Valiokunta puoltaa ehdotuksen hyväksymistä muutettuna.  

Esityksen tavoitteet ja ehdotukset

Pääministeri Sanna Marinin hallitus sopi syksyn 2021 talousarvioneuvotteluissa terveysveron valmistelusta vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa vahvistettaisiin virvoitusjuomaveron terveysohjausta ja myöhemmässä vaiheessa mahdollisesti valmisteltaisiin veromalli, jolla veropohjaa laajennettaisiin terveysperusteisesti muihin tuoteryhmiin. Esityksessä on kyse tästä ensimmäisen vaiheen toimesta. 

Esityksen tavoitteena on muuttaa virvoitusjuomaveroa nykyistä voimakkaammin terveysperusteiseen suuntaan. Tavoitteena on ohjata kulutusta ja tuotantoa korkean sokeripitoisuuden juomista vähemmän sokeria sisältäviin juomiin. Samalla tavoitteena on kuitenkin myös ylläpitää verotuottoja. Esityksessä ehdotetaan, että virvoitusjuomien valmistevero porrastettaisiin nykyisen kahden veroluokan sijaan kuuteen veroluokkaan. Alimman veroluokan veroa kannettaisiin sokerittomista tuotteista kuten nykyisin, mutta veron määrä olisi tältä osin nykyistä alempi.  

Tavoitteena on myös tarkistaa virvoitusjuomaveron veropohjaa käynnissä olevan valtiontukiarvioinnin perusteella. Vuonna 2021 vireille tulleen valtiontukikantelun alustavan tutkinnan yhteydessä komissio on kiinnittänyt huomiota muun muassa veden sekä kahvin ja teen verokohteluun. Veden osalta kyse on siitä, että virvoitusjuomaveroa kannetaan nimikkeen 2201 vesistä ja kivennäisvesistä vain, jos ne on pakattu tilavuudeltaan enintään viiden litran vähittäismyyntipakkaukseen. Kahvin ja teen osalta on puolestaan kyse siitä, että ne on rajattu veron ulkopuolelle, kun taas nimikkeeseen 2106 kuuluvat kiinteässä muodossa olevat juoma-ainekset kuuluvat veron piiriin. Esityksessä ehdotetaan, että makeuttamattomien ja maustamattomien vesien ja kivennäisvesien verotusta muutettaisiin siten, että virvoitusjuomaveroa kannettaisiin myös yli viiden litran vähittäismyyntipakkaukseen pakatuista juomista. Lisäksi ehdotetaan, että veron piiristä poistettaisiin kiinteät juoma-ainekset.  

Kotimaisia marja- ja hedelmämehuja ei ehdoteta rajattavaksi veropohjaltaan fiskaalisen virvoitusjuomaveron ulkopuolelle valtiontukisääntelystä johtuen. Täysmehujen vero määräytyisi sokeripitoisuuden perusteella vastaavasti kuin muilla veron piiriin kuuluvilla juomilla. Sokerinsaannin kannalta lisätyllä ja luontaisella sokerilla ei ole eroa, koska luontainen sokeri sisältää yhtä lailla energiaa kuin lisätty sokeri. 

Esityksen mukaan virvoitusjuomaveron verotasot on pyritty mitoittamaan siten, että veron piiriin jatkossakin kuuluvien juomien keskimääräinen verotaso säilyisi ennallaan, mutta veroa porrastettaisiin sokeria sisältävien juomien osalta juoman kokonaissokeripitoisuuden mukaan. Kiinteiden juoma-ainesten jättäminen veron ulkopuolelle vähentäisi verotuottoa noin 2 miljoonaa euroa. Yli viiden litran pakkauksissa olevat vedet lisättäisiin veron piiriin, mutta esityksessä on arvioitu, että tältä osin verotuottovaikutus jäisi todennäköisesti vähäiseksi. 

Ehdotetuilla veroporrastuksilla voi olla kulutettujen juomien sokeripitoisuutta vähentäviä vaikutuksia kahta kautta: joko niin, että kuluttajat vähentävät korkean sokeripitoisuuden juomien kulutusta tai siirtyvät kuluttamaan sokerittomia tai vähemmän sokeria sisältäviä juomia, tai siten, että juomien valmistajat muokkaavat juomia vähemmän sokeria sisältäviksi.  

Asiantuntijakuulemiset

Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa näkemykset ehdotetuista muutoksista jakaantuivat kahtaalle. Terveyttä edistävät järjestöt pitivät tärkeänä sitä, että virvoitusjuomaveroa kehitetään terveysperusteisempaan suuntaan, ja toivat esille verotuksen merkityksen kuluttajakäyttäytymiseen vaikuttavana keinona. Lisäksi tuotiin esille se, että virvoitusjuomaveroa tulisi muuttaa vielä voimakkaammin terveysperusteisemmaksi veroluokkia kiristämällä tai nostamalla asteikon ylimpiä portaita ja että veroluokkien pienempi määrä voisi olla hallinnollisen taakan ja vaikuttavuuden näkökulmasta perustellumpaa. 

Elintarviketeollisuutta edustavat järjestöt ja toimijat eivät kannattaneet ehdotettuja muutoksia. Ehdotusten terveys- ja taloudellisiin vaikutuksiin ja ylipäätään ehdotusten vaikuttavuuteen halutulla tavalla nähtiin liittyvän epävarmuutta sekä ehdotettujen tuoteryhmien eriarvoistavan eri toimialan yrityksiä keskenään. Myös elintarviketeollisuutta edustavat tahot kritisoivat ehdotettujen veroluokkien runsasta määrää, minkä nähtiin aiheuttavan rajanveto-ongelmia ja merkittävää hallinnollisen taakan kasvua. Veron ylimmät tasot nähtiin myös liian korkeina. 

Kuultavista monet, mukaan lukien terveyttä edistävät järjestöt, pitivät hyvänä esityksessä ehdotettua mallia, jossa luontaista ja lisättyä sokeria kohdellaan verotuksellisesti samalla tavalla, koska näillä ei ole juomissa eroa terveyden ja ravitsemuksen kannalta. Toisaalta moni taho vastusti tätä mallia ja nosti erityisesti esille ongelmallisina asiakkaan kaupassa itse mehukoneella puristamat mehut ja paikan päällä valmistetut smoothiet, joiden osalta veron määrän laskeminen voi jo olla käytännössä mahdotonta. Sinällään tuorepuristettujen mehujen ja marjojen hyödyt tunnistettiin, mutta ne eivät poista niiden sisältämän sokerin tuomaa haittaa liialliselle energiansaannille ja hammasterveydelle. 

Lisäksi useat katsoivat, että makeuttamattomille ja maustamattomille vesille ja kivennäisvesille tulisi terveysnäkökulmasta olla nollaveroluokka. Kiinteiden juoma-ainesten poistamista veron piiristä ei pidetty perusteltuna terveystavoitteen näkökulmasta, koska tässä tuoteryhmässä on monenlaisia tuotteita mehuista urheilu- ja energiajuomiin, ja esitettiin, että tämän osalta tulisi odottaa komissiossa vireillä olevan valtiontukikantelun lopputulosta. 

Yleistä

Valiokunta pitää perusteltuna ehdotettua virvoitusjuomaveron muuttamista nykyistä voimakkaammin terveysperusteiseen suuntaan. Nyt ehdotetuissa muutoksissa vero-ohjaus kohdistuisi nimenomaan sokerinsaannin vähentämiseen muutoksen tavoitteen mukaisesti, ei muihin mahdollisiin terveysnäkökohtiin. Tähän nähden valiokunta pitää perusteltuna luontaisten ja lisättyjen sokerien kohtelemista samalla tavalla.  

Ehdotettujen veroluokkien määrää on kuulemisissa kritisoitu, ja valiokunta on myös harkinnut, onko näin moni veroluokka tarpeen. Saadun selvityksen mukaan veroporrastuksen luokkien rajojen valinnassa on huomioitu se, minkälainen eri sokeripitoisuuden juomien jakauma on nykyisin. Jos portaat asetettaisiin ehdotettua väljemmäksi, yhden luokan sisälle saattaisi kasautua suuri määrä juomia, jolloin kannustimet jäisivät ehdotettua tiheämpää porrastusta pienemmäksi. Juomatottumusten hitaan muutoksen takia voi myös olla perusteltua, että tiheä veroporrastus mahdollistaa juomien sokeripitoisuuden muokkaamisen vähitellen. Tähän nähden valiokunta katsoo, että ehdotetut veroluokat ovat perusteltuja, mutta katsoo kuitenkin, että veroporrastusten vaikuttavuutta tulee seurata.  

Ehdotetussa muutoksessa veronalaisten tullitariffinimikkeiden määrä ei lisääntyisi eli veron piiriin kuuluisivat kiinteitä juoma-aineksia lukuun ottamatta samat tuoteryhmät kuin nykyisin. Muutos ei lisäisi nimike-epäselvyyksiä, sillä yksittäisen tuotteen tullitariffinimike on tiedettävä ja ilmoitettava verotusta varten jo nykyisin. Verotason määrittämiseen tarvittaisiin jatkossa tietoa tuotteen sokeripitoisuudesta. Sokeripitoisuus on elintarvikelainsäädännön mukaan lähtökohtaisesti pakollinen ilmoitettava tieto pakatuissa elintarvikkeissa, joten sen tulee olla valmistajalla tiedossa muutoinkin.  

Pakkaamattomat juomat

Elintarvikelainsäädännössä pakkaamattomiksi katsottavien elintarvikkeiden, kuten kaupan mehukoneella puristettujen mehujen ja smoothiebaarien smoothiejuomien osalta ei ole säädetty velvollisuutta ilmoittaa loppukuluttajalle kirjallisesti tai suullisesti vähittäis- tai tarjoilupaikassa tuotteen sokerimäärää. Lähtökohtaisesti voidaan olettaa, että myös pakkaamattomien tuotteiden valmistajalla on olemassa tieto valmistamansa tuotteen sokeripitoisuudesta, vaikkei sen ilmoittamista kuluttajalle vaaditakaan. Yksittäisen tuotteen sokeripitoisuus voi kuitenkin vaihdella riippuen esimerkiksi raaka-aineen, kuten appelsiinin, kasvuolosuhteista. Asiantuntijakuulemisissa on tuotu esille, että tällaisten paikan päällä valmistettujen tuotteiden osalta sokeripitoisuuden määrittäminen voi olla käytännössä mahdotonta.  

Verojärjestelmän tulee olla sellainen, ettei kenenkään voida katsoa saavan perusteetonta kilpailuetua esimerkiksi verovapautuksen tai veron soveltamisalan ulkopuolelle jättämisen vuoksi. Valiokunta yhtyy näihin näkemyksiin ja pitää lähtökohtaisesti laajaa veropohjaa perusteltuna. Paikan päällä valmistettujen tuotteiden sokeripitoisuuden määrittämiseen liittyy hallinnollista hankaluutta, ja sokeripitoisuus pitää pystyä määrittämään entistä tarkemmin veroluokkien määrän kasvaessa. Veron perusteen tulisi olla selkeä. Tämä vuoksi valiokunta pitää kuitenkin perusteltuna, että tällaiset niin sanotut pakkaamattomat juomat, jotka on valmistettu välittömään myyntiin elintarvikkeen luovutuspaikassa, rajataan veron ulkopuolelle. Valiokunta ehdottaa tätä koskevan säännöksen lisäämistä lakiehdotukseen. Määritelmässä tukeuduttaisiin elintarvikelainsäädännössä määriteltyyn pakkaamattoman elintarvikkeen käsitteeseen.  

Verotuksen ulkopuolelle jäisivät kaikki esimerkiksi kahviloissa, ravintoloissa, smoothiebaareissa ja päivittäistavarakaupoissa luovutettavat virvoitusjuomat silloin, kun ne on myös valmistettu samassa paikassa välittömään myyntiin.  

Koska tällaiset tuotteet ovat tällä hetkellä veron piirissä, kaventaisi muutos veropohjaa nykyisestä ja myös hallituksen esityksessä ehdotetun mukaisesta veropohjasta. 

Tällä hetkellä virvoitusjuomien pienimuotoinen valmistustoiminta, joka on määritelty 70 000 litraksi virvoitusjuomaa kalenterivuoden aikana, on virvoitusjuomaverotuksen ulkopuolella. Tämä rajaa verotuksen ulkopuolelle osan tällaisista paikan päällä valmistetuista tuotteista jo nykyään.  

Valtiontukikysymykset ja voimaantuloajankohta

Hallituksen esityksessä on arvioitu, että vaikka ehdotettuun veromalliin ei katsota sisältyvän SEUT:ssa tarkoitettua kiellettyä valtiontukea, juomateollisuuden, viranomaisten ja verojärjestelmän selkeyden kannalta on kuitenkin tärkeää, että veromallin EU:n valtiontukimääräysten mukaisuus varmistetaan ennen lain voimaantuloa. 

Tarkoitus on, että muutokset tulisivat voimaan asetuksella annettavana ajankohtana sen jälkeen, kun komissiolta on saatu varmistus siihen, ettei veromalliin liity valtiontukioikeudellisia ongelmia. Samassa yhteydessä tulee arvioitavaksi valtiontukinäkökulmasta valiokunnan ehdottama muutos pakkaamattomien juomien, jotka on valmistettu välittömään myyntiin elintarvikkeen luovutuspaikassa, rajaamisesta veron ulkopuolelle.  

Toimiala on kuulemisissa tuonut esille, että valmistava teollisuus ja kauppa sopivat 4—8 kuukautta aikaisemmin tulevista valikoimajaksoista hinnoittelun suhteen. Valiokunta pitää tärkeänä, että asetuksella voimaantuloajankohtaa määritettäessä nämä pitkät valikoimajaksot otetaan huomioon.  

Lopuksi

Muutoin valiokunnalla ei ole huomautettavaa ehdotettuihin muutoksiin.  

Vaikka nyt ehdotetut muutokset vievät virvoitusjuomaverotusta terveysperusteisempaan suuntaan, tarkastelu kohdistuu kapea-alaisesti vain sokerin terveysvaikutuksiin. Valiokunta pitää tärkeänä, että jatkossa veroa tarkastellaan laajemmin ottamalla myös muut terveysnäkökohdat huomioon. Lisäksi tulisi arvioida mahdollisuutta laajempaan, myös muihin tuoteryhmiin kohdistuvaan terveysperusteiseen veroon.  

Toimenpidealoitteet

Edellä oleviin perusteluihin viitaten valiokunta ehdottaa, että toimenpidealoitteet hylätään.