Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muutettuina. Muutoksia on perusteltu erikseen yksityiskohtaisissa perusteluissa.
Metsälahjavähennyksessä on yksinkertaistaen kyse siitä, että lahjalla tai lahjanluonteisella kaupalla saadun metsän perusteella maksettu lahjavero vähennettäisiin lahjansaajan metsätalouden pääomatulosta. Sääntelyä voidaan kuitenkin pitää hyvin vaikeaselkoisena, ja se muodostaa merkittävän poikkeuksen yleisessä verojärjestelmässä.
Metsälahjavähennyksessä lasketaan ensin niin sanottu vähennyspohja, joka pienentää metsätalouden pääomatuloa. Säännöksen ymmärrettävyyttä vaikeuttaa se, että vähennyspohja on suhteellinen osa metsämaahan ja samalla luovutettuun joutomaahan kohdistuvasta lahjaverosta, joka kohdistuu lahjana saadun metsän varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (arvostamislain) mukaisen arvon 30 000 euron ylittävään osaan. Vähennyspohjaa laskettaessa edellä mainittu suhteellinen osa kerrotaan lisäksi luvulla 2,4. Arvostamislain mukaisesta arvosta riippumatta metsälahjavähennyksen saisi aina metsämaan 100 hehtaarin ylittävään osaan kohdistuvan lahjaveron perusteella. Säännöstä sovellettaessa metsämaa tulee arvostaa suhteellista osaa laskettaessa arvostamislain mukaiseen arvoon, mutta vähennyspohjaa laskettaessa käypään arvoon, mihin vaikuttaa metsämaan lisäksi myös samalla lahjalla lahjoitettu joutomaa.
Vähennyspohjan muodostamisen lisäksi sääntelyä vaikeuttavat vähennyspohjan käyttämiseen liittyvät ehdot. Metsälahjavähennys on käytettävä 15 vuoden kuluessa lahjoituksesta, ja vähennys voi olla enintään 50 prosenttia metsätalouden puhtaasta pääomatulosta. Pienin tehtävä vähennys on 1 500 euroa, ja vuosikohtainen enimmäismäärä on 195 000 euroa. Jos metsälahjan saanut verovelvollinen luovuttaa lahjaksi saadusta metsästä vähintään kymmenen prosentin osan metsäkiinteistön pinta-alasta, kunnes lahjoituksesta on kulunut 15 vuotta, tuloutetaan kyseisen lahjan perusteella tehdyt vähennykset 20 prosentilla korotettuna eikä käyttämättä olevia vähennyksiä voi enää hyödyntää.
Sääntelyä voidaan kuitenkin pitää sen vaikeaselkoisuudesta huolimatta tarkoituksenmukaisena, sillä metsälahjavähennyksellä on useita tavoitteita ja sääntelyn tarkoituksena on myös estää perusteettomien veroetujen syntyminen. Vähennyspohjan suhteellinen laskentatapa estää jyrkän kynnysvaikutuksen muodostumisen huojennuksen piiriin pääsevien ja sen ulkopuolelle jäävien osalta. Arvostamislain mukaiseen tuottoarvoon kytkeytyvä pinta-alavaatimus kohtelee eri kunnissa sijaitsevia metsäkiinteistöjä yhdenmukaisesti, ja sääntely edellyttää pinta-alallisesti riittävän suurta lahjoitusta. Lahjaveron hyvittäminen metsätalouden pääomatulosta edellyttää puolestaan vaiheittaisina toimenpiteinä ensin metsämaan lahjoituksen ja sen jälkeen lahjan saajalle puun myyntituloja tai muuta metsätalouden pääomatuloa. Tavoitteena on nuorentaa metsänomistajien ikärakennetta ja rajoittaa kuolinpesien syntymistä ja metsätilojen pirstoutumista. Lisäksi esityksen tavoitteena on lisätä puun tarjontaa ja näin parantaa puuta käyttävän teollisuuden kasvuedellytyksiä. Vaikka vähennys kaventaa laajaa veropohjaa ja se voi heikentää metsänomistajan toimeentulon näkökulmasta metsätalouden kestävyyttä ja jatkuvuutta, arvioidaan metsälahjavähennyksen käyttöönotosta kokonaisuutena kansantaloudelle aiheutuvien hyötyjen ylittävän siitä aiheutuvat haitat. Hallituksen esityksessä on kuvattu laajasti ja monipuolisesti esityksen vaikutuksia niin metsän omistajille, puuta käyttävälle teollisuudelle kuin muille toimijoille sekä koko kansantaloudelle ja ympäristölle.
Säännöksen perusteella verovelvollinen saisi tuloverotuksen kautta hyväkseen 72 prosenttia yli menevään osaan kohdistuvasta lahjaverosta, jos vähennysoikeus voidaan käyttää täysimääräisesti hyväksi ja metsätalouden tuloon kohdistuva veroprosentti on 30. Jos rajan yli menevään osaan kohdistuva lahjavero olisi esimerkiksi 10 000 euroa, vähennyspohjaa muodostuisi 24 000 euroa. Vähennyksen käyttäminen pienentäisi määrättävän tuloveron määrää 7 200 eurolla. Nykyisillä pääomatulon veroasteilla raja-arvon yli menevään osaan kohdistuvasta lahjaverosta hyvitettäisiin enimmillään, kun kyseinen lahjaveron osa on vähintään 200 000 euroa, runsaat 81 prosenttia. Näin ollen sääntely tarkoittaa merkittävää poikkeusta perustuslain yhdenvertaisuusvaatimuksesta.
Perustuslakivaliokunta on antanut esityksestä lausuntonsa PeVL 52/2016 vp. Valiokunta on katsonut lausunnossaan, että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan ehdotuksen vaikutukset ja soveltuvuus tavoitteiden saavuttamisen kannalta näyttävät olevan ainakin osaksi epäselviä ja kiistanalaisia, mikä horjuttaa hyväksyttävyyden ohella ehdotuksen oikeasuhtaisuutta, etenkin kun samalla otetaan huomioon huojennuksen suuruus.
Perustuslakivaliokunnan mielestä esityksen elinkeinopoliittiset tavoitteet ovat kuitenkin verotuksellisten ratkaisujen yhteydessä osin hyväksyttäviä ja lähtökohtaisesti lainsäätäjän harkintamarginaaliin kuuluvia. Tällaisia ovat metsätalouden harjoittamisen edellytyksien parantamiseen sekä metsäteollisuuden puun saannin turvaamiseen liittyvät perusteet. Esitys myös vaikuttaa suoraan tai välillisesti työllisyyteen ja investointeihin.
Tietyn henkilöryhmän suosiminen ehdotetulla tavalla ei perustuslakivaliokunnan mielestä muodostu mielivaltaiseksi tai kohtuuttomaksi. Perustuslakivaliokunta on ottanut huomioon arvioinnissaan myös sen, että verotuksessa on jo nykyisin runsaasti huojennussäännöksiä, mutta valiokunnan mielestä metsälahjavähennystä koskeva sääntely muodostuu kuitenkin varsin pistemäiseksi, mikä ei perustuslain yhdenvertaisuussäännöstenkään näkökulmasta ole täysin asianmukaista.
Vaikka vähennysjärjestelmä poikkeaa muodollisesta yhdenvertaisesta kohtelusta, ehdotus kuuluu perustuslakivaliokunnan mielestä lainsäätäjän harkintavallan piiriin. Koska yhdenvertaisuudesta ei valiokunnan vakiintuneen kannan mukaan voi koitua tiukkoja rajoja lainsäätäjän harkinnalle pyrittäessä kulloisenkin yhteiskuntakehityksen vaatimaan sääntelyyn, kynnys todeta tietty verolaki perustuslain yhdenvertaisuussääntelyn vastaiseksi on korkea.
Valtiosääntöoikeudellisesti perustuslakivaliokunnan aiemman veronhuojennuksia koskevan tulkintakäytännön valossa ei kuitenkaan ole täysin ongelmatonta se, ettei huojennuksen tavoitteena ole kohtuuttomien veroseuraamusten välttäminen. Päinvastoin, metsälahjavähennyksestä saatava veroetu on hyvin merkittävä. Perustuslakivaliokunta on tuonut esille lausunnossaan hallituksen esityksen sivulla 24 selostetun esimerkkitilanteen, jossa verokustannus alenisi jopa 56 prosentilla. Tämä tarkoittaa perustuslakivaliokunnan mielestä voimakasta yhden elinkeinonharjoittajien ryhmän verotuksellista suosintaa.
Perustuslakivaliokunta on ottanut huomioon verojärjestelmän kokonaisuutena ja sen, että verotuksessa eri tulolajeja ja tulolähteitä sekä omaisuuslajeja kohdellaan eri tavoin ja menojen vähennyskelpoisuus poikkeaa eri tilanteissa. Samoin perustuslakivaliokunnan lausunnossa on todettu, kuinka verotus on harvoin neutraalia ja verotuksella on fiskaalisen tavoitteen lisäksi muita tavoitteita, kuten käsillä olevassa hallituksen esityksessä olevia elinkeinopoliittisia tavoitteita, joiden saavuttamiseksi verotuksellisten kannusteiden tulee olla riittäviä. Huolimatta ehdotetun veroedun merkittävyydestä edellä todettujen näkökohtien vuoksi perustuslakivaliokunta ei pidä ehdotettua sääntelyä oikeasuhtaisuudenkaan näkökulmasta niin ongelmallisena, että ehdotus olisi perustuslain vastainen.