Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana.
Esitys sisältää ehdotuksen ensi vuoden tuloveroasteikkolaiksi. Asteikon rakenteeseen ja tulorajoihin tehtäisiin sote-uudistuksen rahoituslaskelmien päivityksestä johtuvat muutokset. Ansiotuloveroperusteisiin tehtäisiin myös eräitä muita muutoksia sote-uudistuksen rahoituslaskelmien päivityksen johdosta. Hallitusohjelman mukaisesti ansiotuloveroperusteisiin tehtäisiin myös indeksitarkistus. Lisäksi tehtäisiin eräitä muita muutoksia tuloverolakiin ja rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettuun lakiin.
Valiokunta käsittelee keskeisimpiä muutosehdotuksia seuraavassa lyhyesti erikseen. Rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettuun lakiin tehtävien muutosten osalta valiokunnalla ei ole huomautettavaa.
Sote-uudistuksen verotusmuutokset
Vuoden 2023 alusta toteutettavan sote-uudistuksen yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rahoitusvastuut siirtyvät kunnilta valtiolle. Tämän johdosta valtion tuloja lisätään ja kuntien tuloja vastaavasti vähennetään siirtyvän rahoitusvastuun verran. Uudistuksessa valtion verotuloja kasvatetaan kiristämällä valtion ansiotuloverotusta. Kuntien verotulojen alentaminen puolestaan toteutetaan pääosin kunnallisveron määrää alentamalla. Lisäksi kuntien yhteisövero-osuutta alennetaan yhdellä kolmasosalla ja valtion osuutta korotetaan vastaavasti.
Valtion verotulojen kasvattaminen ja kuntien verotulojen pienentäminen on toteutettu nykyisen verojärjestelmän sisällä muuttamalla valtion tuloveroasteikkoa sekä useita eri ansiotuloverotuksen vähennyksen parametrejä. Lisäksi valtion- ja kunnallisverotuksen veropohjat yhdistettiin siten, että tulosta tehtävät vähennykset myönnettäisiin samoin perustein ja samansuuruisina sekä valtionverotuksessa että kunnallisverotuksessa.
Sote-uudistuksen takia vuoden 2023 veroasteikoista säädettiin poikkeuksellisesti jo kesällä 2021 muun sote-uudistusta koskevan lainsäädännön säätämisen yhteydessä lailla 620/2021. Samalla muutettiin muun ohessa tuloverolain eläketulovähennystä, perusvähennystä, ansiotulovähennystä ja työtulovähennystä koskevia parametrejä lailla 619/2021. Lisäksi muutettiin eläketulovähennyksen ja työtulovähennyksen rakennetta. Vähennyksiä koskevat muutokset säädettiin tuleviksi voimaan 1.1.2023, ja niitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2023 toimitettavassa verotuksessa. Vuoden 2023 tuloveroasteikosta ja vähennysten parametreistä säädettiin kesällä 2021 perustuen silloin käytössä olleisiin tietoihin rahoitusvastuista. Tietoja oli tarkoitus päivittää vuoden 2022 aikana ja tämän johdosta päivittää myös veroperusteet syksyllä 2022 annettavalla hallituksen esityksellä.
Sote-uudistuksessa kunnilta valtiolle siirtyvien verotulojen määrää päivitettiin keväällä 2022 tehtyjen rahoituslaskelmien perusteella. Päivityksen perusteella tehtiin uudet laskelmat osasta sote-uudistukseen liittyvistä verotusmuutoksista eli vuoden 2023 kunnallisveron leikkausprosentista sekä sote-uudistuksen voimaantulon jälkeen vuonna 2023 sovellettavista ansiotuloveroperusteista. Vuoden 2023 kunnallisveron leikkausprosentiksi säädettiin 12,64 prosenttiyksikköä lailla 702/2022. Laskelmat tehtiin vuoden 2022 tasossa. Vuodesta 2023 alkaen sovellettavista ansiotuloveroperusteista ei kuitenkaan säädetty samassa yhteydessä kuin vuoden 2023 kunnallisveroprosentin leikkauksen ja muiden sote-uudistuksen rahoitussäännösten muutoksista.
Esitystä varten ansiotuloverotuksen veroperusteita on päivitetty tuoreimpien ennusteiden perusteella ja siitä näkökulmasta, että sote-uudistuksen verotusmuutoksille asetetut tavoitteet toteutuvat myös vuoden 2023 tasossa laskettuna. Kunnallisveron leikkausprosenttia ei enää tässä vaiheessa päivitetä. Myöskään yhteisöveron jako-osuuksiin ei ehdoteta muutosta.
Esitys sisältää ehdotuksen ensi vuoden tuloveroasteikkolaiksi. Lisäksi ehdotetaan muutettaviksi tuloverolain eläketulovähennystä, ansiotulovähennystä, perusvähennystä ja työtulovähennystä koskevia säännöksiä sekä eräitä muita muutoksia ansiotulojen veroperusteisiin. Kesällä 2021 sote-uudistusta koskevan lainsäädännön yhteydessä lailla 620/2021 säädetty vuoden 2023 tuloveroasteikosta annettu laki ehdotetaan kumottavaksi uuden lain säätämisen yhteydessä. Vastaavasti ehdotetaan kumottaviksi lailla 619/2021 säädetyt tuloverolain muutokset, jotka koskevat eläketulovähennystä, ansiotulovähennystä, perusvähennystä ja työtulovähennystä ja joiden oli tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023.
Lähtökohtana sote-uudistuksen veromuutoksissa on ollut hallituksen linjaus siitä, että verorakenteen muutokset evät saa aiheuttaa verotuksen kiristymistä. Myös esityksessä on lähdetty tästä lähtökohdasta. Verojärjestelmän rakenteista johtuen uudistus on kuitenkin ollut mahdoton toteuttaa siten, että yhdenkään yksittäisen henkilön veroprosentti ei muutu lainkaan. Sen varmistamiseksi, että ansiotuloverotus ei kiristy, verotusta oli kevennettävä uudistuksen yhteydessä. Kaiken kaikkiaan verotuottojen arvioidaan pienenevän sote-uudistuksen johdosta yhteensä noin 310 miljoonaa euroa. Uudistus on toteutettu hallituksen linjauksen mukaisesti siten, että keskimääräisellä kunnallisveroprosentilla tarkasteltuna verotus kiristyy enintään 0,2 prosenttiyksikköä. Verotuksen kiristymät ja keventymät kohdistuvat satunnaisille tulotasoille.
Valiokunta pitää tärkeänä lähtökohtaa siitä, että sote-uudistuksen johdosta tehtävät verorakenteen muutokset eivät aiheuta verotuksen kiristymistä, ja valiokunnan käsityksen mukaan tässä on onnistuttu suhteellisen hyvin. Ottaen huomioon muutoksen laajuuden ja verojärjestelmän rakenteen tilanne, jossa yhdenkään henkilön veroprosentti ei muuttuisi, ei ole kuitenkaan mahdollinen. Valiokunta pitääkin perusteltuna nyt valittua tarkastelutapaa, jonka mukaan keskimääräisellä kunnallisveroprosentilla tarkasteltuna verotus kiristyy enintään 0,2 prosenttiyksikköä.
Valiokunta pitää tärkeänä, että asiaa seurataan. Mikäli myöhemmin ilmenee, että uudistus on aiheuttanut tästä lähtökohdasta poikkeavia ennakoimattomia muutoksia verotukseen, valiokunta pitää tärkeänä, että näihin puututtaisiin mahdollisimman nopeasti.
Muut muutokset ansiotuloveroperusteisiin
Hallitusohjelman mukaisesti ansiotuloveroperusteisiin ehdotetaan tehtäväksi indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla 3,5 prosentin ansiotuloindeksin mukaisesti. Valtiovarainministeriön syksyn 2022 ennusteen mukainen arvio kuluttajahintaindeksin muutoksesta vuonna 2022 on 3,2, prosenttia ja ansiotasoindeksin muutoksesta 3,5 prosenttia. Indeksitarkistus tehtäisiin korottamalla progressiivisen tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja sekä kasvattamalla perusvähennyksen enimmäismäärää. Lisäksi kasvatetaan työtulovähennyksen enimmäismäärää, tulorajaa sekä kertymä- ja poistumaprosentteja.
Kokonaisuutena katsottuna työn verotus kiristyy kaikilla tulotasoilla lukuun ottamatta tulovälejä noin 23 400—28 600 ja 34 400—43 800 euroa vuodessa ansaitsevat, kun otetaan huomioon ansiotason nousu sekä palkansaajan veronluonteisten maksujen muutokset. Keskituloisen kohdalla verotus kiristyy noin 0,05 prosenttiyksiköllä ja enimmillään noin 0,39 prosenttiyksiköllä.
Esityksessä sote-uudistusten lisäksi ehdotettujen muutosten arvioidaan vähentävän verotuloja yhteensä noin 787,5 miljoonalla eurolla. Ansiotuloveroperusteiden ansiotasoindeksin mukaisen tarkistuksen arvioidaan vähentävän ansiotuloveroja noin 684 miljoonalla eurolla.
Hallitusohjelman mukaisesti kunnille aiheutuva verotulomuutos kompensoidaan nettomääräisesti. Esityksessä ehdotetut muutokset vähentävät kuntien verotuloja yhteensä 48 miljoonaa euroa. Luvussa ei ole huomioitu sote-uudistuksesta aiheutuneita verotuottomuutoksia. Verotulomuutos kompensoidaan valtionosuusjärjestelmän kautta.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on tuotu esiin muun muassa se, että indeksitarkistus on liian pieni, ehdotetuissa inflaatiotarkistuksissa ei oteta huomioon kuluvan vuoden inflaatiota ja se, että korkean inflaation oloissa olisi syytä pitää huoli siitä, että nimellinen indeksikorotus ei erityisesti kiristäisi verotusta. Lisäksi kuulemisissa on viitattu kesken vuoden 2022 tehdyn kansaneläkeindeksin korotuksen ja esityksessä vuoden 2023 verotukseen ehdotetun indeksikorotuksen yhteisvaikutuksiin eläkeläisten veroprosentteihin. Kuulemisissa on tuotu esille myös se, että keskimääräiset kokonaisveroasteet ovat laskeneet vuodesta 1995 vuoteen 2018 yhteensä 5,5 prosenttiyksikköä. Lisäksi on viitattu siihen, että tulonsaajien siirtyminen kunnallisverotuksesta progressiivisen valtiontuloverotuksen piiriin ei ole pelkästään tekninen tehtävä.
Vakiintuneen käytännön mukaan ansiotuloverotukseen tehtävä indeksitarkistus mitoitetaan valtiovarainministeriön elokuun kokonaistaloudellisen ennusteen oletuksen ensi vuoden ansiotason nousun tai inflaation muutoksen perusteella. Indeksitarkistuksia ei ole oikaistu jälkikäteen toteumatietojen perusteella. Valiokunta pitää tätä lähtökohtaa ymmärrettävänä. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota nykyiseen inflaatiokehitykseen ja siihen, että jatkossa tulisi arvioida mahdollisuutta myös inflaation johdosta tehtävään välitarkistukseen.
Työtulovähennyksen korottaminen 60 vuotta täyttäneillä
Esityksessä ehdotetaan korotettavaksi työtulovähennystä ikäperusteisesti siten, että vähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin asteittain yli 60-vuotiailla seuraavasti: ennen verovuoden alkua 60 vuotta täyttäneille 200 eurolla, ennen verovuoden alkua 62 vuotta täyttäneille 400 eurolla ja ennen verovuoden alkua 65 vuotta täyttäneille 600 eurolla. Tarkoituksena on edistää iän saavuttaneiden henkilöiden työllisyyttä. Tavoitteena on sekä työurien pidentäminen että jo eläkkeelle siirtyneiden kannustaminen tilapäis- ja/tai osa-aikatyöhön. Työtulovähennyksen enimmäismäärän ikäperusteinen korottaminen on yksi hallituksen toimista, joilla edistetään yli 55-vuotiaiden työllisyyttä, työssä jaksamista ja työkykyä sekä vahvistetaan osaamista ja muutosturvaa.
Perustuslakivaliokunta on arvioinut lausunnossaan PeVL 54/2022 vp ehdotetun työtulovähennyksen ikäperusteista korottamista perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuussäännöksen ja syrjinnän kiellon kannalta ja katsonut, että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Perustuslakivaliokunta toteaa, että esityksen tavoitteet vastaavat niitä tavoitteita, joita valiokunta on pitänyt perustuslain 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun erilaisen kohtelun kannalta hyväksyttävinä perusteina. Ikään perustuvilla erotteluilla on valiokunnan mielestä asiallinen ja kiinteä yhteys sääntelyn tarkoitukseen. Lisäksi perustuslakivaliokunta toteaa, että ehdotetun erilaisen kohtelun oikeasuhtaisuuden kannalta merkitystä on, ettei yli 60-vuotiaille myönnettävä korotettu työtulovähennys ole määrältään erityisen suuri.
Palkasta ja eläkkeestä koostuvien tulojen verotus on jo nyt yleensä edullisempaa kuin jos sama kokonaistulo olisi pelkkää palkkaa tai eläkettä. Työtulovähennyksen enimmäismäärän korottaminen yli 60-vuotiaille tekee työn tekemisen eläkkeellä ollessa hieman nykyistä kannustavammaksi, jos palkkatulon määrä ylittää 17 500 euroa vuodessa.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa 60 vuotta täyttäneiden henkilöiden työllisyyden edistämistä pidettiin yleisesti kannatettavana tavoitteena. Huomiota kiinnitettiin erityisesti kuitenkin muutoksen arvioituun suureen verotuottoja pienentävään vaikutukseen verrattuna muutoksesta arvioituihin hyötyihin. Hallituksen esityksessä työtulovähennyksen korotuksen on arvioitu vähentävän verotuloja noin 76 miljoonalla eurolla. Korotuksen työllisyysvaikutuksia on pyritty arvioimaan mikrosimulointimallin avulla ja arvioitu, että työtulovähennyksen enimmäismäärän korottaminen lisäisi työllisyyttä pitkällä aikavälillä vajaalla 1 000 henkilöllä.
Valiokunta pitää perusteltuna nyt ehdotettua ikäperusteista porrastusta työtulovähennykseen työurien pidentämiseksi ja jo eläkkeelle siirtyneiden kannustamiseksi tilapäis- ja osa-aikatyöhön. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että jatkossa tulisi pyrkiä kustannustehokkaampiin toimiin tavoitteiden saavuttamiseksi.
Matkakuluvähennyksen muutokset
Verovuonna 2022 tilapäisesti sovellettavia säännöksiä, jotka koskevat asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten perusteella myönnettävän vähennyksen enimmäismäärää, jatkettaisiin myös verovuodelle 2023. Matkakuluvähennyksen enimmäismäärä olisi verovuonna 8 400 euroa. Oman auton ja käyttöetuauton käytön perusteella myönnettävästä kilometrikohtaisesta vähennyksestä säädettäisiin tuloverolaissa myös verovuotta 2023 koskien. Vähennyksen määrä olisi 0,30 euroa kilometriltä omalla autolla kuljettaessa. Käyttöetuautolla kuljettaessa vähennyksen määrä olisi 0,24 euroa kilometriltä. Vähennyksen määrät pysyisivät ennallaan verovuoteen 2022 verrattuna. Muutoksilla on tarkoitus sekä vastata polttoaineen korkean hinnan aiheuttamiin lisäkustannuksiin että tukea verovelvollisten työntekoa.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa matkakuluvähennykseen vuonna 2022 tehtyjen tilapäisten muutosten jatkamista verovuodelle 2023 on yleisesti kannatettu. Esityksen kaltaista täsmätoimea pidettiin myös perusteltuna äkillisten ja yllättävien energianhintojen nousun kompensoimiseksi, mutta tuotiin myös esille se, että esitys ei sinällään edistä fossiilitonta liikennettä. Yksittäisissä lausunnoissa esille nostettiin muun muassa se, onko nyt ehdotettu oman auton perusteella myönnettävä kilometrikohtainen vähennys riittävä kustannusten mahdollisesti noustessa, jolloin laissa tulisi määritellä vain alaraja kilometrikohtaiselle vähennykselle.
Valiokunta pitää perusteltuna ehdotettua tilapäisten matkakuluvähennyksen enimmäismäärän korotusta ja kilometrikohtaista vähennystä koskevien säännösten jatkamista myös verovuodelle 2023 polttoaineen hinnan nousun kompensoimiseksi ja työnteon tukemiseksi. Valiokunta on jo verovuoden 2022 muutoksiin antamassaan mietinnössä VaVM 9/2022 vp kiinnittänyt huomiota tarpeeseen seurata nyt tehtävien väliaikaisten muutosten riittävyyttä suhteessa polttoainehintojen tulevaan kehitykseen ja ottaen myös huomioon matkakuluvähennysjärjestelmän mahdolliset laajemmat kehitystarpeet.
Matkakuluvähennyksen omavastuuta ehdotetaan alennettavaksi, jos verovelvollinen on saanut verovuoden aikana sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaista äitiysrahaa, erityisäitiysrahaa, isyysrahaa, raskausrahaa, erityisraskausrahaa, vanhempainrahaa tai osittaista vanhempainrahaa. Omavastuuta pienennettäisiin vastaavalla tavalla kuin nykyisin on säädetty työttömyysetuuksia saavan henkilön osalta. Verovelvollisen omavastuuosuutta pienennettäisiin 70 eurolla jokaiselta täydeltä korvauskuukaudelta. Omavastuuosuus olisi kuitenkin vähintään 140 euroa.
Asiantuntijakuulemisissa esitettiin harkittavaksi omavastuun pienentämistä myös siinä tapauksessa, että verovelvollinen on saanut kotihoidon tukea, kun tuen saaja ja työssäkäyvä henkilö on lapsen vanhempi. Hallituksen esityksen perusteluiden mukaisesti kotihoidon tuen saaja voi käydä ansiotyössä samanaikaisesti, kun hän saa tukea. Tältä osin kotihoidon tuki eroaa vanhempainpäivärahasta, jota ei makseta, jos henkilö on ansiotöissä. Kotihoidon tukeen liittyy myös vanhempien tai huoltajien laajempi mahdollisuus vaikuttaa, kenelle tuki maksetaan.
Tunnustuspalkintojen verovapaus
Tunnustuspalkintojen verotusta koskevia säännöksiä muutettaisiin siten, että tieteellisen, taiteellisen tai yleishyödyllisen toiminnan tunnustukseksi saatu palkinto säädettäisiin koko määrältään verovapaaksi. Valtiovarainministeriö ei enää jatkossa tekisi päätöksiä tunnustuspalkintojen verovapaudesta.
Voimassa olevan lain mukaan julkisyhteisöltä tai Pohjoismaiden neuvostolta saadut tunnustuspalkinnot, jotka on annettu tieteellisestä, taiteellisesta tai yleishyödyllisestä toiminnasta, ovat verovapaita. Muiden tahojen myöntämät tunnustuspalkinnot ovat verovapaita saajalleen vain tiettyyn määrään asti vuodessa. Veronalaista on se määrä, jolla henkilön saamien kaikkien stipendien, apurahojen ja palkintojen yhteenlaskettu määrä tulonhankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneiden menojen vähentämisen jälkeen ylittää verovuonna taiteilija-apurahan vuotuisen määrän. Valtiovarainministeriö voi hakemuksesta päättää, että edellä tarkoitettu muun kuin julkisyhteisön tai Pohjoismaiden neuvoston myöntämä tunnustuspalkinto on koko määrältään verosta vapaata tuloa. Tunnustuspalkintoja koskeva sääntely on ollut pääpiirteittäin voimassa nykyisessä muodossaan vuodesta 1975.
Valiokunta yhtyy hallituksen esityksessä todettuun siitä, että valtiovarainministeriön rooliin Verohallintoa ohjaavana ministeriönä ei sovi yksittäisten veroratkaisujen tekeminen, kun verotuksen toimittaminen on samalla säädetty yksiselitteisesti Verohallinnon tehtäväksi, ja pitää ehdotettua muutosta perusteltuna. Myös asiantuntijakuulemisissa muutosta on kannatettu yleisesti. Valiokunta toteaa lisäksi, että myös apurahojen ja stipendien verokohtelun ajantasaisuutta ja oikeudenmukaisuutta olisi perusteltua tarkastella jatkossa.
Rahastopoikkeus
Tuloverolain niin sanottuun johtopaikkasääntelyyn sisältyvää rahastopoikkeusta ehdotetaan jatkettavaksi vuodella, jotta rahastosektorille Suomessa voidaan taata toimintavarmuus siksi ajaksi, kun selvitetään mahdollisuudet rahastopoikkeuksen säätämiseen pysyväksi.
Tuloverolakia muutettiin vuoden 2021 alusta voimaan tulleella lailla (1188/2020) siten, että yleisesti verovelvollinen olisi myös ulkomailla perustettu tai rekisteröity yhteisö, jonka tosiasiallinen johtopaikka sijaitsee Suomessa. Sääntelyyn sisällytettiin kahden vuoden siirtymäaika rahastoille, minkä mukaisesti muutettua tuloverolakia sovelletaan rahastoihin ensimmäisen kerran vasta vuodelta 2023 toimitettavassa verotuksessa. Tuolloin todettiin myös, että pysyvään rahastopoikkeukseen sisältyvät valtiontukinäkökohdat arvioidaan tarkemmin kahden vuoden siirtymäajan kuluessa (HE 136/2022 vp). Asian käsittely on komission kanssa kuitenkin viivästynyt.
Asiantuntijakuulemisissa on esitetty määräaikaa jatkettavaksi kahdella vuodella yhden vuoden sijaan. Saadun selvityksen mukaan valtiovarainministeriö käy parhaillaan epävirallisia keskusteluja EU:n komission kanssa, ja ne ennakoidaan saatavan käydyiksi vuoden 2023 aikana. Tähän nähden valiokunta pitää perusteltuna esityksessä valittua lähestymistapaa, jossa rahastopoikkeusta jatketaan vuodella.
Toimenpidealoite
Valiokunta ehdottaa, että toimenpidealoite hylätään.