Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana muutoin, mutta ehdottaa 2 lakiehdotukseen, joka koskee Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annettua lakia, voimaantulosäännöksen tarkennusta.
Yleistä
Ehdotetut muutokset ovat osa pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman julkisen talouden tasapainottamistavoitetta tukevia veropoliittisia toimia. Hallitusohjelman mukaisesti hallitus tavoittelee veropolitiikallaan kotitalouksien ostovoiman kohentumista, työnteon kannustimien parantumista ja talouskasvun edellytysten vahvistumista. Hallituksen veropolitiikka kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen sekä tukee kotimaista omistajuutta.
Hallituksen esityksessä on viitattu taloustieteelliseen tutkimukseen, jonka perusteella laajapohjaisen kulutusveron korottamista voidaan pitää työllisyyden ja talouskasvun kannalta vähemmän haitallisena toimenpiteenä kuin työn ja yritystoiminnan tuloverotuksen kiristämistä. Arvonlisäverotuksessa korostuu fiskaalinen tavoite, eikä tätä veromuotoa ole tarkoituksenmukaista käyttää esimerkiksi ohjaus- ja tulojakotarkoituksiin.
Esityksessä ehdotetaan, että 10 prosentin suuruisen alennetun verokannan soveltamisalaan nykyisin kuuluvat hyödykkeet siirrettäisiin 14 prosentin suuruisen alennetun verokannan soveltamisalaan. Ehdotettu muutos koskisi henkilöliikennettä, majoitustoimintaa, vierassatamatoimintaa ja lääkkeitä. Muutos koskisi myös kulttuuri- ja urheilutoimintaa, kuten kirjoja, urheilu- ja liikuntapalveluja, pääsyä kulttuuritapahtumiin ja -tiloihin sekä urheilutapahtumiin, urheilutilojen käyttöä, esiintyvän taitelijan, urheilijan tai muun julkisen esiintyjän verollisia esityksiä, maahantuotuja taide-esineitä ja tekijän tai satunnaisen myyjän myymiä taide-esineitä sekä tekijänoikeudenhaltijoita edustavan järjestön saamia tekijänoikeuteen liittyviä korvauksia.
Ehdotus ei koskisi sanoma- ja aikakauslehtiä eikä yleisradiotoimintaa. Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan hallituksen esitys HE 186/2024 vp, jossa ehdotetaan yleisradiotoiminnan siirtämistä 14 prosentin verokannan soveltamisalaan vuoden 2026 alusta.
Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että kuukautissuojat, inkontinenssisuojat ja lasten vaipat siirrettäisiin yleisen verokannan soveltamisalasta 14 prosentin suuruisen alennetun verokannan soveltamisalaan. Näiden osalta sovellettava arvonlisäverokanta laskisi siten 25,5 prosentista 14 prosenttiin.
Alennetun arvonlisäverokannan korottaminen 10 prosentista 14 prosenttiin kohdistuu usealle toimialalle. Vaikka asiantuntijakuulemisessa korottamista on kritisoitu ja nähty korotuksella olevan haitallisia vaikutuksia kyseisillä toimialoilla toimivien yritysten toimintaympäristöön, on kuulemisessa tuotu esille myös se, että välillisen verotuksen kiristäminen on talouskasvun kannalta lähtökohtaisesti vähemmän haitallista kuin työn ja yrittämisen verotuksen kiristäminen.
Hallituksen esityksestä ilmenevien seikkojen ja saadun selvityksen perusteella valiokunta pitää ehdotettuja muutoksia perusteltuina. Ehdotetut verokannan korotukset ovat osa hallitusohjelman julkisen talouden tasapainottamistavoitetta tukevia veropoliittisia toimia ja siten tarpeen. Alennettujen arvonlisäverokantojen korottaminen toisi verokannat myös lähemmäksi arvonlisäveron yleistä 25,5 prosentin verokantaa.
Kuukautissuojien, inkontinenssisuojien ja lasten vaippojen siirtämisellä 14 prosentin suuruisen alennetun verokannan soveltamisalaan tavoitellaan näiden hyödykkeiden kuluttajahintojen alentamista ja sitä kautta parantaa kyseisiä hyödykkeitä kuluttavien ostovoimaa. Tämä tavoite huomioon ottaen valiokunta pitää tärkeänä, että näiden hygieniatuotteiden arvonlisäverokannan alennus välittyisi hintoihin.
Taloudellisista vaikutuksista
Ehdotuksella olisi kokonaisuudessaan valtion verotuloja lisäävä vaikutus. Esityksessä on arvioitu, että ehdotettu alennetun arvonlisäverokannan korotus lisää valtion arvonlisäverotuottoja staattisesti laskien vuositasolla 305 miljoonaa euroa vuoden 2025 tasossa. Hygieniatuotteiden siirtymän alennettuun 14 prosentin arvonlisäverokantaan on puolestaan arvioitu vähentävän valtion verotuottoja 12 miljoonalla eurolla.
Esityksessä on kuitenkin arvioitu, että lopullinen tuottovaikutus jää staattista tuottoarviota pienemmäksi, koska arvonlisäveron korotus vähentää kuluttajien ostovoimaa. Muutos myös lisää valtion ja muiden vastaavien julkisyhteisöjen arvonlisäveromenoja. Esityksessä on arvioitu, että 10 prosentin arvonlisäverokannan soveltamisalaan kuuluvien hyödykkeiden siirtämisen 14 prosentin arvonlisäverokantaan ja intiimihygieniatuotteiden arvonlisäverokannan alentamisen yhteisvaikutuksena arvonlisäverotuloja kertyy lisää 281 miljoonaa euroa. Kun korotuksesta aiheutuva valtion arvonlisäveromenojen kasvu otetaan huomioon, yhteisvaikutus olisi esityksen mukaan noin 211 miljoonaa euroa arvonlisäverotuloja lisäävä.
Vuodelle 2025 kohdistuvan arvonlisäverotulojen lisäyksen arvioidaan kahden kuukauden tilitysviiveestä johtuen olevan vuositasolla noin 185 miljoonaa euroa.
Henkilökuljetusten arvonlisäverokannan korottamisen on esityksessä arvioitu lisäävän arvonlisäverotuottoa 72 miljoonaa euroa. Toisaalta henkilöstökuljetuspalveluiden arvonlisäverokannan korotus kasvattaa julkisyhteisöjen maksamia matkakustannusten korvauksia. Esityksessä on arvioitu, että matkakustannusten korvausten kasvu vähentää verotuottoa vuositasolla arviolta 13 miljoonaa euroa.
Veronkorotuksen myötä julkisen kulkuneuvon mukaan tehtyjen matkakuluvähennysten on arvioitu kasvavan, mikä pienentäisi ansio- ja pääomatuloveron tuottoa. Mikäli arvonlisäveron korotus välittyisi täysimääräisesti joukkoliikenteen lippujen hintoihin, ansio- ja pääomatuloveron tuotto vähenisi esityksen mukaan noin 3,5 miljoonalla eurolla.
Lääkkeiden arvonlisäverotuoton on esityksessä arvioitu kasvavan muutoksen seurauksena 101 miljoonaa euroa ja kun valtion kasvavat arvonlisäveromenot otetaan huomioon, nettotuloksi jäisi 52 miljoonaa euroa. Kuulemisessa on tuotu esille se, että esityksen vaikutusarviossa ei ole otettu huomioon vireillä olevaa hallituksen esitystä sosiaaliturvarahastojen säästöjen valtion ja kuntien talouden vahvistamiseen ohjaamista ja sairauspäivärahan muutoksia koskevaksi lainsäädännöksi (HE 123/2024 vp), jossa valtion sairausvakuutusmaksujen rahoitusosuutta madalletaan 51,4 prosenttiin vuonna 2025. Saadun selvityksen mukaan HE 123/2024 mukainen valtion rahoitusosuuden madaltuminen vähentäisi arvonlisäverokannan korotuksesta valtiolle aiheutuvia arvonlisäveromenoja arviolta 11 miljoonaa euroa, jolloin lääkkeiden arvonlisäverokannan korotuksesta voidaan arvioida jäävän valtiolle vuositasolla nettotuloja 63 miljoonaa euroa vuoden 2025 tasossa hallituksen esityksessä esitetyn arvion 52 miljoonaa euroa sijaan.
Kirja-alan osalta on kuulemisessa tuotu esille muun muassa, että arvonlisäverokannan korotus nostaisi julkisten kirjahankintojen, kuten oppimateriaalien ja kirjastojen kirjahankintojen kustannuksia.
Esityksessä on arvioitu, että ehdotettujen muutosten vaikutukset yrityksiin riippuvat muun muassa toimialasta, jolla yritys toimii. Jos toimialan yritykset ovat työvoimavaltaisia eivätkä markkinaolosuhteet mahdollista korotusten siirtämistä täysimääräisesti hintoihin, arvonlisäveron korotus rasittaa niitä enemmän kuin yrityksiä, joilla on paljon ostopanoksia, joihin sisältyvät arvonlisäverot yritys voi vähentää. Yrityksen, jonka myynti tapahtuu pääasiassa suoraan kuluttajalle, voi olla vaikeampi vyöryttää veron korotusta eteenpäin hintoihin verrattuna pääasiassa yrityksille myyviin yrityksiin, joilla on yleensä oikeus vähentää hankintoihin sisältyvä vero. Hallituksen esityksessä on nostettu esille myös tilanteet, jossa hyödykkeet ovat helposti korvattavissa vastaavilla ulkomailta ostetuilla tavaroilla tai palveluilla, jolloin yritys ei ehkä pysty siirtämään veronkorotusta kokonaan loppukuluttajille tai se menettää myyntiään ulkomaisille kilpailijoille. Tältä osin tuodaan esimerkkinä majoitus- ja henkilökuljetuspalvelut.
Siirtymäsäännökset
Asiantuntijakuulemisessa tapahtuma-ala on nähnyt ongelmallisena tilanteen, jossa pääsylippu tapahtumaan ostetaan lipunmyyntiyritykseltä vuoden 2024 aikana ja itse tapahtuma on vuoden 2025 aikana, jolloin myös lipunmyyntiyritys tilittää lipunmyynnistä kertyneitä tuloja tapahtuman järjestäjälle, mikä määrittäisi sovellettavan arvonlisäverokannan 14 prosentiksi. Tapahtuma-ala on esittänyt, että sillä, milloin lipunmyyntiyritys tilittää järjestäjälle lippurahat ei tulisi olla arvonlisäverokannan määräytymisen kannalta merkitystä, vaan ratkaisevaa tulisi olla se, milloin asiakas osti lippunsa.
Esityksessä ehdotetun voimaantulosäännöksen mukaan lait tulisivat voimaan 1.1.2025. Lakia sovellettaisiin, kun veron suorittamisvelvollisuus syntyisi lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen. Ennen lain voimaantuloa kertyneisiin ennakkomaksuihin sovellettaisiin lain voimaan tullessa voimassa ollutta lainsäädäntöä. Tämä vastaa aikaisempaa käytäntöä verokannan muutostilanteessa.
Veron suorittamisvelvollisuuden syntymisajankohtaa ja ajallista kohdistamista koskevat arvonlisäverolain säännökset perustuvat arvonlisäverodirektiiviin 2006/112/EY. Veron suorittamisvelvollisuus ja sovellettava verokanta määräytyy joko a) tavaran toimittamisen tai palvelun suorittamisen ajankohdan mukaan (pääsääntö) tai b) ennakkomaksun kertymisen ajankohdan mukaan eli silloin kun maksu on saatu. Ennakkomaksun kertymisajankohdan määrittelyyn ei käytännössä useimmissa tapauksissa liity tulkintaongelmia. Korkein hallinto-oikeus on katsonut ratkaisussaan KHO: 2019:73, että niin sanotulla sulkutilillä olleita varoja oli pidettävä myyjän vielä vastaanottamattomina rahavaroina. Näissä olosuhteissa ennakkomaksut kertyivät vasta, kun varat olivat vapautettu sulkutileiltä.
Ennakkomaksujärjestelyjä voidaan käytännössä toteuttaa eri toimialoilla erilaisilla toiminta- ja sopimusmalleilla. Myös tapahtuma-alan lipunmyynti on mahdollista järjestää eri tavoin.
Arvonlisäverolakiin ei ole mahdollista sisällyttää tiettyjä toimialoja tai toimintamalleja koskevaa erityissääntelyä liittyen ennakkomaksuihin. Esimerkiksi tiettyä toimialaa tai liiketoiminnan toimintamalleja koskevaa poikkeuksellista siirtymäajan erityissääntelyä ei ole tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön, koska se vaarantaisi verotuksen neutraalisuuden ja verovelvollisten yhdenvertaisen kohtelun. Tapahtuma-alaa koskee siten sama lainsäädäntö kuin muitakin toimijoita.
Jos asiakkaalta ei peritä ennakkomaksua, myynnin ajankohta ja sovellettava verokanta ratkeaa tapahtuman järjestämisajankohdan (eli palvelun suorittamisajankohdan perusteella). Jos tapahtuma järjestetään vuoden 2025 puolella, sovelletaan tällaisessa tilanteessa myyntiin 14 prosentin verokantaa.
Jos asiakkaalta peritään lipun hinta arvonlisäverolain tarkoittamalla tavalla ennakkomaksuna vuoden 2024 puolella, myyntiin sovellettava arvonlisäverokanta on 10 prosenttia, vaikka tapahtuma järjestetään vuonna 2025.
Jos lipunmyyntiyritys perii asiakkaalta lipun hinnan vuoden 2024 puolella ja myös tilittää maksun tapahtuman järjestäjälle vuoden 2024 aikana siten, että maksu on tapahtuman järjestäjän käytettävissä vuoden 2024 aikana, myyntiin sovelletaan 10 prosentin arvonlisäverokantaa. Mikäli tilitys tapahtuu vuoden 2025 aikana, myyntiin sovelletaan 14 prosentin verokantaa.
Lisäysehdotus 2. lakiehdotuksen voimaantulosäännökseen
Asiantuntijakuulemisessa on ehdotettu tarkennusta lain Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b ja 22 a §:n muuttamisesta ehdotettuun voimaantulosäännökseen siten, että siihen lisättäisiin 18 b §:n 1 momentin soveltamista koskeva säännös. Muutettua säännöstä sovellettaisiin tavaroiden maahantuontiin silloin, kun veron suorittamisvelvollisuus syntyy lain tultua voimaan. Tämä vastaa verokannan muutostilanteissa aiemmin käytettyä sääntelyä.