Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muutettuna. Muutos kohdistuu korkomenojen vähennyskelpoisuutta koskevan säännöksen voimaantuloon. Voimaantuloa aikaistettaisiin vuodella.
Esitys sisältää ehdotukset ensi vuoden tuloveroasteikkolaiksi sekä ansiotulojen veroperusteisiin tehtäviksi muutoksiksi. Lisäksi esitys pitää sisällään yksittäiset muutokset tuloverolakiin ja ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annettuun lakiin sekä Harmaan talouden selvitysyksiköstä annettuun lakiin. Keskeiset tuloverolain muutosehdotukset koskevat kotitalousvähennystä ja työsuhdeauton verotusarvon alentamista.
Lisäksi esityksellä ehdotetaan säädettäväksi yhteisetuuden osuuden hankintavelan koron vähennyskelpoisuudesta ja rajaus yhteismetsän oikeudesta metsävähennykseen.
Valiokunta käsittelee keskeisimpiä muutosehdotuksia seuraavassa lyhyesti erikseen. Valiokunnalla ei ole huomautettavaa niihin teknisluonteisiin korjauksiin, joita muihin lakeihin on myös tarkoitus tehdä.
Ansiotulojen verotus
Tässä esityksessä ehdotettavat muutokset veroperusteisiin pohjautuvat pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman veropoliittisiin linjauksiin, kevään kehysriihessä ja syksyn budjettiriihessä tehtyihin päätöksiin. Hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa aktiivista ja vastuullista finanssipolitiikkaa, joka mitoitetaan suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla.
Nyt ehdotettujen muutosten arvioidaan vähentävän verotuloja kaiken kaikkiaan noin 578 miljoonalla eurolla, mistä kuntien osuus 225 miljoonaa euroa on sovittu kompensoitavaksi täysimääräisesti. Ehdotusten pääpaino on estää työn verotuksen kiristyminen, minkä lisäksi esitys sisältää päätöksen solidaarisuusveron voimassaolon jatkamisesta.
Ansiotuloveroperusteiden ansiotasoindeksin mukaisen tarkistuksen arvioidaan vähentävän verotuloja noin 520 miljoonalla eurolla, josta valtion ansiotuloveroasteikon osuus on yhteensä noin 294 miljoonaa euroa, työtulovähennyksen korotuksen osuus noin 175 miljoonaa euroa ja perusvähennyksen korotuksen osuus noin 51 miljoonaa euroa. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa ansiotulojen veroperusteiden niin sanottua indeksitarkistusta on pidetty kannatettavana toimena, jolla estetään ansiotuloverotuksen kiristyminen inflaation seurauksena. Niin sanotun solidaarisuusveron säilyttämisen nykyisellään arvioidaan puolestaan lisäävän verotuloja noin 105 miljoonalla eurolla verrattuna siihen, että solidaarisuusvero poistuisi kokonaan.
Valiokunta korostaa, että tässä esityksessä ehdotetut muutokset verotusperusteisiin keventävät palkansaajan verotusta kaikissa tuloluokissa hallituksen esityksen taulukossa kuvatun mukaisesti. Taulukkoon on koottu tässä esityksessä vuodelle 2022 ehdotettujen veroperustemuutosten yhteisvaikutukset. Verotus kevenee kaikissa tulodesiileissä, ja vaikutus on suhteellisesti suurin tulodesiileissä 6—9. Esityksen arvioidaan kasvattavan hiukan tuloeroja.
Edellä kuvatun mukaisesti tämän esityksen verotusperustemuutokset keventävät palkansaajien verotusta kaikissa tuloluokissa. Samassa yhteydessä valiokunta kuitenkin toteaa, että kun otetaan huomioon palkansaajan veronluonteisten maksujen muutokset sekä ansiotason nousu, kokonaisuutena katsottuna työn verotus kevenee yli 15 000 euroa vuodessa ansaitsevilla. Enintään 15 000 euroa vuodessa ansaitsevien työn verotuksen kiristyminen johtuu palkansaajan veronluonteisten maksujen noususta. Keskituloisen kohdalla verotus kevenee noin 0,15 prosenttiyksiköllä ja enimmillään noin 0,2 prosenttiyksiköllä.
Valiokunta pitää käytettävissä olevaa veronkevennysvaraa yleisesti hyvin kohdennettuna sekä veroasteikkoon ja tuloverolakiin ehdotettuja muutoksia perusteltuina. Selvästi tuntuvin muutos on työtulovähennyksen enimmäismäärän korotus 1 840 eurosta 1 930 euroon. Sen lisäksi vähennyksen kertymä- ja poistumaprosentteja ehdotetaan muutettaviksi niin, että vähennys kohdistuu edelleen selvemmin pieni- ja keskituloisille. Valiokunta pitää tätä yleisen ostovoiman kannalta hyvänä ratkaisuna. Kaikkiin tuloluokkiin tehtävää asteikkotarkistusta voidaan pitää myös mittavana.
Valiokunta pitää solidaarisuusveron voimassaoloa nykyisessä taloudellisessa tilanteessa perusteltuna. Se siirtää verorasitusta ylimpään tulodesiiliin ja on linjassa yleisen veronmaksukykyperiaatteen kanssa.
Kotitalousvähennys
Kotitalousvähennykseen tehtävät muutokset perustuvat sekä hallituksen ohjelman veropoliittisiin linjauksiin että kevään kehysriihessä tehtyihin päätöksiin. Hallitusohjelmassa on sovittu öljylämmitteisten kiinteistöjen omistajien kannustamisesta siirtymään muihin lämmitysmuotoihin 2020-luvun aikana erillisellä toimenpideohjelmalla. Tähän liittyen hallitus linjasi kehysriihessä, että fossiiliseen energiaan perustuvien lämmitysjärjestelmien korvaamista tuetaan myös veroratkaisuilla. Samoin kehysriihessä linjattiin kotitalousvähennyksen työllisyysvaikutusten arvioimiseksi kaksivuotisesta kokeilusta.
Kotitalousvähennykseen kohdistuvia muutoksia pääosin kannatettiin valiokunnan asiantuntijakuulemisessa. Esitykseen kohdistui yksittäisiä muutosehdotuksia: Kuulemisessa ehdotettiin, että määräaikainen korotus tulisi ulottaa kaikkeen kotitalousvähennykseen oikeuttavaan työhön. Esiin tuotiin myös se epäkohta, että vähennystä ei saa asunto-osakeyhtiön remonteista.
Kotitalousvähennyksen korottamisella öljylämmityksestä luopumisen kohdalla pyritään kannustamaan ja tukemaan ihmisiä luopumaan öljylämmityksestä ja siirtymään muuhun lämmitysjärjestelmään kuin fossiilisia polttoaineita käyttävään järjestelmään. Tavoitteena on, että Suomen kestävän kasvun ohjelman kautta tulevien tukien jälkeen muutostyöt voisivat jatkua kotitalousvähennyksen tukemana. Valiokunta kuitenkin korostaa, että myös verotuksen kautta myönnettävien tukien tulee olla kustannustehokkaita.
Kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön kohdalla kyse on kaksivuotisesta kokeilusta kotitalousvähennyksen työllisyysvaikutusten arvioimiseksi, ja kokeilun päättymisen jälkeen vaikutuksista on tarkoitus teettää erillinen tutkimus. Valiokunta pitää esitettyä kokeilua tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Esityksen mukainen malli ja suunniteltu ajankohta ovat valiokunnan mielestä riittäviä ja takaavat myös riittävän ripeät toimet kotitalousvähennyksen mahdolliseen kehittämiseen.
Nyt esitettyjen muutosten lisäksi hallitus päätti budjettiriihessä, että syksyllä 2021 käynnistetään selvitys siitä, miten kotitalousvähennystä voitaisiin laajentaa myös muihin energiaremontteihin sekä taloyhtiön teettämiin remontteihin. Lisäksi on tarkoitus selvittää, kuinka kotitalousvähennystä voidaan kehittää niin, että vähennys kannustaa korjauspalveluihin ja korjausremontteihin, pidentää rakennusten ja materiaalien käyttöikää, parantaa energiatehokkuutta tai muulla tavoin tukee kiertotaloutta ja päästöjen vähentämistä. Kyseinen selvitystyö on käynnistymässä, ja se valmistuu hallituksen päätöksen mukaisesti helmikuun 2022 loppuun mennessä.
Valiokunta pitää näitä hallituksen linjauksia kannatettavina ja tukee selvitystä kotitalousvähennyksen laajentamiseksi myös taloyhtiöiden teettämiin remontteihin. Samoin on perusteltua selvittää, voitaisiinko kotitalousvähennyksen rinnalle ottaa käyttöön tukijärjestelmä, jossa kotitalousvähennyksen kaltaisesta edusta voisivat hyötyä myös pienituloisimmat, jotka eivät maksa veroa.
Kotitalousvähennyksen hyödyntäminen edellyttää veron maksua, mikä on pienituloisten verovelvollisten osalta kotitalousvähennyksen näkökulmasta ongelmallista. Valiokunta pitää tärkeänä, että kotitalousvähennyksen kautta myönnettävä tuki kohdistuu sosiaalisesti oikeudenmukaisesti ja mahdollisimman tasaisesti eri tulodesiileissä.
Valiokunta pitää tärkeänä, että kotitalousvähennyksen kehittämisessä otetaan huomioon myös yksinasuvat. Yhteen kotitalouteen tehty vähennykseen oikeuttava työ oikeuttaa kahden henkilön kotitaloudessa kaksinkertaisen vähennyksen yksinelävään nähden. Valiokunnan mielestä vähennysjärjestelmän tulisi kohdella eri perhemuotoja nykyistä yhdenmukaisemmalla tavalla.
Valiokunta muistuttaa lopuksi jo vuonna 2005 säädetystä muutoksesta, jonka mukaan kotitalousvähennys koskee myös työtä, joka on tehty verovelvollisen vanhempien ja isovanhempien käyttämässä asunnossa. Vähävaraisen vanhemman luona tehty työ mahdollistaa vähennyksen veroa maksavan aikuisen lapsen verotuksessa, kun tämä on maksanut työn kustannukset ja muut vähennyksen edellytykset täyttyvät.
Valiokunnan saaman tiedon mukaan osuus kotitalousvähennyksestä, joka on tehty vanhempien tai isovanhempien luona tehdystä työstä, on ollut verovuosina 2018—2019 euromäärän mukaan tarkasteltuna noin 2 % ja verovelvollisten lukumäärän perusteella tarkasteltuna noin 3 %. Määriä voidaan pitää valiokunnan mielestä vähäisinä, joten on tärkeä arvioida, voitaisiinko vähäiseen käyttöön vaikuttaa nykyistä laajemmalla tiedottamisella ja Verohallinnon ohjeistuksella. Tiedottamisen ja ohjeistuksen merkitys korostuu, kun järjestelmään tehdään peräkkäisiä muutoksia, jotka voivat olla myös edestakaisia. Valiokunta muistuttaa tältä osin myös hyvän verojärjestelmän edellytyksistä, joihin sisältyy selkeys, yksinkertaisuus ja johdonmukaisuus.
Valiokunta korostaa seurannan merkitystä. Riittävä seuranta ja vaikutusarviointi turvaa kotitalousvähennyksen kautta myönnettävän tuen kustannustehokkuuden ja kohdentumisen sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Seurannan avulla voidaan myös paremmin puuttua vähennysjärjestelmän mahdollisiin epäkohtiin tai tuen epätasaiseen jakautumiseen muun muassa eri tulodesiileissä.
Työsuhdeauton verotusarvon alentaminen
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa suhtauduttiin pääosin myönteisesti ehdotettuun muutokseen, jonka mukaan työsuhdeauton verotusarvoa alennetaan 85 eurolla kuukaudessa niiden autojen kohdalla, joiden ajonaikainen hiilidioksidipäästö on vähintään 1 ja enintään 100 grammaa kilometriä kohden. Kyse on määräaikaisesta verotuesta vuosille 2022—2025. Jo toteutetulla muutoksella nollapäästöisen ajoneuvojen verotusarvosta vähennetään 170 euroa vuosina 2021—2025.
Ehdotukset työsuhdeauton verotusarvon alentamisesta perustuvat hallituksen kehysriihessä tehtyihin päätöksiin. Hallitus linjasi, että täyssähköisten työsuhdeautojen lisäksi myös vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvoa alennetaan: alennus on 170 euron sijaan 85 eurolla kuukaudessa ja alennusta sovelletaan vuosina 2022—2025. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa esitettiin kuitenkin huoli siitä, että autoedun arvon alentamisen vaikutukset päästöihin vaikuttavat olevan vähäiset ja verotuloja alentava vaikutus suuri suhteessa arvioituun päästövähenemään.
Valiokunta yhtyy siihen asiantuntijakuulemisessa esitettyyn näkemykseen, että autoedun vaikutusarviot sisältävät suuria epävarmuuksia, koska käyttäytymisvaikutusten sekä vähäpäästöisten ja sähköautojen määrän ja hinnan kehitys lähivuosina on hyvin epävarmaa. Täten esityksen lopullisia vaikutuksia on vaikea arvioida. Valiokunta korostaa myös tässä, että verotuksen kautta myönnettävien tukien tulee olla mahdollisimman kustannustehokkaita.
Valiokunta pitää mahdollisena, että ehdotettu verotuen laajentaminen vähäpäästöisiin autoihin heikentää tällä hetkellä täyssähköautoille myönnettävän verotuen kannustinvaikutusta valita työsuhdeautoksi täyssähköauto. Täyssähköauto ei kuitenkaan vielä tällä hetkellä ole todellinen vaihtoehto kaikille työsuhdeautoilijoille, ja nyt ehdotettavan muutoksen tarkoituksena onkin kannustaa valitsemaan näissä tilanteissa vähäpäästöinen auto pelkällä bensalla tai dieselillä kulkevan auton sijaan. Täten valiokunta pitää esitystä kokonaisuutena arvioiden ja siirtymäajan ratkaisuna perusteltuna. Tämän lisäksi valiokunta muistuttaa, että auton käyttöedussa työnantajan kustantama sähkö työpaikalla tai julkisissa latauspisteissä ei vaikuta auton käyttöedun arvoon, mikä kannustaa työntekijää käyttämään hybridiautoissa sähköä bensan sijasta.
Asiantuntijakuulemisessa ehdotettiin myös muutosta alennetun autoedun rajaukseen. Verotuen piiriin tulisi lukea kaikki uudet kaasuautomallit. Valiokunta tunnistaa raja-arvojen asettamiseen liittyvät ongelmat.
Esityksen mukaisen vähäpäästöisen auton määritelmä perustuu nykyisin käytössä olevaan auton hiilidioksidipäästöjen mittaustapaan, jota käytetään muutoinkin liikenteen verotuksessa. Yleisesti käytössä olevaan mittaustapaan perustuva päästöraja on luonteva, teknologianeutraali ja selkeä tapa määrittää raja, jonka alle menevät autot kuuluvat ehdotetun tuen piiriin. Valiokunta puoltaa esityksessä ehdotettua määritelmää, sillä se on teknologianeutraali ja sitä voidaan pitää luotettavana ja objektiivisena.
Ehdotettu 100 gramman päästöraja on asetettu esityksessä siten, että tuen piiriin lukeutuvat tällä hetkellä markkinoilla olevien automallien päästötietojen perusteella kaikki ladattavat hybridit sekä pieni määrä kaasuautoja ja täyshybridiautoja. Markkinoilla olevien autojen päästötietojen perusteella tuen piiriin ei lukeudu autoja, jotka eivät sisällä lainkaan hybriditeknologiaa. Jos esitettyä rajaa lasketaan, tuki koskisi käytännössä vain ladattavia hybridiautoja. Jos rajaa puolestaan nostetaan, mukaan lukeutuisi useampi kaasuautomalli, mutta samalla mukaan tulisi myös bensa- ja dieselautoja, jotka eivät sisällä minkäänlaista hybriditeknologiaa. Tällä perusteella valiokunta pitää asetettua raja-arvoa oikein kohdennettuna, sillä se rajaa tuen piiriä oikealla tavalla suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.
Valiokunta korostaa myös autoedun osalta seurannan merkitystä. Riittävä seuranta ja vaikutusarviointi mahdollistaa edun mahdollisen kehittämisen entistä kustannustehokkaammaksi ja sellaiseksi, että sääntely ottaa teknologianeutraalisti huomioon tekniikan kehittymisen. Myös tuen oikea ja tasapuolinen kohdentuminen on valiokunnan mielestä tärkeää.
Metsävähennyksen rajaus
Valiokunta ei pidä perusteltuna toteuttaa valiokunnan asiantuntijakuulemisessa ehdotettua metsävähennyksen soveltamisrajausta. Hallituksen esityksen mukainen rajaus on tarpeen sen takaamiseksi, että metsävähennys kohdistuu verovuonna 2022 tai sen jälkeen hankittujen metsien perusteella vain, jos sen osakaskunnan osuuksista verovuoden päättyessä vähintään puolet on luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien omistuksessa, eikä näiden omistus perustu sijoitusrahastoon tai vaihtoehtorahastoon tehtyyn sijoitukseen. Estys takaa myös verojärjestelmän johdonmukaisuutta, koska yhteisöillä ja elinkeinoyhtymillä ei ole oikeutta metsävähennykseen.
Lisäksi valiokunta huomauttaa, että ehdotettu metsävähennystä koskeva rajoitus koskee vain vuonna 2022 tai sen jälkeen hankittuja metsiä, joten kaikki olemassa olevat yhteismetsät voivat tehdä metsävähennyksen ennen vuotta 2022 hankittujen metsien osalta kuten tähänkin asti. Ehdotetun muutoksen johdosta kaikki yhteismetsät ovat metsävähennysoikeuden kannalta jatkossa samassa tilanteessa.
Yhteisetuuden osuuden hankintavelan korko
Esityksessä säädettäisiin nimenomaisesti, että tulonhankkimiskäytössä olevan yhteisetuuden osuuden hankintaan kohdistuvan velan korot ovat vähennyskelpoisia korkomenoja. Voimaantulosäännöksen mukaan säännöstä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2022 toimitettavassa verotuksessa.
Valiokunta pitää tulonhankkimiskäytössä olevan yhteisetuuden osuuden hankintaan kohdistuvan velan koron vähennyskelvottomuutta hyvin tulkinnanvaraisena. Verotuskäytäntö on koron vähennysoikeuden osalta muuttunut ilman lain nimenomaista säännöstä, mitä voidaan pitää ongelmallisena verovelvollisen oikeusvarmuuden ja ennustettavuuden näkökulmasta.
Valiokunnan käsityksen mukaan yhteisetuuden osakkaan verotuksessa tulee ottaa huomioon verojärjestelmän rakenne kokonaisuutena. Verotuksen tehokkuusperiaate ja hallinnolliset syyt vaikuttivat siihen, että tuloverotuksessa yhteisetuutta päädyttiin verottamaan erillisenä verovelvollisena lukuisten osakkaiden sijaan. Samalla säädettiin kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi, ettei yhteisetuuden osakkaan veronalaisena tulona pidetä hänen saamaansa osuutta yhteisetuuden tulosta. Lainsäädännössä ei ole otettu kantaa, että tulonhankkimiskäytössä olevan yhteisetuuden osuuden hankintaan kohdistuvan velan korot olisivat tuloverolain 31 §:n 4 momentissa tarkoitettuja vähennyskelvottomia menoja.
Tämän tulkinnanvaraisen tilanteen johdosta ja edistääkseen verovelvollisten oikeusvarmuutta valiokunta pitää tarpeellisena muuttaa koron vähennyskelpoisuuden osalta lain voimaantulosäännöstä. Täten korkomenoja koskevaa tuloverolain 58 §:n säännöstä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2021 toimitettavassa verotuksessa. Valiokunta korostaa, että säännöksen takautuva soveltaminen merkitsee muutosta verovelvollisen eduksi, ja valiokunta suhtautuu edelleen erittäin pidättyväisesti takautuvaan sääntelyyn.
Eduskunta-aloitteet
Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten valiokunta ehdottaa lakialoitteiden ja toimenpidealoitteiden hylkäämistä.