Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä teknisin muutoksin. Liitteen verotaulukkojen luvuissa on huomioitu hallituksen esityksen HE 144/2020 vp perusteella muuttuneet luvut. 

Esitystä on lähtökohtaisesti kannatettu valiokunnan asiantuntijakuulemisessa laajasti. Osa asiantuntijoista on kuitenkin katsonut, että esitys on riittämätön asetettuihin tavoitteisiin nähden. Osa asiantuntijoista on puolestaan katsonut, että esitys vaarantaa teollisuuden kilpailukykyä jo muutoinkin vaikeutuneessa tilanteessa. Valiokunta käsittelee keskeisimpiä muutosehdotuksia seuraavassa lyhyesti erikseen sekä esityksen vaikutuksia teollisuudelle. 

Taustaa

Esityksen taustalla on Sanna Marinin hallituksen ohjelma, jonka mukaan energiantuotannon päästöohjausta lisätään poistamalla teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmä ja alentamalla II veroluokan sähkövero kohti EU:n sallimaa minimitasoa. Uudistus toteutetaan kustannusneutraalisti siirtymäkauden kuluessa. Hallitusohjelman mukaan yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa alennetaan verotukea sekä korotetaan verotasoa lämmityspolttoaineissa niin, että verotulot kasvavat yhteensä 100 miljoonaa euroa vaalikauden aikana. 

Hallitusohjelmassa on lisäksi sovittu, että kaivokset siirretään sähköveroluokkaan I ja ne poistetaan energiaveroleikkurin piiristä. Turpeen osalta on sovittu, että energiaverotuksen kokonaisuudistuksen osana arvioidaan turpeen verotukseen tarvittavat muutokset, jotta turpeeseen liittyvä tavoite vuonna 2030 toteutuu. Hallitusohjelman mukaan on pidettävä huolta siitä, ettei ainespuuta ohjaudu polttoon. 

Hallitus täsmensi 3.2.2020 Helsingin Vuosaaressa pitämässään ilmastokokouksessa edellä mainittuja linjauksia siten, että teollisuuden sähkövero lasketaan EU:n vähimmäistasolle ja energiaveron palautus poistetaan asteittain sekä lämmityspolttoaineiden veronkorotus toteutetaan vuoden 2021 alusta. 

Valtiovarainministeriössä oli asetettu työryhmä 18.11.2019—1.9.2020 valmistelemaan hallitusohjelmaan sisältyvien energiaverokirjausten toimeenpanoa ja arvioimaan energiaverojärjestelmän muita kehitystarpeita.Energiaverotuksen uudistamista selvittävä työryhmä VM148:00/2019 Työryhmän työssä haettiin ratkaisuja, jotka edistävät hallituksen ilmastotavoitteita taloudellisesti tehokkaimmin, nopeuttavat siirtymää pois fossiilisista polttoaineista ja jotka samalla täyttävät sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaatimukset. Hiilineutraalisuustavoitteen ohella työryhmän tehtävänä oli huomioida yritysten kilpailukyky sekä sosiaaliset ja aluepoliittiset näkökohdat. Lisäksi työssä otettiin huomioon energiaverojen tuottovaikutukset, toimenpiteiden kustannustehokkuus sekä se, etteivät verotuotot laske ja fossiilisten polttoaineiden verotuet kasva, kun verotoimenpiteiden vaikutuksia arvioidaan kokonaisuutena. 

Esityksen tavoitteet

Esityksen tavoitteena on toteuttaa hallitusohjelman energiaverotusta koskevia kirjauksia siinä laajuudessa kuin niistä on päätetty valtion vuoden 2021 talousarvioneuvotteluissa. 

Neuvottelujen tuloksena lämmityspolttoaineiden verotusta, turve mukaan luettuna, korotetaan vuoden 2021 alusta nettomääräisesti 105 miljoonalla eurolla ja poistetaan yhteistuotannon 0,9 laskentasääntö. Teollisuuden sähkövero alennetaan EU:n sallimalle minimitasolle vuonna 2021 ja samalla energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksesta poistuu automaattisesti noin kaksi kolmasosaa, kun veroa ei palauteta enää sähköverosta. Jäljelle jäävästä energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksesta luovutaan vuodesta 2021 alkaen neljän vuoden määräajassa siten, että vuodelta 2025 yritykset eivät enää ole oikeutettuja palautukseen. Tuen poistaminen toteutetaan niin, että eniten nettoverorasituksen nousua kohtaavien yritysten energiaverorasitus nousisi voimakkaammin vasta siirtymäkauden loppupuolella. Lisäksi tuen määrän alentaminen pyritään toteuttamaan näistä lähtökohdista mahdollisimman tasaisesti. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on korostettu, että esitys huomioi teollisuuden kokonaisuutena arvioiden suotuisammin kuin hallitusohjelma ja Vuosaaren ilmastokokous, sillä esityksessä ehdotetaan sähköveron alentamista EU:n minimitasolle vuoden 2021 alusta, kun hallitusohjelmassa oli lähtökohtana toimenpiteen toteuttaminen kohti EU:n sähköveron vähimmäistasoa kustannusneutraalisti vaiheittain toteutettuna. Myöskään kaivostoimintaa ei ole ehdotettu poistettavaksi energiaverotukien piiristä toisin kuin hallitusohjelmassa linjataan. Lisäksi maatalouden energiaverotuet kasvavat. 

Vaikutukset teollisuuteen

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin esitetty huoli, että esitys nostaa energiaintensiivisen teollisuuden kustannuksia tilanteissa, joissa koronapandemia uhkaa merkittävästi heikentää vientiteollisuuden näkymiä. Asiantuntijat ovat korostaneet, että veromuutokset tulee tehdä tavalla, joka mahdollistaa siirtymän kohti yhä puhtaampia energiaratkaisuja kuitenkaan heikentämättä liiaksi suomalaisen teollisuuden kykyä kilpailla maailmanmarkkinoilla. Tähän liittyen asiantuntijakuulemisessa on korostettu riittävää siirtymäaikaa, joka mahdollistaa muutoksiin sopeutumisen, ja viiden vuoden siirtymäaikaa on pidetty liian lyhyenä. Siirtymäaikaa arvioitaessa on myös korostettu, että se on esitetty toteutettavaksi tavalla, joka tosiasiallisesti merkitsee viittä vuotta merkittävästi lyhyempää aikaa useille toimijoille. Monille siirtymäaika olisi vain 1—2 vuotta. 

Esityksen vaikutukset ovat toimialatasolla tarkasteltuna valiokunnan mielestä maltillisia, mutta valiokunta korostaa verorasituksen muutoksissa olevan kuitenkin huomattavaa yrityskohtaista vaihtelua. Täten valiokunta yhtyy osittain asiantuntijakuulemisessa esitettyyn huoleen. 

Osa toimijoista hyötyy muutoksesta, ja näiden verorasitus laskee. Tällaisia yrityksiä on noin 75 kappaletta. Osalle toimijoista muutos merkitsee verorasituksen kasvua. Tällaisia yrityksiä on arviolta 110 kappaletta. Hallituksen esityksen taulukossa 8 on luokiteltu veronpalautusta saavat yritykset energiaverorasituksen muutoksen mukaan. 

Sähköveroluokan II alentamisesta ja energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen poistamisesta hyötyisivät sähköveroluokkaan II kuuluvat teollisuuteen rinnastetut yritykset, jotka eivät ole yltäneet energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen piiriin. Hyötyjiä olisivat myös energiaintensiivisen palautuksen ulkopuolelle rajatut sähköveroluokkaan II kuuluvat kokonaisteholtaan yli viiden megawatin konesalit sekä maatalouden energiaveron palautusta saavat yritykset. Myös suuri osa energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen piirissä olevista yrityksistä hyötyy muutoksesta verorasituksen laskiessa. Näillä yrityksillä sähkön osuus verollisesta energiankulutuksesta on suuri. Lisäksi hyötyvät ne yritykset, jotka ovat energiaveronpalautuksen piirissä, mutta palautusmäärä on ollut pieni. 

Energiaverorasitus sitä vastoin nousee niillä energiaveronpalautusta saavilla yrityksillä, joiden verollisten fossiilisten lämmityspolttoaineiden kulutus verrattuna sähkön kulutukseen on suuri. Yrityksiä, joilla energiaverorasituksen nousu on absoluuttisesti yli miljoona euroa ja yli 2 % suhteessa liikevaihtoon, on 4 kappaletta. Näissä yrityksissä energiaverorasituksen nousu suhteessa liikevaihtoon jää kuitenkin selvästi alle kolmen prosentin. Sellaisia yrityksiä, joilla energiaverorasituksen nousu on absoluuttisesti yli miljoona euroa ja liikevaihtoon suhteutettuna 1—2 %, on alle 4 kappaletta. Siten suurella osalla niistä yrityksistä, joilla energiaverorasitus nousee yli miljoona euroa, nousee energiaverorasitus liikevaihtoon suhteutettuna kuitenkin alle prosentin. Suurimmalla osalla energiaverorasituksen nousu on alle 250 000 euroa, kun tarkastellaan yrityksiä, joiden verorasitus kasvaa.  

Liikevaihtoon suhteutettu energiaveron korotus ei huomioi kuitenkaan kansainvälisten konsernien sisäistä kilpailuasetelmaa eri maissa olevien yksikköjen välillä, jossa muutoksen seurauksena tiettyjen Suomessa sijaitsevien tehtaiden konsernin sisäinen kilpailuasetelma saattaa heikentyä. 

Esityksen mukaan palautuksen poistaminen on toteutettu niin, että eniten nettoverorasituksen nousua kohtaavien yritysten energiaverorasitus nousee voimakkaammin vasta siirtymäkauden loppupuolella. Lisäksi tuen määrän alentaminen toteutetaan näistä lähtökohdista mahdollisimman tasaisesti. 

Valiokunta korostaa, että palautusjärjestelmän poistaminen on toteutettu esityksen taustalla olevien linjausten mukaisesti ja näin palautettava määrä pienenee euroissa arvioiden suhteellisen tasaisesti siirtymäkauden aikana. Palautuksen piirissä olevien yritysten määrä pienenee kuitenkin tätä nopeammin, joten palautus kohdistuu viimeisten vuosien 2023 ja 2024 aikana enää pienelle joukolle energiaverointensiivisimpiä yrityksiä. Täten palautusjärjestelmä toimii suunnitellulla tavalla. 

Lisäksi on huomattava, että fossiilisten lämmityspolttoaineiden verollinen kulutus pienenee ennusteiden mukaan lähivuosina edelleen voimakkaasti, minkä lisäksi energiaintensiivisten yritysten energiaveronpalautuksen poisto vaiheittain antaa yrityksille aikaa sopeutua. Siten verorasitus ei useimmissa tapauksissa kasva todellisuudessa yhtä paljon kuin staattisessa tarkastelussa. 

Valiokunta jakaa kuitenkin asiantuntijakuulemisessa esitetyn huolen siitä, että esitys saattaa edellä mainituista syistä huolimatta kasvattaa joidenkin suomalaisten yritysten kustannuksia merkittävästi ja heikentää näin niiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus seuraa tarkoin 2. lakiehdotuksen 8 a §:n mukaisen veronpalautusten porrastetun leikkauksen vaikutuksia energiaintensiivisten teollisuusyritysten kilpailukykyyn epävarmassa suhdannetilanteessa. Valiokunta pitää niin ikään tärkeänä, että hallitus ryhtyy työllisyyden ja tuotannon jatkuvuuden turvaamiseksi tarvittaviin korjaaviin toimiin päästövähennyssitoumusten puitteissa. 

Valiokunta painottaa, että toimenpiteitä arvioitaessa on pidettävä tarkasti huolta hallituksen ohjelman päästötavoitteista. Tavoitteena on myös supistaa ympäristölle haitallisten tukien kokonaismäärää. Teollisuuden siirtymää ja alueiden työllisyyttä tukevia toimia voi valmistella Suomen kestävän kasvun ohjelman ja EU:n Oikeudenmukaisen siirtymän ohjelmien puitteissa. 

Valiokunta myös muistuttaa esityksen tavoitteista, jotka on myös huomioitava mahdollisia korjaavia toimenpiteitä arvioitaessa. Esityksen tavoitteena on edistää hallituksen hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamista. Esityksen tarkoituksena on lisätä kannusteita korvata verollisten fossiilisten polttoaineiden käyttöä lämmöntuotannossa biomassalla sekä muilla lämmöntuotantomuodoilla. Muutokset kannustavat myös sähköistymiseen. 

Tähän liittyen valiokunta esittää lausumaa. 

Korotuksen toteuttaminen energiasisältöveroa nostamalla

Osa asiantuntijoista on huomauttanut, että veronkorotuksen kohdentaminen pelkästään energiasisältöveroon nostaa suhteellisesti maakaasun veroa kivihiiltä enemmän. Veronkorotus kohdistetaan pelkästään lämmityspolttoaineiden energiasisältöveroon, jolloin korotuksen suuruus on kaikille verollisille polttoaineille 2,7 euroa megawattitunnilta turve mukaan lukien. Koska kivihiilen käytöstä on päätetty luopua viimeistään 30.4.2029, valiokunta ei pidä valittua korotustapaa tästä näkökulmasta ongelmallisena. 

Kiertotalouden sähköveroluokka

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa pidettiin ongelmallisena sitä, että kierrätysteollisuus ei kuulu muun teollisuuden kanssa yhtenevästi sähköveroluokkaan II. Näin esitys ei korjaa sitä ongelmaa, että jätteen muuntaminen uusioraaka-aineeksi kuuluu korkeampaan sähköveroluokkaan kuin neitseellisistä raaka-aineista tapahtuva samantyyppinen valmistus. Ongelma johtuu pitkälti Tilastokeskuksen toimialaluokituksen jaottelusta, jossa teollisuus lukeutuu pääluokkaan C ja uusioraaka-aineiden teollinen valmistaminen lukeutuu toimialaluokkaan E, joka ei puolestaan lukeudu alennettuun sähköveroluokkaan II. 

Valiokunta yhtyy asiantuntijakuulemisessa esitettyyn huoleen ja korostaa valtiovarainministeriön asettaman energiaverotuksen uudistamista selvittävän työryhmän loppuraportissaValtiovarainministeriön julkaisuja 2020:62 esitettyä jatkoselvittelytarvetta. Työryhmässä pidettiin perusteltuna selvittää erikseen sitä, tulisiko kiertotalouden edistämiseksi teollinen kierrätysmateriaalien valmistus ja jalostaminen rinnastaa muuhun teollisuuteen ja siirtää se sähköveroluokkaan II. Valiokunta kiirehtii selvityksen toteuttamista. 

Yhdistetty tuotanto

Asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota siihen, että sähkön ja lämmön yhteistuotannossa käytössä olleen 0,9 laskentasäännön poistaminen heikentää energiatehokkaan tuotantomuodon kilpailukykyä ja lisää päällekkäistä päästöohjausta yhteistuotannossa. Valiokunta kuitenkin korostaa, että yhteistuotanto on edelleen erilliseen lämmöntuotantoon verrattuna selvästi lievemmin verotettua ja lisäksi on huomattava, että yhteistuotannon tuki kohdistuu fossiilisiin polttoaineisiin, joista luopuminen on keskeistä hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisen kannalta. Valiokunta pitää esityksen mallia oikein mitoitettuna ja tasapainoisena. Esityksessä on huomioitu tasapainoisesti hiilineutraalisuustavoitteen edistäminen ja toisaalta energiatehokkaan yhteistuotannon kilpailukyvyn edistäminen. 

Turpeen verotaso

Osana lämmityspolttoaineiden veronkorotusta myös turpeen energiaveroa ehdotetaan korotettavaksi 2,7 eurolla megawattituntia kohden. Osa valiokunnan asiantuntijoista huomautti, ettei turpeen vero edelleenkään määräytyisi ympäristöperusteisen veromallin mukaisesti. Turpeen verotuki ei kuitenkaan ehdotuksen perusteella kasva, koska sen verotaso nousee saman verran kuin muilla polttoaineilla. Esitetty turpeen veronkorotus yhdessä arvioidun päästöoikeuden hintakehityksen kanssa osaltaan edistää hallituksen tavoitetta puolittaa turpeen käyttö vuoteen 2030 mennessä. Hallitus valmistelee turpeen käytön puolittamisen varmistamiseksi turpeen lattiahintamekanismin vuodelle 2022. Asiantuntijakuulemisessa on myös korostettu lattiahinnan riittävää seurantaa ja uudelleenarviointia. Valiokunta yhtyy tähän näkemykseen. 

Vaikutukset kotitalouksille

Valiokunta kiinnittää lopuksi huomiota esityksen vaikutuksiin kotitalouksille. Arvion mukaan öljylämmitteisen omakotitalon polttoainekustannukset nousevat noin 71 euroa vuodessa ja kaukolämpöä hyödyntävän omakotitalon lämmityskustannukset nousevat noin 38 euroa vuodessa. Kerrostaloasunnon lämmityskustannukset nousevat keskimääräisellä polttoainerakenteella noin 16 euroa vuodessa. Valiokunta pitää näiltä osin esityksen vaikutuksia kohtuullisina. Valiokunta kuitenkin korostaa esityksen vaikutuksen seurannan tärkeyttä. 

Valiokunta muistuttaa tässä yhteydessä pientalojen omistajille myönnettävästä avustuksesta öljylämmitysjärjestelmän vaihtamisesta kestävämpään lämmitysmuotoon. Avustusta voidaan myöntää öljylämmitysjärjestelmän poistamisesta ja lämmitysmuodon muuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin, jotka ovat syntyneet 1.6.2020 jälkeen ja vuoden 2022 lopulle saakka. Avustusta myönnetään 4 000 euroa, kun pientalossa siirrytään kaukolämpöön, maalämpöön tai ilma-vesilämpöpumppuun. Muita lämmitysmuotoja avustetaan 2 500 eurolla. Fossiilisia polttoaineita käyttäviin rakennuskohtaisiin lämmitysjärjestelmiin avustusta ei myönnetä. 

Eduskunta-aloite

Valiokunta ehdottaa, että esityksen yhteydessä käsitelty toimenpidealoite hylätään.