Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana. Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa esitykseen on kuitenkin suhtauduttu hyvin ristiriitaisesti. Osa asiantuntijoista pitää esitystä tässä taloudellisessa tilanteessa erittäin kannatettavana. Osa asiantuntijoista suhtautuu esitykseen puolestaan erittäin kielteisesti, koska esitys aiheuttaa heidän mukaansa merkittävän aukon veropohjaan ollen samalla uusi yrityksille suunnattu verotuki.
Esitykseen kriittisesti suhtautuneet asiantuntijat pitävät esitystä hyvän verojärjestelmän vastaisena. Esitys poikkeaa heidän mielestään selvästi ja periaatteellisesti siitä veropolitiikan linjasta, jossa verokantoja alennetaan ja veropohjaa tiivistetään. Esitys ei heidän käsityksensä mukaan vastaa tuoreen yritystukityöryhmän loppuraportin johtopäätöksiä.Työ- ja elinkeinoministeriö, Yritystukien vähentämistyöryhmän loppuraportti, 16.9.2019
Työryhmä suositteli jo nykyisellään yritysverotuksessa olevan irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenon poistamiseen sisältyvän verotuen poistamista ja kehotti harkitsemaan siirtymistä kirjanpidon mukaisiin poistoihin. Yritystukityöryhmän mukaan kirjanpidosta poikkeavat poistot lisäävät hallinnollisia kustannuksia sekä vääristävät investointikannusteita. Esitystä on täten pidetty vastakkaisena yritystukityöryhmän suositusten kanssa.
Valtion taloudellinen tutkimuslaitos VATT on katsonut, että poistokorotus vaikuttaa lisäinvestoinnin veroihin ja pääomakustannukseen, mutta vaikutus on hyvin pieni erityisesti suhteessa korkotason muutoksen vaikutukseen. Kaiken kaikkiaan korotettujen poistojen tuottama taloudellinen hyöty on matalan koron ja yhteisöveron oloissa pieni. Pieni etu voi johtaa siihen, että poistojen hyödyntämiseen liittyvät informaatio- ja hallintokustannukset saattavat ylittää siitä saadun verosäästön, eli yrityksen ei kannata hyödyntää ehdotettua väliaikaista säännöstä.
Asiantuntijakuulemisessa nousi esiin myös nykyisen osinkoverotuksen ongelmakohdat. Suomen osinkoverojärjestelmä listaamattomien yhtiöiden osalta saattaa kannustaa tekemään riskittömiä investointeja yhtiöihin vain nettovarallisuuden laskennallisen arvon nostamiseksi. Yhtiön nettovarallisuus vaikuttaa usein ansiotuloja lievemmin verotettavien pääomaosinkojen määrään.
Esitystä kannattaneet asiantuntijat ovat puolestaan pitäneet tärkeänä sitä, että hallitus tukee yritysten investointeja ja siten kasvua ja työllisyyden kehitystä myös verotuksen keinoin. Asiantuntijat ovat suhtautuneet erittäin myönteisesti siihen, että ehdotettu veronhuojennus ei kohdistuisi aiempien veronhuojennuslakien tapaan ainoastaan tuotannollisessa toiminnassa käytettävään käyttöomaisuuteen, vaan se koskisi kaikkea uutta irtainta käyttöomaisuutta. Myönteisesti on suhtauduttu myös siihen, että korotetut poistot voisi tehdä enintään neljänä vuonna aiempien kahden vuoden sijaan. Asiantuntijat ovat korostaneet ennakoitavia ja pitkäjänteisiä veroratkaisuja, minkä johdosta osa asiantuntijoista on kannattanut korotetun poisto-oikeuden säätämistä pysyväksi.
Osa asiantuntijoista on suhtautunut kriittisesti siihen, että korotettu poisto-oikeus on rajattu käsittämään vain uusi kone, kalusto tai muu niihin verrattava irtain käyttöomaisuus. Rajauksen on katsottu olevan ristiriidassa hallitusohjelmassa mainitun kiertotalouden edistämisen kanssa. Asiantuntijat ovat olleet kuitenkin laajasti yksimielisiä siitä, että yritysten halu investoida on laskenut Suomessa viime vuosien aikana. Investoinnit ovat kuitenkin välttämättömiä talouskasvun ylläpitämiseksi.
Valiokunta pitää esityksessä valittua mallia perusteltuna. Valiokunta yhtyy hallituksen esityksen näkemykseen siinä, että muutoksen odotetaan jossain määrin lisäävän uusia investointeja ja silloin, kun uudet investoinnit parantavat energiatehokkuutta tai edistävät kiertotaloutta, investointien ympäristövaikutusten voidaan arvioida olevan myönteisiä.
Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus seuraa esityksen vaikutuksia kiertotalouteen ja toteuttaa hallitusohjelmassa mainitun selvityksen siitä, miten veropoliittisin keinoin voidaan edistää kiertotaloutta.
Valiokunta puoltaa ehdotettua rajausta siitä, että korotetut poistot kohdistuvat uusiin koneisiin ja laitteisiin. Valittu rajaus ehkäisee valiokunnan käsityksen mukaan tehokkaalla tavalla sitä, ettei laajennus johda ei-toivottuihin verosuunnittelutoimiin, joissa yritysten välillä voitaisiin ostaa, myydä ja vaihtaa hyödykkeitä vain, jotta hyödykkeistä voitaisiin tehdä korotetut poistot. Myös aiemmat vastaavat määräaikaiset veronhuojennukset ovat kohdistuneet uusiin laitteisiin.
Valiokunta ei kaikilta osin yhdy siihen kritiikkiin, että esitys merkitsisi määräaikaisena kannustimena merkittävää poikkeusta laajaan veropohjaan. Esityksen verotuottoarvioinnissa on huomioitava se, että kyse on niin sanotusta jaksottamiseen liittyvästä huojennussäännöksestä.
Vuonna 2020 ehdotuksen arvioidaan pienentävän verotuottoja yhteensä noin 207 miljoonaa euroa, ja koko esityksen vaikutusaikana vuosina 2020—2023 verotuottomenetykset olisivat yhteensä noin 893 miljoonaa euroa. Arvioinnissa on kuitenkin valiokunnan mielestä syytä korostaa, että kyseessä on verotettavan tulon jaksottamista koskeva muutos, jolloin vuosina 2020—2023 realisoituneet verotuottojen menetykset muuntuisivat verotuottojen lisäyksiksi vuodesta 2024 eteenpäin. Vuosina 2024—2027 verotuotot lisääntyisivät yhteensä noin 611 miljoonalla eurolla. Jäljelle jäävät 283 miljoonaa euroa palautuisivat vuodesta 2028 alkaen. Pitkällä aikavälillä määräaikaisissa korotetuissa poistoissa on kyse verotuksen lykkäämisestä ja fiskaalinen vaikutus muodostuu korkovaikutuksesta. On kuitenkin huomattava, että valtion talousarvioesitykset laaditaan vuosittain ja verotuottomenetykset on huomioitava osana valtion budjettia ja arvioinnissa on otettava huomioon euroalueen maiden julkista taloutta koskevat vaatimukset.
Kuntaliitto on kannattanut esitystä. Esitetty kompensaatiomalli on oikeudenmukainen ja kohdistuu kunnittain hyvin, kun arvioidaan kuntaa veronsaajana. Kompensaatiossa huomioidaan arvioidut verotuottojen muutokset nettomääräisesti vuosina 2020—2027. Kompensointi esitetyllä tavalla estää verotulokertymän siirtymisen tulevaisuuteen ja on siten erittäin tärkeä kuntatalouden kannalta. Valiokunta yhtyy näihin näkemyksiin.