Hallitus esittää yleisen arvonlisäverokannan korottamista 1.9.2024 1,5 %-yksiköllä. Taustalla on hallituksen kevään 2024 kehysriihi, jossa hallitus on etsinyt lisäsopeutustoimia valtiontalouteen johtuen heikentyneestä taloustilanteesta. Toisin kuin hallitusohjelmassaan, kehysriihessä hallitus raotti mahdollisuutta valtiontalouden sopeutuksille verotuksellisin keinoin, joskin suuruusluokalta arvonlisäveron yleisen kannan korotus yksin vastasi valtaosasta sopeutusta. Arvonlisäveron korotus on määrä tulla voimaan jo 1.9.2024, jottei Suomi päädy EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn 2024 alijäämänsä vuoksi.  

Sosiaalidemokraatit katsovat, että hallituksen talouspoliittinen linja ja tavoite tasapainottaa Suomen valtiontalous keskipitkällä aikavälillä ovat epäonnistuneet täysin. Vaalit voittanut kokoomus lupasi lopettaa Suomen velkaantumisen kampanjassaan, mutta ennusteiden mukaan hallitus ottaa seuraavan neljän vuoden aikana velkaa 56 miljardia euroa. Selkeä syy hallituskauden talouspolitiikan epäonnistumiselle on ollut hallituksen haluttomuus tulopuolen sopeutukseen. Hallitusohjelmassa vielä erikseen laskettiin suurituloisimpien, oluen, suuripäästöisten autojen ja polttoaineiden veroja, mitkä entisestään nakertavat tavoitetta sopeutuksesta. Puoliväliriiheen asti hallitus vältteli tulopuolen ratkaisuja, vaikka talouden asiantuntijatahot laajasti näkivät hallituksen valitseman menosopeutuksen olevan liian yksipuolinen ratkaisu Suomen valtiontalouden kestävyysvajeeseen. 

Sosiaalidemokraatit näkevät, että hallitus korottaa arvonlisäveroa ennätyksellisen paljon ja ennätyksellisen nopeasti, koska sen kunnianhimoton tulopuolen politiikka vaati äkillisiä ratkaisuja johtuen hallituksen aiemmasta haluttomuudesta tehdä niitä. Hallituksen korotuksen voimaantuominen jo 1.9.2024 tulee aiheuttamaan laajasti haittaa keskeisille kotimaisilla markkinoilla toimiville yrityksille. Veronkorotuksen vaikutus pitkälti vyörytetään nopeasti kotimaassa myytävien tuotteiden ja palveluiden hintoihin, jolloin kotimainen ostovoima heikkenee. Tuotteiden uudelleen hinnoittelu tulee Kaupan liiton arvion mukaan maksamaan miljoonia. Pitkäaikaishyödykkeiden, kuten kiinteistöjen ja autojen, pitkien toimitusaikojen takia osa kuluttajista joutuu maksamaan korkeamman hinnan ennen korotusta tilatuista hyödykkeistä. Kiinteähintaisissa sopimuksissa olevien asiakkaiden sopimusten hinnoittelu muuttuu äkillisesti. Kirjanpitojärjestelmiä pitää uudistaa kesäkauden aikana. Hallituksen esitys ei ole tarkkaan arvioinut näitä kustannuksia, mutta siirtää ne hätäisellä veropolitiikallaan nyt kuluttajille ja yrityksille, vaikka sille on ollut selvää, että Suomen valtiontalouden tila heikkenee nopeasti veroasteen alentuessa luontaisesti varsinkin energian ja liikenteen verotulojen laskiessa. 

Sosiaalidemokraatit ymmärtävät valtiontalouden sopeutustoimien tarpeen ja mittakaavan ja ovat sitoutuneet tarjoamaan realistisen oman vaihtoehdon sen saavuttamiseksi. Toisin kuin hallitus, sosiaalidemokraatit ovat tarjoamissaan vaihtoehdoissa niin vuoden 2024 budjetiksi kuin 2024 väliriihen ratkaisuksi pitäneet laajaa skaalaa verotuksellisia sopeutustoimia keskeisinä tapoina eheyttää valtiontalouden alijäämää. Mikäli esittämämme veroratkaisut mm. vakuutuskuorien verotuksesta, listautumattomien osakeyhtiöiden osinkojen verouudistuksesta ja laajapohjaisesta terveysverosta toteutusivat, valtiontalous ei olisi jo vuonna 2024 ajautunut yli 3,5 % alijäämän riskiin eikä veroja tarvitsisi korottaa jo muutaman kuukauden päästä alijäämämenettelyn välttämiseksi. Tämän vuoksi esitämme, että veronkorotus siirrettäisiin vasta 1.1.2025 voimaan tulevaksi. Tällöin veronkorotuksen äkkinäisyyden muodostavat kitkakustannukset alentuisivat eikä kesken vuoden tarvitsisi avata laajaa määrää sopimuksia, budjetteja ja hinnoitteluratkaisuja. 

Sosiaalidemokraatit katsovat arvonlisäveron korotuksen olevan tarpeellinen toimi, muttei hallituksen esittämässä laajuudessa. Arvonlisäveron korotuksen määrä vaikuttaa hintojen nousun määrään ja siten ostovoiman heikentymiseen. Aiemmin yleistä arvonlisäverokantaa on nostettu yhden prosentin askeleissa. Puolentoista prosentin korotus on liiallinen, varsinkin kun otetaan huomioon, että hallituksen päätökset jäädyttävät merkittävän osan sosiaaliturvaindekseistä hallituskauden ajaksi. Arvonlisävero kohdistuu regressiivisesti korkeammin matala- ja keskituloisille suomalaisille kuin suurituloisille. Erityisen vaikeaksi korotuksen regressiivisyyden vaikutukset tekee hallituksen päätös jäädyttää monen sosiaaliturvan indeksit. Arvonlisäveron korotuksen vaikutuksia voidaan kompensoida. Hallitus on viestinyt tämän, mutta ei liitä arvonlisäveron korotukseen mitään sosiaaliturvan muutoksia, mikä tekee päätöksestä veronkorotuksen, joka heikentää pienituloisimpien ostovoimaa eniten. Sosiaalidemokraatit vastustavat tätä epäoikeudenmukaisuutta ja katsovat että arvonlisäveron korotuksen tulisi liittää niiden haittoja kompensoiviin sosiaaliturvan indeksitarkastuksiin. 

Mediatietojen perusteella 1,5 %-yksikön korotuksen taustalla oli väliriihineuvotteluissa vastaan tullut umpikuja, jossa neuvottelutavoitteiden saavuttaminen edellytti jo saavutetun 1 %-yksikön korotuksen kasvattamista 1,5 %-yksikköön. Hallitus on ohjelmassaan rajannut laajan osan veropoliittisista toimista pois toimistaan, minkä vuoksi arvonlisävero on ainoita suuria menosopeutuksen keinoja hallitukselle, mikä näkyy korotuksen rajuudessa. Sosialidemokraatit suhtautuvat verosopeutukseen monipuolisemmin ja ovat esittäneet tasapainoisempaa ratkaisua arvonlisäveron osalta, koska se lopulta on vain osa veropolitiikan palettia ja kotimaista kulutusta heikentävänä verona on vaarallinen kotimaiselle kulutukselle, kysynnälle ja kotimarkkinoille suuntautuneille yrityksille ja aloille. Sosialidemokraattisessa vaihtoehdossa arvonlisäverokantaa nostettaisiin 25 %-yksikköön, joka on muissa Pohjoismaissa käytetty yleinen kanta Islantia lukuun ottamatta.  

Korotuksen jälkeen Suomen arvonlisävero on maailman ja EU:n toiseksi korkein yleinen kanta Unkarin jälkeen. Unkarin arvonlisäverojärjestelmässä on kuitenkin Suomen arvonlisäverokantaa laajemmin käytetty alennettuja kantoja perushyödykkeiden hintojen alentamiseen. Ei ole yksiselitteisesi mahdollista arvioida mikä maa on korkein kulutusverottaja, mutta muutosten myötä Suomi on yksi maailman eniten kotimaista kulutusta verottavista maista. Arvonlisäveron alentamisen ei tyypillisesti katsotan johtavan vastaavanlaiseen hintojen alentumiseen kuin arvonlisäveron kasvattamisen, minkä vuoksi arvonlisäveroa ei tyypillisesti esitetä alennettavaksi. Tämän vuoksi kaikki muutokset arvonlisäverokantoihin tulisi harkita tarkkaan, koska mahdollisuuksia perääntyä päätöksestä ei juuri ole. Arvonlisäveron nostaminen akuuttina sopeutuksena yhden vuoden talousongelmiin on harkitsematonta eikä edusta ennustettavaa veropolitiikkaa. On riski, että hallitus toimellaan kiihdyttää kotimaista inflaatiota ja heikentää kotimaista kulutusta, mikä oleellisesti vaikeuttaisi Suomen talouden toipumista ja kasvua pitkällä aikavälillä. 

Sosiaalidemokraatit toivovat, että hallitus pystyy tulevaisuudessa harkitsemaan valtiontaloutta tasapainoisemmasta näkökulmasta ja ottamaan huomioon niin meno- kuin tulopuolen merkityksen valtiontalouden vakaudessa. Hyvä veropolitiikka on neutraalia ja ennakoitavaa, ja siksi eri verosektorien välisen tasapainon muuttaminen nopeasti aiheuttaa tarpeetonta haittaa yrityksille, taloudelle ja kuluttajien luottamukselle. Hallitus siirtää verotuksen painopistettä vuoden 2024 aikana tulo- ja haittaverotuksesta yleiseen kulutusverotukseen, mikä heikentää kotimaista kysyntää ja siten pidentää heikkoa kysyntää muutenkin huonosti voiville aloille ravitsemuksesta rakentamiseen.  

Veronkorotuksen haitta on suurinta pieni- ja keskituloisille kuluttajille sekä palveluvaltaisilla aloilla toimiville yrityksille. Lisäksi veronkorotuksella on eri vaikutuksia eri ikäryhmiin kuuluville suomalaisille, joita ei ole esityksessä eritelty. Esityksen sukupuolivaikutukset ovat haitallisia, koska naiset ovat miehiä edustetumpia pienituloisten ja palveluvaltaisten alojen yrittäjien joukoissa. Esitys heikentää työllisyyttä Suomessa, mikä on vastoin hallituksen tavoitetta kasvattaa kotimaista työllisyyttä.  

Osana väliriihineuvotteluita hallitus päätti nostaa makeisten arvonlisäveron 14 %-yksiköstä 25,5 %-yksikköön. Päätös on veropoliittisesti ongelmallinen, koska makeiselle ei ole selkeää ja aukotonta yksimielistä määritelmää. Erilaiset tarkkojen tuotekategorioiden haittaverot elintarvikkeille ovat aiemmin epäonnistuneet Suomessa ja muualla Euroopassa aiheuttaneet runsaasti epäselvyyttä verotuskäytännössä. Arvonlisäveron luonne yleisenä kulutusverona tekee siitä heikosti tällaiseen haittaverotukseen sovellettavan työkalun, koska arvonlisäveron on tarkoitus olla neutraali kulutusvero eikä kuluttajien käyttäytymistä ohjaileva haittavero. Vain yhden epäterveellisenä pidetyn elintarvikekategorian veron korottaminen on ongelmallista kilpailuneutraliteetin kannalta ja todennäköisesti johtaisi muiden tuotteiden kuten keksien, leivonnaisten ja sipsien myynnin kasvuun makeisten ja suklaan kustannuksella. Tämä on negatiivinen signaali markkinoiden tehokkuudelle, kuluttajien vapaudelle valita tuotteiden väliltä ja hyvän verojärjestelmän yleiselle neutraliteettiperiaatteelle. Sosiaalidemokraatit katsovat, että ruoan verotuksen tulee heijastella paremmin elintarvikkeiden ympäristö- ja terveysvaikutuksia. Erityisen vastustettavaa on muutosten toteuttaminen arvonlisäverojärjestelmän avulla, joka ei luonteeltaan siihen sovellu. Sosiaalidemokraatit esittävät, että hallitus harkitsee makeisiin kohdistuvan veronkorotuksen toteutuksen muokkaamista.  

Suomi on vakavassa tilanteessa. Maassa kasvavat nyt työttömyys, konkurssit ja velka. Eivät valitettavasti talous ja ihmisten hyvinvointi. Ilman töitä on lähes 300 000 suomalaista. Yli 3 300 yritystä on mennyt konkurssiin vuoden sisään. Edessä siintää korkeintaan kitukasvua. Tämä on kaikista huolestuttavinta. 

Valtiontalouden akuutin tilanteen korjaamiseksi hallitus päätti kehysriihessä menoleikkaus- ja veronkorotuspaketista. Se on mittaluokaltaan oikean suuruinen. Tärkein kuitenkin puuttuu. Kasvunäkymä on olematon, eikä paketti palauta luottamusta Suomeen. 

Yhtenä toimena hallitus esittää tässä tilanteessa yleiseen arvonlisäverokannan ja vakuutusmaksuverokannan korottamista 25,5 %:iin. Pääministeri Orpon hallitus nostaa Suomen yleisen arvonlisäverokannan yli pohjoismaisen 25 %:n tason, tehden Suomesta kulutuksen todellisen himoverottajan. Suomen yleinen arvonlisäverokanta nouseekin Unkarin jälkeen Euroopan toiseksi korkeimmaksi. 

Arvonlisäveron jättikorotus tapahtuu tilanteessa, jossa takana on korkean inflaation aikoja. Vaikka hintojen nousuvauhti onkin nyt selvästi maltillistunut, niin hintataso on kuitenkin korkealla ja kuluttajien ostovoima koetuksella. Arvonlisäverokannan korotus nostaa hintapaineita, ja mennessään täysimääräisesti hintoihin inflaatio kohoasi noin 0,6 prosenttia kuluttajahintaindeksillä mitattuna. 

Suomen kasvunäkymien olleessa muutoinkin heiveröisiä, aiheuttaa ylimitoitettu arvonlisäveron korotus riskin siitä, että taantuma tai nollakasvun vaihe pitkittyy entisestään. Hallitus arvioi esityksessään itsekin, että veronkiristys leikkaa bruttokansantuotteesta 0,2 prosenttia perusuraan verrattuna. 

Julkisen talouden suunnitelmassaan hallitus ennustaa, että ensi vuoden maltillisen kasvun jälkeen kasvu alkaa hiipumaan ja palaamme näivettymisen tielle. Emme voi kerta kaikkiaan tyytyä tähän. Talouskasvun näkymä on vähintään tuplattava. Tähän ei päästä kulutuksen himoverotuksella. 

Ostovoimaa ei pidä leikata yhtään enempää kuin on aivan välttämätöntä 

Keskusta jakaa Veronmaksajien keskusliiton arvion siitä, että arvonlisäveron pääverokannan korottaminen peräti puolellatoista prosenttiyksiköllä 25,5 prosenttiin on ylimitoitettu muutos. Maltillisempi verokannan nosto enintään yleiselle pohjoismaiselle tasolle eli 25 prosenttiin olisi ollut ymmärrettävämpi esitys. Keskusta ei korottaisi yleistä arvonlisäverotusta pohjoismaista 25 prosentin tasoa karkeammalle. 

Keskusta ei nostaisi lainkaan alennettua kymmenen prosentin arvonlisäverokantaa, jota koskevan esityksen hallitus on antamassa eduskunnalle myöhemmin. Ahkeralla työllään palkkansa ansainneiden ostovoimaa ei pidä leikata yhtään enempää kuin on aivan välttämätöntä.  

Hallituksen puolen prosentin lisäkorotus keskustan hyväksymän 1 prosentin korotuksen päälle tuo valtion kassaan kysyntävaikutus ja valtion arvonlisäveromenojen kasvu huomioiden noin 340 miljoonaa euroa enemmän, mutta on samalla pois suomalaisilta kotitalouksilta ja yrityksiltä. Se jarruttaa talouden kasvua. 

Keskusta on julkaissut, vastapainona kehysriihen kolmen miljardin euron päätöksille, oman reilun kasvun vaihtoehdon. Se tarjoaa seitsemän-kahdeksan miljardin euron ohjelman Suomen talouden vauhdittamiseksi, Suomen uudistamiseksi ja talouden tasapainottamiseksi. Keskusta esimerkiksi laittaisi verolle muun muassa yleishyödylliset yhteisöt, kuten ammattiyhdistysliikkeen sijoitustuotot, ja antaisi verottajalle työkalut alustatalouden asianmukaiseen verottamiseen.  

Keskustan vaihtoehdon avulla arvonlisäveron korotus voitaisiin pitää yhdessä prosentissa. Silloin arvonlisäveron yleisen verokannan muutos kasvattaisi kokonaisuudessaan valtion verotuottoja kysyntävaikutukset ja valtion arvonlisäveromenojen kasvu huomioiden lähemmäs 700 miljoonaa euroa vuoden 2025 tasossa. 

Hallituksen verotoiminen yhteisvaikutus yrityksiin on arvioitava 

On myös syytä huomioida, että hallituksen verolinja on laajemminkin pieniä- ja keskisuuria yrityksiä kaltoinkohteleva. Hallitus tarjoaa erityisesti pienemmille yrityksille lähinnä veronkiristyksiä, eikä lainkaan uusia kannusteita. 

Nyt tehtävän yleinen arvonlisäveron korotuksen lisäksi alennettua 10 %:n kantaa aiotaan siis myöhemmin erikseen annettavalla hallituksen esityksellä nostaa 14 prosenttiin. Niinpä arvonlisäverotus on kiristymässä erityisen rajusti lääkkeiden lisäksi useilla runsaasti työllistävillä ja koronasta kovasti kärsineillä aloilla (matkailu, joukkoliikenne, liikunta ja kulttuuri). Lisäksi kotitalousvähennystä leikataan, vaikka oppositiossa olleessaan nykyinen pääministeripuolue kokoomus halusi korottaa kotitalousvähennystä ja vähentää näin harmaata taloutta.  

Hallitus on toisella esityksellään poistanut arvonlisäverovelvollisuuden alarajaan liittyvän huojennuksen 1.1.2025 alkaen. Tämä yhdessä ALV:n korotuksen kanssa lisää erityisesti pienten yritysten arvonlisäverorasitusta. Niissä tilanteissa, joissa veronkorotuksen vyöryttäminen hintoihin ei onnistu, veronkiristys merkitsee yrityksen katteen pienenemistä. Tämä on erityisen ongelmallista yksinyrittäjille ja muille pienille, tyypillisesti työvoimavaltaisille yrityksille sekä kuluttajille myyville yrityksille, kuten Suomen Yrittäjien lausunnossa todetaan. Alarajahuojennuksen poistuminen koskettaa näitä samoja yrityksiä. 

Keskusta ei leikkaisi kotitalousvähennyksestä. Lisäksi keskusta mm. korottaisi ALV-velvollisuuden alarajan 30 000 euroon ja laajentaisi suunnitellun investointiverohyvityksen myös pienille ja keskisuurille yrityksille. Keskusta verottaisi yrityksen sisään jätettäviä voittoja vähemmän kuin ulos jaettavia. Nopeuttaisimme tuntuvasti investointien luvituksia. Lisäksi keskusta toteuttaisi 20 prosentin tuloveronalennuksen alimman eläkeiän yli ansiotyössä jatkaville osaavan työvoiman saatavuuden helpottamiseksi. 

Hallituksen sekoittaman verokeitoksen kokonaisvaikutukset yrityksiin voivat olla arvaamattoman ikävät ja viedä Suomen näivettymisen polulle. Näitä kokonaisvaikutuksia tulee arvioida ennen kuin seuraavia veroesityksiä tuodaan eduskunnan käsiteltäväksi. 

Liian kireä aikataulu aiheuttaa sekasotkun 

Nyt esitettävän yleisen arvonlisäveron ja vakuutusmaksuveron korotuksen on tarkoitus tulla voimaan poikkeuksellisesti kesken vuotta, 1.9.2024. Valtiovarainvaliokunnan asiantuntijakuulemisissa on käynyt ilmi, että aikataulu on erittäin ongelmallinen yritysten kannalta. 

Lain nopea voimaantulo on haitallinen lisäten hyvin lyhyellä varoitusajalla kesäkauden yli yritysten hallinnollista taakkaa. ALV-kannan muutoksien teko tietojärjestelmiin, kassajärjestelmiin, hintalappuihin, hinnastoihin ja sopimuksiin sekä muutoksista tiedottamiseen vaatii huomattavia resursseja yrityksiltä. Voimaantulon myöhentäminen helpottaisi yrityksille muutoksesta aiheutuvaa hallinnollista painetta. 

Valiokunnan kuulemisessa Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n on tuonut esille, että merkittävässä osassa yrityksiä manuaalista työtä tullaan vaatimaan paljon, ja ilmaiseksi tehtävän hallinnollisen työn määrä tulee olemaan paikoin kohtuuttoman suuri yrittäjille.  

Elinkeinoelämän Keskusliiton lausunnon mukaan tilanne on hankalin päällehinnoitelluille tuotteille. Kuluttajakauppaa harjoittaville yrityksille tämä liian nopea voimaantulo aiheuttaa myös kannattavuuden laskun, koska yritykset eivät pysty näin lyhyellä aikajänteellä muuttamaan tuotteisiin jo painettuja hintoja. Eräissä tilanteissa yritykset voivat joutua jättämään tuotteet myymättä, jos tuotteisiin jo painettuja hintoja ei saada muutetuksi. Näiden tuotteiden osalta voimaantulon lykkääminen olisi myös erityisen tärkeää. 

Erityisen haitallinen voimaantulo on alarajahuojennuksen piirissä olevien yritysten, sekä niiden yritysten kannalta, joiden verokausi on neljännesvuosi. Asia koskee laajaa yritysjoukkoa, sillä verovelvollisista noin 70 000 on neljännesvuosi-ilmoittajia. Pidennettyjen verokausien tarkoituksena on osaltaan tarjota helpotusta pienimmille yrityksille arvonlisäverotuksesta aiheutuvien velvoitteiden hoitamisessa. Nyt nämä yritykset joutuvat kärsimään kohtuuttomasti voimaantulosta kesken ilmoituskauden.  

Taloushallintoliitto on toteuttanut kyselyn taloushallinnon järjestelmien valmistajille. Kyselyssä tiedusteltiin vastanneilta, onnistuuko arvonlisäverokannan käsittely desimaalin tarkkuudella vastaajien ohjelmistoissa kyselyhetkellä huhti—toukokuussa 2024. Vastaajista 30 prosenttia kertoi, että tämä ei ole vielä mahdollista. 

Taloushallintoliiton mukaan Suomessa on käytössä lukuisia ohjelmistoja, joita ei enää aktiivisesti ylläpidetä. Osaan näistä ohjelmistotoimittajat eivät tule toteuttamaan desimaalikäsittelyä. Taloushallintoliitto toteaa lausunnossaan suoraan, että uusien ohjelmistojen hankinta ja käyttöönotto ei todennäköisesti onnistu yrityksille tällä aikataululla. 

Lisäksi Taloushallintoliitto arvioi lausunnossaan, että syyskuu alku tulee todennäköisesti olemaan aikataulullisesti haastava ehkä merkittävällekin osalle taloushallinnon järjestelmien valmistajista ja heidän asiakkaistaan. Koska väärällä arvonlisäverokannalla laskuttaminen ei ole käytännössä eikä juridisesti mahdollista, on riskinä, että yritykset joutuvat lykkäämään laskutustaan, kunnes tarvittavat ohjelmistomuutokset on saatu käyttöön. Tämä aiheuttaa riskejä yritysten rahoitustilanteelle ja viivästyttää verokertymää. 

Hallitus pettää ohjelmansa lupaukset yrityksille 

Hallitusohjelmassaan pääministeri Orpon hallitus on luvannut, että yrityksiä koskevat lainsäädäntöuudistukset toteutetaan riittävän pitkillä siirtymäajoilla, jotta yrityksille jää aikaa sopeuttaa toimintaansa. Tämä lupaus on rikottu.  

Lisäksi hallitus on luvannut turvaa yrittämiselle ja investoinneille vakaan toimintaympäristön ennakoitavalla ja vakaalla sääntelyllä sekä verotuksella. Tätäkään ei ole pidetty.  

Hallituksen veropolitiikka kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen sekä tukee kotimaista omistajuutta. Hallituksen veropolitiikka ei toteuta tätäkään.  

Keskusta on pettynyt siihen, että pääministeri Orpon hallitukseen kuuluvat puolueet eivät eduskuntakäsittelyssä ottaneet huomioon yritysten perusteltua kritiikkiä voimaantulosta. Tämä kertoo huolestuttavalla tavalla siitä, että hallituspuolueiden ministerit ja myös kansanedustajat ovat vakavalla tavalla irtaantuneet tavallisten yritysten arjesta.  

Keskusta toteuttaisi veronkorotuksen 25 prosenttiin tämän vuoksi 1.1.2025. 

Orpon hallitus on viimein ottamassa tulosopeutuksen käyttöön ja puuttumassa veroasteen laskuun. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi arvonlisäverolakia ja eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta verosta annettua lakia. Esityksen mukaan yleinen arvonlisäverokanta ja vakuutusmaksuveron vero-kanta korotettaisiin 24 prosentista 25,5 prosenttiin.  

Yleisen arvonlisäverokannan ja vakuutusmaksuverokannan piiriin kuuluvat hyödykkeet muodostavat arviolta 40 prosentin osuuden kotitalouksien kulutusmenoista. Esitetyt muutokset kohdistuvat näin ollen suureen osaan kotitalouksien kulutuksesta. Vuoden 2024 osalta arvonlisäverotuoton arvioidaan kasvavan noin 160 miljoonaa euroa ja vakuutusmaksuveroon 14 miljoonaa. 

Arvonlisäveron korotus on regressiivinen ja se osuu erityisesti pienituloisiin. Tämä on erityisen ongelmallista tilanteessa, jossa hallitus on muutenkin leikannut pienituloisten etuuksista valtavasti, kasvattanut sairastamisen kuluja ja tinkinyt julkispalveluista.  

Tämä todetaan myös hallituksen esityksessä: Esityksen mukaan "euromääräinen vaikutus on suurin korkeammissa tulokymmenyksissä, mutta käytettävissä oleviin tuloihin suhteutettuna merkittävin alemmissa tulokymmenyksissä. Eniten suhteellinen ostovoima heikkenisi alimmassa tulokymmenyksessä ja vähiten ylimmässä tulokymmenyksessä. Alimmassa tulokymmenyksessä ostovoima heikkenisi noin 0,67 prosenttia ja ylimmässä 0,42 prosenttia." 

Yleisen arvonlisäverokannan korotus osuu myös muiden arvonlisäveron kiristysten päälle. Hallitus on jo aiemmin päättänyt nostaa alempia arvonlisäverokantoja, mikä kallistaa esimerkiksi lääkkeitä sekä kulttuuripalveluita. Samalla hallitus on aikeissa poistaa arvonlisäveron alarajahuojennuksen, joka on ollut erityisesti pieniä ja sivutoimisia yrittäjiä tukeva veroetu. Kaikki yritykset eivät voi siirtää veronkorotusta hintoihin asiakkaiden maksettavaksi, jolloin moni pienyrittäjä joutuu haastavaan tilanteeseen. 

Tämä yhteisvaikutus todetaan myös hallituksen esityksessä: "Alarajaa koskevassa hallituksen esityksessä alarajahuojennuksen poistamisen on arvioitu kasvattavan erityisesti kuluttajille pääasiallisesti myyvien pienten työvoimavaltaisten yritysten verorasitetta. Yleisen verokannan korottamisella arvioidaan olevan yhteisvaikutuksia verovelvollisuuden alarajaan liittyvän huojennuksen poistamisen kanssa." 

Hallituksen veropolitiikkaa voisikin luonnehtia paitsi epäoikeudenmukaiseksi, myös yritys- ja varsinkin pienyrittäjävastaiseksi. 

Myös arvonlisäveron korotuksen ajoitus on ongelmallinen, sillä talouden tilanne on yhä huolestuttava. On ilmeinen riski, että arvonlisäveron korotus leikkaa kysyntää. Paitsi että korotus itsessään on regressiivinen ja huonosti perusteltu, on sen ajoitus erittäin epäonnistunut. Useat asiantuntijat katsovat, ettei arvonlisäveroa tulisi korottaa kesken vuoden tilanteessa, jossa Suomen talous on supistunut melkein vuoden yhtä kuukautta lukuun ottamatta, työttömyys on voimakkaassa kasvussa ja yrityksiä menee jatkuvasti konkurssiin. ALV-korotus pahentaa tilannetta ja kasvattaa työttömyyttä. Osa työttömyydestä jäänee luonteeltaan pitkäaikaiseksi, mikä heikentää Suomen talouden tuotantopotentiaalia ja kasvua myös pitkällä aikavälillä. 

1,5 prosenttiyksikön arvonlisäveron korotuksen sijaan hallitus olisi voinut tehdä tulosopeutusta muulla tapaa. Ympäristölle haitallisten verotukien karsiminen olisi vahvistanut valtion talouden sekä ympäristön tilaa ja nostanut pitkällä tähtäimellä Suomen tuottavuusastetta. Hallitus olisi myös voinut tarttua vihreään verouudistukseen, jossa ympäristölle haitalliselle toiminnalle asetetaan oikea hinta. Ympäristön pilaamisesta ei saisi enää kilpailuetua, vaan yritystoiminta ohjautuisi ympäristön kannalta kestävään suuntaan. Hallitus olisi voinut luopua listaamattomien yhtiöiden omistajien osinkoverotuesta, jota asiantuntijat pitävät heikosti perusteltuna ja jonka mittakaava on lähes sama kuin ALV-korotuksen. Veropohjan aukkojen korjaaminen tasaisi pelikenttää ja vahvistaisi verotuksen oikeudenmukaisuutta.