Liikenteen nykyinen verojärjestelmä perustuu ajoneuvojen kiinteisiin veroihin eli autoveroon, ajoneuvoveron perusveroon ja käyttövoimaveroon sekä todellisen käytön verotukseen eli polttoaineveroon. Fiskaalisten tavoitteiden lisäksi liikenneverotuksella toteutetaan ohjausta liikenteen ympäristöhaittojen vähentämiseksi ja verojärjestelmällä pyritään vaikuttamaan erityisesti siihen, että hiilidioksidipäästöt tulisivat otetuiksi huomioon kuluttajien ja yritysten ajoneuvohankintoja, liikennekäytössäpitoa sekä käyttämistä koskevissa päätöksissä.
Valiokunta painottaa, että liikenteen verotuksen fiskaalisen pohjan turvaamisen lisäksi verotusta kehitettäessä on huomioitava sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja alueellinen tasa-arvo päästövähennystavoitteiden ohella.
Käyttövoimavero liittyy olennaisesti polttoaineiden verotukseen, ja sitä tulee tarkastella osana Suomen ympäristöperusteista energiaveromallia. Energiaveromallilla pyritään verottamaan eri polttoaineita neutraalisti ja objektiivisilla perusteilla. Polttoainevero määräytyy kunkin polttoaineen energia- ja hiilisisällön sekä lähipäästöominaisuuksien perusteella. Lähtökohtaisesti veromallissa kaikilla fossiilisilla ja bioperäisillä liikennepolttoaineilla tulisi olla sama, bensiinin verotasoon sidottu energiasisältövero.
Fossiilisen ja bioperäisen dieselöljyn vero ei kuitenkaan ole yhtä korkea kuin energiaveromallin laskentaperuste edellyttäisi. Dieselöljyn lievemmällä verotuksella on haluttu alentaa muun muassa kuorma-autoliikenteen ja sitä kautta vientiteollisuuden sekä linja-autoliikenteen kustannuksia. Tämä on toteutettu siten, että dieselöljyn ja sitä korvaavien biopolttoaineiden laskennallista energiasisältöveroa alennetaan 25,95 senttiä litralta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi fossiiliselle dieselöljylle, jonka energiasisältö on 36 megajoulea kohti, noin 44 prosentin suuruista veronalennusta megajoulea kohti veromallin edellyttämään tasoon.
Koska dieselöljyn dieselhenkilöautojen suosimiselle ei ole ympäristö- eikä muitakaan perusteita, dieselkäyttöisistä henkilöautoista kannetaan ajoneuvoveron käyttövoimaveroa. Käyttövoimaveron määrä dieselkäyttöisiltä henkilöautoilta on 5,5 senttiä ajoneuvon jokaiselta kokonaismassan alkavalta sadalta kilogrammalta, mikä toteuttaa veromallin edellyttämän verotuksen dieselhenkilöautojen keskimääräisellä ajosuoritteella. Käyttövoimaveroa kannetaan dieselhenkilöautojen ohella myös muista ajoneuvoista, joita käytetään bensiiniä lievemmin verotetulla polttoaineella.
Valiokunta korostaa, että polttoaineveron tasot tai käyttövoimavero eivät ole yhteydessä polttoaineiden kuluttajahintoihin eikä verotuksella ole tavoitteena tasata polttoaineiden kuluttajahintojen eroja, vaan eroja eri käyttövoimien verotuksessa.
Dieselöljyn alemman verokannan muodostaman verotuen määräksi vuodelle 2021 on valtiovarainministeriö arvioinut 745 miljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon henkilö- ja pakettiautoilta käyttövoimaverona kannettava 367 miljoonaa euroa, kuorma- ja linja-autoliikenteen verotuen määräksi vuodelle 2021 valtiovarainministeriö on arvioinut 378 miljoonaa euroa.
Jos käyttövoimavero poistettaisiin kansalaisaloitteen mukaisesti, tulisi fossiilisen dieselpolttoaineen verotaso nostaa tänä vuonna voimassa olevalta 59,48 sentin tasolta energiaveromallin mukaiselle tasolle, joka olisi tällöin 85,43 senttiä litralta. Vastaavasti myös korkeaseoksisena biopolttoaineena myytävän parafiinisen uusiutuvan biodieselöljyn verotaso tulisi nostaa nykyiseltä 29 sentin tasolta energiaveromallin mukaiselle tasolle 53,50 senttiä litralta.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on laajasti korostettu käyttövoimaveron olevan kytköksissä dieselpolttoaineen bensiiniä alempaan polttoaineverotasoon sekä tarpeeseen eriyttää käyttövoimaveron avulla raskaan liikenteen ja henkilöautoliikenteen verorasitus.
Asiantuntijakuulemisessa on myös tuotu esille huoli siitä, että käyttövoimaveron poistaminen olisi ilmastotavoitteiden kannalta haitallinen toimenpide ilman, että samalla poistetaan myös dieselin verotuki. Lopullisen verotuen määräksi vuonna 2021 on arvioitu 378 miljoonaa euroa, joka kohdistuu pääosin kuorma- ja linja-autoliikenteelle.
Raskaan liikenteen verotuen lisäksi merkittävä syy käyttövoimaverolle on nykyisin se, että veron avulla varmistetaan polttoaineiden energiaveromallin objektiivisuus ja hyväksyttävyys EU-lainsäädännön näkökulmasta. Tällöin mahdollistetaan myös se, että Suomessa voi olla käytössä sekä biopolttoaineiden jakeluvelvoite että biopolttoaineet huomioiva veromalli.
Valiokunta muistuttaa lopuksi valtiovarainministeriön asettamasta liikenteen verotuksen uudistamista selvittäneestä työryhmästä. Työryhmän tehtävänä oli arvioida liikenteen nykyisen verojärjestelmän sekä muiden verokeinojen ja veronluonteisten maksujen toimivuutta ja vaikutuksia ilmastotavoitteiden ja valtiontalouden kannalta. Työryhmän tuli erityisesti kiinnittää huomiota ohjauskeinojen kustannustehokkuuteen päästövähennysten aikaansaamiseksi. Vaikutuksia tuli tarkastella myös vero-ohjauksen alueellisen kohdentumisen ja tulonjakovaikutusten näkökulmasta. Työryhmä on antanut loppurapotin 18.5.2021. Valtiovarainvaliokunta toteaa, että työryhmän ehdotusten jatkovalmistelusta ja toteuttamisesta päätetään erikseen.
Kun otetaan huomioon nykyinen verojärjestelmä kokonaisuutena ja edellä esitetyt huomiot raskaan liikenteen ja henkilöautoliikenteen polttoaineverotason eriyttämisen tarpeesta sekä nykyiset ilmastotavoitteet, kansalaisaloite ehdotetaan hylättäväksi.