Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana.
Esitys sisältää ehdotukset ensi vuoden tuloveroasteikkolaiksi sekä ansiotulojen veroperusteisiin tehtäviksi muutoksiksi. Lisäksi esitys pitää sisällään yksittäiset muutokset tuloverolakiin sekä ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annettuun lakiin. Keskeiset tuloverolain muutosehdotukset koskevat kotitalousvähennystä, asuntovelan korkovähennystä ja työnantajan maksamien muuttokustannusten verotusta.
Ansiotulojen verotus
Tässä esityksessä ehdotettavat muutokset veroperusteisiin pohjautuvat pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelman veropoliittisiin linjauksiin ja syksyn budjettiriihessä tehtyihin päätöksiin. Hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa aktiivista ja vastuullista finanssipolitiikkaa, joka mitoitetaan suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla.
Nyt ehdotettujen muutosten arvioidaan vähentävän verotuloja kaiken kaikkiaan noin 467 miljoonalla eurolla, mistä kuntien osuus 298 miljoonaa euroa on sovittu kompensoitavaksi täysimääräisesti. Ehdotusten pääpaino on työn verotuksen kevennyksissä, minkä lisäksi esitys sisältää päätöksen solidaarisuusveron voimassaolon jatkamisesta.
Ansiotuloveroperusteiden ansiotasoindeksin mukaisen tarkistuksen arvioidaan vähentävän verotuloja noin 489 miljoonalla eurolla ja ansiotuloverotukseen ehdotetun kevennyksen noin 200 miljoonalla eurolla. Niin sanotun solidaarisuusveron säilyttämisen nykyisellään arvioidaan puolestaan lisäävän verotuloja noin 109 miljoonalla eurolla verrattuna siihen, että solidaarisuusvero poistuisi kokonaan.
Esityksessä ehdotettujen muutosten arvioidaan vähentävän verotuloja vuositasolla valtion ansiotuloveroasteikon osalta yhteensä noin 166 miljoonalla eurolla, työtulovähennyksen korotuksen osalta noin 269 miljoonalla eurolla, perusvähennyksen korotuksen osalta noin 109 miljoonalla eurolla sekä valtionverotuksen eläketulovähennyksen osalta noin 10 miljoonalla ja kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen korotuksen osalta noin 26 miljoonalla eurolla.
Kun otetaan huomioon ansiotason nousu sekä palkansaajan veronluonteisten maksujen muutokset työn verotus kiristyy esityksen mukaan kokonaisuutena katsottuna noin alle 14 300 euroa sekä yli 24 000 euroa vuodessa ansaitsevilla. Kiristys johtuu palkansaajan veronluonteisten maksujen noususta, kun niin sanotun kilpailukykysopimuksen seurauksena säädetty määräaikainen sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun alennuksen voimassaolo lakkaa. Samassa yhteydessä maksurasitusta siirrettiin työnantajalta työntekijälle.
Valiokunta kuitenkin korostaa, että tässä esityksessä ehdotetut muutokset verotusperusteisiin keventävät palkansaajan verotusta kaikissa tuloluokissa hallituksen esityksen taulukossa kuvatun mukaisesti. Taulukkoon on koottu tässä esityksessä vuodelle 2020 ehdotettujen veroperustemuutosten yhteisvaikutukset. Taulukon veroasteen muutosarvioinnissa on huomioitu solidaarisuusvero sekä vuoden 2019 perusteissa että vuodelle 2020 ehdotetuissa perusteissa.
Verotus kevenee tulodesiileissä 2—9, ja vaikutus on suhteellisesti suurin tulodesiileissä 6—9. Ylimmässä tulodesiilissä verotus kiristyy hieman, kun huomioidaan päätös solidaarisuusveron voimassaolon jatkamisesta. Esityksen arvioidaan kaventavan tuloeroja.
Valiokunta pitää käytettävissä olevaa veronkevennysvaraa yleisesti hyvin kohdennettuna sekä veroasteikkoon ja tuloverolakiin ehdotettuja muutoksia perusteltuina. Selvästi tuntuvin muutos on työtulovähennyksen enimmäismäärän korotus 1 630 eurosta 1 770 euroon. Sen lisäksi vähennyksen kertymä- ja poistumaprosentteja ehdotetaan muutettaviksi niin, että vähennys kohdistuu nykyistä selvemmin pieni- ja keskituloisille. Valiokunta pitää tätä yleisen ostovoiman kannalta hyvänä ratkaisuna. Kaikkiin tuloluokkiin tehtävää asteikkotarkistusta ja tulonhankkimisvähennykseen tehtävää muutosta voidaan pitää myös mittavana.
Valiokunta pitää solidaarisuusveron voimassaoloa nykyisessä taloudellisessa tilanteessa perusteltuna. Se siirtää verorasitusta ylimpään tulodesiiliin ja on linjassa yleisen veronmaksukykyperiaatteen kanssa.
Kotitalousvähennys
Valiokuntakuulemisessa on suhtauduttu ristiriitaisesti kotitalousvähennystä koskevaan muutosehdotukseen. Osa asiantuntijoista on vastustanut esitystä, ja osa asiantuntijoista pitää muutosta perusteltuna. Asiantuntijakuulemisessa on nostettu esiin huoli harmaan talouden kasvusta ja korostettu kotitalousvähennyksen työllisyysvaikutuksia. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärän ja vähennettävän prosenttiosuuden alentamisen on epäilty heikentävän myös yrittäjyyden edellytyksiä ja vaikutuksien on arvioitu kohdistuvan erityisesti pieniin yrityksiin.
Vuonna 2017 kotitalousvähennyksen teki noin 426 000 verovelvollista ja keskimääräinen vähennys oli noin 1 040 euroa. Keskimääräisen vähennyksen tilanteessa vähennettävän prosenttiosuuden alentaminen pienentää kotitalousvähennyksen määrää 228 eurolla, ja tältä osin muutos kohdistuisi kaikkiin kotitalousvähennystä tekeviin verovelvollisiin. Enimmäismäärän alentaminen ei sitä vastoin vaikuttaisi niiden verovelvollisten vähennysoikeuteen, joiden vähennys on jäänyt alle ehdotetun enimmäismäärän. Vuonna 2017 kotitalousvähennyksen määrä ylitti 2 250 euroa noin 65 000 verovelvollisella. Nykyinen enimmäismäärä 2 400 euroa ylittyi noin 53 000 verovelvollisella. Tämä vastaa noin 12 %:a kaikista kotitaousvähennyksen tehneistä verovelvollisista.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että esityksen enimmäismäärän alentaminen voi jonkin verran lisätä harmaan talouden määrää tai sen riskiä, kun vähennyksen enimmäismäärä ylittyy nykyistä aiemmin. Vuoden 2017 lukumäärätietojen valossa näiden verovelvollisten määrä on kuitenkin vähäinen, ja täten valiokunta arvioi esityksen vaikutuksien jäävän tältä osin vähäisiksi.
Prosenttiosuuden alentamisen on arvioitu lisäävän houkuttavuutta palvelun ostamiseen sellaiselta toimijalta, joka ei täytä lakisääteisiä velvoitteita. Ehdotettuja muutoksia on kuitenkin pidetty asiantuntijakuulemisessa melko maltillisina. Tämän johdosta on myös esitetty varovaisia arvioita, ettei esitys lisäisi kiinnostusta ostaa kotitalousvähennykseen oikeuttavia palveluita harmaan talouden toimijalta. Valiokunta pitää asiantuntijakuulemisen perusteella tätä riskiä vähäisenä ja puoltaa kotitalousvähennyksen rajaamista esityksen mukaisesti.
Valiokunta haluaa tässä yhteydessä korostaa, että verotuksessa myönnettävä kotitalousvähennys on vain yksi tapa tukea ja kannustaa kotitalouksia teettämään ulkopuolisella tavanomaisia kotitalous-, hoiva- tai hoitotöitä sekä asunnon kunnossapito- tai perusparannustöitä. Verotuksen kautta toteutettuna ja verosta tehtävänä vähennyksenä kotitalousvähennyksen käyttö ei ole mahdollista niille pienituloisille, jotka eivät maksa veroa, tai vähennyksen hyöty jää muita vähäisemmäksi, jos maksettavan veron määrä on alle kotitalousvähennyksen enimmäismäärän.
Tämän johdosta valiokunta pitää tärkeänä hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan selvitetään edellytykset ottaa kotitalousvähennyksen rinnalle käyttöön tukijärjestelmä, jossa kotitalousvähennyksen kaltaisesta edusta voisivat hyötyä myös pienituloisimmat. Selvitys tulisi tehdä kiireellisenä.
Muuttokustannukset
Esityksessä ehdotetaan työnantajan maksamien muuttokustannusten veronalaisen osuuden osittaista huojentamista. Kustannuksista veronalaista ansiotuloa olisi 50 prosenttia. Esitys perustuu hallitusohjelmaan, ja esityksen tavoitteena on edistää työvoiman liikkuvuutta sekä maan sisällä että ulkomailta Suomeen. Muutosta on kannatettu valiokunnan asiantuntijakuulemisessa laajasti.
Valiokunta pitää osittaista huojentamista perusteltuna, vaikka siinä on kysymys elantomenoista, joiden verovähennyskelpoisuuteen tulisi suhtautua verojärjestelmän johdonmukaisuuden vuoksi ylipäänsä pidättyvästi. Esitetyn huojennuksen taustalla ovat ne haasteet, jotka liittyvät työvoiman saantiin ja talouskasvun edellytyksiin, jolloin työvoiman liikkuvuutta on perusteltua edistää myös verotuksen keinoin.
Avainhenkilöihin kohdistuva verohuojennus
Ulkomailta Suomeen muuttaviin avainhenkilöihin kohdistuva määräaikainen verohuojennus ehdotetaan säädettäväksi pysyväksi. Avainhenkilön palkkatulosta perittävä lähdevero ehdotetaan samassa yhteydessä alennettavaksi 35 prosentista 32 prosenttiin. Vapaaehtoinen palkkatulon lähdeverotus on edelleen määräaikainen, ja sitä voidaan soveltaa enintään 48 kuukauden ajan. Ehdotusta on kannatettu valiokunnan asiantuntijakuulemisessa lievin varauksin. Pääosa asiantuntijoista on pitänyt tärkeänä, että verotuksen keinoin voidaan edistää erityistä asiantuntemusta omaavien avainhenkilöiden Suomeen tulo. Pysyvä laki edistää verotuksen ennakoitavuutta. Lähdeveroprosentin alentaminen on puolestaan linjassa yleisen ansiotuloverotuksen kevenemisen kanssa. Voimassa ollutta lähdeveroprosenttia ei ole muutettu lain voimassaolon aikana, vaikka ansiotulojen verotus on yleisesti keventynyt vastaavana aikana. Lakia on sovellettu yhtäjaksoisesti vuoden 2001 alusta.
Valiokunta yhtyy hallituksen esityksen ehdotukseen ja sen perusteisiin. Ulkomaisten avainhenkilöiden erityisverokohtelua voidaan pitää hyväksyttävänä, ja verotuksen tason uudelleen arviointi on perusteltua.
Asuntovelan korkovähennys
Esitys sisältää myös ehdotuksen asteittaisesta luopumisesta asuntovelan koron vähennysoikeudesta. Korkojen vähennysoikeutta pienennettäisiin vuosittain, ja vuodesta 2023 alkaen vähennysoikeus poistuisi kokonaan. Vähennysoikeutta on kavennettu maltillisesti ja asteittain vuodesta 2012 alkaen yli hallituskausien.
Osa valiokunnan kuulemista asiantuntijoista kannattaa esitystä. Osan mielestä vähennysoikeus tulisi säilyttää ainakin osittain, jotta verotuksessa olisi valmis työkalu kotitalouksien velkakustannuksien säätelyyn. Valiokunta puoltaa koron vähennysoikeuden rajaamista esityksessä esitetyllä tavalla. Tätä voidaan pitää perusteltuna, kun verrataan eri asumismuotoja ja otetaan huomioon matala korkotaso. Matala korkotaso helpottaa kotitalouksien sopeutumista muutokseen.
Verotusyhtymää koskeva muutosehdotus
Muutosehdotus on verotusta yksinkertaistava ja luonteeltaan tekninen. Valiokunnalla ei ole tältä osin huomautettavaa.
Eduskunta-aloitteet
Valiokunta ehdottaa, että esityksen yhteydessä käsiteltävät lakialoitteet ja toimenpidealoite hylätään.