Esitystä on kannatettu laajasti valiokunnan kirjallisessa asiantuntijakuulemisessa. Viivästys- ja viivekoron väliaikaista alentamista on vallitsevissa poikkeusoloissa pidetty tarpeellisena ja kannatettavana toimenpiteenä. Esityksen perusteella nykyinen viivästys- ja viivekorko alenisivat väliaikaisesti seitsemästä prosentista neljään prosenttiin. Alennettu korko laskettaisiin tarkemmin säädettävällä tavalla 1.3.2020 tai sen jälkeen erääntyville veroille ja maksuille, joita koskeva hakemus on tehty viimeistään 31.8.2020.
Esityksen mukaan ehdotettua korkoa sovellettaisiin maksujärjestelyn ja maksulykkäyksen kohteena olevalle verolle ja maksulle. Maksujärjestelyn ehdoista säädetään tarkemmin veronkantolain 43 §:ssä ja sen nojalla Verohallinnon antamassa päätöksessä maksujärjestelyssä noudatettavasta menettelystä.
Jotta esityksen tavoitteet toteutuvat mahdollisimman täysimääräisesti, valiokunta pitää tärkeänä, että Verohallinto helpottaa omilla toimillaan maksujärjestelyjen ehtoja. Tällaiset toimenpiteet liittyvät muun ohessa maksuohjelman maksuerien aikatauluun sekä mahdollisuuteen lisätä uusia veroja voimassa olevaan maksujärjestelyyn. Maksuohjelman ensimmäinen erä voitaisiin ajoittaa kolmen kuukauden päähän maksujärjestelyn myöntämisestä nykyisen yhden kuukauden sijaan. Lisäksi maksuohjelmaan olisi mahdollista lisätä jälkikäteen maksuohjelman tekemisen jälkeen erääntyneitä veroja epidemian pahimman keston ajan. Nykyisin uusia erääntyneitä velkoja ei voida lisätä maksuohjelmaan, vaan ne tulee maksaa alkuperäisen eräpäivän mukaisesti.
Samassa yhteydessä valiokunta korostaa Verohallinnon joustavien käytäntöjen merkitystä poikkeuksellisessa tilanteessa. Valiokunta pitää tärkeänä, että ennakkoveroja voidaan poikkeuksellisesti alentaa verovelvollisen oman ilmoituksen mukaan ilman välitilinpäätöksiä tai muita kirjallisia selvityksiä. Samoin valiokunta pitää tärkeänä, että Verohallinto hyödyntää täysimääräisesti jo voimassa olevan veronkantolain 43 §:n 3 momentin säännöksen, jonka mukaan maksujärjestely on erittäin painavista kohtuussyistä mahdollista tehdä myös siten, että korkoa ei peritä. Kaikki edellä mainitut toimet edistävät yhdessä hallituksen tavoitteita helpottaa koronavirusepidemian johdosta talousvaikeuksiin joutuneiden yritysten tilannetta ja siten välttää muutoin elinkelpoisten yritysten konkursseja.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on esitetty erisuuntaisia näkemyksiä viivästyskoron ja viivekoron kohtuullisesta määrästä. Osa asiantuntijoista on katsonut, että korko tulisi alentaa neljän prosentin sijaan nollaan tai yhteen prosenttiin. Vaihtoehtoisesti osassa asiantuntijalausuntoja on esitetty, että korosta luopumista selvitettäisiin erikseen koronavirusepidemian taloudellisten vaikutusten ja keston selkiintyessä.
Valiokunta korostaa, että maksujärjestelyn ja -lykkäyksen kautta myönnettävä viivästys- ja viivekoron alentaminen on tarkoitettu tilapäiseksi helpotukseksi maksuvaikeuksissa oleville verovelvollisille. Maksujärjestelyn keskeinen helpotus on siinä, että yritys saa aikaisempaa joustavammilla ehdoilla maksuaikaa veroveloilleen. Viivästyskoron alentaminen helpottaa osaltaan maksujärjestelyyn hakeutuneen yrityksen asemaa. Erityisesti pienille yrityksille on tärkeää saada maksuaikaa veroveloilleen ilman vakuuksia.
Kohtuullista ja oikeamääräistä korkotasoa arvioitaessa on otettava huomioon se, ettei maksujärjestely muodostu houkuttelevaksi rahoituskeinoksi sellaiselle yritykselle, joka ei ole koronaepidemian johdosta akuutissa maksuvaikeudessa eikä siten verojen maksujärjestelyn tarpeessa. Perusteettoman alhainen viivästyskorko tai viivästysseuraamuksen korottomuus voi johtaa esityksen tavoitteiden näkökulmasta tarpeettomiin maksujärjestelyihin ja alentaa näin vuoden 2020 verokertymiä aiheettomasti.
Valiokunnan käsityksen mukaan valittua korkotasoa voidaan pitää oikeansuuntaisena niiden yritysten osalta, joille esitetty maksujärjestely ja alennettu viivästyskorko ovat tarpeen. Viivästysseuraamuksen korottomuus ei kannustaisi yrityksiä millään tavoin veron maksuun, mitä ei valiokunnan mielestä voida pitää esityksen tavoitteena.
Asiantuntijakuulemisessa on esitetty arvioita korottoman viivästysseuraamuksen vaikutuksista esimerkiksi kuntien verotuottoihin. Esityksen mukaisessa tilanteessa 0 prosentin suuruinen viivästyskorko alentaisi kuntien verotuottoja noin 2,5 miljardia euroa nykytilanteeseen verrattuna, jos puolet yrityksistä käyttäisi hyväkseen maksujärjestelyä. Jos maksujärjestelyjä hyödynnettäisiin täysimääräisesti, kuntien verotuotot alenisivat nykyisestä noin 5 miljardia euroa.
Ehdotetulla korkotasolla on esityksessä arvioitu, että vuoden 2020 verokertymät alenisivat yhteensä noin 1 406 miljoonalla eurolla, jos maksujärjestelymenettelyn piiriin tulisi 10 prosenttia veroista. Valtion verotulot alenisivat noin 766 miljoonalla eurolla, kuntien noin 552 miljoonalla eurolla, seurakuntien noin 30 miljoonalla eurolla ja Kansaneläkelaitoksen noin 58 miljoonalla eurolla.
Koska esityksessä ehdotetusta korkotasosta on esitetty erisuuntaisia näkemyksiä, valtiovarainvaliokunta pitää tärkeänä, että hallitus seuraa aktiivisesti maksujärjestelyn piiriin siirtyvien verojen määrää ja maksujärjestelyjen enimmäispituutta sekä esityksen vaikutuksia verotuottokertymiin ja yritysten taloustilanteeseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus arvioi kertyneen tiedon perusteella, onko määräaikaiseksi esitettyjen säännösten voimassaoloaikaa tarvetta jatkaa, onko viivästys- ja viivekorosta kokonaan vapauttamista helpotettava ja mikä korkotaso turvaa samanaikaisesti verotuottokertymän ja yritysten maksuvalmiuden poikkeusolosuhteissa parhaalla mahdollisella tavalla. Esityksessä tulee kompensoida kunnille aiheutuvat verotuottomenetykset nettomääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta oikea-aikaisesti.