Suomen verojärjestelmän pääperiaate on verotuksen fiskaalisuus: veroja kerätään julkisen vallan toimien rahoittamiseen. Verot tulee kerätä mahdollisimman hyvin yleisesti hyväksyttyjen hyvän verojärjestelmän ominaisuuksien mukaisesti, joista keskeisimmät ovat neutraliteetti, oikeudenmukaisuus, ennakoitavuus sekä taloudellinen tehokkuus. Oikeudenmukaisuutta on horisontaalista ja vertikaalista: horisontaalinen oikeudenmukaisuus vaatii kahdelta samalta tulolta kannettavan kahta samaa veroa ja vertikaalinen oikeudenmukaisuuden toteutuminen sitä, että tulon kasvaessa vero kasvaa. Taloudellinen tehokkuus toteutuu pitämällä verotus tasapuolisena, veropohjat tiiviinä, verokannat kohtuullisina ja verolainsäädäntö täsmällisenä. Veropäätöksissä on hyvä noudattaa ennakoitavuutta ja veronmaksun tulee kohdistua väestölle maksukyvyn mukaan siten, ettei ketään ajeta köyhyyteen verotuksella. Neutraliteetilla tavoitellaan mahdollisimman vähäistä markkinoiden vääristymistä, joka johtuisi verotuksellisista toimista. 

SDP katsoo, etteivät hyvän verojärjestelmän kaikki ominaisuudet toteudu täysin nykyään ja vielä heikommin, mikäli hallitus toteuttaa suunnittelemansa verotuksen muutokset. Paremmassa verojärjestelmässä verojärjestelmä mukautuu julkisen talouden tarpeisiin, sen sijaan että julkista taloutta poukkoilevasti sopeutetaan vastaavaan käytettävissä olevaa verokertymää. Hyvinvointivaltioprojekti rakentuu vakaalle sosiaaliturvan, laadukkaiden julkisten palveluiden ja laajan sosiaalivakuuttamisen pohjalle, jotka muodostavat kokonaisuuden, jota ei tule osaoptimoida vain yhden osa-alueen kantilta. Sosialidemokraattien julkilausuma tavoite on siirtää verotuksen painopistettä työn verotukselta kertyneen varallisuuden ja ilmastolle haitallisen kulutuksen verotukseen. Hyvässä verojärjestelmässä toteutuvat tiiviit veropohjat ja sen myötä matalammat verot, sekä tuloverotuksessa progressiivisuus, joka takaa reilun verotaakan jakautumisen. 

Suomen talouden hidastumisen vuoksi fiskaalinen elvytys on hyvä työkalu syvemmän alasyklin välttämiseksi. Hallituksen esittämät verokevennykset pieni- ja keskituloisten palkkaverotukseen ovat elvyttävänä toimena oikeasuuntainen ja toivottava, mutta sitä vesitetään solidaarisuusveron rajaa nostamalla ja suuntaamalla suurimmat jo suurituloiselle väestölle. Hallitus toteuttaa verokevennykset tarkastamalla tuloverotuksen rajoja ja sääntömääräisiä vähennyksiä 2,8 prosentilla. Tuoreimman tiedon mukaan ansiotasoindeksi olisi 3,5 prosenttia, ja sosialidemokraatit esittävät sitä tarkastuksen kokoluokaksi esitetyn 2,8 prosentin sijaan. Sosialidemokraatit pitäisivät solidaarisuusveron rajan aiemmassa tasossa ja korottaisivat sitä vain indeksin mukaisesti sen sijaan että sen raja lähes tuplattaisiin. Solidaarisuusveron alarajan nosto on epätarkoituksenmukaista, kun sen suhteuttaa hallituksen toteuttamiin massiivisiin sopeutuksiin. 

Esityksessä tehdään työttömyysvakuutusmaksun 0,2 prosenttiyksikön alenemista vastaavan veronkiristyksen samana vuonna kuin maksualennus toteutuu, mikä toteutetaan ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksen mitoituksessa. Sosialidemokraatit vaativat tämän veronkirityksen perustusta ja indeksitarkistuksen tekemistä täysimääräisenä 3,5 % indeksitarkistuksena. Työttömyysvakuutusmaksujen alentamisesta hyötyvät sekä yritykset että työntekijät, mutta hallitus on viemässä yksipuoleisesti tämän hyödyn vain palkansaajilta indeksitarkistusten yhteydessä. Tämä muutos verotuksessa syö merkittävän osan muun tuloverotuksen keventämisen hyödyistä osalla palkansaajista. 

Autoilu on tärkein tapa liikkua töihin merkittävässä osassa Suomea. Kannattavan työn vastaanottamisen saavuttamiseksi on hyvä, että työntekijä pystyy vähentämään kohtuullisen osan matkakuluistaan verotuksessa. Hallituksen esittämät polttoaineveroalennus on työmatkavähennystä kalliimpi ja huonommin kohdistuvia keino vaikuttaa työmatkakustannuksiin. Kaupunkialueiden laidoilla suurin työmatkakustannuksia kompensoiva toimi on työmatkavähennyksen matala omavastuu, kun taas haja-asutusalueilla työmatkavähennyksen vuosittaisen katon maksimin saavuttamisen jälkeen työn vastaanottaminen muuttuu vähemmän kannattavaksi. Sosialidemokraatit esittävät vuoden 2023 korotetun työmatkavähennyksen tason jatkamista vuonna 2024 näistä syistä.  

Sosialidemokraatit esittävät kotitalousvähennyksen valmistelemista oikeudenmukaisemmaksi siten, että se ulotettaisiin nykyistä laajemmin kerrostalo- ja rivitaloasukkaisiin. Kotitalousvähennystä pitää voida saada asunto-osakeyhtiön osakkaan rahoitusvastuulla toteutettaviin remontteihin. Yksinkertainen malli perustuu siihen, että asunto-osakeyhtiö antaa todistuksen, että osakas on maksanut rahoitusvastuullaan olevan toteutuneen remontin. 

Sosialidemokraattien malli takaa suuremmat verokevennykset pieni- ja keskituloisille palkansaajille ja välttää suhdetilanteeseen heikosti sopivan suuren veroalennuksen suurituloisilta palkansaajilta. Sosiaalidemokraatit kohdistavat toimensa erityisesti työn verotuksen alentamiseen kannustaakseen työn vastaanottamiseen. Indeksitarkastuksen mitoituksen tulee noudattaa ansiotuloindeksin kehitystä vakiintuneen käytännön mukaisesti, eikä sosiaaliturvamaksujen alentamista tule korvata verotuksen kiristämisellä.  

Työmatkakulujen kasvattaminen on virheliike

Keskusta ei hyväksy pääministeri Orpon oikeistohallituksen päätöstä korottaa asunnon ja työpaikan välisiä matkakustannuksia heikentämällä verovähennysoikeutta. Hallitus kiristää työmatkojen verotusta tilanteessa, jossa bensan ja dieselin hintataso on yhä korkealla sekä elämisen kustannukset ovat kauttaaltaan kallistuneet.  

Hallituksen päätös on räikeässä ristiriidassa sen viestin kanssa, jota ainakin osa nykyisistä hallituspuolueista ennen eduskuntavaaleja kansalaisille antoi. Autoilun kustannusten piti vaalilupausten mukaan laskea merkittävällä tavalla, eikä ainakaan kiristyä.  

Nyt hallitus iskee välttämättömimpään auton käyttöön eli työmatkoihin. Veronkorotus vaikuttaa myös moniin joukkoliikennettä työmatkoihinsa käyttäviin. 

Hallituksen päätös tekee työssäkäynnistä aiempaa kannattamattomampaa verrattuna siihen, että omavastuu säilytettäisiin ennallaan nykyisessä 750 eurossa hallituksen esittämän 900 euron sijaan. Päätös ajaa varsinkin pienituloisia palkansaajia entistä tiukemmille. Keskustan esittää, että omavastuu säilytettäisiin nykyisellä 750 euron tasolla. Tämä keventäisi työmatkojen verotusta 40 miljoonalla eurolla hallituksen esitykseen verrattuna. 

Keskustan mielestä myös vähennysoikeuden enimmäismäärä on perusteltua säilyttää vuosina 2022 ja 2023 käytössä olleessa 8 400 eurossa sen sijaan, että enimmäismäärän annettaisiin alentua 7 000 euroon. Tämä täsmätoimi on auttanut sellaisia työssäkäyviä, joilla on erityisen pitkä kodin ja työpaikan välinen matka, ja jotka ovat näin eniten kärsineet polttoaineiden korkeasta hinnasta. Enimmäismäärän säilyttäminen 8 400 eurossa keventäisi pitkää työmatkaa tekevien verotusta 27 miljoonaa euroa hallituksen esityksen verrattuna. 

Enimmäismäärän korotuksesta 8 400 euroon linjattiin alun perin 18.2.2022 silloisen hallituksen vastaantulona korkeisiin energian hintoihin. Dieselin keskihinta oli 1,87 euroa ja bensan 1,94 euroa helmikuussa 2022. Koska hintataso on yhä korkealla, niin korotetusta enimmäismäärästä on syytä jatkaa myös ensi vuonna. 

Suuritituloisten verohuojennus mittavien säästöjen keskellä osoittaa oikeudentajun puutetta hallitukselta

Samanaikaisesti kun hallitus kiristää työntekijöiden työmatkojen verotusta on se keventämässä suurituloisimpien ansiotulojen verotusta merkittävästi. Hyväosaisten täsmäkohdennettu veroale toteutetaan nostamalla ns. solidaarisuusveron eli kahden prosenttiyksikön lisäveron alarajaa 150 000 euroa ylittäviin tuloihin samalla, kun veroa jatketaan alkaneen vaalikauden loppuun saakka. 

Solidaarisuusveron huojentamisen yhteiskunnallinen hyväksyttävyys on vähäistä. Helsingin Sanomien 15.10.2023 julkiaseman mielipidekyselyn mukaan peräti 72 prosenttia suomalaisista vastustaa solidaarisuusveron keventämistä ja vain 15 prosenttia kannattaa. Ainoastaan pääministeripuolue kokoomuksen kannattajien joukossa verolla on lähes yhtä paljon kannatusta kuin vastustustakin. Sen sijaan valtiovarainministeripuolueen fiskaalisesti konservatiivisten kannattajien 60 prosentin enemmistö vastustaa suurituloisten veroalea ja vain 30 prosenttia kannattaa sitä. 

Keskusta ei pidä viisaana hallituksen päätöstä. Tilanteessa, jossa julkista taloutta on välttämätöntä sopeuttaa vaalikauden aikana tuntuvasti, on syytä olla erityisen pidättyväinen suhteessa kädenojennuksiin kaikkein hyväosaisimmille. Säästää täytyy, mutta suurituloisten verotusta ei ole pakko, eikä järkevää keventää. Hallituksen pitäisi katsoa ylipäätänsä vahvemmin päätöksiään yhteiskunnan kokonaiskestävyyden näkökulmasta, käyttäen myös oikeudentajua puntarinaan. Omien kannattajien veroetua ajamalla hallitus heikentää edellytyksiään toimeenpanna tarvittavia säästöjä sekä uudistuksia työelämään.  

Keskusta ei näe tässä valtion velkatilanteessa myöskään edellytyksiä sille, että työn verotusta kevennetään hallitusohjelman mukaisesti erillisellä veronalennuksella. Hallitusohjelman mukainen veronalennuksesta on myös syytä huomata, että se toteutetaan työtulovähennystä korottamalla. jolloin eläkeläiset eivät siitä hyödy.  

Myös keskusta toteuttaisi tavanomaisen indeksitarkistuksen hallituksen tapaan, jotta ansiotulojen verotus ei kiristyisi.  

Yksinasuville korotettu kotitalousvähennys

Keskusta esittää myös, että hallitus käynnistää valmistelun yksinasuvien korotetusta kotitalousvähennyksestä ja varaa tarkoituksen 12 miljoonaa euroa vuodessa. Nykyisellään kotitalousvähennys kohtelee erilaisia perhemuotoja epätasa-arvoisesti. Yksinasuvilla vähennysoikeuden enimmäismäärä on riittämätön esimerkiksi keittiö- tai kylpyhuoneremonttia tehdessä.  

Perintö- ja lahjaveron maksuajan pidentämisestä tuli lässähdys

Keskusta esittää, että hallitus valmistelee viipymättä perintö- ja lahjaveron maksuajan korjaussarjan siten, että perintö- ja lahjaverolle saisi kohtuukorkoista maksuaikaa kymmenen vuotta ja samalla maksuja lyhennettäisiin vuosittain.  

Valiokunnan kuulemisissa on käynyt ilmi, että hallituksen nyt esittelemä lakimuutos on toimimaton ja ainoastaan perintöverotusta koskevana voi johtaa jopa siihen, että omistajapolven sukupolvenvaihdokset viivästyvät.  

Lisäksi hallitus on viitekoron päälle tulevalla merkittävällä lisäkorolla vesittänyt koko maksuajan saamisen merkityksen. Keskusta esittää korkoa kohtuullistettavaksi siten. että se olisi viitekorko lisättynä 2,0 prosenttiyksiköllä hallituksen esittämän 3,5 prosenttiyksikön sijaan.  

Orpon hallituksen talouspolitiikka on sekä eriarvoistavaa että epäjohdonmukaista. Samalla kun leikkauksia kohdistetaan kaikkein heikompiosaisille, hallitus jakaa veronkevennyksiä kaikkein varakkaimmille. Hallituksen politiikka kasvattaa tuloeroja, eikä myöskään onnistu vähentämään valtion velkataakkaa. 

Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, että Suomessa tulee toteuttaa vihreä verouudistus, joka parantaisi työnteon kannattavuutta ja asettaisi oikean hinnan luonto- ja ilmastohaitoille. Osana vihreää verouudistusta Vihreät keventäisi ansiotuloverotusta 200 miljoonalla eurolla enemmän, kuin hallituksen esityksessä esitetään, painottaen erityisesti pienituloisia lapsiperheitä sekä työllistyviä pitkäaikaistyöttömiä ja nuoria. 

Samalla huolehtisimme, että Suomen kokonaisveroaste ei laske, vaikka työn verotusta kevennetään. Haastavassa taloudellisessa tilanteessa kaikkein rikkaimmille suunnatut veronkevennykset eivät ole perusteltuja. Talouden tasapainottamissa ja huolestuttavan velkakehityksen kääntämisessä on asiantuntijoidenkin mukaan tärkeää huolehtia myös tulopuolesta. 

Kohti vihreää verouudistusta

Vihreät kannattaa vihreää verouudistusta, jossa työn verotusta kevennetään ja ympäristölle haitallisen toiminnan verotusta kiristetään. 

Siksi keventäisimme hallituksen esityksessä esitetyn 97 miljoonan euron lisäksi siten, että tässä vastalauseessa esitetyt muutokset huomioiden ansiotuloverotus kevenisi 200 miljoonaa euroa enemmän, kuin hallituksen esityksessä esitetään. Verokevennys suunnattaisiin erityisesti lapsiperheköyhyyttä vähentävällä ja työllisyyttä edistävällä tavalla. 

Käytännössä toteuttaisimme ylimääräisen lapsikorotuksen työtulovähennykseen, josta osa kohdentuisi kaikille ja osa ainoastaan pienituloisille lapsiperheille sekä ylimääräisen korotuksen työtulovähennykseen suunnattuna työllistyville pitkäaikaistyöttömille ja nuorille. Aikuiskoulutustuen säilyttämisen myötä hallituksen esittämästä tuloveroasteikon indeksitarkistuksen yhteydessä toteutettava, kaikkiin tuloluokkiin kohdennettu veronkiristys jäisi tekemättä. 

Haastavassa taloudellisessa tilanteessa solidaarisuusveron alarajan nostaminen ei ole perusteltua. Vaikka hallitus väittää jatkavansa solidaarisuusveroa, todellisuudessa solidaarisuusvero kevenee vuoteen 2023 verrattuna. Samanaikaisesti hallitus kohdistaa menoleikkauksia erityisesti lapsiin ja nuoriin sekä valmiiksi heikommassa asemassa oleviin. Vihreät jatkaisi solidaarisuusveroa vuoden 2023 tasolla. Lisäksi tekisimme solidaarisuusverosta pysyvän. 

Perintöveroa tulee uudistaa tarkkarajaisemmin

Perintö- ja lahjaverolla on tärkeä rooli verojärjestelmässä. Se tehostaa talouden toimintaa ja edistää tasa-arvoa. Perintövero kaipaa kuitenkin päivittämistä. Hallituksen suunnitelma uudistaa perintöveroa pyrkii puuttumaan todelliseen ongelmaan, joka liittyy vaikeuteen suorittaa perintöveroa nopeassa tahdissa, mikäli perittävä omaisuus on ei-likvidiä. 

Hallituksen valitsema ratkaisu on kuitenkin puutteellinen. Kymmenen vuoden automaattinen maksuaika melko korkealla korolla voi johtaa käytännössä siihen, että pidennystä käyttävät lähinnä muutenkin maksukyvyttömät verovelvolliset. Uudistus kohdistuu lisäksi laveasti kaikenlaisiin perintöihin, vaikka ongelma liittyy varsin spesifeihin tilanteisiin. 

Perintöveron maksuajan pidennys tulisi suunnata koskemaan erityisesti ei-likvidiä omaisuutta sekä toteuttaa esimerkiksi siten, että verovelvollinen voisi suorittaa maksun pienemmissä tasasuuruisissa erissä vuosittain kymmenen vuoden aikana. 

Kotitalousvähennys tulee uudistaa

Hallitus esittää, että kotitalousvähennyksen määräaikaista korotusta pidennetään vuodella ja kotitalousvähennys laajennetaan koskemaan fysioterapiaa ja toimintaterapiaa. Kotitalousvähennys kohdentuu erityisesti keski- ja suurituloisille kotitalouksille, joten esitys vaikuttaisi tulonjakoon eriyttävästi. Samalla esitys heikentäisi valtion verotuottoja vuositasolla 43 miljoonalla eurolla. Korotuksen osuus tästä on 39 miljoonaa euroa ja laajennuksen osuus 4 miljoonaa euroa. 

Asiantuntijakuulemisissa nousi esiin, että fysioterapia ja toimintaterapia eivät ole sellaisia tyypillisiä kotona tehtäviä töitä, joita kotitalousvähennyksen alkuperäisessä tavoitteessa tarkoitetaan. Huomionarvoista on myös se, että kyseiset palvelut ovat pääsääntöisesti arvonlisäverovapaata palvelua, joihin kohdistuu muutoksen jälkeen kaksinkertainen tukielementti. 

Laajennuksen tavoitteet ovat kuitenkin kannatettavia: tukea ikääntyvien ihmisten toimintakykyä ja itsenäistä kotona asumista. Määräaikainen laajennus voi lisäksi tarjota mahdollisuuden seurata ja arvioida kotitalousvähennyksen vaikutuksia. Näistä syistä määräaikainen laajennus on hyväksyttävissä huolimatta siitä, että se on jo varsin etäällä kotitalousvähennyksen alkuperäisestä tarkoituksesta. 

Kotitalousvähennyksen kotitalous-, hoiva- ja hoitotyötä koskevan korotuksen jatkamista ei voi kuitenkaan pitää perusteltuna tässä taloudellisessa tilanteessa. Yleisesti ottaen kotitalousvähennyksellä saavutetaan tutkimusten perusteella vain vähäistä palveluiden kulutusta ja palvelualojen työllisyyttä lisäävää vaikutusta, vaikka sillä kokonaisuudessaan on merkittävä, peräti 420—500 miljoonan euron verotuottoja pienentävä vaikutus. 

Kotitalousvähennyksen tarkoituksenmukaisuutta tulisikin arvioida kokonaisuutena ja samalla selvittää, olisivatko muun muassa harmaan talouden torjuntaan liittyvät hyödyt saavutettavissa nykyistä pienemmän veromenetyksen kautta. 

Työmatkakulujen vähennys kilometripohjaiseksi

Työmatkakulujen vähennysten osalta tavoitteena tulisi olla siirtymä vähemmän byrokraattiseen ja paremmin ilmastopolitiikkaa tukevaan kilometripohjaiseen järjestelmään. Vähennyksen perusteena olisi etäisyys työpaikasta. Vähennyksen suuruudessa tulisi ottaa myös huomioon alueelliset erot sekä julkisen liikenteen tilanne.  

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen tulisi olla tehokasta ja neutraalia

Yritysten verotuksessa on syytä pyrkiä selkeyteen ja neutraaliin otteeseen suhteessa toimialoihin ja yritysten rakenteeseen. Näin kilpailu markkinoilla on tehokasta ja toimivaa, ja pääomat ohjautuvat tuottavaan käyttöön samalla kun verokertymä on ennakoitava ja riittävä valtion fiskaalisiin tarpeisiin. 

Yksi ilmeinen puute Suomen verojärjestelmässä on listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen huojennus. Listaamattomien yhtiöiden osinkojen veroetu on verojärjestelmässä poikkeus, jollaista ei muissa Euroopan maissa ole. Nykyinen huojennus suosii aineellista varallisuutta aineettoman varallisuuden kustannuksella ja kohtelee näin yrityksiä keskenään eriarvoisesti. Investointihalukkuus vähenee, kun nettovarallisuuden haalimista suositaan. Osinkotulojen alhainen verotus kannustaa myös muuntamaan ansiotuloja pääomatuloiksi, ja kannustaa käyttämään yhtiöitä henkilökohtaisen varallisuuden hallinnointiin. Huojennus muodostaa myös kynnyksen yhtiöiden listautumiselle ja siten kasvulle.  

Hallitus ei kuitenkaan ole puuttumassa tähän lukuisten asiantuntijoiden kritisoimaan epäkohtaan. Vihreät esittää, että listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta muutetaan neutraalimpaan ja markkinoiden tehokasta kilpailua edistävään suuntaan. 

Malttia työeläkkeiden indeksikorotuksiin

Hallituksen päätökset lisäävät sukupolvien välistä epäoikeudenmukaisuutta. Varallisuus kerääntyy yhä vanhemmille sukupolville, ja nuorille sukupolville esitetään lukuisia leikkauksia. Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2024 talouden sopeutuksen raskaimmat vaikutukset kohdistuvat sosiaali- ja terveysministeriön vaikutusarvion mukaan ikäryhmistä 18—24-vuotiaisiin. SOSTE:n laskelmat osoittavat, että hallituksen politiikka tulee sysäämään lähes 17 000 lasta köyhyyteen. Valtion taloutta olisi mahdollista vahvistaa myös sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus huomioiden. 

Eläkkeet nousivat vuonna 2023 6,8 prosenttia ja tulevat nousemaan vuonna 2024 5,7 prosenttia eli huomattavasti yleistä palkkatasoa nopeammin. Työeläkkeet rahoitetaan pääosin nykyisten työssäkäyvien ja yritysten maksamilla eläkemaksuilla. Niitä ei siis saada katettua nykyisten eläkeläisten aikanaan maksamilla eläkemaksuilla. 

Eläkkeiden kasvun pienellä maltillistamisella voitaisiin perua useita nuoriin sukupolviin kohdistuvia leikkauksia ja samalla huolehtia valtiontalouden oikeudenmukaisesta tasapainottamisesta. Siksi työeläkkeisiin tulisi säätää yhden prosentin indeksijarrua vastaava maltillinen veronkorotus, jolla valtiontalouden kokonaisuudessa voitaisiin lisätä sukupolvien välistä solidaarisuutta eläkeläisköyhyyttä kuitenkaan syventämättä. 

Orpon hallituksen suunnittelemien veromuutosten kokonaisvaikutus on tuloeroja kasvattava, verojärjestelmän progressiivisuutta vähentävä ja valtiontaloutta heikentävä. Tuloverotuksen muutoksista hyötyvät eniten suurituloiset. Hallituskaudella arvioitu kokonaisveroasteen lasku johtaa alijäämän kasvuun rajuista ja epäoikeudenmukaisista sosiaaliturvan heikennyksistä ja muista menoleikkauksista huolimatta. 

Pienituloisilta leikataan ja suurituloisille jaetaan uusia veroetuja. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus kasvaa ja köyhyys lisääntyy. Vasemmisto ei voi hyväksyä näitä hallituksen ideologisia valintoja eikä niiden taustalla olevaa ihmiskuvaa. 

Verotuksen on oltava oikeudenmukaista

Oikeudenmukainen verotus edellyttää, että kukin osallistuu veronmaksuun maksukykynsä mukaisesti ja että verotuksella tasataan taloudellisia eroja. Suomen verojärjestelmän kyky pienentää tulo- ja varallisuuseroja on kuitenkin heikentynyt pidemmän aikaa. Progressiivisilla veroilla kerättävien verotulojen osuus verokertymästä on asteittain vähentynyt 1980-luvun lopulta lähtien. Tuloverojen osalta veroaste nousee tulojen mukana tiettyyn pisteeseen asti, mutta suurituloisimpien kohdalla hajonta on suurta, mikä selittyy pääomatulojen osuuden kasvulla. Kaikista suurituloisimpien kohdalla maksettujen kokonaisverojen osuus tuloista itse asiassa laskee. Vuoden 1993 verouudistuksesta asti talouskasvun hedelmät ovat menneet kaikkein hyvätuloisimmille, kun sitä edeltävinä vuosikymmeninä pienituloisten ansiot kasvoivat eniten. Varallisuuserot ovat suuremmat kuin vuosikymmeniin. 

Vasemmistoliitto katsoo, että kaikkia tuloja tulisi kohdella verotuksellisesti samankaltaisesti yhdistetyn veroasteikon puitteissa. Meidän tulee välittömästi käynnistää valmistelu pääoma- ja an-siotuloverotuksen lähentämiseksi. Suurten varallisuuksien ja pääomien verotusta tulisi kiristää ja veropohjaa vahvistaa. Ensimmäisenä askeleena kohti yhdistettyä ansio- ja pääomatulojen veroasteikkoa pääomaverotuksen progressiota tulee kasvattaa ja listaamattomien yhtiöiden epäoikeudenmukaista ja kansantaloudellisesti tehotonta verotukea leikata. Varakkaat omistajayrittäjät pystyvät muuntamaan ansionsa pääomatuloiksi ja nostamaan ne hyvin alhaisella veroprosentilla. Lähes kaikki johtavat asiantuntijat ovat eri tavoin suosittaneet listaamattomien yhtiöiden omistajien kohtuuttoman verotuen rajaamista, mutta hallitus ei aio tehdä asialle mitään. 

Veroasteen laskua on hillittävä

Veroaste laskee merkittävästi. Veroasteen lasku johtaa julkisen talouden alijäämien kasvuun. Kun vuonna 2022 kokonaisveroaste oli 42,9 prosenttia, arvioi VM sen olevan ensi vuonna 40,8 prosenttia ja vuonna 2027 enää 40 prosenttia. Mikäli veroaste olisi kehyskauden lopulla vuonna 2027 vuoden 2022 tasolla, tarkoittaisi tämä julkiselle sektorille melkein 10 miljardia enemmän verotuloja kyseisenä vuonna. Tämä kattaisi lähes koko arvioidun alijäämän ja olisi reilusti suurempi kuin Orpon hallituksen tavoittelema 6 miljardin euron sopeutus. Mikäli veroaste pysyisi kuluvan vuoden 2023 tasolla (41,7 %) tarkoittaisi tämä melkein 6 miljardia vuonna 2027 — hallituksen tavoitteleman sopeutuksen verran. Pelkästään ensi vuonna julkistalous on yli 2,5 miljardia heikompi kuin mikäli veroaste säilyisi tämän vuoden (2023) tasolla. Jos veroaste olisi vuonna 2024 vuoden 2022 tasolla, olisi julkistalous 6 miljardia vahvempi. 

Hallitus antaa kuitenkin veroasteen laskea. Se ei kiristä esimerkiksi suurten pääomien verotusta, ei korjaa osinkoverotusta, keventää mittavasti energiaverotusta, alentaa hyvätuloisten verotusta, ja panostaa kaiken lisäksi aiempaa vähemmän harmaan talouden ja verovälttelyn torjuntaan eli veropohjan vahvistamiseen. Nyt käsillä oleviin esityksiin sisältyvien muutosten arvioidaan vähentävän verotuloja yhteensä yli 600 miljoonalla eurolla, eikä hallitus tee toisaalla verotuksessa julkistaloutta vahvistavia toimia. Hallituksen verolinja johtaa paitsi velkaantumisen kasvuun, myös eriarvoisuuden kasvuun sekä verotuksen ympäristöohjauksen heikkenemiseen. 

Myös valtiovarainministeriö ja valtaosa asiantuntijoista ovat painottaneet tulopohjan vahvista-misen ja "veroelementtien" hyödyntämisen tärkeyttä julkista taloutta sopeutettaessa. Kokoomuksen ja perussuomalaisten johtama hallitus on kuitenkin päättänyt sivuuttaa nämä neuvot. Vaikuttaa siltä, että hallituksen talous- ja verolinjassa ei olekaan niin paljoa kyse julkisen talouden tasapainottamisesta kuin oikeiston ideologisten tavoitteiden edistämisestä. Hyvinvointivaltiota halutaan heikentää ja supistaa, sosiaaliturvaa pienentää, varsinkin hyvätuloisten verotusta keventää, pienituloisten valinnanmahdollisuuksia ja autonomiaa heikentää, ja julkisia toimintoja yksityistää.  

Vasemmistoliiton vaihtoehto

Vasemmistoliiton vaihtoehdossa verojärjestelmän progressiivisuutta lisätään selvästi, ja suurista tuloista maksetaan suhteellisesti suurempi vero. Suomalaisten ylivoimaisen enemmistön käteen jäävät tulot kasvavat, vaikka tuloveroasteikkoa ei kevennetä hallituksen esityksen tavoin, sillä pe-rumme niin sanotun kiky-sopimuksen mukaiset sosiaalivakuutusmaksumuutokset, jotka siirsivät maksurasitusta epäoikeudenmukaisella tavalla työnantajilta työntekijöille. Kiky-sopimus oli valtava tulonsiirto palkansaajilta ja julkiselta sektorilta yrityksille, ja se on aika perua. Vasemmiston vaihtoehdossa kunnille kompensoidaan muutoksesta aiheutuva työnantajakulujen kasvu.  

Sosiaalivakuutusmaksujen muutosten vastapainoksi ja valtion talouden vahvistamiseksi vasemmistoliiton vaihtoehdossa jätetään tuloveroasteikon indeksikorotukset tekemättä, mikä vahvistaa julkista taloutta sadoilla miljoonilla euroilla. Myös ylin veroluokka pysyy esityksessämme vuoden 2023 mukaisena, eli perumme hallituksen niin sanotun solidaarisuusveron alarajan noston myötä tekemän kymmenien miljoonien eurojen veroalennuksen suurituloisimmille.  

Perusvähennystä kevennetään hallituksen esityksen mukaisesti pienituloisten ostovoiman parantamiseksi. Työtulovähennyksen muutokset perutaan. Taloudellisesti huonosti perustellusta ja vai-kutuksiltaan suurituloisia suosivasta niin sanotusta yrittäjävähennyksestä luovutaan.  

Emme näe perusteltuna jatkaa kotitalousvähennyksen korotettua tasoa. Kotitalousvähennys on pääasiassa hyvätuloisille suuntautuva kansantaloudellisesti melko tehoton veroetu, jolla ei ole tutkimuksessa selvästi havaittavaa vaikutusta työllisyyteen, talouskasvuun tai harmaan talouden torjuntaan. Vasemmistoliiton vaihtoehdossa kotitalousvähennystä kohtuullistetaan palauttamalla sen ehdot vuoden 2020 mallin mukaiseksi. Vähennystä voi jatkossa käyttää myös fysioterapiaan ja toimintaterapiaan, kuten hallitus esittää. Lisäksi kotitalousvähennystä täydentämään tulee luoda uudenlainen kotitaloustuki, joka antaa vastaavan hyödyn myös niille, joiden taloudellinen tilanne ei mahdollista kotitalousvähennyksen käyttöä. 

Vasemmistoliitto peruu hallituksen esitykseen sisältyvän asunnon ja työpaikan välisiä matka-kustannuksia koskevan vähennyksen omavastuun korotuksen 750 eurosta 900 euroon. Matkakulujen omavastuuosuuden korotus nostaa työmatkaliikkumisen kustannuksia ja vähentää erityisesti pienituloisten työssäkäynnin kannusteita. 

Useimmat verotuksen asiantuntijat pitävät perintöveroa "hyvänä verona", joka edistää talouden tehokasta toimintaa ja yhteiskunnallista tasa-arvoa ja vahvistaa julkistaloutta ilman hyvinvointi-tappioita. Suomessa lähes kaksi kolmasosaa perinnöistä on verovapaita. Valtaosa perinnöistä ja lahjoista keskittyy jo valmiiksi varakkaille. Näemme, että kasvavien varallisuuserojen ja julkistalouden merkittävien haasteiden aikana suurten perintöjen ja lahjojen verotusta on perusteltua kiristää. 

Vasemmistoliiton vaihtoehdossa perintöveron ehdot palautetaan sen mukaisiksi kuin ne olivat ennen Juha Sipilän hallituksen vuoden 2017 alusta voimaan astuneita merkittäviä ja varakkaita suosivia kevennyksiä. Samalla käynnistetään laajemman perintö- ja lahjaverouudistuksen valmistelu, jossa muun muassa kohtuullistetaan sukupolvenvaihdoshuojennuksia; kiristetään suurten lahjojen ja perintöjen verotusta; annetaan mahdollisuus jatkaa maksuaikaa siihen asti, että omaisuus siirtyy perinnönsaajan haltuun; ja kehitetään perintöjen ja lahjojen arvostamista. 

Vasemmisto esittää lisäksi suurista omaisuuksista maksettavan maltillisen varallisuusveron, eli niin sanotun miljonääriveron, valmistelun aloittamista. Maltillisella suurista varallisuuksista perittävän veron avulla voitaisiin vahvistaa valtion tulopohjaa, ehkäistä varallisuuksien epätervettä kasautumista ja lisätä talouden dynamiikkaa.