Suomen verojärjestelmän pääperiaate on verotuksen fiskaalisuus: veroja kerätään julkisen vallan toimien rahoittamiseen. Verot tulee kerätä mahdollisimman hyvin yleisesti hyväksyttyjen hyvän verojärjestelmän ominaisuuksien mukaisesti, joista keskeisimmät ovat neutraliteetti, oikeudenmukaisuus, ennakoitavuus sekä taloudellinen tehokkuus. Pääomiin kohdistuvissa verotuksessa voidaan käyttää kolmea eri järjestelmää: pääoman tuottoon perustuvaa pääomatuloveroa, varallisuuden laskennalliseen arvoon perustuvaa varallisuusveroa tai omaisuuden luovutuksiin kohdistuvaa varainsiirtoveroa. Suomessa omassa käytössä oleva asuntovarallisuus on laajalti vapautettu pääomatuloverosta myyntitilanteessa, jolloin varainsiirto- ja kiinteistöverot muodostavat merkittävimmät verot asuntokauppaan. Verojärjestelmien tarkastelu vain yksittäisten verojen kautta jättää vajaan kuvaan kokonaisjärjestelmästä. Suomen laajan veropohjan tarkastelu vaatii kokonaiskuvan ja -tilanteen arviointia, ja vain yksittäisten verojärjestelmän osien säätäminen voi aiheuttaa järjestelmälle suurempia muutoksia kuin on tarkoituksellista.  

Sosialidemokraattinen puolue vastustaa ensiasunnon varainsiirtoverovapauden poistamista. Suomen asuntovarallisuus keskittyy vahvasti yli 40-vuotiaalle väestölle. Asunnon hankinnassa varallisuus lisää kulutusmahdollisuuksia ja siten asettaa vanhemman ja varakkaamman väestön parempaan asemaan. Varainsiirtoverovapaus tasaa hieman tätä asetelmaa ensiasunnon ostajan hyväksi. Tämän lisäksi ensiasunnon hankinnalle keskeinen tekijä on riittävän alkupääoman hankinta, johon kuuluu asuntolainan käsiraha, varainsiirtovero ja muuttokustannukset. Varainsiirtoveronvapautuksen poistaminen ensiasunnosta nostaa kerralla ensiasunnon hankintaan vaadittavaa säästettyä alkupääomaa tuhansilla euroilla, mikä voi hidastaa ensiasunnon hankintaa vuosilla ja siten siirtää omistusasujaksi siirtymistä myöhemmäksi. Nuorten omistusasumisen yleisyys on paikoin Suomea pudonnut puoleen 2010-luvun aikana ja esitetty verovapauden poisto heikentää tätä kehitystä. Omistusasuminen kerryttää tyypillisesti työikäiselle asukkaalle varallisuutta, ja omistusasumiseen siirtymän myöhentäminen hidastaa tämän varallisuuskertymän alkamista nuorilla. Esitetyt muutokset kokonaisuutena kasaavat varallisuutta jo ennestään sitä eniten omaaville ikäluokille. 

Asumisvarallisuuteen kohdistuvalla varainsiirtoverolla on negatiivisia vaikutuksia väestön liikkuvuuteen ja maan sisäiseen työperäiseen muuttamiseen. Varainsiirtovero nostaa omistusasujan muuttamisen kitkakuluja ja siten laskee taloudellisia kannusteita työn vastaanottamiselle jos se vaatii omistusasujalta muuttoa. Omistusasumisen ollessa yleisintä vanhemman maaseutuväestön keskuudessa asumisvarallisuuden varainsiirtoveron alentamisella voi odottaa olevan työllisyysvaikutuksia jotka osin kompensoivat alentuneista kannoista seuraavaa veronmenetystä. Sen sijaan muuhun kuin vakituiseen omaan käyttöön tulevan asuntovarallisuuden hankinnalla ei vastaavanlaista työllisyysvaikutusta ole, koska kyse on sijoitus-, toissijaisista- tai vapaa-ajan asunnoista joiden hankinta ei edistä työvoiman liikkuvuutta. Veroalennuksen talousvaikutus on kokonaisuudessaan negatiivinen julkiselle taloudelle, mikä on Suomen talouden sopeutustavoitetta heikentävä. Sosialidemokraatit esittävät veroalennuksen rajaamista koskemaan vain omaan vakituiseen asumiseen tulevia asuntoja sen sijaan että se ulotettaisiin koskemaan kaikkea asumisvarallisuutta. 

Hallituksen esityksen mukaisesti varainsiirtoveron alennus astuu voimaan retroaktiivisesti sen tiedottamisesta seuraavana päivänä. Julkisuudessa esiintyneen keskustelun perusteella on mahdollista että uudistuksista sovittiin jo alkukesästä 2023, mutta niistä tiedotettiin vasta lokakuussa 2023. Tämä ei edusta ennustettavaa veropolitiikkaa, eikä ole kohtuullista, että hallitus on jättänyt tiedottamatta tekemästään veromuutoksesta, jossa hallitusneuvotteluiden ja lokakuun välillä varainsiirtoveroa maksaneet joutuvat käyttämään aiempia korkeita kantoja. Lisäksi alle kolmen kuukauden aika ensiasunnon ostajille reagoida verovapauden poistamiseen vaatii kohtuuttoman nopeaa reagointia asuntokaupassa jossa on luontaisesti pitkät hankintaprosessit. Sosialidemokraatit katsovat että verolakien valmistelun pitäisi olla läpinäkyvää ja ennakoitavaa.  

Keskusta ei hyväksy pääministeri Orpon hallituksen esitystä ensiasunnonostajien varainsiirtoveron poistamiseksi. Nuorilla on jatkossakin oltava oikeus haaveilla ja tavoitella omistusasunnon ostamista. Tällä tavoin edistetään myös kotitalouksien pitkäjänteistä vaurastumista. 

Hallituksen esittämä varainsiirtoveron veroprosenttien keventäminen on hallitukselta yritys elvyttää asuntomarkkinoita, mutta kokonaisuutta ei nyt ole mietitty ollenkaan loppuun saakka. Uudistus hyödyttää eniten runsaasti asuntokauppaa käyviä asuntosijoittajia. Samanaikaisesti puolet varainsiirtoveron noin 140 milj. euron kevennyksestä aiotaan rahoittaa keräämällä veroja tuntuvasti lisää ensiasuntoaan ostavilta nuorilta. Loppuosa pysyvästä veronalennuksesta kuitataan hallituksen esityksessä lisävelalla.  

On syytä huomata, että hallitus on muutoinkin painottanut säästötoimissaan keinoja, jotka kohdistuvat rajuina nuorimpiin ikäluokkiin. Tähän päälle ensiasunnonostajien verotus on kiristymässä yli 70 milj. eurolla. Ensiasunnon ostajien verovapaus koski esimerkiksi viime vuonna 36 000 asuntokauppaa.  

Esimerkiksi nuori pariskunta joutuisi jatkossa maksamaan 200 000 euron hintaisesta ensiasuntona ostettavasta omakotitalosta 6 000 euroa valtiolle varainsiirtoveroa. Korkotason nousu ja epävarmuus työmarkkinoilla ovat jo valmiiksi heikentäneet mahdollisuuksia lainanottoon. Tähän päälle tuleva varainsiirtovero vie asuntohaaveen entistä kauemmas. 

Ensiasunnon verovapaus on ollut käytössä vuosikymmenten ajan. Hallituksen esityksessä kuvatut perusteet ovat edelleen pätevät: 

Keskusta muistuttaa, että valtiontalouden alijäämä on ensi vuonna 11,5 mrd. euroa ja Suomi on rikkomassa jopa julkisten talouden kolmen prosentin alijäämäsääntöä lähivuodet. 

Hallitusohjelmassa piti selvittää mahdollisuutta asuntokaupan varainsiirtoveron poistamiseen tai laskemiseen julkisen talouden kannalta neutraalilla tavalla, mutta nyt veroja alennetaan velaksi. On syytä kysyä, miten hallituksella on tällaisessa tilanteessa varaa taas uuteen pysyvään 70 miljoonan euron veronalennukseen.  

Valtiovarainministeriö on asettanut julkista taloutta vahvistavia lisätoimia selvittävän työryhmän. Hallitus voi päättää uusista toimista tarvittaessa jo kevään 2024 kehysriihessä sekä puoliväliriihessä keväällä 2025. Valtiovarainministeri Riikka Purran VM:n tiedotteessa 21.11.2024 toteaman mukaan mitkään verotukselliset ratkaisut eivät voi myöskään olla poissuljettuja. Tämä asettaa entistä kummallisempaan valoon hallitusohjelman ulkopuolelta tehtävän uuden veronalennuksen. Kukapa verojen maksamisesta erityisesti tykkäisi, mutta eikö jo ole oikea aika lopettaa veronalennusten velaksi jakaminen. 

Keskustan mielestä varainsiirtoveroa tulee uudistaa siten, että asunto-osakeyhtiöiden ja kiinteistöyhtiöiden sekä kiinteistöjen varainsiirtoveroprosentit yhdistettäisiin kustannusneutraalilla tavalla, jolloin asuntokauppoja verotettaisiin jatkossa ostettavasta asunnosta riippumatta samalla veroprosentilla. Ensiasunnon verovapauden keskusta haluaa säilyttää. Tuottoneutraali verokanta varainsiirtoveron yhtenäistämiseksi asunto-osakeyhtiöiden ja kiinteistöjen osalta olisi 2,74 prosenttia. 

Keskustan esittämällä tuottoneutraalilla uudistuksella valtion talous vahvistuisi 70 milj. eurolla hallituksen esittämään varainsiirtoveronalennukseen verrattuna. Lisäksi ensiasunnonostajien verovapaus voitaisiin säilyttää. 

Keskusta muistuttaa, että hallituksen esittämä pysyvä veronalennus on varsin kallis tapa elvyttää. Rakennusalan suhdannetilanteeseen vastaamiseksi Keskusta on esittänyt kannattamattoman Turun tunnin junan toteuttamisen sijaan muun muassa nopeavaikutteisina toimina homekoulujen korjaamista, teiden korjausvelan purkamista sekä taloyhtiöille avustuksia remonttien toteuttamiseen. 

Varainsiirtoveroprosentin alentaminen kiinteistöjen luovutusten yhteydessä on sekä vallitsevan taloustilanteen että toimivan verojärjestelmän kannalta perusteltua. Toimivan verojärjestelmän ominaisuuksiin kuuluu, että se kerää julkisiin palveluihin ja tulonsiirtoihin tarvittavan rahoituksen aiheuttamalla mahdollisimman vähän haittaa talouden toiminnalle. Varainsiirtovero ei täytä tätä vaatimusta. 

Varainsiirtovero hidastaa ihmisten muuttamista työn perässä paikkakunnalta toiselle paikkakunnalle. Varainsiirtovero siis edistää kohtaanto-ongelmaa, eli tilannetta, jossa avoimet työpaikat ja työvoima eivät kohtaa. Kun varainsiirtovero on korkea, suurten muuttokustannusten takia muuttaminen uuden työpaikan perässä ei välttämättä ole taloudellisesti järkevää. 

Varainsiirtoveron alentaminen on myös hyvä täsmätoimi rakennusalan heikkoon suhdannetilanteeseen, sillä sen alentaminen piristää asunto- ja kiinteistökauppaa. Varainsiirtoveron verokertymä olisikin mahdollista korvata veroilla, jotka aiheuttavat vähemmän haittaa.  

Sen sijaan varainsiirtoverovapauden poistaminen ensiasunnon ostajilta ei ole perusteltua. Tutkimusten mukaan nuoret haluaisivat asua omistusasunnoissa vuokra-asumisen sijaan. Ensiasunnon ostaminen on kuitenkin nuorille yhä vaikeampaa. Kun nuorilla ei ole mahdollisuutta ostaa asuntoa, varallisuus kertyy vanhemmille sukupolville. 

Varainsiirtoverovapauden poistaminen ensiasunnon ostajilta ei myöskään edistä hallituksen tavoitetta edistää omistamisen kulttuuria Suomessa. 

Ensiasunnon ostajan varainsiirtoverovapauden poistaminen on osa hallituksen linjaa ja yleistä kehitystä, jossa nuorten tulevaisuus näyttää jatkuvasti epävarmemmalta ja vaikeammalta. Ensiasunnon ostaminen on tärkeä alku henkilökohtaisen varallisuuden kartuttamisessa, sillä vuokra-asuminen ei kerrytä omaisuutta omistusasumisen tavoin. 

Hallituksen esityksessä varainsiirtoverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että varainsiirtoveroprosentti kiinteistöjen luovutuksesta alennettaisiin 4,0:sta 3,0:aan sekä asunto-osakeyhtiöiden ja muiden kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeiden sekä muiden arvopaperien luovutuksista 2,0:sta ja 1,6:sta 1,5:een. Ensiasunnon ostajan varainsiirtoverovapaus poistettaisiin.  

Verokantojen alentamisen arvioidaan pienentävän veron tuottoa vuositasolla staattisesti tarkas-tellen noin 144 milj. eurolla, jos tuotoksi ilman muutoksia oletetaan vuoden 2023 arvioitu kokonaiskertymä 646 milj. euroa. Ensiasunnon varainsiirtoverovapauden poistaminen puolestaan kasvattaisi vastaavasti veron tuottoa vuositasolla 74 milj. eurolla. Verokertymä alenisi siten vuositasolla noin 70 milj. eurolla, mikä on noin 10 prosenttia varainsiirtoveron ensi vuodelle arvioidusta tuotosta. Ikäryhmittäin tarkasteltuna muutosten verotusta kiristävä vaikutus kohdistuu 18—40 vuotiaisiin ensiasunnon ostajiin. Noin 62 prosenttia muutoksen verotusta keventävästä vaikutuksesta kohdistuu 40 vuotta täyttäneisiin. 

Uudistus vaikeuttaa ensiasunnon ostamista. Tämä koskee vaikutusarvion mukaan 28 000 ensi-asunnon ostajaa (ikäluokat 18—40). Hallitus vaikeuttaa muillakin toimillaan nuorten tilannetta. Esimerkiksi kohtuuhintaisen asuntotuotannon alasajo, asumistuen leikkaukset ja opintorahan leikkaus iskevät myös heihin. Nuorten edellytykset ostaa asuntoja ovat vanhempia ikäluokkia heikommat muun muassa työelämän epävarmuuksien ja paisuneiden opintolainataakkojen vuoksi. Emme näe perusteltuna, että nuorten mahdollisuutta ensiasunnon ostoon heikennetään nykyisestä. 

Uudistuksen taloudelliset hyödyt ovat sitä suurempia, mitä kalliimpia asuntoja omistaa ja mitä enemmän niillä käy kauppaa. Kuten hallituksen esitykseen sisältyvästä vaikutusarviosta käy ilmi, hyödyt kasautuvat suomalaisten suurituloisimpaan kymmenykseen. Muita arvopapereita koskeva muutos ei ole fiskaalisessa mielessä merkittävä, mutta se on askel samaan, varakkaita hyödyttävään suuntaan. 

Kaikilla veroilla on haittansa. Kuitenkin veroja on kerättävä, jotta yhteiskunnan tärkeät palvelut voidaan järjestää ikääntyvässä maassa. Myös varainsiirtoverolla on ongelmansa, jotka liittyvät erityisesti asuntokaupan dynamiikkaan.  

Varainsiirtovero on omaisuusvero. Suomessa omaisuuksia verotetaan yleisesti ottaen varsin kevyesti suhteessa moniin verrokkimaihimimme, ja tällä uudistuksella omaisuusverotus jälleen kevenee tilanteessa, jossa varallisuuserot ovat muutenkin kasvaneet Suomessa, julkistalous on selvästi alijäämäinen ja julkiset menopaineet lisääntyvät. Vaikka kyse ei ole fiskaalisesti kovin suuresta muutoksesta, on suunta väärä. Varallisuuksia verottamalla voidaan myös estää verorasitteen kohdentuminen liikaa tuloverotukseen. 

Hallitus perustelee veromuutoksia rakennusalan tukemisella. On totta, että rakentaminen ja asuntokauppa ovat hyytyneet pitkälti nousseiden korkojen ja muiden talouden epävarmuuksien takia. Rakennusalaa on tarpeen tukea vaikeassa tilanteessa, mutta esitetty varainsiirtoveron muutos on siihen tehoton tapa. Valtion veromenetykset ovat varainsiirtoveromuutoksissa pysyviä, vaikka kyse on suhdanneluonteisesta ongelmasta. Vasemmistoliitto näkee, että rakennusalaa tukisi pikemminkin tukea ARA-tuotantoa kasvattamalla ja määräaikaisilla rakennusalan suhdannetuilla. 

Esitämme lakiesityksen hylkäämistä, sillä emme näe perusteltuna vähentää valtion verotuloja, keventää Suomen jo ennestään kevyttä varallisuusverotusta varakkaita suosivalla tavalla ja heikentää nuorten mahdollisuuksia ensiasunnon ostoon.