Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana.
Esitys on osa niistä toimista, jotka liittyvät Antti Rinteen hallitusohjelman liikenteen verotuksen uudistamiseen. Tavoitteena on korottaa polttoaineiden verotusta kuluttajahintojen ennustetun nousun mukaisesti 250 miljoonalla eurolla. Esityksen tavoitteena on verotuottojen kasvu, liikenteen polttoaineverotuksen ympäristöohjauksen tason säilyminen nykyisellään ja valmistautuminen parafiinisen dieselöljyn verotuen poistamiseen.
Esityksen veronkorotukset painottuvat fossiilisiin polttoaineisiin. Esityksen mukainen veronkorotus olisi bensiinille ja sitä korvaaville tuotteille keskimäärin 5,3 senttiä litralta eli noin 8,0 prosenttia ja dieselöljylle ja sitä korvaaville polttoaineille keskimäärin 5,6 senttiä litralta eli keskimäärin noin 12,7 prosenttia. Sataprosenttisena myytävän parafiinisen tuplalaskettavan biodieselin verotus ei kiristyisi, sillä siitä kannettaisiin edelleen veroa 33 senttiä litralta, koska veromallin mukainen taso alittaisi edelleen EU:n vähimmäisverotason.
Korotukset nostaisivat moottoribensiinin ja sitä korvaavien biopolttoaineiden hintaa arvonlisäveron vaikutus huomioon ottaen noin 6,6 senttiä litralta. Tyypillisen E95-moottoribensiinin hinta nousisi arviolta noin neljä prosenttia. Dieselöljyn ja sitä korvaavien biopolttoaineiden arvonlisäverollinen hinta nousisi noin 6,9 senttiä litralta. Dieselöljyn hintaa korotus nostaisi noin viisi prosenttia, lukuun ottamatta sataprosenttisen tuplalaskettavan parafiinisen biodieselin hintaa, mikä ei nousisi.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on noussut huoli siitä, että ammattiliikenteen kustannusten nousu heikentää yritysten kilpailukykyä. Esityksen seurauksena kuorma-auton vuotuiset polttoainekustannukset nousisivat keskimääräisellä dieselpolttoaineseoksella 2 127 eurolla, jos oletetaan, että polttoaineen keskikulutus on 38 litraa 100 kilometrillä ja ajosuorite on 100 000 kilometriä. Bensiinikäyttöisen henkilöauton keskimääräiset vuotuiset polttoainekustannukset nousisivat arvonlisäveron vaikutus mukaan lukien noin 72 eurolla ja dieselauton 66 eurolla, jos molempien ajosuorite olisi 17 000 kilometriä vuodessa ja bensiinikäyttöisen henkilöauton kulutus olisi 6,4 litraa ja dieselkäyttöisen 5,6 litraa 100 kilometrillä.
Nykyisessä, vuonna 2011 käyttöönotetussa ympäristöperusteisessa energiaveromallissa jokaisen polttoainekomponentin vero määräytyy sen energia- ja hiilisisällön sekä lähipäästöominaisuuksien perusteella. Fossiilisen bensiinin energiasisältövero on 52,19 ja hiilidioksidivero 17,38 senttiä litralta. Lähtökohtaisesti tässä energiaveromallin mukaisessa verotuksessa tulisi kaikilla fossiilisilla ja bioperäisillä liikennepolttoaineilla olla sama energiasisältövero, joka on sidottu bensiinin verotasoon eli 1,631 senttiä megajoulelta.
Ammattiliikenteen tukemiseksi tästä tavoitteesta on jo poikettu ja dieselöljyä ei veroteta täysimääräisesti energiaveromallin edellyttämällä tavalla. Alennus on toteutettu siten, että dieselöljyn ja sitä korvaavien polttoaineiden energiasisällölle asetettua veroa alennetaan kiinteällä summalla eli 25,95 senttiä litralta, vaikka tätä ei voida pitää energiaveromallin ympäristötavoitteiden mukaisena.
Dieselöljyn verotuen tavoitteena on hyötyliikenteen polttoainekustannusten pitäminen muuta liikennettä alhaisemmalla tasolla. Dieselkäyttöisistä henkilöautoista kannetaan ajoneuvoveron käyttövoimaveroa, jolla tasapainotetaan bensiinin ja dieselöljyn erilaisesta verokohtelusta aiheutuvia kustannus- ja veroeroja. Pakettiautoille käyttövoimavero lasketaan henkilöautoja lievemmin perustein.
Dieselöljyn alemman verokannan muodossa suoraan saama vuotuinen verotuki on noin 770 miljoonaa euroa. Kun tästä vähennetään verosanktioksi laskettava henkilö- ja pakettiautojen käyttövoimavero, jää dieselöljyn nettotueksi noin 440 miljoonaa euroa. Dieselpolttoaineen kulutuksesta kuorma-autojen osuus on noin 45 %, linja-autojen 7 %, pakettiautojen 14 % ja henkilöautojen 34 %.
Ammattiliikenteen osuus tieliikenteen CO2-päästöistä on nykyisin noin 44 %, ja kuorma-autojen osuus päästöistä on edelleen kasvussa. Täten ympäristölle haitalliselle tuelle sinänsä ja varsinkaan sen kasvattamiselle ei ole perusteita, kun otetaan huomioon tieliikenteelle energia- ja ilmastostrategiassa sekä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa asetettu 50 prosentin päästövähennystavoite ja hallituksen pyrkimys hiilineutraalisuuteen vuoteen 2035 mennessä. Kokonaisuutena voidaan todeta, että Suomessa on jo käytössä huomattava ammattiliikenteen verotuki dieselpolttoaineelle, jota ei valiokunnan mielestä tule kasvattaa kiristyvät päästövähennystavoitteet ja kasvava uusiutuvan energian edistämistavoite huomioiden.
Esityksen veronkorotusmääriä voidaan pitää maltillisina, kun huomioidaan verotasoihin tarvittavat inflaatiotarkistukset. Ilman määräajoin tehtäviä korotuksia yksikköveroina määräytyvät valmisteverot alenisivat suhteellisesti. Tähän liittyen liikennepolttoaineiden nimellisiä valmisteverotasoja on korotettu vuoden 2011 energiaverouudistuksen jälkeen vuosina 2012, 2014, 2015 ja 2017. Veron reaalisen tason säilymisen lisäksi esitys turvaa valiokunnan mielestä oikealla tavalla polttoaineveron ympäristöohjauksen tason säilymisen nykyisellään.
Edellä mainittujen seikkojen lisäksi valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus valmistelee ohjelmansa mukaisesti kestävän verotuksen tiekartan, jonka ensimmäinen vaihe valmistuu vuoden 2020 kehysriiheen mennessä. Tiekartan tulee palvella hallituksen ilmastotavoitetta. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat energiaverotuksen uudistus, liikenteen verotuksen uudistus hallituskautta pidemmällä aikavälillä, kiertotalouden edistäminen sekä päästöihin perustuvan kulutusverotuksen selvittäminen.
Valiokunta korostaa sekä liikenteen verotuksenLiikenteen verotuksen uudistaminen -työryhmä (VM/1321/00.01.00.01/2019) että energiaverotuksenEnergiaverotuksen uudistaminen -työryhmä (VM148:00/2019) uudistamista selvittävän työryhmän työn merkitystä. Hiilineutraalisuustavoitteen ohella tulee valiokunnan mielestä ottaa huomioon yritysten kilpailukyky ja kuljetuskustannusten hallinta sekä sosiaaliset ja aluepoliittiset näkökohdat. On tärkeää löytää ratkaisuja, jotka edistävät hallituksen ilmastotavoitteita taloudellisesti tehokkaimmin, jotka nopeuttavat siirtymään pois fossiilisista polttoaineista ja jotka samalla täyttävät sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja alueellisen tasa-arvon vaatimukset.
Eduskunta-aloite
Valiokunta ehdottaa, että esityksen yhteydessä käsiteltävä toimenpidealoite hylätään.