Hallituksen esityksen tavoite.
Valtioneuvosto on todennut yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa 16.3.2020, että maassamme vallitsee COVID-19-viruksen tartuntatilanteen vuoksi poikkeusolot, millä perusteella valtioneuvosto on päättänyt valmiuslain käyttöönotosta sekä useista muista toimenpiteistä. Viruksen leviämistavan huomioon ottaen keskeistä on vähentää ihmisten liikkumista ja fyysistä läheisyyttä toisiinsa. Valtioneuvosto onkin linjannut, että julkiset kokoontumiset rajoitetaan 10 henkilöön ja yli 70-vuotiaat velvoitetaan pysymään erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa. Tämän johdosta aluehallintovirastot ovat antaneet tartuntatautilain nojalla määräyksen, jonka mukaan kielletään kaikki sisä- ja ulkotiloissa järjestettävät yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset, joihin osallistuu yli 10 henkilöä. Näin pyritään rajoittamaan virustartuntojen hallitsemattoman nopeaa leviämistä, jotta terveydenhuoltojärjestelmän kantokyky ei vakavalla tavalla vaarantuisi.
Voimassa olevan sääntelyn mukaan eri yhteisöjen on kuitenkin järjestettävä sääntömääräisiä kokouksia, joissa fyysinen läsnäolo voi olla edellytyksenä eräiden omistajan oikeuksien käytölle. Sääntely kokonaisuutena muodostaa täten ristiriidan velvoitteiden ja kieltojen välillä.
Ehdotetun sääntelyn tarkoituksena on mahdollistaa osakeyhtiöiden, asunto-osakeyhtiöiden, osuuskuntien, yhdistysten ja rahoitus- ja vakuutusalan yhteisöjen kevään ja kesän 2020 kokousten järjestäminen terveydensuojeluvaatimusten mukaisesti ja kokoontumiskiellon huomioon ottaen. Ehdotetulla lainsäädännöllä ei luoda muita helpotuksia tai muutoksia kokousjärjestelyihin.
Talousvaliokunta korostaa, että kysymyksessä on poikkeusoloihin laadittu, määräajaksi voimassaolevaksi tarkoitettu tarkkarajainen sääntely. Ehdotetut kokousmenettelyt merkitsevät joiltakin osin periaatteellista muutosta vähemmistöosakkaiden asemaan. Talousvaliokunta toteaa kuitenkin, että kokonaisuutena arvioiden ehdotetut muutokset eivät merkittävällä tavalla rajoita vähemmistöosakkaidenkaan vaikutusmahdollisuuksia päätöksenteossa nykytilaan verrattuna.
Talousvaliokunta puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkemmin selvitetyin tavoin muutettuna.
Sääntelyn tekninen toteuttamistapa.
Poikkeusolojen aikaan rajoittuvien lainsäädännön muutosten toteuttaminen yhteisöjä koskevaan sääntelyyn on haastavaa, koska menettelyjä koskevilla normeilla on merkittäviä rajapintoja sellaisiin säännöksiin, joita ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa tässä tilanteessa. Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena valtioneuvoston ratkaisua erottaa hallinnonaloittain samansuuntaiset säädösmuutokset itsenäisiin lakiesityksiin (vrt. HE 48/2020 vp), jotta kunkin toimialan erityispiirteet voidaan ottaa huomioon. Myös lakivaliokunta on talousvaliokunnalle antamassaan lausunnossa (LaVL 2/2020 vp — HE 45/2020 vp) kiinnittänyt huomiota tarpeeseen selvittää väliaikaiset muutostarpeet kaikilla hallinnonaloilla.
Esityksen keskeiset vaikutukset.
Ehdotettujen muutosten myötä osakeyhtiöiden, asunto-osakeyhtiöiden, osuuskuntien ja yhdistysten osakkeenomistajien ja jäsenten kokoukset vuonna 2020 voidaan järjestää kullekin yhteisölle sopivalla tavalla yhteisöstä riippuen kokonaan tai pääosin etäkokouksina. Sääntelyn keskeinen elementti on laissa tarkoitettujen kokousten pitämisen takarajan myöhentäminen kuluvan vuoden syyskuun loppuun.
Saadun selvityksen valossa talousvaliokunta pitää mahdollisena, että etäosallistumisen ja asiamiehen käytön helpottaminen voivat jopa lisätä asianosaisten osallistumismahdollisuuksia. Samoin voidaan arvioida, että kysymysten ja vastaehdotusten esittämiseen kohdistuvat muutokset voivat osaltaan lisätä asianosaisten tiedonsaantimahdollisuuksia.
Talousvaliokunta huomauttaa, että varsinaisen yhtiökokouksen tai osuuskunnan kokouksen tai yhdistyksen sääntömääräisen kokouksen pitämisen määräajan pidentäminen ei kuitenkaan pidennä tilinpäätöksen laatimisaikaa pidemmälle kuin mitä kirjanpitolautakunnan 25.3.2020 tekemästä päätöksestä seuraa.
Yhtiökokouksen kutsuajan laskeminen.
Talousvaliokunta katsoo aiheelliseksi täsmentää, että ehdotetun lainsäädännön mukainen, pidennetyn määräajan hyväksi käyttäminen antaa mahdollisuuden lykätä vastaavasti myös kaikkien yhtiökokouksen ajankohtaan sidottujen toimien määräaikoja, kuten kokouskutsun lähettämistä. Voimassaolevan lainsäädännön mukaan kutsu ylimääräiseen kokoukseen on toimitettava kahden viikon kuluessa (Oyj:t 1 kk) vaatimuksen esittämisestä. Yhdistyslain mukaan kutsu on lähetettävä viipymättä. Nyt ehdotettavan sääntelyn perusteella kokouksen saa siirtää pidettäväksi viimeistään 30.9.2020, joten kutsuaika käytännössä sidotaan kokouksen pitoajankohtaan, kokousta koskevan vaatimuksen saapumisajankohdan sijasta.
Asiamiehen valinta.
Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on noussut keskusteluun kysymys siitä, mahdollistaako 2 §:n sanamuoto sen, että jokainen osakkeenomistaja valitsee oman asiamiehensä ja että näin ollen lainsäädännön pontimena ollut ongelma kokouksiin osallistuvien ihmisten määrästä jäisi ratkaisematta. Valiokunta toteaa, että saman pykälän 3 momentin säännös antaa yhtiön hallitukselle mahdollisuuden päättää asiamiesten — sekä osakkeenomistajien että yhtiön nimeämien — osallistumisesta kokoukseen vain postin, tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.
Asunto-osakeyhtiölaki.
Nyt esitetty sääntely merkitsisi asunto-osakeyhtiöiden yhtiökokousten määräajan tilapäistä pidentämistä 30.9.2020 asti. Tätä on pidetty tarpeellisena sekä terveydensuojeluvaatimusten että yhtiöiden osakaskunnan rakenteen ja osakkeenomistajien osallistumismahdollisuuksien turvaamisen kannalta. Toisaalta voimassa olevan asunto-osakeyhtiölain on katsottu mahdollistavan myös kokousten järjestämisen kokoontumisrajoitukset ja terveydensuojelun huomioivalla tavalla erityisesti valtuutusta, etäosallistumista ja kokoustilajärjestelyjä hyödyntäen. Suomessa on noin 90 000 asunto-osakeyhtiötä, ja sääntelyn vaikutukset kohdistuvat suureen osaan kansalaisista. Tämä korostaa myös sääntelyn yhtenäisen soveltamisen ja ohjeistuksen tarvetta. Talousvaliokunta pitää tärkeänä seurata sääntelyn toimivuutta erityisesti osakkeenomistajien oikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta. Talousvaliokunta korostaa, että mikäli sääntelyn voimassaoloa olisi tarpeen jatkaa nyt esitetystä, asunto-osakeyhtiölakiin kohdistuvia muutostarpeita tulee arvioida nyt esitettyä laajemmin.
Yhdistyslaki.
Talousvaliokunta yhtyy lakivaliokunnan lausuntoon, jossa todetaan, että lakiehdotuksen mukaan hallitus voi joko sallia valtuutetun käytön tai olla sitä sallimatta. Näin ollen hallitus voi käytännössä myös asettaa sellaisia perusteltuja edellytyksiä, jotka ovat yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisia. Yhdistyksen tarkoitukseen ja toimintaan perustuen esimerkiksi puolueyhdistyksen hallitus voi edellyttää, että puoluekokouksessa asiamiehen on oltava puolueen perusjärjestön jäsen.
Poikkeusääntelyn väliaikaisuus — yhteisöjen kokoukset jatkossa.
Talousvaliokunta toteaa, että ehdotuksen mukaiset menettelyt voivat toimia poikkeusolojen aikana saatujen kokemusten johdosta pohjana myöhemmin toteutettaville pysyville muutoksille lainsäädäntöön tai käytäntöihin. Nyt käsittelyssä olevan lainsäädännön lyhyt voimassaoloaika lieventää riskiä mahdollisista epäkohdista.