; 
3) tiedot johto- ja valvontaelimistä 6 §:ssä säädettyä vastaavalla tavalla; 
4) kestävyysseikkoja koskevat menettelyt 7 §:ssä säädettyä vastaavalla tavalla; 
5) indikaattorit 9 §:ssä säädettyä vastaavalla tavalla. 
Poiketen siitä, mitä 3 momentissa säädetään, kestävyysraportti voidaan laatia tilinpäätösdirektiivin 29 b artiklan mukaisesti tai sitä vastaavalla tavalla, josta komissio päättää avoimuusdirektiivin 23 artiklan 4 kohdan kolmanteen alakohdan nojalla. 
Jollei 1 momentissa tarkoitetulla oikeushenkilöllä tai sivuliikkeellä ole käytössään kestävyysraportointiin tarvittavia tietoja, sen on pyydettävä niitä mainitussa momentissa tarkoitetulta ETA-alueen ulkopuoliselta yritykseltä. Jollei kaikkia tietoja saada, kestävyysraportti on laadittava oikeushenkilön tai sivuliikkeen käytössä olevista tiedoista ja siihen on sisällytettävä selvitys, josta ilmenee, mitä tietoja ETA-alueen ulkopuolinen yritys ei ole luovuttanut. 
Julkistettavaan kestävyysraporttiin tulee liittää kestävyysraportoinnin varmennuskertomus, joka on laadittava ETA-alueen ulkopuolisen yrityksen sijaintivaltion lain tai tilintarkastuslain vaatimusten mukaisesti. Jollei ETA-alueen ulkopuolinen yritys luovuta varmennuskertomusta 1 momentissa tarkoitetulle oikeushenkilölle tai sivuliikkeelle, tästä on ilmoitettava kestävyysraportissa. 
Tämän pykälän mukaisen kestävyysraportin ja kestävyysraportoinnin varmennuskertomuksen julkistamisesta vastaavat:  
1) 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun oikeushenkilön hallituksen tai muun vastaavan toimielimen jäsenet sekä toimitusjohtaja; 
2) 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu sivuliike.  
29 §  
Kestävyysraportointiaineiston säilyttäminen 
Kestävyysraportissa ja konsernikestävyysraportissa esitettyjen tietojen perustana oleva aineisto on säilytettävä huolellisesti vähintään kuusi vuotta kestävyysraporttia koskevan tilikauden päättymisestä siten, että aineiston tarkastelu Suomesta käsin on mahdollista viranomaiselle ilman aiheetonta viivästystä.  
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Tätä lakia sovelletaan: 
1) 1 päivänä tammikuuta 2024 ja sen jälkeen alkavina tilikausina yleisen edun kannalta merkittävään yhteisöön,  
a) joka on suuryritys ja jolla on keskimäärin 500 työntekijää tilikauden aikana;  
b) joka on emoyritys suurkonsernissa ja jonka konsernissa on keskimäärin 500 työntekijää tilikauden aikana; 
2) 1 päivänä tammikuuta 2025 ja sen jälkeen alkavina tilikausina  
a) muuhun kuin 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun suuryritykseen; 
b) muuhun kuin 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun suurkonsernin emoyritykseen; 
3) 1 päivänä tammikuuta 2026 ja sen jälkeen alkavina tilikausina:  
a) pörssilistattuun pienyritykseen ja keskisuureen yritykseen; 
b) kestävyysraportointiyritykseen, joka on vakavaraisuusasetuksessa tarkoitettu pieni tai rakenteeltaan yksinkertainen laitos; 
c) kestävyysraportointiyritykseen, joka on vakuutusyhtiölaissa tarkoitettu vakuutuskytkösyritys tai jälleenvakuutuskytkösyritys; 
d) Merimieseläkekassaan ja Maatalousyrittäjien eläkelaitokseen niiden sijoitustoiminnan osalta. 
Mitä 7 luvun 28 §:ssä säädetään, sovelletaan tilikausiin, jotka alkavat 1 päivänä tammikuuta 2028 ja sen jälkeen. 
Sen estämättä, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään:Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi  tämän lain soveltamisesta, Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 1)  Muutosehdotus päättyysellainen pienyritys ja keskikokoinen yritys, joka on pörssilistattu, saa laatia toimintakertomuksensa ilman kestävyysraporttia ennen 1 päivänä tammikuuta 2028 alkavia tilikausia edellyttäen, että toimintakertomuksessa ilmoitetaan syy tälle menettelylleValiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi ; Muutosehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 2) 3 a luvun säännöksiä sovelletaan arvopaperimarkkinalain 7 luvun 7 a §:ssä tarkoitettuun liikkeeseenlaskijaan 31 päivään joulukuuta 2024. Muutosehdotus päättyy 
Sen estämättä, mitä tämän lain 7 luvussa säädetään, kestävyysraportointiyritys saa jättää arvoketjua koskevan tiedon esittämättä siltä tilikaudelta, jolta kestävyysraportti on laadittava ensimmäisen kerran ja kahdelta sitä seuraavalta tilikaudelta. Näiden tilikausien kestävyysraportissa on esitettävä selvitys:  
1) kestävyysraportointiyrityksen toteuttamista toimenpiteistä arvoketjua koskevan tiedon saamiseksi; 
2) syistä, jonka vuoksi arvoketjua koskevaa tietoa ei ole saatu; 
3) kestävyysraportointiyrityksen valmistelemisista toimenpiteistä arvoketjua koskevan tiedon hankkimiseksi vastaisuudessa. 
 Lakiehdotus päättyy 

2. Laki tilintarkastuslain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
kumotaan tilintarkastuslain (1141/2015) 11 luvun 1 §:n 2 momentti, sellaisena kuin on laissa 622/2016, 
muutetaan 1 luvun 2 §:n 11 kohta, 2 luvun otsikko sekä 1 ja 11 §:n otsikko, 3 luvun otsikko, 3 §:n 1 momentti, 4 §, 5 §:n 2 momentin 3 ja 4 kohta sekä 5 a ja 8–10 §, 4 luvun otsikko, 3 §:n otsikko, 9 § ja 12 §:n otsikko, 5 luvun otsikko ja 2 §:n otsikko, 6 luvun 4 §:n 1 ja 6 momentti, 9 §:n otsikko ja 2 momentin Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi johdantokappale ja  Muutosehdotus päättyy3 kohta sekä 3 momentin 1 kohta, 8 luvun 8 §:n 2 momentti, 10 luvun 2 §:n 2 momentti, 4 §, 5 §:n 1 ja 2 momentti sekä 10 §:n 2 ja 4 momentti sekä 11 luvun 1 §:n 1, 3 ja 5 momentti, 
sellaisina kuin niistä ovat 1 luvun 2 §:n 11 kohta, 2 luvun 11 §:n otsikko, 3 luvun 5 §:n 2 momentin 3 ja 4 kohta sekä 5 a §, 4 luvun 12 §:n otsikko, 5 luvun otsikko ja 2 §:n otsikko, 6 luvun 9 §:n otsikko ja 2 momentin johdantolause ja 3 kohta sekä 3 momentin 1 kohta, 8 luvun 8 §:n 2 momentti, 10 luvun 2 §:n 2 momentti, 4 §, 5 §:n 1 ja 2 momentti sekä 10 §:n 2 ja 4 momentti sekä 11 luvun 1 §:n 1, 3 ja 5 momentti laissa 622/2016 sekä 4 luvun 9 § laeissa 622/2016 ja 1131/Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 2018 Muutosehdotus päättyy, sekä 
lisätään 1 luvun 1 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 622/2016, uusi 7 ja 8 momentti, 2 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 622/2016 ja 1092/2017, uusi 12–Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 27 Muutosehdotus päättyy kohta, 2 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 622/2016 ja 1092/2017, uusi 2 ja 3 momentti, 2 luvun 1 §:ään uusi 3 momentti, 2 lukuun uusi 2 a, 3 a ja 7 a §, 8 §:ään uusi 5 momentti, 2 lukuun uusi 8 a ja 9 a §, 10 §:ään uusi 3 ja 4 momentti sekä 11 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 622/2016, uusi 2 momentti, Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 3 luvun 1 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 622/2016, uusi 3 momentti,  Poistoehdotus päättyy3 lukuun uusi 1 a, 2 a, 3 a ja 5 b §, 4 luvun 1 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 622/2016, uusi 2 momentti, 2 §:ään uusi 2 momentti, 3 §:ään uusi 3 momentti, 4 §:ään uusi 2 ja 3 momentti, 5 §:ään uusi 2 momentti, 4 lukuun uusi 8 a, Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 9 a,  Poistoehdotus päättyy10 a ja 11 a §, 12 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 622/2016, uusi 3 momentti ja 13 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 622/2016 ja 1131/2018, uusi 6 momentti, 5 luvun 2 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 622/2016, uusi 5 momentti ja 5 lukuun uusi 4 a ja 4 b §, 6 lukuun uusi 1 a ja 3 a §, 4 §:ään uusi 7 momentti, jolloin nykyinen 7 momentti siirtyy 8 momentiksi, 6 §:ään uusi 5 momentti, 9 §:n 2 momenttiin, sellaisena kuin se on laissa 622/2016, uusi 4 a–4 c kohta, 9 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 622/2016, 1092/2017 ja 1131/2018, uusi 7 momentti, 6 lukuun uusi 9 a § ja 10 §:ään uusi 3 momentti, 7 lukuun uusi 10 §, 8 lukuun uusi 9 §, 9 lukuun uusi 4 §, 10 luvun 1 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 622/2016, uusi 3 momentti ja 2 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 622/2016, uusi 7 momentti, 10 lukuun uusi 3 a §, 7 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 622/2016, uusi 3 momentti ja 10 lukuun uusi 9 a § seuraavasti: 
1 luku 
Yleiset säännökset 
1 § 
Soveltamisala 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Sen lisäksi, mitä edellä säädetään, tätä lakia sovelletaan kestävyysraportoinnin varmentamiseen, jota tarkoitetaan Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi asetuksen (EU) N:o 537/2014, direktiivin 2004/109/EY, direktiivin 2006/43/EY ja direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta yritysten kestävyysraportoinnin osalta annetussa  Muutosehdotus päättyyEuroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2022/2464. 
Jos toimeksiannon kestävyysraportoinnin varmentamisesta antaa yhteisö, jota ei ole laissa velvoitettu kestävyysraportin laatimiseen, noudatetaan toimeksiannon suorittamisessa, mitä tässä laissa säädetään kestävyysraportoinnin varmentamisesta. 
2 §  
Määritelmät 
Tässä laissa tarkoitetaan: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
11) ETA-valtiolla Euroopan talousalueeseen kuuluvia valtioita; 
12) emoyrityksellä kirjanpitolain 1 luvun 6 §:ssä tarkoitettua yhteisöä tai säätiötä;  
13) määräysvallassa olevalla yrityksellä kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettua kohdeyritystä; 
14) konsernin tilintarkastajalla yhtä tai useampaa tilintarkastajaa tai tilintarkastusyhteisöä, joka suorittaa konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen; 
15) tilinpäätösdirektiivillä tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2013/34/EU; 
16) tilintarkastusdirektiivillä tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteisestä tilintarkastuksesta, direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 84/253/ETY kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2006/43/EY; 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 17)  Poistoehdotus päättyyValiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi tilintarkastusasetuksella Poistoehdotus päättyyValiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi  yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteistä tilintarkastusta koskevista erityisvaatimuksista ja komission päätöksen 2005/909/EY kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 537/2014; Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 17 Muutosehdotus päättyy) kestävyysseikoilla kirjanpitolain 7 luvun 2 §:n 10 kohdassa tarkoitettuja kestävyysseikkoja;  
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 18 Muutosehdotus päättyy) kestävyysraportoinnilla kirjanpitolain 7 luvussa säädettyä raportointia; 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 19 Muutosehdotus päättyy) kestävyysraportointivarmentamisella palvelua, josta annetaan 3 luvun 5 a §:ssä tarkoitettu kestävyysraportoinnin varmennuskertomus;  
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 20 Muutosehdotus päättyy) kestävyysraportointitarkastajalla HT-tilintarkastajaa, joka on hyväksytty suorittamaan kestävyysraportointivarmennusta;  
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 21 Muutosehdotus päättyy) kestävyystarkastusyhteisöllä tilintarkastusyhteisöä, jonka palveluksessa oleva kestävyysraportointitarkastaja suorittaa tilintarkastusyhteisön saaman toimeksiannon kestävyysraportointivarmennuksesta ja joka on myös tähän toimintaan rekisteröity tilintarkastusyhteisönä; 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 22 Muutosehdotus päättyy) kestävyysvarmennusstandardilla tilintarkastusdirektiivin 26 a artiklassa määriteltyä standardia; 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 23 Muutosehdotus päättyy) konsernikestävyystarkastajalla yhtä tai useampaa kestävyysraportointitarkastajaa tai kestävyystarkastusyhteisöä, joka varmentaa konsernin kestävyysraportoinnin;  
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 24 Muutosehdotus päättyy) päävastuullisella kestävyystarkastajalla kestävyysraportointitarkastajaa, joka allekirjoittaa 3 luvun 5 a §:ssä tarkoitetun kestävyysraportoinnin varmennuskertomuksen, tai jonka kestävyystarkastusyhteisö on muutoin nimennyt hoitamaan saamaansa toimeksiantoa kestävyysraportointivarmentamisesta;  
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 25 Muutosehdotus päättyy) kestävyysraportointistandardilla kirjanpitolain 7 luvun 2 §:n 8 kohdassa tarkoitettuja standardeja ja tietoja; 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 26 Muutosehdotus päättyy) ETA:n ulkopuolisella tarkastajalla luonnollista henkilöä:
a) joka on Euroopan talousalueen ulkopuolisessa valtiossa hyväksytty suorittamaan siinä valtiossa sijaitsevien oikeushenkilöiden tilintarkastusta tai kestävyysraportointivarmennusta; ja
b) jota ei ole rekisteröity Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tilintarkastajaksi tai kestävyysraportointitarkastajaksi;
 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 27 Muutosehdotus päättyy) ETA:n ulkopuolisella tarkastusyhteisöllä oikeushenkilöä:
a) joka on Euroopan talousalueen ulkopuolisessa valtiossa hyväksytty suorittamaan siinä valtiossa sijaitsevien oikeushenkilöiden tilintarkastusta tai kestävyysraportointivarmennusta; ja
b) jota ei ole rekisteröity ETA-valtiossa tilintarkastusyhteisöksi tai kestävyystarkastusyhteisöksi.
 
Edellä 1 momentin Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 24 Muutosehdotus päättyy kohdassa tarkoitettuna päävastuullisena kestävyystarkastajana pidetään myös sitä, jonka kestävyystarkastusyhteisö on nimennyt hoitamaan toimeksiantoa kestävyysraportointivarmentamisesta: 
1) konsernissa; tai  
2) sellaisessa tytäryrityksessä, joka on merkityksellinen oikean kuvan antamiseksi:
a) kestävyysraportointiyrityksen vaikutuksista kestävyysseikkoihin; ja
b) siitä, miten kestävyysseikat vaikuttavat kestävyysraportointiyrityksen kehitykseen, tulokseen ja asemaan.
 
Mitä tässä laissa säädetään kestävyysraportointitarkastajasta, sovelletaan myös kestävyystarkastusyhteisöön. 
2 luku 
Velvollisuus toimituttaa tilintarkastus ja kestävyysraportointivarmentaminen 
1 § 
Tilintarkastajan ja kestävyysraportointitarkastajan yleinen kelpoisuus  
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Mitä edellä tässä pykälässä säädetään, koskee myös kestävyysraportointitarkastajaa. 
2 a § 
Velvollisuus kestävyysraportoinnin varmentamiseen 
Kirjanpitolain 7 luvun 2 §:n 9 kohdassa tarkoitetun kestävyysraportointiyrityksen on valittava kestävyysraportointinsa varmentajaksi kestävyysraportointitarkastaja, jollei muualla laissa toisin säädetä. 
3 a § 
Velvollisuus valita kestävyysraportointitarkastajalle sijainen 
Kestävyysraportointitarkastajalle on valittava sijaiseksi toinen kestävyysraportointitarkastaja. Jos kestävyystarkastusyhteisö valitaan kestävyysvarmentamiseen, sijaista ei tarvitse valita. 
7 a § 
Päävastuullinen kestävyysraportointitarkastaja 
Jos kestävyysraportoinnin varmentajaksi on valittu kestävyystarkastusyhteisö, siihen sekä päävastuulliseen kestävyysraportointitarkastajaan ja tämän sijaiseen sovelletaan, mitä 7 §:ssä säädetään tilintarkastusyhteisöstä ja päävastuullisesta tilintarkastajasta. 
8 § 
Patentti- ja rekisterihallituksen velvollisuus määrätä tilintarkastaja 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Edellä tässä pykälässä tarkoitettuun tehtävään voidaan määrätä vain tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö, joka on suostunut tehtävään. 
8 a § 
Patentti- ja rekisterihallituksen velvollisuus määrätä kestävyysraportointitarkastaja 
Jos kestävyysraportointitarkastajaa ei ole valittu tämän tai muun lain mukaisesti, Patentti- ja rekisterihallituksen on määrättävä kestävyysraportointiyritykselle kelpoisuusehdot täyttävä kestävyysraportointitarkastaja. Määräämiseen sovelletaan, mitä 8 §:ssä säädetään Patentti- ja rekisterihallituksen velvollisuudesta määrätä tilintarkastaja. 
9 a § 
Kestävyysraportointitarkastajan erottaminen ja eroaminen 
Mitä 9 §:ssä säädetään tilintarkastajan erottamisesta ja eroamisesta, sovelletaan kestävyysraportointitarkastajan erottamiseen ja erottamiseen. 
10 § 
Tietojen antaminen seuraavalle tilintarkastajalle ja kestävyysraportointitarkastajalle 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Mitä edellä tässä pykälässä säädetään, koskee myös kestävyysraportointitarkastajaa. 
Jos kestävyysraportointiyrityksen lakisääteinen tilintarkastaja ei toimi samalla kestävyysraportoinnin varmentajana, tilintarkastaja ja kestävyysraportointitarkastaja ovat pyynnöstä velvollisia antamaan toisilleen tietoja toimeksiantonsa aikana.  
11 § 
Tilintarkastajan ja kestävyysraportointitarkastajan valintaa rajoittavien sopimusehtojen kielto  
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös kestävyysraportointitarkastajaa. 
3 luku 
Tilintarkastuksen ja kestävyysraportointivarmentamisen sisältö 
1 a § 
Kestävyysraportointivarmennuksen kohde 
Tässä laissa tarkoitetun kestävyysraportointivarmennuksen kohteena ovat ne toimintakertomukseen sisältyvät tiedot, jotka kestävyysraportointiyritys on esittänyt kestävyysraporttinaan. 
2 a § 
Konsernikestävyysraportoinnin varmentaminen 
Konsernikestävyystarkastaja vastaa 5 a §:ssä tarkoitetusta varmennuskertomuksesta konsernin kestävyysraportoinnin osalta. 
Konsernikestävyystarkastaja arvioi konsernin kestävyysraportointivarmentamista varten suoritetun työn ja dokumentoi työn luonteen, ajoituksen ja laajuuden myös silloin, kun työn suorittaja on 
1) ETA:n ulkopuolinen tarkastaja;  
2) ETA:n ulkopuolinen tarkastusyhteisö; tai 
3) oikeushenkilö, joka on jossakin ETA-valtiossa akkreditoitu tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi annetun  Muutosehdotus päättyyEuroopan parlamentin ja neuvoston Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi antaman  Poistoehdotus päättyyasetuksen (EY) N:o 765/2008 mukaisesti tarjoamaan tilinpäätösdirektiivin 34 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan a a alakohdassa tarkoitettua palvelua kestävyysraportointivarmentamisessa. 
Edellä 2 momentissa tarkoitetussa arvioinnissa konsernikestävyystarkastajan tulee käydä läpi: 
1) laaditun varmennusdokumentaation merkitykselliset osat, jos läpikäynti on tarpeen arvioinnin tekemiseksi asianomaisessa konsernissa; ja 
2) suoritettu työ konsernin kestävyysraportointivarmentamiseksi. 
Edellä 3 momentin 2 kohdassa tarkoitettu läpikäynti on dokumentoitava. 
Konsernikestävyystarkastajan tulee pyytää muiden konserniyritysten kestävyystarkastajilta dokumentaatio, johon voidaan tukeutua konsernin kestävyysraportointivarmentamissa. Jos tällaista dokumentaatiota ei saada tytäryrityksestä, konserninkestävyystarkastajan on: 
1) ilmoitettava siitä Tilintarkastusvalvonnalle ilman aiheetonta viivytystä; ja 
2) ryhdyttävä täydentäviin varmennustoimiin tytäryrityksessä tai muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, joita konsernin kestävyysraportointivarmentaminen edellyttää. 
Jos konsernin kestävyysraportointivarmentaminen tulee laaduntarkastuksen tai tutkinnan kohteeksi, konsernikestävyystarkastajan tulee pyynnöstä asettaa asianomaisen viranomaisen saataville edellä tässä pykälässä tarkoitettu dokumentaatio. Viranomainen voi tehdä virka-apupyynnön ulkomaiselle viranomaiselle konsernin kestävyysraportointivarmentamisen kannalta merkityksellisten työpaperien ja muun täydentävän dokumentaation saamiseksi ETA:n ulkopuoliselta tarkastajalta tai ETA:n ulkopuoliselta tarkastusyhteisöltä. Laaduntarkastukseen sovelletaan tällöin, mitä 4 luvun 5 §:ssä ja 7 luvun 9 §:ssä säädetään. 
Jos 6 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa ei ole sovittu työnjaosta ETA:n ulkopuolisen tarkastajan tai ETA:n ulkopuolisen tarkastusyhteisön kanssa, konsernikestävyystarkastaja vastaa myös näiden kestävyysraportointivarmentamisen kannalta merkityksellisten työpaperien ja muun dokumentaation asettamisesta viranomaisten saataville. Tämän varmistamiseksi konsernikestävyystarkastajan on säilytettävä jäljennökset dokumentaatiosta tai sovittava ETA:n ulkopuolisen tarkastajan tai ETA:n ulkopuolisen tarkastusyhteisön kanssa rajoittamattomasta pääsystä tällaiseen dokumentaatioon taikka ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, joita konsernin kestävyysraportointivarmentaminen edellyttää. Jos oikeudellinen tai muu syy estää varmentamiseen liittyvien työpaperien siirtämisen ETA:n ulkopuolisesta valtiosta konsernikestävyystarkastajalle, tämän säilyttämässä dokumentaatiossa on todennettava:  
1) toimet, joihin on ryhdytty pääsyn saamiseksi; ja 
2) este työpaperien siirtämiselle, jos se perustuu muuhun syyhyn kuin ETA:n ulkopuolisen valtion lakiin. 
3 § 
Kansainväliset tilintarkastusstandardit 
Sen lisäksi, mitä tässä laissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä säädetään, 1 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa tehtävässä on noudatettava tilintarkastusdirektiivin 26 artiklassa tarkoitettuja, unionissa sovellettaviksi hyväksyttyjä tilintarkastusstandardeja (kansainväliset tilintarkastusstandardit). 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
3 a § 
Kestävyysvarmennusstandardit 
Kestävyysraportointivarmentamisessa on noudatettava kestävyysvarmennusstandardeja, jotka komissio on hyväksynyt tilintarkastusdirektiivin 26 artiklan 3 kohdan mukaisesti. 
Ennen 1 momentissa tarkoitettua hyväksymistä kestävyysraportointivarmentamisessa noudatettu muu standardi on nimettävä kestävyysraportoinnin varmennuskertomuksessa. 
4 § 
Tilinpäätösmerkintä 
Kun tilintarkastus on suoritettu, tilintarkastajan on joko tehtävä tilinpäätökseen merkintä, jossa viitataan tilintarkastuskertomukseen, tai muutoin yksilöitävä tilintarkastuskertomuksessaan luotettavalla tavalla tilinpäätös, josta tilintarkastuskertomus on annettu. 
5 § 
Tilintarkastuskertomus 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Tilintarkastuskertomuksessa on annettava lausunto siitä: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
3) onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa; 
4) ovatko tilikauden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot yhdenmukaisia lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
5 a § 
Kestävyysraportoinnin varmennuskertomus 
Kestävyysraportointitarkastajan on annettava kultakin tilikaudelta päivätty ja allekirjoitettu kestävyysraportoinnin varmennuskertomus, jossa: 
1) yksilöidään kertomuksen kohteena oleva kestävyysraportointiyritys ja kestävyysraportti; ja 
2) esitetään kuvaus varmentamisen laajuudesta yksilöiden ne kestävyysvarmennusstandardit, joiden mukaisesti varmentaminen on suoritettu. 
Varmennuskertomuksessa on annettava lausunto siitä, noudatetaanko kestävyysraportissa: 
1) kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja;  
2) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia. 
Edellä 2 momentin 1 kohta käsittää myös prosessin, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten, sekä tietojen merkitsemisen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Sen lisäksi, mitä tässä ja 2 momentissa säädetään, kertomuksen laadinnassa noudatetaan tilintarkastusdirektiivin 26 a artiklan 1 kohdan nojalla annettuja komission säädöksiä.  
Kestävyysraportointitarkastajan on suoritettava toimeksiantonsa siten, että 2 momentin tarkoittama lausunto esitetään ainakin tilinpäätösdirektiivin 34 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan a a alakohdassa tarkoitetulla tavalla rajoitetun varmuuden antavana johtopäätöksenä siitä, ettei ole havaittu mitään seikkaa, jonka perusteella voitaisiin päätellä, että kestävyysraportointi on oleellisesti virheellinen.  
Jos on valittu useita kestävyysraportointitarkastajia, nämä antavat yhteisen kestävyysvarmennuskertomuksen ja lausunnon. Jos valitut ovat erimielisiä, kestävyysvarmennuskertomuksessa on ilmoitettava erimielisyyden syy ja kunkin valitun on esitettävä erillinen lausuntonsa.  
Kestävyystarkastusyhteisön puolesta varmennuskertomuksen allekirjoittaa päävastuullinen kestävyysraportointitarkastaja. Jos varmennuksen toimittamista varten on valittu useita kestävyysraportointitarkastajia tai kestävyystarkastusyhteisöjä, kunkin tarkastajan ja kunkin yhteisön puolesta toimivan tarkastajan on allekirjoitettava varmennuskertomus.  
Jos kestävyysraportointitarkastajana toimii sama henkilö kuin tilintarkastajana, kestävyysvarmennuskertomus saadaan sisällyttää tilintarkastuskertomukseen sen erillisenä osana. Sama koskee tilannetta, jossa tilintarkastusyhteisö suorittaa myös kestävyysraportointivarmentamisen.  
Varmennuskertomukseen, joka annetaan konsernin kestävyysraportoinnista, sovelletaan tässä pykälässä säädettyjä vaatimuksia. 
5 b § 
Tilintarkastuskertomuksen tai kestävyysraportoinnin varmennuskertomuksen puutteellisuudesta ilmoittaminen 
Tilintarkastuslautakunnalla on oikeus julkistaa verkkosivuillaan ilmoitus siitä, että tilintarkastajan antama tilintarkastuskertomus ei täytä siitä annettuja säännöksiä. Ilmoituksessa on mainittava, mistä tilintarkastuskertomuksesta ja tilintarkastajasta on kyse.  
Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös siinä tapauksessa, että kestävyysraportointitarkastajan varmennuskertomus ei täytä siitä annettuja säännöksiä.  
8 § 
Palkkion määräytyminen tilintarkastuksesta ja kestävyysraportointivarmennuksesta 
Tilintarkastuksesta tai kestävyysraportointivarmennuksesta maksettava palkkio ei saa määräytyä: 
1) tilintarkastuksesta tai kestävyysraportointivarmennuksesta annettavan lausunnon sisällön perusteella tai muuten ehdollisesti; tai 
2) tarjottavien oheispalvelujen määrän perusteella. 
Palkkio ei saa muutoinkaan määräytyä tavalla, joka voi vaarantaa riippumattomuuden tilintarkastuksessa tai kestävyysraportoinnin varmennuksessa.  
9 § 
Toimielinten velvollisuus avustaa tilintarkastajaa ja kestävyysraportointitarkastajaa 
Yhtiömiesten tai hallituksen ja toimitusjohtajan taikka vastaavien toimielinten on varattava tilintarkastajalle ja kestävyysraportointitarkastajalle tilaisuus toimittaa tilintarkastus tai kestävyysraportointivarmennus siinä laajuudessa kuin tämä katsoo sen tarpeelliseksi sekä annettava sellaista selvitystä ja apua, jota tilintarkastaja tai kestävyysraportointitarkastaja pyytää. Tytäryrityksen yhtiömiehellä, hallituksella ja toimitusjohtajalla tai vastaavalla toimielimellä on sama velvollisuus emoyrityksen tilintarkastajaa tai kestävyysraportointitarkastajaa kohtaan.  
10 § 
Tilintarkastajan ja kestävyysraportointitarkastajan läsnäolo yhteisön tai säätiön kokouksessa 
Tilintarkastajalla ja kestävyysraportointitarkastajalla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa yhteisön tai säätiön toimielimen kokouksessa, jossa käsitellään hänen tehtäviinsä liittyviä asioita. 
Tilintarkastajan ja kestävyysraportointitarkastajan on oltava kokouksessa läsnä, jos käsiteltävät asiat ovat sellaisia, että hänen läsnäolonsa on tarpeen. 
Tilintarkastajan ja kestävyysraportointitarkastajan on yhtiökokouksen tai vastaavan toimielimen pyynnöstä annettava tarkempia tietoja seikoista, jotka voivat vaikuttaa kokouksessa käsiteltävän asian arviointiin. Tietoja ei kuitenkaan saa antaa, jos niiden antaminen aiheuttaisi yhteisölle olennaista haittaa. 
4 luku 
Tilintarkastajaa ja kestävyysraportointitarkastajaa koskevat muut säännökset 
1 § 
Ammattieettiset periaatteet 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös kestävyysraportointitarkastajaa.  
2 § 
Ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös kestävyysraportointitarkastajaa. 
3 § 
Hyvä tilintarkastustapa ja hyvä tapa kestävyysraportointivarmentamisessa 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Kestävyysraportointivarmentamiseen kuuluvia tehtäviä suoritettaessa on noudatettava hyvää varmennustapaa. 
4 § 
Aineiston säilyttäminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Kestävyysraportointitarkastajan on säilytettävä kestävyysraportointivarmentamista koskevaan toimeksiantoon kuuluvat asiakirjat vähintään kuusi vuotta. 
Edellä tässä pykälässä tarkoitettuihin asiakirjoihin kuuluvat myös asiakkaan tekemät kirjalliset huomautukset tai reklamaatiot tilintarkastuksesta tai kestävyysraportointivarmennuksesta. 
5 § 
Laadunvarmistus 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös kestävyysraportointitarkastajaa. 
8 a § 
Riippumattomuus ja esteellisyys sekä salassapitovelvollisuus kestävyysraportointivarmentamisessa 
Mitä 6 §:ssä säädetään tilintarkastajan riippumattomuudesta, 7 §:ssä tilintarkastajan esteellisyydestä ja 8 §:ssä tilintarkastajan salassapitovelvollisuudesta, sovelletaan myös kestävyysraportointivarmentamista koskevan toimeksiannon suorittamiseen. 
9 § 
Asiakasrekisteri 
Tilintarkastajan on pidettävä asiakasrekisteriä, jonka on sisällettävä kustakin tilintarkastusasiakkaasta vähintään seuraavat tiedot: 
1) nimi, osoite ja toimipaikka; 
2) tilintarkastusyhteisön päävastuullisen tilintarkastajan nimi; 
3) tilintarkastuksesta perityt palkkiot ja muista palveluista perityt palkkiot kullakin asiakaan tilikaudella. 
Kestävyysraportointitarkastajan asiakasrekisterissä on oltava kunkin kestävyysvarmennusasiakkaan osalta ainakin:  
1) 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut tiedot;  
2) tieto päävastuullisen kestävyysraportointitarkastajan nimestä;  
3) erikseen kestävyysraportointivarmennuksesta perityt palkkiot ja muista palveluista perityt palkkiot kultakin asiakkaan tilikaudelta. 
Asiakasrekisterissä olevat asiakastiedot on säilytettävä 10 vuotta asianomaisen tilintarkastustoimeksiannon tai kestävyysraportointivarmennusta koskevan toimeksiannon päättymisestä. 
Jos toimeksianto koskee niin lakisääteistä tilintarkastusta kuin kestävyysraportointivarmennusta, 2 momentissa tarkoitetut tiedot voidaan säilyttää 1 momentin mukaisessa asiakasrekisterissä. 
10 a § 
Kestävyystarkastuskansio 
Kestävyysraportointitarkastajan tulee koota kutakin kestävyysraportointivarmentamista koskevat merkitykselliset tiedot ja asiakirjat kestävyystarkastuskansioon, joka on suljettava viimeistään 60 vuorokauden kuluttua kestävyysvarmennuskertomuksen allekirjoittamisesta.  
Jos tilintarkastaja toimii saman asiakkaan kestävyysraportointitarkastajana, 1 momentissa tarkoitetut tiedot voidaan sisällyttää tilintarkastuskansioon. Mitä edellä tässä momentissa säädetään, koskee myös tilannetta, jossa tilintarkastusyhteisö toimii saman asiakkaan kestävyystarkastusyhteisönä. 
11 a § 
Kestävyysraportointitarkastajan siirtyminen kestävyysraportointiyrityksen palvelukseen 
Mitä 11 §:ssä säädetään tilintarkastajan siirtymisestä tarkastetun yhteisön palvelukseen, koskee myös kestävyysraportointitarkastajan ja muun mainitussa pykälässä tarkoitetun henkilön siirtymistä siihen kestävyysraportointiyritykseen, jonka kestävyysraportti on ollut varmennuksen kohteena. 
12 § 
Tilintarkastajan ja kestävyysraportointitarkastajan toiminnan järjestäminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös kestävyysraportointitarkastajaa. 
13 § 
Epäilyksistä ilmoittaminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös kestävyysraportointitarkastajaa. 
5 luku 
Erityissäännökset yleisen edun kannalta merkittävän yhteisön tilintarkastuksesta ja kestävyysraportointivarmennuksesta 
2 § 
Tilintarkastajan ja kestävyysraportointitarkastajan erottaminen tuomioistuimen päätöksellä 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Mitä edellä tässä pykälässä säädetään, koskee myös kestävyysraportointitarkastajaa. 
4 a § 
Kestävyysraportointivarmennukseen perustuvat rajoitukset oheispalvelujen tarjoamiselle yleisen edun kannalta merkittävässä yhteisössä 
Kestävyysraportointitarkastaja, joka varmentaa kestävyysraportin yleisen edun kannalta merkittävässä yhteisössä, ei saa tarjota tälle yhteisölle suoraan tai välillisesti Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Euroopan unionin  Muutosehdotus päättyytilintarkastusasetuksen 5 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan b, c ja f – k alakohdassa tarkoitettuja palveluja ajanjaksona, joka alkaa kestävyysraportissa tarkoitetun tilikauden alusta ja päättyy, kun varmennuskertomus annetaan.  
Kestävyysraportointitarkastaja, joka varmentaa kestävyysraportin yleisen edun kannalta merkittävässä yhteisössä, ei saa tarjota tälle yhteisölle suoraan tai välillisesti Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Euroopan unionin  Muutosehdotus päättyytilintarkastusasetuksen 5 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan e alakohdassa tarkoitettuja palveluja 1 momentissa tarkoitettuna ajanjaksona ja sitä välittömästi edeltävänä tilikautena. 
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään kestävyysraportointitarkastajasta, koskee myös kestävyystarkastusyhteisöä ja sitä tilintarkastusdirektiivin 25 c artiklan 1 kohdassa tarkoitettua ketjua, johon kestävyysraportointitarkastaja tai kestävyystarkastusyhteisö kuuluu. 
Mitä edellä tässä pykälässä säädetään, koskee myös 1 momentissa tarkoitettujen palvelujen tarjoamista sellaiselle emoyritykselle tai sen määräysvallassa olevalle yritykselle, joka sijaitsee Euroopan talousalueella.  
Jos tarkastusvaliokunta osakeyhtiölain Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi (624/2006)  Muutosehdotus päättyy6 luvun 16 b §:ssä tarkoitetussa osakeyhtiössä, osuuskuntalain Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi (421/2013)  Muutosehdotus päättyy6 luvun 16 b §:ssä tarkoitetussa osuuskunnassa tai muussa yleisen edun kannalta merkittävässä yhteisössä on arvioituaan riippumattomuuteen kohdistuvat uhat ja niitä koskevat varotoimet antanut luvan, kestävyysraportointitarkastaja ja kestävyystarkastusyhteisö johon tämän kuuluu sekä kestävyystarkastusyhteisön kanssa samaan ketjuun kuuluvat muut tilintarkastusyhteisöt saavat tarjota oheispalveluita lukuun ottamatta niitä palveluita, joista säädetään 1 ja Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 2 Muutosehdotus päättyy momentissa, Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Euroopan unionin  Muutosehdotus päättyytilintarkastusasetuksen 5 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa ja 2 kohdassa. Arviointia varten tarkastusvaliokunnalle tulee toimittaa selvitys 4 luvun 6 §:n mukaisesta riippumattomuudesta.  
Jos kestävyysraportointitarkastajan kanssa samaan ketjuun kuuluva jäsen tarjoaa 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja palveluita sellaiselle yritykselle, joka on yleisen edun kannalta merkittävän yhteisön määräysvallassa Euroopan talousalueen ulkopuolella, kestävyysraportointitarkastajan on arvioitava, vaarantavatko nämä palvelut sen riippumattomuuden. Kestävyysraportointitarkastajan on tarvittaessa ryhdyttävä varotoimiin uhkien lieventämiseksi, jotka aiheutuvat tällaisten palvelujen tarjoamisesta Euroopan talousalueen ulkopuolella. Mitä tässä momentissa säädetään kestävyysraportointitarkastajasta, sovelletaan myös kestävyystarkastusyhteisöön.  
4 b § 
Yleisen edun kannalta merkittävän yhteisön yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen vastaisuus 
Jos yleisen edun kannalta merkittävän yhteisön kestävyysraportointitarkastaja epäilee tai hänellä on perusteltu syy epäillä Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Euroopan unionin  Muutosehdotus päättyytilintarkastusasetuksen 7 artiklassa tarkoitettua sääntöjenvastaisuutta, hänen tulee menetellä mainitun artiklan mukaisesti. 
6 luku 
Hyväksyminen ja rekisteröinti 
1 a § 
Kestävyysraportointitarkastajaksi hyväksyminen  
Tilintarkastusvalvonnan on hakemuksesta hyväksyttävä kestävyysraportointitarkastajaksi hakija, joka täyttää 3 a §:ssä säädetyt hyväksymisedellytykset. Hyväksyminen on voimassa toistaiseksi. 
Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella voidaan antaa tarkemmat säännökset hakemusmenettelystä. 
3 a § 
Kestävyysraportointitarkastajan hyväksymisedellytykset 
Kestävyysraportointitarkastajaksi on hyväksyttävä luonnollinen henkilö: 
1) joka täyttää 2 §:n 1 momentin 1–4 kohdassa säädetyt HT-tilintarkastajan kelpoisuusedellytykset;  
2) jonka korkeakouluopinnot käsittävät sekä tiedot kestävyysraportointivarmentamisen kannalta merkityksellisistä aihealueista että opastuksen näiden tietojen soveltamiseen käytännössä; ja  
3) joka on suorittanut hyväksytysti 4 §:n 7 momentissa tarkoitetun kestävyysraportointitarkastajan erikoistumistutkinnon. 
Sen lisäksi mitä 1 momentissa säädetään, hyväksyminen edellyttää 2 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaista käytännön kokemusta kuitenkin siten, että tästä kokemuksesta tulee olla vähintään kahdeksan kuukautta kestävyysraportoinnin tai konsernikestävyysraportoinnin varmentamispalveluita taikka muita kestävyysseikkoja koskevia palveluita. 
4 § 
Tutkinnot ja niihin osallistuminen 
HT-tutkinto ja erikoistumistutkinnot järjestetään vähintään kerran kalenterivuodessa. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Jos henkilölle on myönnetty lupa osallistua sekä HT-tutkintoon että erikoistumistutkintoon, mutta hän ei ole suorittanut hyväksytysti HT-tutkintoa, voi henkilö osallistua erikoistumistutkintoon vain samanaikaisesti HT-tutkinnon kanssa. Jos hän tällöin suorittaa hyväksytysti vain erikoistumistutkinnon, on suoritus voimassa viisi tutkintovuotta seuraavaa kalenterivuotta. Jos henkilö ei erikoistumistutkinnon voimassaoloaikana suorita hyväksytysti HT-tutkintoa, erikoistumistutkinnon suoritus raukeaa. 
Lupa osallistua kestävyysraportointitarkastajan erikoistumistutkintoon on hakemuksesta myönnettävä luonnolliselle henkilölle, joka on suorittanut hyväksytysti HT-tutkinnon tai on saanut luvan osallistua siihen ja joka täyttää 3 a §:ssä tarkoitetun kelpoisuuden. Lupa voidaan myöntää, jos hakijalla on 3 a §:n 2 momentissa tarkoitettua käytännön kokemusta siten, että edellytetystä määrästä puuttuu enintään kaksi kuukautta. Opintojen suorittamista koskevasta vaatimuksesta voidaan poiketa, jos henkilö suorittaa puuttuvia oppiaineita koskevat lisätehtävät. 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella voidaan antaa tarkemmat säännökset hakemusmenettelystä. Poistoehdotus päättyy 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
6 § 
Oikeus käyttää ammattinimikettä 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Ammattinimikettä kestävyysraportointitarkastaja ja siihen viittaavaa lyhennettä KRT saa käyttää vain 1 §:n mukaisesti kestävyysraportointitarkastajaksi hyväksytty luonnollinen henkilö. Kestävyystarkastusyhteisön ammattinimikettä saa käyttää vain kestävyystarkastusyhteisöksi rekisteröity tilintarkastustarkastusyhteisö. 
9 § 
Rekisteröinti 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Rekisteriin tallennetaan asianosaisen hakemuksesta ainakin seuraavat tiedot: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
3) postiosoite, mahdollinen sähköpostiosoite, mahdollinen verkkosivusto ja puhelinnumero sekä tieto tilintarkastusyhteisöstä, jonka palveluksessa luonnollinen henkilö on;
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
4 a) tieto hyväksymisestä kestävyysraportointitarkastajaksi sekä hyväksymisajankohta ja hyväksymisen päättymisajankohta;
4 b) tieto rekisteröimisestä kestävyystarkastusyhteisöksi sekä rekisteröimisajankohta ja rekisteröimisen päättymisajankohta;
4 c) tieto rekisteröinnistä ETA-valtiossa tai Euroopan talousalueen ulkopuolisessa valtiossa, mukaan lukien rekisteröintiviranomaisen nimi ja rekisteröintinumero sekä tieto siitä, koskeeko rekisteröinti lakisääteistä tilintarkastusta, kestävyysraportointivarmennusta vai molempia;
 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Tiedot säilytetään tilintarkastajarekisterissä seuraavasti: 
1) 2 momentin 1, 2, 4, 4 a – 4 c ja 5 kohdassa tarkoitettuja tietoja säilytetään 30 vuotta siitä, kun hyväksyminen on kokonaan lakkautettu 7 §:n nojalla tai peruutettu 10 luvun 2 §:n nojalla lainvoimaisella päätöksellä; 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Mitä 4 momentissa säädetään, sovelletaan myös ETA-valtiossa hyväksyttyyn ja rekisteröityyn kestävyystarkastusyhteisöön, jonka päävastuullinen kestävyystarkastaja täyttää 1 a §:ssä säädetyt hyväksymisedellytykset. Mitä 5 momentissa säädetään, sovelletaan myös muussa kuin ETA-valtiossa hyväksyttyyn ja rekisteröityyn kestävyysraportointitarkastajaan ja kestävyystarkastusyhteisöön, joka antaa kestävyysvarmistuskertomuksen muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröidyn yhteisön kestävyysraportista tai konsernikestävyysraportista. 
9 a § 
ETA:n ulkopuolisten tilintarkastusyhteisöjen ja tilintarkastajien rekisteröintiedellytykset 
ETA:n ulkopuolisen tilintarkastusyhteisön merkitseminen 9 §:ssä tarkoitettuun rekisteriin lakisääteisen tilintarkastuksen osalta edellyttää, että: 
1) tilintarkastusyhteisön hallituksen tai tätä vastaavan toimielimen jäsenten enemmistö täyttää tilintarkastusdirektiivin 4–10 artiklaa vastaavat vaatimukset, lukuun ottamatta 7 artiklan 2 kohdan, 8 artiklan 3 kohdan ja 10 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan vaatimuksia; 
2) tilintarkastusyhteisön puolesta tilintarkastuksen suorittava ETA:n ulkopuolinen tilintarkastaja täyttää 1 kohdassa säädetyt vaatimukset; 
3) tilintarkastuksessa noudatetaan kansainvälisiä tilintarkastusstandardeja ja tilintarkastusdirektiivin 22, 22 b ja 25 artiklassa säädettyjä vaatimuksia tai vastaavia standardeja ja vaatimuksia; 
4) tilintarkastusyhteisö julkistaa verkkosivustollaan vuotuisen avoimuusraportin, joka sisältää Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Euroopan unionin  Muutosehdotus päättyytilintarkastusasetuksen 13 artiklassa tarkoitetut tiedot, tai noudattaa mainittua artiklaa vastaavia vaatimuksia tietojen antamisesta. 
ETA:n ulkopuolisen tilintarkastusyhteisön merkitseminen 9 §:ssä tarkoitettuun rekisteriin kestävyysraportointivarmennuksen osalta edellyttää, että:  
1) tilintarkastusyhteisön hallituksen tai tätä vastaavan toimielimen jäsenten enemmistö täyttää tilintarkastusdirektiivin 4–10 artiklaa vastaavat vaatimukset; 
2) tilintarkastusyhteisön puolesta kestävyysraportointivarmentamisen suorittava ETA:n ulkopuolinen tilintarkastaja täyttää 1 kohdassa tarkoitetut vaatimukset; 
3) kestävyysraportointivarmentamisessa noudatetaan kestävyysvarmennusstandardeja ja tilintarkastusdirektiivin 22, 22 b, 25 ja 25 b artiklassa säädettyjä vaatimuksia tai niitä vastaavia standardeja ja vaatimuksia; 
4) tilintarkastusyhteisö julkistaa verkkosivustollaan vuotuisen avoimuusraportin, joka sisältää Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Euroopan unionin  Muutosehdotus päättyytilintarkastusasetuksen 13 artiklassa tarkoitetut tiedot, tai noudattaa mainittua artiklaa vastaavia vaatimuksia tietojen antamisesta. 
ETA:n ulkopuolisen tilintarkastajan merkitseminen 9 §:ssä tarkoitettuun rekisteriin lakisääteisen tilintarkastuksen osalta edellyttää, että:  
1) hän täyttää tilintarkastusdirektiivin 4–10 artiklaa vastaavat vaatimukset, lukuun ottamatta 7 artiklan 2 kohdan, 8 artiklan 3 kohdan ja 10 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan vaatimuksia; 
2) tilintarkastuksessa noudatetaan kansainvälisiä tilintarkastusstandardeja ja tilintarkastusdirektiivin 22, 22 b ja 25 artiklassa säädettyjä vaatimuksia tai vastaavia standardeja ja vaatimuksia; 
3) tilintarkastaja julkistaa verkkosivustollaan vuotuisen avoimuusraportin, joka sisältää Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Euroopan unionin  Muutosehdotus päättyytilintarkastusasetuksen 13 artiklassa tarkoitetut tiedot, tai noudattaa mainittua artiklaa vastaavia vaatimuksia tietojen antamisesta. 
ETA:n ulkopuolisen tilintarkastajan merkitseminen 9 §:ssä tarkoitettuun rekisteriin kestävyysraportointivarmennuksen osalta edellyttää, että:  
1) hän täyttää tilintarkastusdirektiivin 4–10 artiklaa vastaavat vaatimukset; 
2) kestävyysraportointivarmentamisessa noudatetaan kestävyysvarmennusstandardeja ja tilintarkastusdirektiivin 22, 22 b, 25 ja 25 b artiklassa säädettyjä vaatimuksia tai niitä vastaavia standardeja ja vaatimuksia; 
3) tilintarkastaja julkistaa verkkosivustollaan vuotuisen avoimuusraportin, joka sisältää Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Euroopan unionin  Muutosehdotus päättyytilintarkastusasetuksen 13 artiklassa tarkoitetut tiedot, tai noudattaa mainittua artiklaa vastaavia vaatimuksia tietojen antamisesta. 
Tiedot ETA:n ulkopuolisista tilintarkastusyhteisöistä ja tilintarkastajista on merkittävä rekisteriin siten, että ne erottuvat ETA-valtioissa hyväksyttyjen ja rekisteröityjen tilintarkastusyhteisöjen ja tilintarkastajien tiedoista. 
10 § 
Velvollisuus ilmoittaa hyväksymisedellytysten ja rekisteritietojen muutoksista 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Mitä edellä tässä pykälässä säädetään, sovelletaan myös kestävyysraportointitarkastajaan.  
7 luku 
Ohjaus, kehittäminen ja valvonta 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 10  Muutosehdotus päättyy§ 
Luvun säännösten soveltaminen kestävyysraportointitarkastajaan 
Mitä tässä luvussa säädetään tilintarkastajasta, sovelletaan myös kestävyysraportointitarkastajaan. 
8 luku 
Valvontavaltuudet 
8 § 
Ulkopuolisen asiantuntijan käyttäminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Asiantuntijalla on oltava kulloisenkin tehtävän laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus. Jos asiantuntija toimii ulkopuolisena laaduntarkastajana, hänellä on oltava hyvä perehtyneisyys tilintarkastukseen ja laaduntarkastukseen pätevöittävä erityiskoulutus. Jos kyse on kestävyysraportointivarmennuksen laaduntarkastuksesta, asiantuntijan tulee olla hyvin perehtynyt myös kestävyysseikkoihin. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
9 § 
Luvun säännösten soveltaminen kestävyysraportointitarkastajaan 
Mitä edellä tässä luvussa säädetään valvontavaltuuksista, sovelletaan myös kestävyysraportointitarkastajaan. 
9 luku 
Tietojen luovuttaminen ja viranomaisyhteistyö 
4 § 
Luvun säännösten soveltaminen kestävyysraportointitarkastajaan 
Mitä tässä luvussa säädetään tilintarkastajasta, sovelletaan myös kestävyysraportointitarkastajaan. 
10 luku 
Seuraamukset 
1 § 
Huomautus ja varoitus 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Mitä edellä tässä pykälässä säädetään tilintarkastajasta, sovelletaan myös kestävyysraportointitarkastajaan. 
2 § 
Hyväksymisen peruuttaminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan kestävyysraportointitarkastajaan, joka ei täytä hyväksymisen edellytyksiä tai on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta menetellyt olennaisesti tässä laissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä taikka muussa lainsäädännössä olevien kestävyysraportointivarmentamista koskevien säännösten vastaisesti. Jos 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu peruste liittyy tilintarkastajan toimintaan KHT- tai JHT-tilintarkastajaa taikka kestävyysraportointitarkastajaa edellyttävässä tehtävässä ja luonnollisella henkilöllä on edelleen edellytykset toimia tilintarkastajana, tilintarkastuslautakunnan tulee peruuttaa ainoastaan kyseisen erikoispätevyyden hyväksyminen. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Mitä 3–6 momentissa säädetään, sovelletaan myös kestävyysraportointitarkastajaan. 
3 a § 
Määräaikainen kielto toimia kestävyysraportointitarkastajana 
Jos tilintarkastuslautakunta katsoo, että varoitus on liian lievä ja hyväksymisen peruuttaminen on liian ankara seuraamus, tilintarkastuslautakunta voi kieltää kestävyysraportointitarkastajaa tai päävastuullista kestävyysraportointitarkastajaa allekirjoittamasta kestävyysvarmennuskertomuksia ja osallistumasta kestävyysraportoinnin varmentamista koskeviin toimeksiantoihin enintään kolmen vuoden määräajaksi. 
4 § 
Määräaikainen kielto toimia tilintarkastusyhteisön hallintoelimissä 
Tilintarkastuslautakunta voi kieltää tilintarkastajalta, kestävyysraportointitarkastajalta tai tilintarkastusyhteisön muulta osakkaalta tai jäseneltä osallistumisen tilintarkastusyhteisön yhteisöoikeudelliseen hallintoelimeen enintään kolmen vuoden määräajaksi, jos hän on osallistunut kyseisen hallintoelimen jäsenenä erityisen moitittavalla tavalla sellaisen päätöksen tekoon, joka on Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Euroopan unionin Muutosehdotus päättyy tilintarkastusasetuksen tai tämän lain taikka niiden nojalla annettujen säännösten vastainen. 
5 § 
Seuraamusmaksu ja sen määrääminen 
Tilintarkastuslautakunta voi määrätä seuraamusmaksun, jos tilintarkastaja tai kestävyysraportointitarkastaja rikkoo 4 luvun 11 tai 11 a §:ssä tarkoitettuja määräaikoja. 
Seuraamusmaksu 4 luvun 11 tai 11a §:ssä tarkoitetun määräajan rikkomisesta on enintään 50 000 euroa. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
7 § 
Seuraamuksista päätettäessä huomioon otettavat seikat 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Mitä edellä tässä pykälässä säädetään tilintarkastajasta, sovelletaan myös kestävyysraportointitarkastajaan. 
9 a § 
Korvausvelvollisuus kestävyysraportointivarmentamisessa aiheutetusta vahingosta 
Kestävyysraportointitarkastaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on 1 luvun 1 §:n 7 momentissa tarkoitettua tehtävää suorittaessaan aiheuttanut tahallisesti tai huolimattomuudesta yhteisölle. Sama koskee vahinkoa, joka on tässä tai muussa laissa kestävyysraportointivarmentamisesta annettua säännöstä rikkomalla aiheutettu yhteisön osakkaalle, yhtiömiehelle tai jäsenelle taikka muulle henkilölle. Kestävyysraportointitarkastaja vastaa myös vahingosta, jonka hänen apulaisensa tahallisesti tai huolimattomuudesta on aiheuttanut. 
Jos kestävyysraportoinnin varmentajana on kestävyystarkastusyhteisö, vahingosta vastaavat kestävyystarkastusyhteisö sekä se, jolla on päävastuu kestävyysraportoinnin varmennuksen toimittamisesta. 
Vahingonkorvauksen sovittelusta sekä korvausvastuun jakaantumisesta kahden tai useamman korvausvelvollisen kesken säädetään vahingonkorvauslaissa. 
10 § 
Rangaistussäännökset 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Joka tahallaan 6 luvun 6 §:n vastaisesti käyttää tilintarkastajan tai kestävyysraportointitarkastajan nimikettä tai muuta nimitystä, jonka perusteella voidaan virheellisesti olettaa hänen olevan tilintarkastaja tai kestävyysraportointitarkastaja, on tuomittava tilintarkastajan ammattinimikkeen luvattomasta käyttämisestä tai kestävyystarkastajan ammattinimikkeen luvattomasta käyttämisestä sakkoon. 
— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — Rangaistus 4 luvun 8 §:ssä säädetyn tilintarkastajan salassapitovelvollisuuden ja mainitun luvun 8 a §:ssä säädetyn kestävyysraportointivarmentamista koskevan salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 30 luvun 5 tai 6 §:n mukaan taikka jollei siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta. 
11 luku 
Erinäiset säännökset 
1 § 
Muutoksenhaku 
Tilintarkastusvalvonnan päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissaValiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi  (434/2003) Poistoehdotus päättyy. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. Muutoin muutoksenhaussa hallintotuomioistuimeen sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) säädetään. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Tilintarkastuslautakunnan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. Muutoin muutoksenhaussa hallintotuomioistuimeen sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Tilintarkastuslautakunnalla on oikeus hakea valittamalla muutosta hallinto-oikeuden päätökseen, jolla hallinto-oikeus on muuttanut tai kumonnut päätöksen, joka koskee: 
1) 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettua huomautusta tai varoitusta; 
2) 10 luvun 2 §:ssä tarkoitettu hyväksymisen peruuttamista; 
3) 10 luvun 3 §:ssä tarkoitettua määräaikaista kieltoa toimia tilintarkastajana; 
4) 10 luvun 3 a §:ssä tarkoitettua määräaikaista kieltoa toimia kestävyysraportointitarkastajana; 
5) 10 luvun 4 §:ssä tarkoitettua määräaikaista kieltoa toimia tilintarkastusyhteisön hallintoelimissä; 
6) 10 luvun 5 §:ssä tarkoitettua seuraamusmaksua. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Siihen, joka on hyväksytty tilintarkastajaksi ennen 1 päivää tammikuuta 2024 tai, jonka hyväksymismenettely on vireillä ennen 1 päivää tammikuuta 2024 ja joka hyväksytään tilintarkastajaksi ennen 1 päivää tammikuuta 2026, ei sovelleta tämän lain 6 luvun 3 a §:n 1 momentin 2 ja 3 kohtaa eikä 2 momenttia. 
Ennen 1 päivää tammikuuta 2026 tilintarkastajaksi hyväksytty saa kelpoisuuden ja rekisteröidään hakemuksesta kestävyysraportointitarkastajaksi, jos hän osoittaa, että hänellä on edellytykset toimia kestävyysraportoinnin tarkastajana hankkimalla riittävät tiedot kestävyysraportoinnista ja kestävyysraportointivarmentamisesta. Riittävät tiedot voi hankkia osallistumalla tilintarkastajien ammattijärjestön tai muun tahon ammatilliseen koulutukseen, joka käsittää vähintään 30 tunnin opiskelua kestävyysraportointia ja sen varmennusta koskevista aiheista. Tässä momentissa tarkoitettu hakemus on tehtävä ennen 1 päivää tammikuuta 2028. 
 Lakiehdotus päättyy 

3. Laki tilintarkastajan vuosimaksusta ja laadunvalvonnan maksuista annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
kumotaan tilintarkastajan vuosimaksusta ja laadunvalvonnan maksuista annetun lain (1512/2015) 10 §:n 3 momentti,  
muutetaan 1 §, 2 §:n otsikko, 3 §:n 2 momentti ja 10 §:n 2 momentti sekä 
lisätään 2 §:ään uusi 5 momentti ja 5 §:ään uusi 5 momentti seuraavasti: 
1 § 
Tarkoitus ja soveltamisala 
Tässä laissa säädetään valtiolle suoritettavista maksuista, jotka peritään:  
1) vuosimaksuna tilintarkastajalta, JHTT-tilintarkastajalta ja kestävyysraportointitarkastajalta sekä tilintarkastusyhteisöltä ja JHTT-yhteisöltä; 
2) laadunvalvonnan perusmaksuna tilintarkastajalta, JHTT-tilintarkastajalta sekä tilintarkastusyhteisöltä ja JHTT-yhteisöltä; ja 
3) laadunvarmistuksen valvontamaksuna tilintarkastajalta, JHTT-tilintarkastajalta ja kestävyysraportointitarkastajalta sekä tilintarkastusyhteisöltä ja JHTT-yhteisöltä. 
Muista kuin 1 momentissa tarkoitetuista tilintarkastajamaksuista säädetään tilintarkastuslain (1141/2015) 11 luvun 2 §:n 1 momentissa.  
Tässä laissa sovelletaan tilintarkastuslain 1 luvun 2 §:n mukaisia tilintarkastajan, HT-tilintarkastajan, KHT-tilintarkastajan, JHT-tilintarkastajan, kestävyysraportointitarkastajan, tilintarkastusyhteisön ja kestävyystarkastusyhteisön sekä konsernin määritelmiä.  
Tässä laissa tarkoitetaan JHTT-tilintarkastajalla tai JHTT-yhteisöllä tilintarkastuslain 6 luvun 9 §:ssä tarkoitettuun tilintarkastajarekisteriin merkittyä JHTT-tilintarkastajaa tai JHTT-yhteisöä.  
2 § 
Tilintarkastajan ja kestävyysraportointitarkastajan vuosimaksu 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Kestävyysraportointitarkastajalta peritään perusvuosimaksun lisäksi lisävuosimaksua 240 euroa.  
3 § 
Tilintarkastusyhteisön ja JHTT-yhteisön vuosimaksu 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Tilintarkastusyhteisöltä ja JHTT-yhteisöltä peritään perusvuosimaksua 1 150 euroa, minkä lisäksi peritään lisävuosimaksua niiden yhteisössä tilikauden aikana toimivien luonnollisten henkilöiden, jotka ovat tilintarkastajia, keskimääräisen lukumäärän perusteella 260 euroa kutakin henkilöä kohden kaksi henkilöä ylittävältä määrältä. Sellaisesta tilintarkastajasta, jolla on kestävyysraportointitarkastajan erityispätevyys, peritään edellä tässä momentissa tarkoitettuna lisävuosimaksuna 520 euroa.  
5 § 
Laadunvarmistuksen valvontamaksu 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Mitä edellä 1 momentissa säädetään, koskee myös kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitetun kestävyysraportoinnin varmennusta, kestävyysraportointitarkastajaa ja kestävyystarkastusyhteisöä. Laadunvarmistuksen valvontamaksua peritään 1 momentissa säädetyn lisäksi, jos kestävyysraportointitarkastaja tai kestävyystarkastusyhteisö on toiminut kestävyysraportoinnin varmentajana muussa kuin 1 momentissa tarkoitetussa yhteisössä tai säätiössä. Valvontamaksu on 0,1 prosenttia kestävyysraportointitarkastajan tai kestävyystarkastusyhteisön viimeksi kuluneen tilikauden kestävyysraportoinnin varmennuspalkkioista lisättynä 2,9 prosentilla siitä kestävyysraportointitarkastajan tai kestävyystarkastusyhteisön viimeksi kuluneen tilikauden kestävyysraportoinnin varmennuspalkkiosta, joka johtuu 1 momentissa mainittujen yhteisöjen tai säätiöiden kestävyysraportoinnin varmennuksesta. Jos kestävyysraportoinnin varmennuksen kohteena oleva yhteisö tai säätiö on konsernin emoyritys, kestävyysraportoinnin varmennuspalkkio käsittää myös emoyrityksen konsernikestävyysraportin varmennuksesta johtuvan palkkion. Muutosehdotus päättyy 
10 § 
Muutoksenhaku 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Patentti- ja rekisterihallituksen oikaisuvaatimuksen johdosta tekemään päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. Muutoin muutoksenhaussa hallintotuomioistuimeen sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) säädetään. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 

4. Laki osakeyhtiölain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan osakeyhtiölain (624/2006) 6 luvun 16 a §:n 1 – 3 momentti sekä 16 b ja 16 c §, 
sellaisina kuin ne ovat, 6 luvun 16 a §:n 1 ja 2 momentti laissa 512/2019 sekä 3 momentti laissa 1378/2016 sekä 16 b ja 16 c § laissa 623/2016, sekä 
lisätään 6 lukuun uusi 16 d–16 f § ja 7 lukuun uusi 6 a § seuraavasti: 
6 luku 
Osakeyhtiön johto ja edustaminen 
16 a § 
Hallituksen tehtävät pörssiyhtiössä ja muussa yleisen edun kannalta merkittävässä yhtiössä 
Jos yhtiö on kirjanpitolain 1 luvun 9 §:ssä tarkoitettu Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi pörssiyhtiö tai muu Poistoehdotus päättyy yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö, sen hallituksen tehtävänä on sekä taloudellisen raportoinnin ja tarkastuksen että kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitetun kestävyysseikkoja koskevan raportoinnin (kestävyysraportointi) ja sen tilintarkastuslaissa tarkoitetun varmentamisen (kestävyysraportointivarmentaminen), osalta erityisesti seurata ja arvioida: 
1) yhtiön raportointijärjestelmää; 
2) yhtiön sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta; 
3) miten yhtiön ja sen lähipiiriin kuuluvan kesken tehtävät sopimukset ja muut oikeustoimet täyttävät 5 luvun 14 a §:n ja 6 luvun 4 a §:n esteellisyyssäännösten soveltamatta jättämisen vaatimukset yhtiön tavanomaiseen toimintaan kuulumisesta ja markkinaehdoista; 
4) tilintarkastajan riippumattomuutta ja erityisesti tämän harjoittamaa muiden kuin tilintarkastusta ja kestävyysraportointivarmentamista koskevien palvelujen tarjoamista. 
Edellä 1 momentissa mainittujen tehtävien lisäksi hallituksen on seurattava yhtiön tilintarkastusta ja valmisteltava yhtiön tilintarkastajan valinta sekä tarvittaessa seurattava kestävyysraportointivarmentamista ja valmisteltava tilintarkastuslain 2 luvun 2 a §:ssä tarkoitetun kestävyysraportointitarkastajan valinta. Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettujen toimien sisäiseen valvontaan ei saa ottaa osaa hallituksen jäsen, joka on lähipiirisuhteessa valvonnan kohteena olevaan toimeen.  
Mitä 1 momentin 4 kohdassa ja 2 momentissa säädetään, ei koske: 
1) yhtiötä, jonka emoyhteisössä hoidetaan kyseiset tehtävät; 
2) siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/65/EY 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua yhteissijoitusyritystä tai vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivin 2003/41/EY ja 2009/65/EY sekä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua vaihtoehtoista sijoitusrahastoa; 
3) yhteisöä, jonka ainoa tarkoitus on laskea liikkeelle arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamisen yhteydessä julkaistavasta esitteestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1129 täydentämisestä esitteen muodon, sisällön, tarkastuksen ja hyväksymisen osalta sekä komission asetuksen (EY) N:o 809/2004 kumoamisesta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/980 1 artiklan a alakohdassa tarkoitettuja omaisuusvakuudellisia arvopapereita. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
16 b § 
Tarkastusvaliokunta ja sen jäsenet yleisen edun kannalta merkittävässä yhtiössä 
Yhtiössä voi olla hallituksen jäsenistä koostuva tarkastusvaliokunta, jonka tehtävänä on 16 a §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen hallituksen tehtävien valmistelu siten kuin 16 c–16 e §:ssä säädetään. Jos tarkastusvaliokuntaa ei ole, tehtävien valmistelu kuuluu koko hallitukselle. Tarkastusvaliokunnan tehtävät voi hoitaa hallituksen toinen valiokunta, jonka kokoonpano täyttää 2 momentissa säädetyt vaatimukset. 
Tarkastusvaliokunnan jäsen ei saa osallistua yhtiön tai sen konsernitilinpäätökseen yhdisteltävän yhteisön tai säätiön päivittäiseen johtamiseen. Vähintään yhdellä tarkastusvaliokunnan jäsenellä on oltava laskentatoimen tai tilintarkastuksen asiantuntemusta. Tarkastusvaliokunnalla on kokonaisuutena oltava yhtiön toimialan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus.  
16 c § 
Tarkastusvaliokunnan tehtävät tilintarkastuksen ja kestävyysraportointivarmentamisen osalta 
Edellä 16 a §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun tilintarkastuksen ja kestävyysraportointivarmentamisen osalta tarkastusvaliokunta esittää hallitukselle: 
1) tulokset tilintarkastuksesta ja kestävyysraportointivarmentamisesta; 
2) käsityksensä siitä, millä tavoin tilintarkastus ja kestävyysraportointivarmentaminen on lisännyt raportoinnin luotettavuutta;  
3) käsityksensä valiokunnan roolista tilintarkastusta ja kestävyysraportointivarmentamista koskevan menettelyn aikana. 
16 d § 
Tarkastusvaliokunnan tehtävät raportointimenettelyn aikana 
Edellä 16 a §:n 1 momentissa tarkoitetun taloudellisen raportoinnin ja kestävyysraportoinnin osalta tarkastusvaliokunta seuraa: 
1) menettelyjä taloudellisessa raportoinnissa ja kestävyysraportoinnissa;  
2) menettelyjä kirjanpitolain 7 luvun 22–25 §:ssä tarkoitetussa digitaalisessa raportoimisessa ja mainitun luvun 2 §:n Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 1 momentin  Poistoehdotus päättyy8 kohdassa tarkoitettujen kestävyysraportointistandardien mukaisesti raportoitavien tietojen tunnistamisessa; 
3) sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä riskienhallinnan tehokkuutta 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa menettelyissä;  
4) tilintarkastuksen ja kestävyysraportointivarmentamisen toteuttamista. 
16 e § 
Tarkastusvaliokunnan tehtävät tilintarkastajan valinnassa ja riippumattomuuden seurannassa 
Edellä 16 a §:n 2 momentissa tarkoitetun tilintarkastajan valinnan osalta tarkastusvaliokunta järjestää valintamenettelyn ja antaa hallitukselle suosituksensa tilintarkastajasta yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteistä tilintarkastusta koskevista erityisvaatimuksista ja komission päätöksen 2005/909/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 537/2014 16 artiklan mukaisesti, jollei tätä tehtävää ole määrätty nimitysvaliokunnalle tai muulle valiokunnalle mainitun artiklan 8 kohdan mukaisesti. 
Edellä 16 a §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun tilintarkastajan riippumattomuuden seuraamisen osalta tarkastusvaliokunta arvioi tilintarkastajan riippumattomuutta ja erityisesti sitä, onko muiden kuin tilintarkastuspalvelujen tarjoaminen yhtiölle hyväksyttävää 1 momentissa mainitun asetuksen 5 artiklan mukaisesti. Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Mitä tässä momentissa säädetään, koskee myös kestävyysraportoinnin varmentajaa. Muutosehdotus päättyy 
16 f § 
Poikkeukset kestävyysraportointia koskevista velvollisuuksista 
Mitä 16 a–16 e §:ssä säädetään kestävyysraportointiin ja kestävyysraportointivarmentamiseen liittyvistä tehtävistä, ei sovelleta yhtiöön, joka on kooltaan kirjanpitolain 1 luvun 4 b §:ssä tarkoitettu mikroyritys, ellei se julkista kestävyysraporttia. 
7 luku 
Tilintarkastus ja erityinen tarkastus 
Tilintarkastus 
6 a § 
Erityinen velvollisuus valita kestävyysraportoinnin varmentaja 
Yhtiökokouksen on valittava kestävyysraportoinnille varmentaja, jos Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi yhtiöllä on kirjanpitolain 7 luvussa säädetty velvollisuus laatia kestävyysraportti.  Muutosehdotus päättyy 
Kestävyysraportoinnin varmentajaksi voidaan valita tilintarkastuslaissa tarkoitettu kestävyysraportointitarkastaja tai kestävyystarkastusyhteisö. Edellä 2 §:ssä tarkoitettu tilintarkastaja voidaan valita myös tähän tehtävään, jos hänellä on kestävyysraportointitarkastajan erikoispätevyys. 
Mitä 4 §:ssä säädetään tilintarkastajan toimikaudesta, sovelletaan myös kestävyysraportoinnin tarkastajaan. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Sen estämättä, mitä tämän lain 7 luvun 6 a §:ssä säädetään, sillä tilikaudella, jolta osakeyhtiön on laadittava ensimmäinen kestävyysraporttinsa, kestävyysraportoinnin varmentajana voi toimia osakeyhtiön tilintarkastaja, jos:  
1) tällä on tilintarkastuslain 6 luvun 1 a §:ssä tarkoitettu kestävyysraportointitarkastajan erikoispätevyys; tai  
2) tämä on hankkinut tilintarkastuslain muuttamisesta annetun lain ( / ) Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi voimaantulosäännöksen 3  Muutosehdotus päättyymomentin mukaisesti riittävät tiedot kestävyysraportoinnista ja kestävyysraportointivarmentamisesta. 
Mitä 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös päävastuulliseen tilintarkastajaan, jos tilintarkastusyhteisö on valittu tilintarkastajaksi. 
 Lakiehdotus päättyy 

5. Laki osuuskuntalain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan osuuskuntalain (421/2013) 6 luvun 16 a–16 c §,  
sellaisina kuin ne ovat, 6 luvun 16 a § laissa 1379/2016 sekä 6 luvun 16 b ja 16 c § laissa 624/2016, sekä 
lisätään 6 lukuun uusi 16 d–16 f § ja 7 lukuun uusi 6 a § seuraavasti: 
6 luku 
Osuuskunnan johto ja edustaminen 
16 a § 
Hallituksen tehtävät yleisen edun kannalta merkittävässä osuuskunnassa 
Jos osuuskunta on kirjanpitolain 1 luvun 9 §:ssä tarkoitettu yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö, sen hallituksen tehtävänä on sekä taloudellisen raportoinnin ja tarkastuksen että kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitetun kestävyysseikkoja koskevan raportoinnin (kestävyysraportointi) ja sen tilintarkastuslaissa tarkoitetun varmentamisen (kestävyysraportointivarmentaminen) osalta erityisesti seurata ja arvioida: 
1) osuuskunnan raportointijärjestelmää; 
2) osuuskunnan sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta; 
3) tilintarkastajan riippumattomuutta ja erityisesti tämän harjoittamaa muiden kuin tilintarkastusta ja kestävyysraportointivarmentamista koskevien palvelujen tarjoamista. 
Edellä 1 momentissa mainittujen tehtävien lisäksi hallituksen on seurattava osuuskunnan tilintarkastusta ja valmisteltava osuuskunnan tilintarkastajan valinta sekä tarvittaessa seurattava kestävyysraportointivarmentamista ja valmisteltava tilintarkastuslain 2 luvun 2 a §:ssä tarkoitetun kestävyysraportointitarkastajan valinta.  
Mitä 1 momentin 3 kohdassa ja 2 momentissa säädetään, ei koske: 
1) osuuskuntaa, jonka emoyhteisössä hoidetaan kyseiset tehtävät; 
2) siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/65/EY 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua yhteissijoitusyritystä tai vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivin 2003/41/EY ja 2009/65/EY sekä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua vaihtoehtoista sijoitusrahastoa; 
3) yhteisöä, jonka ainoa tarkoitus on laskea liikkeelle arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamisen yhteydessä julkaistavasta esitteestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1129 täydentämisestä esitteen muodon, sisällön, tarkastuksen ja hyväksymisen osalta sekä komission asetuksen (EY) N:o 809/2004 kumoamisesta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/980 1 artiklan a alakohdassa tarkoitettuja omaisuusvakuudellisia arvopapereita. 
16 b § 
Tarkastusvaliokunta ja sen jäsenet yleisen edun kannalta merkittävässä osuuskunnassa 
Osuuskunnassa voi olla hallituksen jäsenistä koostuva tarkastusvaliokunta, jonka tehtävänä on 16 a §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen hallituksen tehtävien valmistelu siten kuin 16 c–16 e §:ssä säädetään. Jos tarkastusvaliokuntaa ei ole, tehtävien valmistelu kuuluu koko hallitukselle. Tarkastusvaliokunnan tehtävät voi hoitaa hallituksen toinen valiokunta, jonka kokoonpano täyttää 2 momentin vaatimukset. 
Tarkastusvaliokunnan jäsen ei saa osallistua osuuskunnan tai sen konsernitilinpäätökseen yhdisteltävän yhteisön tai säätiön päivittäiseen johtamiseen. Vähintään yhdellä tarkastusvaliokunnan jäsenellä on oltava laskentatoimen tai tilintarkastuksen asiantuntemusta. Tarkastusvaliokunnalla on kokonaisuutena oltava osuuskunnan toimialan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus.  
16 c § 
Tarkastusvaliokunnan tehtävät tilintarkastuksen ja kestävyysraportointivarmentamisen osalta 
Edellä 16 a §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun tilintarkastuksen ja kestävyysraportointivarmentamisen osalta tarkastusvaliokunta esittää hallitukselle: 
1) tulokset tilintarkastuksesta ja kestävyysraportointivarmentamisesta; 
2) käsityksensä siitä, millä tavoin tilintarkastus ja kestävyysraportointivarmentaminen on lisännyt raportoinnin luotettavuutta;  
3) käsityksensä valiokunnan roolista tilintarkastusta ja kestävyysraportointivarmentamista koskevan menettelyn aikana.  
16 d § 
Tarkastusvaliokunnan tehtävät raportointimenettelyn aikana 
Edellä 16 a §:n 1 momentissa tarkoitetun taloudellisen raportoinnin ja kestävyysraportoinnin osalta tarkastusvaliokunta seuraa: 
1) menettelyjä taloudellisessa raportoinnissa ja kestävyysraportoinnissa;  
2) menettelyjä kirjanpitolain 7 luvun 22 – 25 §:ssä tarkoitetussa digitaalisessa raportoimisessa ja mainitun luvun 2 §:n Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 1 momentin  Poistoehdotus päättyy8 kohdassa tarkoitettujen kestävyysraportointistandardien mukaisesti raportoitavien tietojen tunnistamisessa; 
3) sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä riskienhallinnan tehokkuutta 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa menettelyissä;  
4) tilintarkastuksen ja kestävyysraportointivarmentamisen toteuttamista. 
16 e § 
Tarkastusvaliokunnan tehtävät tilintarkastajan valinnassa ja riippumattomuuden seurannassa 
Edellä 16 a §:n 2 momentissa tarkoitetun tilintarkastajan valinnan osalta tarkastusvaliokunta järjestää valintamenettelyn ja antaa hallitukselle suosituksensa tilintarkastajasta yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteistä tilintarkastusta koskevista erityisvaatimuksista ja komission päätöksen 2005/909/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 537/2014 16 artiklan mukaisesti, jollei tätä tehtävää ole määrätty nimitysvaliokunnalle tai muulle valiokunnalle mainitun artiklan 8 kohdan mukaisesti. 
Edellä 16 a §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun tilintarkastajan riippumattomuuden seuraamisen osalta tarkastusvaliokunta arvioi tilintarkastajan riippumattomuutta ja erityisesti sitä, onko muiden kuin tilintarkastuspalvelujen tarjoaminen osuuskunnalle hyväksyttävää 1 momentissa mainitun asetuksen 5 artiklan mukaisesti. Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Mitä tässä momentissa säädetään, koskee myös kestävyysraportoinnin varmentajaa. Muutosehdotus päättyy 
16 f § 
Poikkeukset kestävyysraportointia koskevista velvollisuuksista 
Mitä 16 a–16 e §:ssä säädetään kestävyysraportointiin ja kestävyysraportointivarmentamiseen liittyvistä tehtävistä, ei sovelleta osuuskuntaan, joka on kooltaan kirjanpitolain 1 luvun 4 b §:ssä tarkoitettu mikroyritys, ellei se julkista kestävyysraporttia. 
7 luku 
Tilintarkastus, toiminnantarkastus, jäsenen tarkastusoikeus ja erityinen tarkastus 
Tilintarkastus 
6 a § 
Erityinen velvollisuus valita kestävyysraportoinnin varmentaja 
Yhtiökokouksen on valittava kestävyysraportoinnille varmentaja, jos Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi osuuskunnalla on kirjanpitolain 7 luvussa säädetty velvollisuus laatia kestävyysraportti.  Muutosehdotus päättyy 
Kestävyysraportoinnin varmentajaksi voidaan valita tilintarkastuslaissa tarkoitettu kestävyysraportointitarkastaja tai kestävyystarkastusyhteisö. Edellä 2 §:ssä tarkoitettu tilintarkastaja voidaan valita myös tähän tehtävään, jos hänellä on kestävyysraportointitarkastajan erikoispätevyys. 
Mitä 4 §:ssä säädetään tilintarkastajan toimikaudesta, sovelletaan myös kestävyysraportoinnin varmentajaan. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Sen estämättä, mitä tämän lain 7 luvun 6 a §:ssä säädetään, sillä tilikaudella, jolta osuuskunnan on laadittava ensimmäinen kestävyysraporttinsa, kestävyysraportoinnin varmentajana voi toimia osuuskunnan tilintarkastaja, jos:  
1) tällä on tilintarkastuslain 6 luvun 1 a §:ssä tarkoitettu kestävyysraportointitarkastajan erikoispätevyys; tai  
2) tämä on hankkinut tilintarkastuslain muuttamisesta annetun lain ( / ) Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi voimaantulosäännöksen 3  Muutosehdotus päättyymomentin mukaisesti riittävät tiedot kestävyysraportoinnista ja kestävyysraportointivarmentamisesta. 
Mitä 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös päävastuulliseen tilintarkastajaan, jos tilintarkastusyhteisö on valittu tilintarkastajaksi 
 Lakiehdotus päättyy 

6. Laki luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan luottolaitostoiminnasta annetun lain (610/2014) 9 luvun 5 §:n 3–5 momentti, 12 luvun 1 §:n 2 momentti, 13 §:n otsikko ja pykälän 1 momentti,  
sellaisValiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi i Muutosehdotus päättyyna kuin niistä ovat Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 9 luvun 5 §:n 5 momentti laissa 637/2016,  Muutosehdotus päättyy12 luvun 1 §:n 2 momentti laissa 1624/2015 ja 13 §:n 1 momentti laissa 866/2018, sekä 
lisätään 9 luvun 5 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laValiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi e Muutosehdotus päättyyissa 637/2016 Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi ja 1233/2018 Muutosehdotus päättyy, uusi 6 momentti ja lukuun uusi 5 a–5 d §, 12 luvun 5 §:äänValiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi , sellaisena kuin se on laissa 1073/2017,  Muutosehdotus päättyyuusi 2 momentti ja 13 §:ään, sellaisena kuin se on Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi laeissa 637/2016 ja Muutosehdotus päättyy 866/2018, uusi 5 momentti seuraavasti: 
9 luku 
Riskien hallinta 
5 § 
Tarkastusvaliokunta 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Tarkastusvaliokunnan on avustettava hallitusta taloudellisen raportoinnin ja tilintarkastuksen sekä kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitetun kestävyysseikkoja koskevan raportoinnin (kestävyysraportointi) ja sen tilintarkastuslaissa tarkoitetun varmentamisen (kestävyysraportointivarmentaminen) osalta ainakin seuraavien asioiden seuraamisessa, valvomisessa ja valmistelussa: 
1) luottolaitoksen raportointijärjestelmä; 
2) sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä riskinhallintajärjestelmien tehokkuus; 
3) tilintarkastus; 
4) tilintarkastajan Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi ja tilintarkastuslain 2 luvun 2 a §:ssä tarkoitetun kestävyysraportointitarkastajan  Muutosehdotus päättyyriippumattomuus ja erityisesti tämän harjoittamaa muiden kuin tilintarkastusta ja kestävyysraportointivarmentamista koskevien palvelujen tarjoaminen; 
5) tilintarkastajan ja Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi tilintarkastuslain 2 luvun 2 a §:ssä tarkoitetun  Poistoehdotus päättyykestävyysraportointitarkastajan valinnan valmistelu. 
Tarkastusvaliokunnan on myös: 
1) annettava suosituksia tai ehdotuksia luottolaitoksen raportointijärjestelmän luotettavuuden varmistamiseksi; 
2) otettava huomioon toimivaltaisen viranomaisen yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteistä tilintarkastusta koskevista erityisvaatimuksista ja komission päätöksen 2005/909/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 537/2014 26 artiklan 6 kohdan mukaisesti tekemät havainnot ja päätelmät. 
Jos tarkastusvaliokuntaa ei ole tai sille ei anneta hoidettavaksi tässä pykälässä mainittuja tehtäviä, niistä vastaa hallitus taikka hallintoneuvosto siinä laajuudessa kuin nämä tehtävät yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen mukaan kuuluvat hallintoneuvostolle. 
Luottolaitoksen tarkastusvaliokuntaan ei sovelleta osakeyhtiölain 6 luvun 16 a–16 f §:ää eikä osuuskuntalain 6 luvun 16 a–16 f §:ää. 
5 a § 
Tarkastusvaliokunnan tehtävät tilintarkastuksen ja kestävyysraportointivarmentamisen osalta 
Edellä 5 §:n 3 momentissa tarkoitetun tilintarkastuksen ja kestävyysraportoinnin varmentamisen osalta tarkastusvaliokunta esittää hallitukselle: 
1) tulokset tilintarkastuksesta ja kestävyysraportointivarmentamisesta; 
2) käsityksensä siitä, millä tavoin tilintarkastus ja kestävyysraportointivarmentaminen on lisännyt raportoinnin luotettavuutta; 
3) käsityksensä valiokunnan roolista tilintarkastusta ja kestävyysraportointivarmentamista koskevan menettelyn aikana. 
5 b § 
Tarkastusvaliokunnan tehtävät raportointimenettelyn aikana 
Edellä 5 §:n 3 momentissa tarkoitetun taloudellisen raportoinnin ja kestävyysraportoinnin osalta tarkastusvaliokunta seuraa: 
1) menettelyjä taloudellisessa raportoinnissa ja kestävyysraportoinnissa; 
2) menettelyjä kirjanpitolain 7 luvun 22–25 §:ssä tarkoitetussa digitaalisessa raportoimisessa ja mainitun luvun 2 §:n Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 1 momentin  Poistoehdotus päättyy8 kohdassa tarkoitettujen kestävyysraportointistandardien mukaisesti raportoitavien tietojen tunnistamisessa; 
3) sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä riskienhallinnan tehokkuutta 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa menettelyissä; 
4) tilintarkastuksen ja kestävyysraportointivarmentamisen toteuttamista. 
5 c § 
Tarkastusvaliokunnan tehtävät tilintarkastajan valinnassa ja riippumattomuuden seurannassa 
Edellä 5 §:n 3 momentissa tarkoitetun tilintarkastajan valinnan osalta tarkastusvaliokunta järjestää valintamenettelyn ja antaa hallitukselle suosituksensa tilintarkastajasta yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteistä tilintarkastusta koskevista erityisvaatimuksista ja komission päätöksen 2005/909/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 537/2014 16 artiklan mukaisesti, jollei tätä tehtävää ole määrätty muulle valiokunnalle mainitun artiklan 8 kohdan mukaisesti. 
Edellä 5 §:n 3 momentissa tarkoitetun tilintarkastajan riippumattomuuden seuraamisen osalta tarkastusvaliokunta arvioi tilintarkastajan riippumattomuutta ja erityisesti sitä, onko muiden kuin tilintarkastuspalvelujen tarjoaminen luottolaitokselle hyväksyttävää 1 momentissa mainitun asetuksen 5 artiklan mukaisesti. Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Mitä tässä momentissa säädetään, koskee myös kestävyysraportoinnin varmentajaa. Muutosehdotus päättyy 
5 d § 
Poikkeukset kestävyysraportointia koskevista velvollisuuksista 
Mitä 5 §:ssä ja 5 a–5 c §:ssä säädetään kestävyysraportointiin ja kestävyysraportointivarmentamiseen liittyvistä tehtävistä, ei sovelleta luottolaitokseen, joka ei täytä kirjanpitolain Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 7  Muutosehdotus päättyyluvun 1 §:n 1 momentissa säädettyjä edellytyksiä, ellei se julkista kestävyysraporttia. 
12 luku 
Tilinpäätös, puolivuosikatsaus ja tilintarkastus 
1 § 
Tilinpäätöksen laadintaan sovellettavat säännökset 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Kirjanpitolain 1 luvun 4 §:n 1 momenttia tilikaudesta, 3 luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohtaa rahoituslaskelman laatimisvelvollisuuden rajoittamisesta ja 3 momenttia toimintakertomuksen laatimisvelvollisuuden rajoittamisesta, 1 a §:n 1–4 momenttia toimintakertomuksen sisällöstä ja 6 §:ää tilinpäätöksen laatimisajasta, 3 §:ää pysyvien ja vaihtuvien vastaavien määritelmästä ja 4 §:ää vaihto- ja rahoitusomaisuuden määritelmästä sekä 5 luvun 2 §:ää saamisten, rahoitusvarojen ja velkojen taseeseen merkitsemisestä, 2 a §:ää rahoitusvälineiden merkitsemisestä käypään arvoon sekä käyvän arvon rahastosta, 4 §:ää tulon kirjaamisesta tuotoksi valmistusasteen perusteella ja 6 §:ää vaihto-omaisuuden hankintamenon jaksottamisesta ei sovelleta luottolaitoksen tilinpäätöksen laatimiseen. Siihen ei myöskään sovelleta osakeyhtiölain omaa pääomaa, tilinpäätöstä, toimintakertomusta ja konsernia koskevan 8 luvun 1 §:n 1 momenttia, 3 eikä 4 §:ää, 5 §:n 3 momentin 2 kohtaa eikä 6 §:ää eikä osuuskuntalain omaa pääomaa, tilinpäätöstä, toimintakertomusta ja konsernia koskevan 8 luvun 1 §:n 1 momenttia, 3 eikä 4 §:ää, 5 §:n 3 momentin 3 kohtaa eikä 6 §:ää. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
5 § 
Toimintakertomus 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Toimintakertomuksessa annettavista kestävyystiedoista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa. 
13 § 
Tilintarkastusta, tilintarkastajaa, kestävyysraportoinnin varmentamista ja kestävyysraportointitarkastajaa koskevien säännösten soveltaminen 
Luottolaitoksen tilintarkastukseen, tilintarkastajaan, kestävyysraportin varmentamiseen ja kestävyysraportointitarkastajaan sovelletaan tilintarkastuslakia ja osakeyhtiömuotoisen luottolaitoksen tilintarkastukseen ja tilintarkastajaan lisäksi osakeyhtiölakia ja osuuskuntamuotoisen luottolaitoksen tilintarkastukseen ja tilintarkastajaan osuuskuntalakia, jollei jäljempänä toisin säädetä. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Jos luottolaitoksen tai sen omistusyhteisön kestävyysraportointitarkastajaa ei ole valittu tilintarkastus-, osakeyhtiö-, osuuskunta-Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi  Muutosehdotus päättyy tai muun soveltuvan lain mukaisesti, Finanssivalvonnan on määrättävä kestävyysraportointiyritykselle kelpoisuusehdot täyttävä kestävyysraportointitarkastaja. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 

7. Laki talletuspankkien yhteenliittymästä annetun lain 9 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan talletuspankkien yhteenliittymästä annetun lain (599/2010) 9 §, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 616/2014 ja 1097/2017, seuraavasti: 
9 § 
Tilinpäätös, toimintakertomus, tilintarkastus ja kestävyysraportointi 
Keskusyhteisön tilinpäätöksen, konsernitilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisessa sekä tilintarkastuksessa noudatetaan luottolaitostoiminnasta annetun lain säännöksiä. Jäsenluottolaitokseen ei sovelleta, mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain 12 luvun 12 §:ssä säädetään osavuosikatsauksesta ja vuosikatsauksesta.  
Keskusyhteisön on laadittava keskusyhteisön ja sen jäsenluottolaitosten tilinpäätösten tai konsernitilinpäätösten yhdistelmänä tilinpäätös noudattaen kirjanpitolain 7 a luvun 1 §:ssä tarkoitettuja kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja, jollei jäljempänä tässä momentissa toisin säädetä. Yhdistelty tilinpäätös käsittää myös sellaiset yhteisöt, joissa edellä tarkoitetuilla yhteisöillä yhdessä on kirjanpitolaissa tarkoitettu määräysvalta. Siltä osin kuin kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja ei voida soveltaa yhteenliittymän erityisen rakenteen vuoksi, keskusyhteisön hallituksen on hyväksyttävä vastaavat, yhteenliittymän rakenteeseen soveltuvat tilinpäätösperiaatteet. 
Keskusyhteisön tilintarkastajien on noudattaen soveltuvin osin luottolaitostoiminnasta annetun lain säännöksiä tarkastettava yhdistelty tilinpäätös, joka on esiteltävä ja annettava tiedoksi keskusyhteisön varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle. 
Keskusyhteisön on laadittava 2 momentin mukaisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen kokonaisuudesta toimintakertomus, joka sisältää kestävyysraportin. Toimintakertomuksen ja kestävyysraportin laatimisessa sekä kestävyysraportoinnin varmentamisessa noudatetaan, mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain 12 luvussa säädetään. 
Keskusyhteisön jäsenluottolaitoksen on pidettävä jäljennös tämän pykälän 2 momentissa tarkoitetusta tilinpäätöksestä jokaisen nähtävänä ja annettava siitä jäljennöksiä noudattaen, mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain 12 luvun 11 §:n 2 ja 4 momentissa säädetään. Keskusyhteisöstä ja jäsenluottolaitoksista ja niiden tytäryrityksistä on laadittava yhdistelty puolivuosikatsaus ja vuosikatsaus noudattaen soveltuvin osin, mitä tämän pykälän 2 momentissa ja luottolaitostoiminnasta annetun lain 12 luvun 12 §:ssä säädetään. Keskusyhteisön jäsenluottolaitoksen on annettava jokaiselle sitä pyytävälle jäljennös yhdistellystä puolivuosikatsauksesta niin kuin luottolaitostoiminnasta annetun lain 12 luvun 11 §:ssä säädetään.  
Jäsenluottolaitoksen tulee antaa keskusyhteisölle tilinpäätöstietojen yhdistelyä ja kestävyysraportointia varten tarpeelliset tiedot. Keskusyhteisöllä ja sen tilintarkastajalla on lisäksi oikeus yhdistellyn tilinpäätöksen tarkastamista varten saada jäljennös jäsenluottolaitoksen tilintarkastusta koskevista asiakirjoista sen estämättä, mitä jäsenluottolaitoksen ja sen tilintarkastajan salassapitovelvollisuudesta muualla laissa säädetään. Mitä tässä momentissa säädetään jäsenluottolaitoksesta, sovelletaan vastaavasti muuhun 2 momentissa tarkoitettuun yhteisöön. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 

8. Laki vakuutusyhtiölain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan vakuutusyhtiölain (521/2008) 6 luvun 2 a §:n 1 momentti Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi ja  Muutosehdotus päättyy7 a § sekä 8 luvun 4 §:n 2 momentti,  
sellaisina kuin ne ovat, 6 luvun 2 a §:n 1 momentti laissa 518/2019 ja 7 a § laissa 630/2016 sekä 8 luvun 4 §:n 2 momentti laissa 1665/2015, ja  
lisätään 7 lukuun siitä lailla 893/2008 kumotun 7 §:n tilalle uusi 7 § seuraavasti: 
6 luku 
Vakuutusyhtiön johto, hallintojärjestelmä ja varojen sijoittaminen 
2 a § 
Hallituksen erityiset tehtävät vakuutusyhtiössä ja pörssiyhtiössä 
Sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään hallituksen tehtävistä, vakuutusyhtiön hallituksen tehtävänä on sekä taloudellisen raportoinnin ja tarkastuksen että kestävyysseikkoja koskevan raportoinnin ja varmentamisen osalta erityisesti seurata ja arvioida: 
1) vakuutusyhtiön raportointijärjestelmää; 
2) vakuutusyhtiön sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta; 
3) miten vakuutusyhtiön ja sen lähipiiriin kuuluvan kesken tehtävät sopimukset ja muut oikeustoimet täyttävät 5 luvun 6 a §:n ja 6 luvun 4 a §:n esteellisyyssäännösten soveltamatta jättämisen vaatimukset vakuutusyhtiön tavanomaiseen toimintaan kuulumisesta ja markkinaehdoista; 
4) tilintarkastajan riippumattomuutta ja erityisesti tämän harjoittamaa muiden kuin tilintarkastuspalveluiden tarjoamista ja kestävyysraportoinnin varmentamista koskevien palvelujen tarjoamista. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
7 a § 
Tarkastusvaliokunta 
Vakuutusyhtiö huolehtii tarkastusvaliokunnan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Tarkastusvaliokuntaan, sen tehtäviin ja tarkastusvaliokunnan jäseniin sovelletaan osakeyhtiölain 6 luvun 16 a–16 f §:ää.  
7 luku 
Tilintarkastus ja erityinen tarkastus 
7 § 
Erityinen velvollisuus valita kestävyysraportoinnin varmentaja 
Yhtiökokouksen on valittava kestävyysraportoinnille varmentaja, jos vakuutusyhtiöllä on kirjanpitolain 7 luvussa säädetty velvollisuus laatia kestävyysraportti. 
Kestävyysraportoinnin varmentajaksi voidaan valita tilintarkastuslaissa tarkoitettu kestävyysraportointitarkastaja tai kestävyystarkastusyhteisö. Edellä 2 §:ssä tarkoitettu tilintarkastaja voidaan valita myös tähän tehtävään, jos hänellä on kestävyysraportointitarkastajan erikoispätevyys. 
Mitä 5 §:ssä säädetään tilintarkastajan toimikaudesta, sovelletaan myös kestävyysraportoinnin varmentajaan.  
8 luku 
Oma pääoma, tilinpäätös, toimintakertomus ja konserni 
4 § 
Kirjanpitolain soveltaminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Vakuutusyhtiön tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen ei sovelleta kirjanpitolain 1 luvun 4 §:ää, 3 luvun 2 §:n 4 momenttia, 4 §:n 2 momenttia ja 6 §:ää, 4 luvun 1 §:n 1 momenttia ja 7 §:ää, 5 luvun 2 §:ää, 2 a §:n 6 momenttia, 13, 16 ja 17 §:ää, 7 a luvun 3 §:ää eikä 8 luvun 6 §:ää. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Sen estämättä, mitä tämän lain 7 luvun 7 §:ssä säädetään, sillä tilikaudella, jolta vakuutusyhtiön on laadittava ensimmäinen kestävyysraporttinsa, kestävyysraportoinnin varmentajana voi toimia vakuutusyhtiön tilintarkastaja, jos:  
1) tällä on tilintarkastuslain 6 luvun 1 a §:ssä tarkoitettu kestävyysraportointitarkastajan erikoispätevyys; tai  
2) tämä on hankkinut tilintarkastuslain muuttamisesta annetun lain ( / ) Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi voimaantulosäännöksen 3  Muutosehdotus päättyymomentin mukaisesti riittävät tiedot kestävyysraportoinnista ja kestävyysraportointivarmentamisesta. 
Mitä 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös päävastuulliseen tilintarkastajaan, jos tilintarkastusyhteisö on valittu tilintarkastajaksi. 
 Lakiehdotus päättyy 

9. Laki eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain muuttamisesta  

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain (946/2021) 3 luvun 3 §:n 2 momentin 6 kohta, 6 luvun 1 §:n 2 momentti ja 13 § sekä 
lisätään 5 lukuun uusi 4 a § ja 6 lukuun uusi 13 a § seuraavasti: 
3 luku 
Eläkekassan kassankokous ja edustajisto 
3 § 
Varsinainen kassankokous 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Varsinaisessa kassankokouksessa on: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
6) valittava tilintarkastajat ja tarvittaessa kestävyysraportoinnin varmentaja; 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
5 luku 
Tilintarkastus sekä erityinen tarkastus eläkekassassa 
4 a § 
Erityinen velvollisuus valita kestävyysraportoinnin varmentaja 
Eläkesäätiössä hallituksen ja eläkekassassa kassankokouksen on valittava kestävyysraportoinnille varmentajan, jos eläkelaitoksella on kirjanpitolain 7 luvussa säädetty velvollisuus laatia kestävyysraportti. 
Kestävyysraportoinnin varmentajaksi voidaan valita tilintarkastuslaissa tarkoitettu kestävyysraportointitarkastaja tai kestävyystarkastusyhteisö. Edellä 2 §:ssä tarkoitettu tilintarkastaja voidaan valita myös tähän tehtävään, jos hänellä on kestävyysraportointitarkastajan erikoispätevyys. 
Mitä 4 §:ssä säädetään tilintarkastajan toimikaudesta, sovelletaan myös kestävyysraportoinnin varmentajaan.  
6 luku 
Tilinpäätös ja toimintakertomus 
1 § 
Kirjanpitolain soveltaminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Kirjanpitolain 3 luvun 2 §:n 4 momenttia, 4 §:n 2 momenttia, 9–12 §:ää sekä 13 §:n 3 momenttia, 4 luvun 1 ja 7 §:ää, 5 luvun 2 §:ää ja 2 a §:n 6 momenttia sekä 13, 16 ja 17 §:ää, 7 luvun 22–26 §:ää, 7 a lukua sekä 8 luvun 6 §:ää ei sovelleta eläkelaitoksen tilinpäätöksen eikä toimintakertomuksen laatimiseen. Kirjanpitolain 3 luvun 3 §:n 1 momentin 3 kohtaa ei sovelleta Suomen lainsäädännön mukaisesti määräytyvän työeläkevastuun käsittelyyn. Lisäksi eläkekassan tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen ei sovelleta kirjanpitolain 1 luvun 4 §:n 1 momenttia. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
13 § 
Tietojen toimittaminen Finanssivalvonnalle 
Eläkesäätiön on vuosittain viiden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä tai Finanssivalvonnan määräämänä myöhempänä ajankohtana toimitettava Finanssivalvonnalle tilinpäätös, toimintakertomus, tilintarkastuskertomus sekä vahvistetun kaavan mukainen tilastokertomus toiminnastaan. 
Eläkekassan on vuosittain kuukauden kuluessa siitä kassan kokouksesta, jossa tilinpäätös on vahvistettu, toimitettava Finanssivalvonnalle tilinpäätös, toimintakertomus, tilintarkastuskertomus sekä vahvistetun kaavan mukainen tilastokertomus toiminnastaan. 
Jos eläkelaitoksella on velvollisuus laatia kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettu kestävyysraportti, eläkelaitoksen on toimitettava Finanssivalvonnalle kestävyysraportti toimintakertomuksen yhteydessä sekä kestävyysvarmennuskertomus, jos se ei sisälly tilintarkastuskertomukseen. 
13 a § 
Eläkelaitoksen velvollisuus säilyttää ja julkistaa eräitä asiakirjoja 
Eläkelaitoksen tulee säilyttää kirjanpitolain 2 luvussa säädetyllä tavalla 13 §:ssä tarkoitetuista asiakirjoista kappaleet siten, että niistä on todennettavissa hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan allekirjoitukset sekä tilintarkastuskertomuksen ja kestävyysvarmennuskertomuksen allekirjoitukset. Eläkelaitoksen tulee asettaa verkkosivustolleen maksutta yleisön saataville jäljennökset 13 §:ssä tarkoitetuista asiakirjoista. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Sen estämättä, mitä tämän lain 5 luvun 4 a §:ssä säädetään, sillä tilikaudella, jolta eläkelaitoksen on laadittava ensimmäinen kestävyysraporttinsa, kestävyysraportoinnin varmentajana voi toimia Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi eläkelaitoksen Muutosehdotus päättyy tilintarkastaja, jos:  
1) tällä on tilintarkastuslain 6 luvun 1 a §:ssä tarkoitettu kestävyysraportointitarkastajan erikoispätevyys; tai  
2) tämä on hankkinut tilintarkastuslain muuttamisesta annetun lain ( / ) Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi voimaantulosäännöksen 3  Muutosehdotus päättyymomentin mukaisesti riittävät tiedot kestävyysraportoinnista ja kestävyysraportointivarmentamisesta. 
Mitä 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös päävastuulliseen tilintarkastajaan, jos tilintarkastusyhteisö on valittu tilintarkastajaksi. 
 Lakiehdotus päättyy 

10. Laki merimieseläkelain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan merimieseläkelain (1290/2006) 174 §:n 4 kohta, 196 §:n 3 momentti ja 211 §:n 2 momentti,  
sellaisina kuin ne ovat, 174 §:n 4 kohta laissa 1233/2009, 196 §:n 3 momentti laissa 1667/2015 ja 211 §:n 2 momentti laissa 913/2008, sekä 
lisätään lakiin uusi 193 b ja 211 a § seuraavasti: 
174 § 
Valtuuskunnan varsinainen kokous 
Valtuuskunnan varsinaisessa kokouksessa on: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
4) valittava tilintarkastajat ja mahdolliset varatilintarkastajat sekä kestävyysraportoinnin varmentaja; 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
193 b § 
Erityinen velvollisuus valita kestävyysraportoinnin varmentaja 
Valtuuskunnan kokouksen on valittava kirjanpitolain (1336/1997) 7 luvun mukaiselle kestävyysraportoinnille varmentaja. 
Kestävyysraportoinnin varmentajaksi voidaan valita tilintarkastuslaissa tarkoitettu kestävyysraportointitarkastaja tai kestävyystarkastusyhteisö. Edellä 192 §:ssä tarkoitettu tilintarkastaja voidaan valita myös tähän tehtävään, jos hänellä on kestävyysraportointitarkastajan erikoispätevyys. 
Mitä 193 §:ssä säädetään tilintarkastajan toimikaudesta, sovelletaan myös kestävyysraportoinnin varmentajaan. 
196 § 
Sovellettavat lait 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Eläkekassan tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen ei sovelleta rekisteröintiä koskevaa kirjanpitolain 3 luvun 9 §:ää eikä jäljennösten antamisvelvollisuutta koskevaa 3 luvun 11 §:ää. Eläkekassan tilinpäätöksen laatimiseen ei sovelleta mainitun lain 5 luvun 2 a ja 2 b §:ää ja 7 a lukua. Eläkekassan kestävyysraportointiin ei sovelleta mainitun lain 7 luvun 22–26 §:ää. 
211 § 
Eläkekassan valvonta ja toiminnasta annettavat tiedot 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Eläkekassan tulee vuosittain kahden viikon kuluessa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vahvistamisesta toimittaa Finanssivalvonnalle jäljennös tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta, kestävyysraportista, tilintarkastuskertomuksesta ja kestävyysvarmennuskertomuksesta sekä kertomus toiminnastaan ja tilastaan. Kertomus on toimitettava Finanssivalvonnan vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
211 a § 
Eläkekassan velvollisuus säilyttää ja julkistaa eräitä asiakirjoja 
Eläkekassan tulee säilyttää kirjanpitolain 2 luvussa säädetyllä tavalla 211 §:ssä tarkoitetuista asiakirjoista kappaleet siten, että niistä on todennettavissa hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan allekirjoitukset sekä tilintarkastuskertomuksen ja kestävyysvarmennuskertomuksen allekirjoitukset. Eläkekassan tulee asettaa verkkosivustolleen maksutta yleisön saataville jäljennökset 211 §:ssä tarkoitetuista asiakirjoista. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Sen estämättä, mitä tämän lain 193 b §:ssä säädetään, sillä tilikaudella, jolta eläkekassan on laadittava ensimmäinen kestävyysraporttinsa, kestävyysraportoinnin varmentajana voi toimia eläkekassan tilintarkastaja, jos:  
1) tällä on tilintarkastuslain 6 luvun 1 a §:ssä tarkoitettu kestävyysraportointitarkastajan erikoispätevyys; tai  
2) tämä on hankkinut tilintarkastuslain muuttamisesta annetun lain ( / ) Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi voimaantulosäännöksen 3  Muutosehdotus päättyymomentin mukaisesti riittävät tiedot kestävyysraportoinnista ja kestävyysraportointivarmentamisesta. 
Mitä 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös päävastuulliseen tilintarkastajaan, jos tilintarkastusyhteisö on valittu tilintarkastajaksi. 
 Lakiehdotus päättyy 

11. Laki maatalousyrittäjän eläkelain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 117 §:n 2 momentin 2 kohta, 126 §:n 3 momentti ja 131 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 117 §:n 2 momentin 2 kohta ja 126 §:n 3 momentti laissa 1232/2009, sekä 
lisätään lakiin uusi 128 c ja 131 a § seuraavasti: 
117 § 
Valtuuskunnan tehtävät ja päätöksenteko 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Valtuuskunnan on: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
2) valittava tilintarkastaja ja mahdollinen varatilintarkastaja sekä kestävyysraportoinnin varmentaja; 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
126 § 
Kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Kirjanpitolain 3 luvun 9 §:ää ei sovelleta eläkelaitoksen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen rekisteröintiin eikä 11 §:ää jäljennösten antamisvelvollisuuteen. Kirjanpitolain 7 luvun 22–26 §:ää ei sovelleta eläkelaitoksen kestävyysraportointiin. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
128 c § 
Erityinen velvollisuus valita kestävyysraportoinnin varmentaja 
Valtuuskunnan on valittava kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitetulle kestävyysraportoinnille varmentaja. 
Kestävyysraportoinnin varmentajaksi voidaan valita tilintarkastuslaissa tarkoitettu kestävyysraportointitarkastaja tai kestävyystarkastusyhteisö. Edellä 128 §:ssä tarkoitettu tilintarkastaja voidaan valita myös tähän tehtävään, jos hänellä on kestävyysraportointitarkastajan erikoispätevyys. 
Mitä 128 §:ssä säädetään tilintarkastajan toimikaudesta, sovelletaan myös kestävyysraportoinnin varmentajaan. 
131 § 
Eläkelaitoksen toiminnasta annettavat selvitykset 
Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tulee vuosittain kahden viikon kuluessa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vahvistamisesta toimittaa jäljennös tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta, kestävyysraportista, tilintarkastuskertomuksesta ja kestävyysvarmennuskertomuksesta Finanssivalvonnalle sekä kertomus toiminnastaan ja tilastaan: 
1) tämän lain alaisen muun toimintansa kuin ryhmähenkivakuutuksen osalta Eläketurvakeskukselle; 
2) maatalousyrittäjien luopumisetuuksia koskevien lakien alaisen toimintansa osalta maa- ja metsätalousministeriölle; sekä 
3) koko toimintansa osalta Finanssivalvonnalle sen antamien ohjeiden mukaisesti. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
131 a § 
Eläkelaitoksen velvollisuus säilyttää ja julkistaa eräitä asiakirjoja 
Eläkelaitoksen tulee säilyttää kirjanpitolain 2 luvussa säädetyllä tavalla 131 §:ssä tarkoitetuista asiakirjoista kappaleet siten, että niistä on todennettavissa hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan allekirjoitukset sekä tilintarkastuskertomuksen ja kestävyysvarmennuskertomuksen allekirjoitukset. Eläkelaitoksen tulee asettaa verkkosivustolleen maksutta yleisön saataville jäljennökset 131 §:ssä tarkoitetuista asiakirjoista. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Sen estämättä, mitä tämän lain 128 c §:ssä säädetään, sillä tilikaudella, jolta eläkelaitoksen on laadittava ensimmäinen kestävyysraporttinsa, kestävyysraportoinnin varmentajana voi toimia eläkelaitoksen tilintarkastaja, jos:  
1) tällä on tilintarkastuslain 6 luvun 1 a §:ssä tarkoitettu kestävyysraportointitarkastajan erikoispätevyys; tai  
2) tämä on hankkinut tilintarkastuslain muuttamisesta annetun lain ( / ) Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi voimaantulosäännöksen 3  Muutosehdotus päättyymomentin mukaisesti riittävät tiedot kestävyysraportoinnista ja kestävyysraportointivarmentamisesta. 
Mitä 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös päävastuulliseen tilintarkastajaan, jos tilintarkastusyhteisö on valittu tilintarkastajaksi. 
 Lakiehdotus päättyy 

12. Laki arvopaperimarkkinalain 7 luvun Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 6 ja 8 §:n  Poistoehdotus päättyymuuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
kumotaan arvopaperimarkkinalain (746/2012) 7 luvun Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 7 a § ja  Muutosehdotus päättyy8 §:n 5 momentti, Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi sellaisina kuin ne ovat, 7 luvun 7 a § laissa 1377/2016 ja 8 §:n 5 momentti  Muutosehdotus päättyylaissa 942/2011,  
muutetaan 7 luvun 8 §:n Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 1 ja  Muutosehdotus päättyy4 momentti, sellaisena kuin Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi niistä  Muutosehdotus päättyyon Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 7 luvun 8 §:n 4 momentti Muutosehdotus päättyy laissa 942/2011, ja 
lisätään 7 luvun 6 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1445/2016, uusi 3 momentti seuraavasti: 
7 luku 
Säännöllinen tiedonantovelvollisuus 
6 § 
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sisältö 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Jollei liikkeeseenlaskija ole kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 4 b §:ssä tarkoitettu mikroyritys, sen toimintakertomukseen on sisällytettävä kestävyysraportti yhtenäisenä osiona mainitun lain 7 luvussa säädetyn mukaisesti. 
8 § 
Tilintarkastajan raportti ja sen julkistaminen 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Liikkeeseenlaskijan on julkistettava tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen ohessa tilintarkastuskertomus. Liikkeeseenlaskijan, joka on kirjanpitolain 7 luvun 2 §:n 9 kohdassa tarkoitettu kestävyysraportointiyritys, tulee julkistaa toimintakertomuksen ohessa myös kestävyysraportoinnin varmennuskertomus, jos se on erillinen tilintarkastuskertomuksesta. Muutosehdotus päättyy 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Liikkeeseenlaskijan tilintarkastajan on varmennettava tai tilintarkastettava komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös ja ilmoitettava lausunnossaan, missä laajuudessa varmennus tai tilintarkastus on suoritettu. Tilintarkastajan lausunto on liitettävä kyseiseen tilinpäätökseen. Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Lausuntoon sovelletaan, mitä kirjanpitolain 7 luvun 24 §:ssä säädetään tilintarkastuskertomuksen digitaalisuudesta. Muutosehdotus päättyy 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Tällä lailla kumottua 7 luvun 7 a §:ää sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2024. Muutosehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Mitä 7 luvun 8 §:n 4 momentissa säädetään, sovelletaan tilinpäätöksiin, jotka laaditaan 1 päivänä tammikuuta 2024 ja sen jälkeen alkavilta tilikausilta. Muutosehdotus päättyy 
 Lakiehdotus päättyy 

13. Laki Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan Finanssivalvonnasta annetun lain (878/2008) 3 §:n 2 momentin 4 kohta ja  
lisätään lakiin uusi 37 f § seuraavasti: 
1 luku 
Yleiset säännökset 
3 § 
Tehtävät 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Laissa erikseen säädettyjen tehtäviensä toteuttamiseksi Finanssivalvonta: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
4) valvoo kansainvälisten tilinpäätösstandardien ja Euroopan unionin kestävyysraportointistandardien noudattamista siten kuin jäljempänä säädetään; 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
3 luku 
Valvontavaltuudet 
37 f § 
Euroopan unionin kestävyysraportointistandardien sekä taksonomia-asetuksen vaatimusten valvonta 
Finanssivalvonta valvoo, että sellaiset yritykset, joiden arvopapereita on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla, ja jotka ovat kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaan velvollisia sisällyttämään toimintakertomukseensa kestävyysraportin, noudattavat kestävyysraportointistandardeja sekä kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852, jäljempänä taksonomia-asetus, 8 artiklaa ja mainitun artiklan 4 kohdan nojalla annettuja delegoituja asetuksia. 
Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös sellaisia Finanssivalvonnan valvottavia, jotka ovat kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaan velvollisia sisällyttämään toimintakertomukseensa kestävyysraportin. 
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin yrityksiin ja valvottaviin sovelletaan, mitä 37 §:n 2 – 5 momentissa säädetään IFRS-kirjanpitovelvollisesta. Kestävyysraportointivelvollisen tytäryritykseen sovelletaan, mitä mainitun pykälän 6 momentissa säädetään. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 

14. Laki kaupparekisterilain 25 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan kaupparekisterilain (564/2023) 25 §:n 3 ja 4 momentti seuraavasti: 
25 § 
Tilinpäätöksen myöhästymismaksu 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Julkisen osakeyhtiön ja eurooppayhtiön myöhästymismaksu on 2 momentissa säädettyyn verrattuna kaksinkertainen. Jos myöhästyminen koskee kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettua toimintakertomukseen sisältyvää kestävyysraporttia, myöhästymismaksu on 2 momentissa säädettyyn verrattuna kolminkertainen. 
Jos osakeyhtiö, osuuskunta, eurooppayhtiö tai eurooppaosuuskunta ei ole ilmoittanut tilinpäätöstä tai kestävyysraporttia rekisteröitäväksi kahdeksan kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä kahdelta tai useammalta peräkkäiseltä tilikaudelta, 2 ja 3 momentissa tarkoitettu myöhästymismaksu määrätään kaksinkertaisena. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 21.11.2023 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 
Sakari Puisto ps 
 jäsen 
Lotta Hamari sd 
 jäsen 
Antti Kangas ps 
 jäsen 
Katri Kulmuni kesk 
 jäsen 
Helena Marttila sd 
 jäsen 
Timo Mehtälä kesk 
 jäsen 
Matias Mäkynen sd 
 jäsen 
Pia Sillanpää ps 
 jäsen 
Joakim Strand r 
 jäsen 
Sinuhe Wallinheimo kok 
 jäsen 
Heikki Vestman kok 
 jäsen 
Juha Viitala sd 
 varajäsen 
Pauli Aalto-Setälä kok 
 varajäsen 
Teemu Kinnari kok 
 varajäsen 
Jorma Piisinen ps 
 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos 
Maiju Tuominen