Yleistä

(1) Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle kansainvälistä apua, yhteistoimintaa tai muuta kansainvälistä toimintaa koskevasta päätöksenteosta annetun lain (418/2017) 3 §:n mukaisen selonteon Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2025. 

(2) Selonteossa esitetään, että Suomi osallistuu vuonna 2025 Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin ilma- ja merivoimien joukoilla. Selonteossa todetaan, että Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävät ovat tärkeä osa Naton perusajatusta, jonka mukaan kaikki liittolaiset valmistautuvat tukemaan toisiaan pelotteen ja puolustuksen toteutuksessa koko liittokunnan alueella. Ylläpitämällä näitä toimintoja rauhan aikana Nato osoittaa valmiutta ja puolustuskykyä. Venäjän hyökkäyssota ja sen myötä Euroopan turvallisuustilanteen heikentyminen on kasvattanut näiden tehtävien merkitystä. 

(3) Naton keskeisiä rauhan ajan yhteisen puolustuksen toimintoja ovat eteentyönnetty maavoimajoukko (Forward Land Forces, FLF), pysyvät merivoimaosastot (Standing Nato Maritime Group, SNMG ja Standing Nato Mine Counter Measures Group, SNMCMG) ja ilmapuolustus (Air Policing, Air Shielding). Selonteko sisältää tarkan kuvauksen näistä tehtävistä. Lähes kaikki Naton jäsenmaat osallistuvat rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin, joko pysyvällä kontribuutiolla tai säännöllisellä rotaatiolla. 

(4) Valtioneuvosto kuulee eduskuntaa asiassa selontekomenettelyllä. Valiokunnalla ei ole huomauttamista valitun päätöksentekomenettelyn suhteen, perusteet sille on selonteossa huolellisesti selvitetty. Eduskuntaa kuultiin selontekomenettelyllä myös vuoden 2024 Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin osallistuttaessa. Tällöin Puolustusvoimat osallistui pysyvän miinantorjuntaosaston tehtäviin Itämerellä, Pohjanmerellä ja Norjanmerellä sekä Air Shielding -tehtäviin Romaniassa, Bulgariassa sekä Mustallamerellä. 

Suomen osallistuminen Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2025

(5) Selonteon mukaan Puolustusvoimien on tarkoitus osallistua Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen pysyvän laivasto-osaston SNMG1:n tehtäviin enintään 40 henkilöllä vuonna 2025. Tämä sisältää osallistumisen Hamina-luokan aluksella Itämerellä, Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla tapahtuvaan toimintaan enintään yhden kuukauden ajan vuoden 2025 aikana sekä mahdollisen osallistumisen osaston esikunnan tehtäviin sen johtoaluksella Naton merellisellä vastuualueella enintään neljällä sotilaalla vuoden 2025 aikana. Selonteon mukaan SNMG1 -osasto vastaa ensisijaisesti strategisesti tärkeiden merireittien valvonnasta ja suojaamisesta Itämerellä, Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla. Osaston tehtävät sisältävät tavanomaisia rauhanaikaisia alusten toimia, joilla Nato osoittaa valmiuttaan, lisää pelotettaan ja harjoituttaa joukkojaan yhdessä. Lisäksi osasto tukee Naton kehittämis- ja koetoimintaa. 

(6) Puolustusvoimien on tarkoitus osallistua myös pysyvän miinantorjuntaosaston SNMCMG1:n tehtäviin enintään 40 henkilöllä vuonna 2025. Tämä sisältää osallistumisen Katanpää-luokan aluksella Itämerellä, Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla tapahtuvaan toimintaan enintään kolmen kuukauden ajan vuoden 2025 aikana sekä mahdollisen osallistumisen osaston esikunnan tehtäviin sen johtoaluksella Naton merellisellä vastuualueella enintään neljällä sotilaalla vuoden 2025 aikana. Osaston päätehtäviin kuuluu miinantorjunta, sodanaikaisten merimiinojen raivaus, harjoitustoiminta ja osallistuminen merivalvontaan. 

(7) Ilmavoimien osalta osallistumisen Naton ilmavalvonnan päivystystoiminnan (Air Policing) tehtäviin Islannissa, Koillis-Atlantilla ja Pohjoisella jäämerellä on tarkoitus olla kestoltaan kolme viikkoa ajoittuen helmi-maaliskuulle 2025. Islannista toteutettava ilmavalvonnan päivystystoiminta pitää sisällään alueellisen tilannekuvan valvontaa sekä Naton reagointiperusteiden mukaisia tunnistus-, valvonta- ja alueellisen koskemattomuuden turvaamislentoja. Osallistuminen toteutetaan enintään kahdella F/A-18-hävittäjällä ja kolmella varakoneella. Suomalaisen osaston koko olisi enintään 50 henkilöä. 

Tehtävien uhka-arvio ja voimankäyttövaltuudet

(8) Selonteosta käy ilmi, että toimintaan Naton pysyvissä merivoimaosastoissa ei kohdistu normaaliin kansainvälisen harjoitustoimintaan tai kansalliseen alueellisen koskemattomuuden valvonnan ja turvaamisen tehtäviin verrattuna poikkeavia uhkia. Todennäköisimmän uhkan aiheuttavat operaatioturvallisuuden vaarantuminen, sairastuminen tai tapaturma meripalveluksessa, etenkin vaativissa meriolosuhteissa Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla. Toimintaan kohdistuva tiedustelu-uhka on kuitenkin jatkuva ja korkea, erityisesti henkilötiedustelu satamissa. Suora sotilaallinen uhka Itämerellä, Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla arvioidaan tällä hetkellä matalaksi. Lännen sotilaallinen läsnäolo ja aktiivisuus vetävät puoleensa Venäjän vastatoimia. Myös muutokset Itämeren turvallisuustilanteessa ovat mahdollisia. 

(9) Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen Islannista toteutettavaan Air Policing -tehtäviin osallistumisen yleinen riskistaso vastaa kotimaasta toteutettavia alueellisen koskemattomuuden valvonnan ja turvaamisen tehtäviä. Provokaatiot ilmavalvontatehtävissä ovat mahdollisia, joskin epätodennäköisiä, ja ne eivät Suomen osalta poikkea muista liittolaismaista. Provokaatioiden lisäksi voi tapahtua myös epäammattimaista lentotoimintaa. Mahdollisesti kiristyvässä turvallisuustilanteessa suoraa sotilaallista uhkaa Naton merivoimaosastoja tai Air Policing -tehtäviä suorittavaa osastoa vastaan ei voida poissulkea. 

(10) Puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 12 a §:ssä säädetään toimivallasta ja voimakeinojen käytöstä kansainvälisen avun antamisessa, yhteistoiminnassa ja muussa kansainvälisessä toiminnassa. Kansainväliseen ja yhteistoimintaan osallistuvalla henkilöstöllä on tehtävää suorittaessaan kansainväliseen oikeuteen perustuva ja kansainvälisen avun pyytäjän tai yhteistoimintaosapuolen määrittämä toimivalta sekä oikeus käyttää tehtävän kannalta välttämättömiä voimakeinoja. Voimakeinoja voidaan käyttää vain siinä määrin ja siihen saakka, kun ne ovat tehtävän kannalta tarpeen, hyväksyttävässä suhteessa tehtävän tavoitteeseen nähden ja tehtävälle vahvistettujen voimankäyttösääntöjen mukaisia. Naton pysyvien merivoimaosastojen (SNMG ja SNMCMG) toiminnassa noudatetaan Naton neuvoston hyväksymiä toimivaltuuksia (Nato Rules of Engagement, ROE), joiden perusteella alusosastolle on laadittu oma voimakeinojen toimeenpanokäsky, joka mahdollistaa voimankäytön koko merivoimaosaston oman toiminnan suojaamiseen siihen kohdistuvilta uhkilta. Naton Air Policing -toiminnassa noudatetaan Naton neuvoston hyväksymiä toimivaltuuksia (Nato Rules of Engagement, ROE). Puolustusvoimien mukaan toimivaltuudet vastaavat Suomen kansallisen lainsäädännön mukaisia alueellisen koskemattomuuden valvonta- ja turvaamistoiminnassa käytettyjä toimivaltuuksia. Air Policing -toiminnassa Nato ROE sallii hävittäjäosaston minimivoimakäytön Naton vastuualueella, joka kattaa tässä tapauksessa Islannin ilmatilan. Suomalaiset F/A-18 -hävittäjät ovat tehtävien aikana varustettu samalla tavalla kuin kansallisessa ilmatilanvalvonnassa. 

(11) Valiokunta toteaa puolustusvaliokunnan kiinnittäneen lausunnossaan huomiota siihen, että Puolustusvoimien on näitä tehtäviä hoitaessaan varauduttava erilaisiin provokaatioihin (PuVL 16/2024 vp). 

Tehtäviin osallistumisen kustannukset

(12) Operaatio-osallistumisen kokonaiskustannuksiksi on selonteossa arvioitu noin 4,4 miljoonaa euroa, koostuen merivoimien osallistumisesta, 3,4 miljoonaa, ja ilmavoimien osallistumisesta, 1 miljoona. Saadun selvityksen mukaan kustannukset täsmentyvät valmistelujen etenemässä. 

(13) Osallistuminen Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin rahoitetaan puolustusministeriön hallinnonalan määrärahoista. Osallistumisen aiheuttama lisämäärärahan tarve käsitellään lisätalousarvioprosessissa. 

Johtopäätökset

(14) Valiokunta tukee puolustusvoimien osallistumista Naton rauhanajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2025, valtioneuvoston esityksen mukaisesti. 

(15) Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi osoittaa konkreettisesti sitoutumista ja vastuunkantoa liittokunnan pelotteeseen ja puolustukseen. Osallistuminen Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin on tärkeä osa Suomen toimintaprofiilia Naton jäsenmaana. Liittolaisten aktiivinen osallistuminen Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin viestii yhtenäisyydestä ja vahvistaa pelotetta. 

(16) Valiokunta pitää puolustusvaliokunnan tavoin (PuVL 13/2024 vp) Pohjoismaisen yhteistyön vahvistamisen näkökulmasta arvokkaana, että Suomi osallistuu Air Policing -toimintaan nimenomaan Islannissa. 

(17) Valiokunta toteaa, että vaikka ennakkoon tehtävistä tehty uhka-arvio on matala, voi tilanne muuttua nykyisessä turvallisuusympäristössä nopeasti. Kokonaan riskittömiä tehtävät eivät ole. Valiokunta edellyttää, että valtioneuvosto informoi eduskuntaa asianmukaisesti, mikäli uhka-arvio tehtävien suorittamisen suhteen tai suunnitelmat joukkojen käytöstä turvallisuustilanteen muutoksen myötä merkittävästi muuttuvat. 

(18) Valiokunta jakaa puolustusvaliokunnan arvion, että ilma- ja merivoimaosastojen lähettäminen tällaisiin Nato-tehtäviin on varsin ongelmatonta siitä näkökulmasta, että osastot koostuvat lähes kokonaan kantahenkilökunnasta ja muista Puolustusvoimien ammattilaisista, ja muutamat palvelukseen kutsuttavat reserviläiset otetaan Puolustusvoimien palvelukseen sopimussotilaina. 

(19) Valiokunta toteaa pitävänsä perusteltuna, että Suomi painottaa Naton rauhan ajan tehtäviin osallistumisessa ilma- ja merivoimien osastojen käyttöä. Tämä on perusteltua myös siitä näkökulmasta, että Suomi on Naton ulkorajamaa, ja Suomeen on perusteilla FLF-joukkorakenne. Suomen ei näin ollen oleteta samaan aikaan lähettävän FLF-joukkoja johonkin toiseen Naton ulkorajamaahan. 

(20) Valiokunta pitää tärkeänä selonteon kirjauksia siitä, että suomalaiset joukot voitaisiin vetää pois tehtävistä, mikäli kansallinen puolustus sitä edellyttäisi. 

(21) Valiokunta pitää tärkeänä sitä, että näiden tehtävien päättyessä arvioidaan niistä saatuja kokemuksia, ennen kuin päätöksiä seuraavista osallistumisista tehdään.