VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT
Yleistä
Esityksessä ehdotetaan maankäyttö- ja rakennuslakia muutettavaksi siten, että siitä kumotaan rakentamista koskevat luvut ja lain nimike muutetaan alueidenkäyttölaiksi. Rakentamista koskevat säännökset sisältyvät uuteen rakentamislakiin, jonka tavoitteena on parantaa sääntelyn vaikuttavuutta sekä mahdollistaa rakentamisen päätösten ja tietosisällön digitalisaatio. Päävastuullisen toteuttajan vastuuta koskevilla säännöksillä parannetaan rakentamisen laatua. Keskeisenä muutoksena on rakennusluvan ja toimenpideluvan korvaaminen rakentamisluvalla. Lisäksi lupaa edellyttävien rakentamishankkeiden kynnystä nostettaisiin. Jatkossa lupaprosessi perustuu tietomalleihin, jotka yhdessä viranomaispäätösten tietosisällön kanssa muodostavat rakennetun ympäristön tietojärjestelmän keskeisen tietosisällön. Hallituksen esityksessä mainituista syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä jäljempänä esitettävin muutoksin. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi eräitä lakiehdotuksia, joilla toteutetaan maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä rakentamislakiehdotuksesta aiheutuvat tekniset muutokset lakeihin, joissa viitataan maankäyttö- ja rakennuslakiin.
Esityksen keskeiset tavoitteet
Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivisuutta 2040-luvulla. Rakennettu ympäristö tuottaa noin kolmanneksen ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä Suomessa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää merkittäviä päästövähennyksiä sekä vähähiilisiä ratkaisuja myös rakennusten ja rakentamisen osalta. Rakentamislakiehdotus tuo ilmastonmuutoksen torjunnan ensi kertaa kattavasti osaksi rakentamislainsäädäntöä. Se ohjaa tulevaisuudessa rakentamaan vähähiilisesti ja huomioimaan rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyvät ilmastohaitat ja -hyödyt. Rakennuksen ilmastoselvitys ja vähähiilisyyden arviointimenetelmä ovat keskeinen osa tulevaisuuden rakennuksen vähähiilisyyden säädösohjausta. Rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmän avulla pyritään helpottamaan rakentamisen ilmastovaikutusten laskemista ja edistetään siirtymistä vähähiiliseen rakentamiseen. Päästöjen ja vähennysten mitattavuus on edellytys konkreettisten hyötyjen saavuttamiselle. Rakennusten on jatkossa täytettävä uudet olennaiset tekniset vaatimukset rakennuksen vähähiilisyydestä ja elinkaaresta. Näitä vaatimuksia tarkennetaan asetuksilla, jotka koskevat rakennuksen ilmastoselvitystä, materiaaliselostetta ja hiilijäljen raja-arvoja. Valiokunta pitää päästövähennyksiin ja vähähiiliseen rakentamiseen tähtäävän uudistuksen lähtökohtia hyvinä ja kannatettavina.
Rakentamisessa ja rakennuksissa kulutetaan noin 40 prosenttia käytössä olevasta primäärienergiasta. Energiatehokkuusdirektiivillä (EU) 27/2012 (EED) on annettu yleiset puitteet ja toimenpiteet, joilla edistetään energiatehokkuutta ja varmistetaan energiatehokkuustavoitteiden saavuttaminen Euroopan unionissa. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi 2010/31/EU (EPBD) on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä maankäyttö- ja rakennuslailla ja osittain sen nojalla annetuilla, Suomen rakentamismääräyskokoelmassa julkaistuilla asetuksilla. Energiaselvitys on keskeinen keino osoittaa määräysten edellyttämien energiatehokkuusvaatimusten täyttyminen. Jos rakennuksen energiatodistuksesta annetun lain (50/2013) mukaan tarvitaan energiatodistus, se on esitettävä rakentamislupaa haettaessa. Energiaselvitys on päivitettävä ennen rakennuksen käyttöönottoa, jos lupavaiheen energiaselvityksen perusteena oleviin suunnitelmiin on tullut muutoksia. Myös korjausrakentamisessa toteutetaan rakennusten energiadirektiivin vaatimuksia. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin 7 artikla edellyttää jäsenvaltioilta tarvittavia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että kun rakennuksiin tehdään laajamittaisia korjauksia tai muita kyseisessä artiklassa ja direktiivissä tarkemmin määriteltyjä korjauksia, rakennuksen energiatehokkuutta parannetaan sikäli kuin tämä on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan tämä on toteutettu säätämällä merkittävästi rakennuksen energiatehokkuuteen vaikuttavat korjaus- ja muutostyöt luvanvaraisiksi. Tähän perusasetelmaan ei ehdoteta muutoksia. Valiokunta palaa tätä koskeviin yksityiskohtaisiin huomioihin jäljempänä.
Rakentaminen ja rakennettu ympäristö ovat merkittäviä resurssien kuluttajia. Vuosittain käytettävistä raaka-aineista noin puolet kuluu rakentamiseen. Esityksen tavoitteena on vakiinnuttaa elinkaariajattelu osaksi rakennusalan toimintakulttuuria siten, että lakiin sisällytettäisiin velvoite ottaa nykyistä laajemmin huomioon rakennusten elinkaaren hallinta ja rakentamisen kestävä laatu. Elinkaariajattelulla tarkoitetaan esityksen mukaan rakennuksen ja rakennustuotteiden koko elinkaaren ympäristövaikutusten arviointia. Lisäksi hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että toteutuessaan rakennuksen pitkäikäisyys ja muunneltavuus ovat rakennuksen omistajan kannalta edullisempi ratkaisu kuin rakennuksen ennenaikainen purkaminen ja uudelleen rakentaminen. Elinkaariominaisuuksilla on siten lähtökohtaisesti taloudellisesti positiivinen vaikutus myös rakennuksen omistajalle. Toisaalta uuden rakennuksen suunnitteleminen ja rakentaminen pitkäikäiseksi ja muunneltavaksi saattaa olla taloudellisesti kalliimpaa hankkeeseen ryhtyvälle verrattuna nykyisten vaatimusten mukaiseen rakentamiseen. Esitykseen sisältyvien uusien olennaisten teknisten vaatimusten mukaan rakennukset on suunniteltava pitkäikäisiksi ja muunneltaviksi.
Valiokunta tähdentää, että esityksen tarkoituksena ei ole edistää eikä helpottaa rakennusten purkamista. Kun arvioidaan rakennuksen sopivuutta uuteen käyttötarkoitukseen, tulee lähtökohtana olla vanhan säilyttäminen ja korjaaminen. Mahdollinen rakennuksen korjaaminen tulee tehdä vanhaa kunnioittaen ja säilyttäen. Lakiehdotuksen 30 §:ssä ehdotetun rakennuksen korjaamista koskevan pykälän tarkoituksena on nimenomaisesti rohkaista korjaamaan vanhoja menetelmiä käyttäen ja pyrkiä välttämään eri aikakausien rakennustekniikoiden sekoittamista. Tavoitteena on korjata pitkäikäisiä rakennuksia, ei purkaa niitä. Rakentamislakiehdotuksen 55 §:ssä säädetään purkamisen luvanvaraisuudesta tai ilmoitusvelvollisuudesta, jos purkaminen ei edellytä lupaa. Purkamisluvan edellytysten osalta valiokunta esittää, että purkamisluvan saantia helpotettaisiin ainoastaan taantuvilla haja-asutusalueilla, jos purkaminen edistää kiertotaloustavoitteita. Valiokunta palaa tätä koskeviin yksityiskohtaisiin ehdotuksiin jäljempänä.
Esityksessä ehdotetaan nostettavaksi purkumateriaali- ja rakennusjätteen selvitysvelvoite lain tasolle. Tarkoituksena on korostaa rakennus- ja purkumateriaalien määrän ja laadun arvioinnin merkitystä ja luoda edellytykset purkumateriaalien kiertotaloudelle. Selvitys on laadittava koneluettavassa muodossa, mikä tarjoaa mahdollisuuden tiedon jakamiseen purkumateriaalien markkina- tai vaihdanta-alustoissa. Tämä puolestaan antaa yrityksille mahdollisuuksia kehittää rakennus- ja purkumateriaaleihin liittyviä toimintojaan ja synnyttää uutta liiketoimintaa rakennus- ja purkumateriaalien hyödyntämiseksi. Ehdotus edistää digitaalisten raportointialustojen ja kauppapaikkojen välityksellä rakennus- ja purkumateriaalimarkkinoiden syntymistä. Ensinnäkin selvitys on esitettävä rakennuslupaa haettaessa, ja se olisi myös päivitettävä hankkeen lopputarkastuksen yhteydessä. Tällöin olisi ilmoitettava myös jätteen toimituspaikka ja käsittely. Rakentamis- tai purkamisluvan yhteydessä esitettävästä selvityksestä olisi käytävä ilmi arviot rakennus- tai purkuhankkeessa syntyvien purkumateriaalien sekä rakennuspaikalta pois kuljetettavien maa- ja kiviaineksien määristä. Sellaisessa uuden rakennuksen rakentamishankkeessa, johon ei sisälly purkamista, olisi ilmoitettava arvio ainoastaan rakennuspaikalta pois kuljetettavien maa- ja kiviaineksien määrästä. Lisäksi uuden rakennuksen rakentamishankkeen selvitykseen on lisättävä tiedot syntyneistä rakennusjätteistä. Ehdotusten tavoitteena on pitää rakennusmateriaalit kierrossa mahdollisimman pitkään, mikä säästää luonnonvaroja ja energiaa ja vähentää syntyvän jätteen määrää. Useimpien lausunnonantajien tapaan valiokunta pitää näitä tavoitteita ja ehdotuksia lähtökohtaisesti hyvinä ja kannatettavina.
Lainvalmisteluprosessi
Maankäyttö- ja rakennuslain säännösten uudistamista on valmisteltu pitkään parlamentaarisen seurantaryhmän myötävaikutuksella. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan päätös rakentamista ja alueidenkäyttöä koskevien säännösten erottamisesta kahteen eri lakiin tehtiin noin neljä vuotta kestäneen valmisteluprosessin päätteeksi keväällä 2022 vain joitakin kuukausia ennen hallituksen esityksen antamista. Vaikka esitykseen sisältyviä kysymyksiä oli pitkään valmisteltu monijäsenisessä toimielimessä ja monipuolisesti sidosryhmiä osallistaen, esityksestä ei järjestetty varsinaista lausuntokierrosta sen jälkeen, kun säännökset oli jaettu kahteen lakiehdotukseen. Menettelyä on kritisoitu valiokunnan saamissa lausunnoissa, ja valiokunta pitää tätä kritiikkiä perusteltuna. Lisäksi valiokunnan käsityksen mukaan kaavoitusta koskevat säännökset olisi tullut uudistaa ensin, sillä rakentaminen perustuu kaavoitukseen.
Valiokunnan mielestä hyvään lainvalmisteluun kuuluu sidosryhmien kuuleminen siten, että näille varataan tosiasiallinen mahdollisuus perehtyä kuulemisen kohteena olevaan materiaaliin ja lausua asiasta. Lausuntokierroksen laiminlyönti on valiokunnan käsityksen mukaan myötävaikuttanut siihen, että hallituksen esitykseen sisältyvää ehdotusta rakentamislaiksi joudutaan korjaamaan monin paikoin ja esityksen johdosta tehdään eduskuntakäsittelyssä teknisiä korjauksia useisiin lakeihin, jotka eivät sisältyneet hallituksen esitykseen. Valiokunta katsoo, että ympäristöministeriön tulee kiinnittää huomiota lainvalmistelun laatuun ja lainvalmisteluprosessia koskevan ohjeistuksen noudattamiseen. Valiokunta pitää välttämättömänä, että alueidenkäyttöä koskevien säännösten uudistus ja rakentamislain nojalla annettavat asetukset valmistellaan huolellisesti ja osallistamalla sidosryhmät aidosti valmistelutyöhön.
Soveltamisala ja voimaantulo
Valiokunnan saamissa lausunnoissa on korostettu, ettei rakentamislakia sovelleta Puolustusvoimien rakentamiseen eikä julkiseen valtakunnalliseen digitaaliseen aineistoon voida sisällyttää Puolustusvoimien rakennuskohteiden tietoja. Myöskään kuntien, muiden viranomaisten tai toimijoiden Puolustusvoimien salassa pidettäviksi määrittämiä Puolustusvoimien kohteiden tietoja ei ole tarkoitus sisällyttää rakennetun ympäristön tietojärjestelmään kerättävään valtakunnalliseen tietovarantoon. Valiokunnan käsityksen mukaan tämä soveltamisalan rajaus on asianmukaisesti huomioitu rakentamislakiehdotuksen 1 §:n 3 momentissa ja sen perusteluissa, eikä rakentamislakia sovelleta Puolustusvoimien kohteisiin miltään osin.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan esitykseen sisältyvien lakiehdotusten voimaantuloa on syytä siirtää siten, että ehdotetut lait tulevat voimaan vuoden 2025 alusta. Esitys voimaantulon lykkäämiseen on tullut erityisesti rakennusalan toimijoilta. Syynä ovat valiokunnan saamien lausuntojen mukaan puutteet hallituksen esityksen sisällössä ja valmistelutavassa. Taustalla on pelko siitä, että uuden lainsäädännön nopea toimeenpano johtaa lupaprosessien pitkittymiseen ja sen myötä rakentamisinvestointien lykkääntymiseen. Myös talousvaliokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, onko ehdotettu siirtymäaika riittävä erityisesti digitaalisten järjestelmien käyttöönoton, prosessien ohjeistamisen ja sujuvan lupakäsittelyn kannalta (TaVL 51/2022 vp).
Valiokunta jakaa edellä mainittujen tahojen huolen uuden lainsäädännön toimeenpanossa mahdollisesti ilmenevistä ongelmista. Huoli perustuu edellä esitettyjen seikkojen ohella siihen, että keskeisiin lakiehdotuksiin joudutaan jäljempänä esitetyllä tavalla tekemään lukuisa määrä muutoksia. Valiokunnan käsittelyssä on käynyt ilmi, että lukuisia erityislainsäädännössä olevia viittauksia maankäyttö- ja rakennuslakiin on tarpeen muuttaa viittauksiksi joko uuteen rakentamislakiin tai alueidenkäyttölakiin. Valiokunta esittää näiden muutosten tekemistä jäljempänä esitetyllä tavalla. Lisäksi valiokunnan saaman selvityksen mukaan on olemassa lainsäädäntöä, jota on tarkasteltava sisällöllisesti rakentamislain ja alueidenkäyttölain hyväksymisen johdosta. Tällaista laajempaa sisältömuutoksia koskevaa tarkastelua ei ollut mahdollista toteuttaa tämän esityksen käsittelyn yhteydessä. Valiokunta pitää tarpeellisena, että valtioneuvosto selvittää tähän esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymisestä seuraavat muutostarpeet muuhun lainsäädäntöön. Valiokunta katsoo, että valtioneuvostolle on tarpeen varata myös mahdollisuus valmistella muutoksia esityksessä ehdotettuihin lakeihin ennen niiden voimaantuloa, mikäli tarvetta ilmenee. Edellä sanotuista syistä esityksen käsittely päätettiin irrottaa vuoden 2023 talousarvioesityksen käsittelystä. Esityksellä on liityntä myös rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskevaan lakiehdotukseen, jonka käyttöönotto on kunnille vapaaehtoista vuoden 2028 loppuun. Kunnat voivat harkita, ottavatko ne järjestelmän käyttöön ennen rakentamislain voimaantuloa. Voimaantulon siirtäminen vuoden 2025 alkuun antaa samalla ympäristöministeriölle aikaa valmistella huolellisesti ja eri toimijoita osallistaen rakentamislakiehdotuksen nojalla annettavia asetuksia.
Sääntelyn tulkinnanvaraisuus
Valiokunnan saamissa asiantuntijalausunnoissa on kiinnitetty huomiota säännösten osin tulkinnanvaraiseen ja väljään toteutustapaan. Samaan seikkaan on kiinnitetty huomiota perustuslakivaliokunnan lausunnossa, jossa todetaan, että ehdotetut rakentamista koskevat säännökset ovat varsin yleisluontoisia. Viranomaisille jää merkittävästi harkintaa esimerkiksi rakennusluvan myöntämisen edellytysten arviointiin sekä lupamääräysten muotoiluun. (PeVL 64/2022 vp) Valiokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan toteamukseen, jonka mukaan rakentamista koskevan lainsäädännön tulisi lähtökohtaisesti olla sillä tavoin selkeää, että rakentamishankkeeseen ryhtyvät pystyvät lainsäädännön perusteella saamaan selon siitä, edellyttääkö suunniteltu toimenpide viranomaislupaa, sekä kartoittamaan, mitä muita velvoitteita ja vastuita rakentamishankkeeseen ryhtymisestä seuraa. Kokonaisuuden arviointi on vaikeaa, sillä rakentamislakiehdotukseen sisältyy useita asetuksenantovaltuuksia ja sääntelyn sisältö täsmentyy keskeisiltä osin myöhemmin annettavilla asetuksilla.
Lausunnonantajien taholla epäselvyyttä on herättänyt rakentamislakiehdotuksen 5 §:ään sisältyvä säännös rakentamisen ohjauksen lähtökohdista. Valiokunnalle on esitetty, että säännös muodostaisi itsenäisen rakentamisluvan edellytysten arviointiperusteen, sillä se on kirjoitettu aineellisoikeudellisesti velvoittavaksi pykäläksi. Pykälä velvoittaa viranomaisen sekä suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat tahot ottamaan tietyt muun muassa rakennuksen turvallisuuteen ja rakennetun ympäristön viihtyisyyteen liittyvät lähtökohdat huomioon omassa toiminnassaan. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan säännöstä ei ole tarkoitettu itsenäiseksi luvan arviointiperusteeksi, sillä edellä mainitut lähtökohdat toteutuvat tarkemmin rakentamislain 4 luvun olennaisten teknisten vaatimusten sekä 5 luvun luvan edellytysten täyttymisen kautta. Jos rakennus täyttää esimerkiksi rakennuksen elinkaariominaisuuksille säädetyt vaatimukset sekä soveltuu asemakaava-alueelle siksi, että se 44 §:n mukaan soveltuu rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden, korkeatasoisen arkkitehtuurin tai sopusuhtaisuuden vaatimukset, ei lupaa voida evätä 5 §:n 2 tai 3 kohdan nojalla. Samoin esimerkiksi 12 §:n hienovaraisen korjaamisen periaate täydentää 5 §:n 4 kohtaa. Valiokunta kiinnittää tältä osin huomiota perustuslakivaliokunnan lausuntoon, jonka mukaan vastaavalle voimassa olevalle maankäyttö- ja rakennuslain 12 §:n säännökselle on annettu oikeudellista merkitystä. Perustuslakivaliokunnan lausunnossa kuitenkin todetaan, ettei ehdotettua 5 §:n säännöstä voida sen perustelulausumat huomioiden soveltaa yksinomaisena välittömästi sovellettavana esteenä luvan myöntämiselle eikä yksinomaisena välittömästi sovellettavana perusteena muutoksenhaulle. Valiokunta painottaa perustuslakivaliokunnan kannanoton merkitystä.
Talousvaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota ehdotetun rakentamislain 42 §:n 3 momenttiin, jonka toisen kohdan mukaan rakentamislupa tarvitaan rakennuksen korjaamiseen silloin, kun vaippaan tai teknisiin järjestelmiin liittyvällä korjaus- ja muutostyöllä voitaisiin vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiatehokkuuteen taikka energia- ja ympäristövaikutuksiin koko elinkaaren aikana. Lisäksi rakentamislupa tarvitaan korjaus- tai muutostyöhön silloin, kun sillä voi olla merkittävää vaikutusta rakennuksen koko elinkaaren aikaiseen energiankulutukseen tai ympäristön kuormittamiseen liittyviin vaikutuksiin. Säännöksen perustelujen mukaan kysymys on ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvästä rakennuksen vähähiilisyyden ja elinkaariajattelun huomioon ottamisesta. Talousvaliokunnan mielestä säännös jättää avoimeksi sen, tullaanko rakentamislupaa edellyttämään myös vähäisiltä muutostöiltä, joilla voi kuitenkin olla merkittävää vaikutusta rakennuksen elinkaaren aikaiseen energiankulutukseen. (TaVL 51/2022 vp) Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lupaedellytyksellä toteutetaan energiatehokkuusdirektiivin vaatimuksia. Lisäksi kunnilla säilyy harkintavaltaa luvan edellyttämisessä 42 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetuissa asioissa. Lupakynnys säilyy energiatehokkuuteen vaikuttavien hankkeiden osalta ennallaan. Esimerkiksi ikkunoiden huoltokorjaus ei ole lähtökohtaisesti luvanvarainen toimenpide, jollei muu 3 momentissa mainittu peruste, kuten historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaan rakennuksen suojelu, johda luvan edellyttämiseen. Usein kunnat ovat myös vapauttaneet rakennusjärjestyksellä ilmalämpöpumpun asentamisen luvan hakemiselta. Siksi ei ole todennäköistä, että kunnat ryhtyvät jatkossa vaatimaan lupaa ilmalämpöpumpun asentamiseen. Valiokunta pitää saamaansa selvitystä tältä osin riittävänä, eikä säännöstä ole tarpeen muuttaa.
Sääntelyn sujuvoittaminen
Rakentamislakiehdotuksen 42 §:n 1 momentissa ehdotetaan rakentamisluvan edellytysten muuttamista siten, että asetetaan valtakunnallisesti yksi yhteinen pinta-alan raja, jonka alle jäävän talousrakennuksen tai rakennelman saa rakentaa ilman rakentamislupaa. Pinta-alaksi ehdotetaan 30 neliömetriä, jolloin 30 neliömetriä tai tätä suuremman rakennuksen tai rakennelman rakentaminen edellyttää lupaa. Katoksilla raja on kuitenkin vähintään 50 neliömetriä. Tällä hetkellä luvan tarve vaihtelee, sillä kunnat voivat määrätä lupakynnyksestä rakennusjärjestyksissään. Rakentamislain 42 §:n 1 momentin mukainen luettelo luvan kynnyksestä tarkoittaa sitä, ettei lupaa tarvita esimerkiksi 29 neliömetrin suuruiselle saunarakennukselle tai enintään 29 metriä korkealle mastolle. Kunta ei voi rakennusjärjestyksellään määrätä lupakynnyksen alle jäävää rakentamista luvanvaraiseksi, vaikka se arvioisi, että rakentamisella on esimerkiksi vähäistä suurempaa merkitystä alueiden käyttöön tai kaupunkikuvaan. Rakentamislain 42 §:n 2 momentin mukaisissa tilanteissa kunta sen sijaan voi rakennusjärjestyksellään ratkaista, millainen rakentaminen ei vaadi lupaa. Kunnalla on harkintavaltaa sen suhteen, edellyttääkö esimerkiksi laiturin, aallonmurtajan tai aidan rakentaminen taikka ilmalämpöpumpun, aurinkokeräimen tai aurinkopaneelin sijoittaminen rakentamislupaa.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lupakynnyksen määrittämisen tavoitteena on yhdenmukaistaa rakennusvalvontojen lupakäytäntö koko valtakunnan tasolla. Tällöin luvan hakijalle on selvää, mikä lupaa edellyttää ja mikä ei. Rakentamislakiehdotuksen 42 §:n 1 momentin lupakynnys on keskimäärin korkeammalla kuin kuntien rakennusjärjestyksissä on tällä hetkellä määrätty. Tarkoituksena on lisäksi sujuvoittaa rakentamista siten, että rakennusvalvonnan resurssia ei käytetä lupakynnyksen alle jäävään rakentamiseen, ja rakentaminen voidaan aloittaa heti eikä rakentamishankkeeseen ryhtyvän tarvitse odottaa lupakäsittelyä tai mahdollista muutoksenhakua. Hakijalle ei myöskään aiheudu kustannuksia lupamaksun muodossa. Valiokunta pitää edellä mainittuja luvan hakijalle edullisia muutoksia hyvinä ja kannatettavina. Sääntelyn sujuvoittamisessa on tältä osin onnistuttu.
Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä lupakynnyksen alle jäävien kohteiden rakentamisen ohjausta ja kiinnittää huomiota seuraavassa esitettyihin näkökohtiin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan myös alle 30 neliömetrin rakennuksiin ja rakennelmiin kohdistuu ohjausta. Riippumatta siitä, edellyttääkö rakentaminen lupaa, kaikkia rakentamista koskevia säännöksiä ja määräyksiä on tarpeen noudattaa. Rakentamisessa on noudatettava rakentamislain olennaisia teknisiä vaatimuksia ja niiden nojalla annettuja asetuksia esimerkiksi rakenteiden kantavuudesta ja rakennuksen paloturvallisuudesta. Rakennusta ei saa esimerkiksi sijoittaa neljää metriä lähemmäs naapurin rajaa. Vaatimus perustuu rakennusten paloturvallisuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen (848/2017) 29 §:n vaatimukseen rakennusten välisestä etäisyydestä. Sen mukaan palon leviämisen rajoittamisesta on huolehdittava rakenteellisin tai muilla keinoin, jos rakennusten välinen etäisyys on alle kahdeksan metriä. Jotta myöhemmin rakentava naapuri ei joutuisi tekemään tavallisuudesta poikkeavia rakenteellisia ratkaisuja rakennukseensa paloturvallisuuden varmistamiseksi, on vähimmäisetäisyyden kiinteistön rajasta oltava neljä metriä tai ensin rakentavan on ennakoivasti huolehdittava paloturvallisuudesta esimerkiksi palomuurilla.
Rakentamisessa on niin ikään noudatettava kaavamääräyksiä, jotka voivat koskea esimerkiksi rakennusalan rajaa ja rakentamisen määrää. Sallittua rakennusoikeutta ei voi ylittää, ja rakennukset on sijoitettava rakennusalan sallimaan kohtaan. Näin ollen tonttia ei voi rakentaa täyteen pieniä rakennuksia. Lisäksi omakotitalon omistajan on ennakoitava mahdollinen tarve laajentaa rakennusta. Jos rakennusta halutaan myöhemmin laajentaa, rakennusvalvonta ottaa huomioon kaikkien tontilla sijaitsevien pienten rakennusten kerrosalan, jolloin voi käydä niin, ettei päärakennuksen laajentaminen olekaan enää mahdollista. Rakentamisessa on noudatettava myös alueidenkäyttölain 72 §:n säännöstä, jonka mukaan rantaan rakentaminen voi vaatia poikkeamisluvan, vaikka rakentamislupaa ei tarvittaisikaan.
Talousvaliokunta on lausunnossaan pitänyt lupakynnyksen nostamista kannatettavana. Se arvioi, että lupamäärä voi laskea jopa kolmanneksella, ja kynnyksen nostaminen toisi säästöjä rakennushankkeisiin ryhtyville. Vaikka sääntely vähentää lupakäsittelyn tarvetta viranomaisissa, sen toisaalta arvioidaan lisäävän jälkivalvonnan, neuvonnan ja rakennustietojen kartoituksen tarvetta. Talousvaliokunnan lausunnossa todetaankin, että on epävarmaa, toteutuvatko sääntelyn tavoitteet luvituksen sujuvoittamisesta, vastuiden selkiyttämisessä ja elinkaariajattelun toteuttamisesta käytännössä. Osa sääntelyhdotuksista toteuttaa näitä tavoitteita, mutta riskinä on uusien velvoitteiden säätäminen ja hallinnollisen taakan lisääminen toisaalla. Valiokunta yhtyy talousvaliokunnan näkemykseen, jonka mukaan sääntelyn yhteisvaikutusten sekä kuluttajille ja yrityksille aiheutuvien kustannusten arviointi hallituksen esityksen perusteella on vaikeaa. Tätä vaikeuttaa taloudellisten vaikutusten arvioinnin puutteiden ohella se, että rakentamislakiehdotuksen nojalla annettavat asetukset määrittelevät pitkälti sääntelyn tosiasiallisia kustannuksia ja vaikutuksia. Valiokunta katsoo, että tähän on kiinnitettävä erityisesti huomiota asetusten valmistelussa.
Oikaisuvaatimusmenettely
Esityksessä on ehdotettu luovuttavaksi oikaisuvaatimusmenettelystä. Maankäyttö- ja rakennuslain 187 §:n mukainen oikaisuvaatimus muutoksenhaun ensiasteena liittyy viranhaltijalle delegoituihin päätöksiin lupa-asioissa. Oikaisuvaatimuksesta luopumista on perusteltu sääntelyn sujuvoittamiseen liittyvillä näkökohdilla. Oikaisuvaatimuksen sijaan hankkeeseen ryhtyvä voisi valittaa suoraan hallinto-oikeuteen ilman, että tämän tarvitsee odottaa oikaisuvaatimukseen annettavaa päätöstä. Oletuksena on ollut, ettei viranhaltijan tekemää päätöstä muuteta oikaisuvaatimuksen johdosta. Tämä lyhentää kaikkiaan muutoksenhaulle varattua aikaa, jolloin päätökset, joista valitusta ei tehdä, saavat nopeammin lainvoiman.
Oikaisuvaatimuksesta luopumista on kritisoitu toisaalta muutoksenhakujärjestelmän kehittämisen valtakunnallisten tavoitteiden ja toisaalta käytännön näkökohtien johdosta. Valiokunnan saaman lausuntopalautteen mukaan ehdotettu kategorinen oikaisuvaatimusmenettelystä luopuminen merkitsee poikkeamista pitkään jatkuneeseen oikaisuvaatimusjärjestelmän systemaattiseen kehittämiseen ja laajentamiseen. Valtakunnallisesti lähtökohtana on ollut, että oikaisuvaatimus on muutoksenhaun ensiasteena käytössä mahdollisimman laajasti. Tämä merkitsee sitä, että oikaisuvaatimussääntelyn ulkopuolelle jätetään vain sellaiset asiaryhmät, joihin oikaisuvaatimus ei sovellu. Näitä ovat esimerkiksi hallintopakkoasiat, joissa on oikeusturvasyistä tarpeen päästä viivytyksettä tuomioistuimeen, tai asiat, jotka on selvitetty erityisen perusteellisesti jo tehtäessä alkuperäistä hallintopäätöstä. Rakentamislakiehdotuksen perusteluissa ei ole esitetty edellä mainittuihin seikkoihin liittyviä näkökohtia, joilla oikaisuvaatimuksesta luopumista voidaan perustella. Oikaisuvaatimuksesta luopumisen sijaan oikaisuvaatimusmenettelyä rakentamisasioissa tulee kehittää kunnan viranomaisille suunnatulla informaatio-ohjauksella.
Myös hallinto-oikeuksien resursseihin ja valitusten käsittelyaikoihin liittyvät syyt puoltavat oikaisuvaatimuksen säilyttämistä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan viime vuosina hallinto-oikeuksissa on vuosittain ollut vireillä noin 1 000 rakentamista koskevaa valitusta. Vuoden 2021 lopussa vireillä oli yhteensä 1 080 rakentamista koskevaa valitusta. Hallinto-oikeuksien keskimääräinen käsittelyaika oli 9,6 kuukautta vuonna 2021. Valtioneuvoston oikeudenhoidon selonteon (VNS 13/2022 vp) mukaan tavoitteena voidaan pitää 7 kuukauden käsittelyaikaa. Käsittelyajat vaihtelevat pääasiaryhmittäin 6,2 kuukaudesta (sosiaali- ja terveydenhuolto) 18,7 kuukauteen (ympäristöasiat). Rakentamisasioissa keskimääräinen käsittelyaika vuonna 2021 oli 10,9 kuukautta. Myös pääasiaryhmien sisällä asioiden käsittelyajoissa on huomattavia eroja.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tavoitteellisen 7 kuukauden keskimääräisen käsittelyajan saavuttamiseksi ja säilyttämiseksi hallinto-oikeuksien nykyistä henkilöstömäärää (560 htv) täytyisi kasvattaa ensin nykyisten ruuhkien purkamiseksi noin 70 htv:lla sekä jatkossa pysyvästi noin 40 htv:lla yhteensä noin 600 henkilötyövuoteen. Lisähenkilöstöresurssitarve perustuu nykyiseen tilanteeseen hallintotuomioistuinten asiarakenteessa ja asiamäärissä. Esityksessä ehdotettu muutos merkitsee edelleen entistä suurempaa painetta henkilöstömäärään ottaen huomioon erityisesti rakentamislain mukaiset uudet asiaryhmät. Näitä ovat esimerkiksi päätökset suunnittelijan ja työnjohtajan kelpoisuuden toteamisesta, lupa- ja valvontamaksusta, asiantuntijatarkastuksen sallimisesta, rasitejärjestelystä, yhdyskuntateknisten laitteiden sijoittamisesta, muuttamisesta ja poistamisesta, työn keskeyttämisestä, yhteisjärjestelyä ja sen muuttamista ja poistamista koskevasta määräyksestä sekä asiantuntijatarkastuksen sallimisesta. Rakentamislain nojalla tehtyjen, hallinto-oikeuksiin ohjautuvien päätösten lukumäärä olisi muutoksen toteutuessa siten nykyistä huomattavasti suurempi. Valitusten lisääntymisen voidaan entisestään olettaa heikentävän tuomioistuinten toimintakykyä. Jos valitusmäärä moninkertaistuu, ovat vaikutukset hallinto-oikeuksiin erittäin merkittäviä.
Valiokunta pitää edellä kuvattua selvitystä oikaisuvaatimuksesta luopumisen vaikutuksista luotettavana. Samalla se yhtyy saamaansa palautteeseen, jonka mukaan oikaisuvaatimuksesta luopumista ei ole perusteltu oikeudellisilla näkökohdilla, kuten kiireellisellä oikeussuojan tarpeella tai muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen erityisen huolellisella valmistelulla. Kaiken kaikkiaan ehdotusta oikaisuvaatimuksesta luopumisesta on perusteltu hyvin ohuesti tarkoituksenmukaisuusnäkökohdilla ilman, että ratkaisun vaikutuksia muihin viranomaisiin, kuten hallinto-oikeuksiin, on arvioitu kattavasti. Näin ollen valiokunta ei kannata ehdotusta oikaisuvaatimuksesta luopumisesta. Valiokunta palaa jäljempänä tätä koskeviin pykäläehdotuksiin.
Kunnan rooli ja toimijoiden vastuunjako
Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on valvoa yleisen edun kannalta kaavoituksen noudattamista. Kaava toteutetaan rakentamalla. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen valvoo myös rakentamistoiminnan lainmukaisuutta yleisen edun kannalta. Tähän rooliin kohdistuu erilaisia odotuksia. Valiokunnalle on ehdotettu, että rakennusvalvonnan vastuun tulee selkeämmin käydä ilmi laista. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan rakennusvalvonnan tekemät tarkastukset ovat osa suhteutettua rakennusvalvontaa eikä rakennusvalvontaviranomaisen tekemän tarkastuksen johdosta vastuu kyseisen rakentamistoimenpiteen oikeellisuudesta siirry viranomaiselle. Rakennusvalvonnan tehtävänä ei ole valvoa kaikkia rakennustyömaita. Valiokunta pitää tätä lähtökohtaa sinänsä perusteltuna ja toteaa, että viranomaisen vastuu ulottuu niihin tehtäviin, joita sille on laissa säädetty. Vastuu rakentamishankkeen operatiivisesta valvonnasta kuuluu viime kädessä rakentamishankkeeseen ryhtyjälle, joka voi siirtää vastuuta päävastuulliselle toteuttajalle, sekä vastaavalle työnjohtajalle.
Hallitusohjelman kirjausten mukaisesti rakentamislakiehdotuksen 95 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi päävastuullisen toteuttajan toteutusvastuusta. Jos rakennushankkeeseen ryhtyvä ei nimeä päävastuullista toteuttajaa, hän vastaa itse päävastuullisen toteuttajan tehtävästä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan rakentamishankkeen vastuunjaon kannalta on keskeistä hahmottaa rakentamishankkeeseen ryhtyvän ja päävastuullisen toteuttajan sopimussuhteen ero päävastuullisen toteuttajan suhteeseen viranomaisvalvontaan. Jos rakentamishankkeeseen ryhtyvä päätyy nimeämään päävastuullisen toteuttajan, 95 §:ssä ei rajoiteta sopimussuhteen osapuolia millään tavalla. Yksityisoikeudellisessa sopimuksessa voidaan sopia vapaasti esimerkiksi vastuuajasta ja korvaussummasta tai rajata vastuuta koskemaan vain jotakin asiaa. Päävastuullisen toteuttajan ilmoittaminen rakennusvalvontaviranomaiselle ei ole luonnollisestikaan mahdollista ilman sopimusta.
Rakentamislakiehdotuksen 95 §:n 2 momentti sisältää päävastuullisen toteuttajan tehtävät suhteessa viranomaisvalvontaan. Jos rakentamishankkeeseen ryhtyvä on ilmoittanut rakennusvalvontaviranomaiselle, että hankkeessa on päävastuullinen toteuttaja, rakennusvalvonta on yhteydessä päävastuulliseen toteuttajaan, jos suhteutetussa valvonnassa havaitaan ongelmia. Rakennusvalvonnan tehtävänä on valvoa, noudattaako päävastuullinen toteuttaja laissa säädettyä tehtäväänsä olennaisten teknisten vaatimusten täyttymisen suhteen. Rakennusvalvonta valvoo tällöin rakentamista yleisen edun kannalta. Jos rakentamishankkeeseen ryhtyvä on rajannut päävastuullisen toteuttajan toteutusvastuun koskemaan vain jotain tiettyä osaa olennaisten teknisten vaatimusten täyttymisestä ja ilmoittanut tästä rajauksesta rakennusvalvontaviranomaiselle, vastaa rakentamishankkeeseen ryhtyvä itse sopimuksen ulkopuolelle rajatuista seikoista.
Valiokunnan saamissa lausunnoissa on ehdotettu, että kunnan tulee antaa rakentamislupaprosessia koskeva palvelulupaus. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kuntien edustajat eivät ole puoltaneet erillisen palvelulupausta koskevan sääntelyn sisällyttämistä rakentamislakiin. Viranomaisella on hallintolain 23 §:n mukaan velvollisuus käsitellä asia ilman aiheetonta viivytystä. Lisäksi viranomaisen on määriteltävä toimialansa keskeisissä asiaryhmissä odotettavissa oleva käsittelyaika sellaisille hallintopäätöksellä ratkaistaville asioille, jotka voivat tulla vireille vain asianosaisen aloitteesta. Kunnissa rakentamisen lupa-asioiden käsittelyä kehitetään, koska viranomaispalvelut nähdään osana asukkaiden ja elinkeinoelämän keskeisiä palveluita. Lupa-asioiden käsittelyä usein pidentää se, että hakemus laitetaan vireille puutteellisin tiedoin. Puutteellista lupahakemusta ei ole mahdollista käsitellä, vaan hakemuksen tulee olla kokonaisuutena valmis, jotta sen sisällöllinen käsittely voidaan aloittaa. Lupa-asian käsittelyaikaa ei voida rajoituksetta lyhentää ilman, että keskeiset vaatimukset liittyen muun muassa hankkeen terveellisyyteen, turvallisuuteen, kaavanmukaisuuteen tai ympäristöön sopivuuteen kärsivät. Sama koskee menettelyyn kohdistuvia vaatimuksia, kuten asianosaisten ja muiden viranomaisten kuulemista. Lisäksi rakentamishankkeet ovat erilaisia. Lupakynnyksen nostaminen karsii valtaosan pienempiä hankkeita lupaprosessin ulkopuolelle. Lupakynnyksen ylittävissä hankkeissa tarvitaan eri intressien yhteensovittamista. Määräajan asettaminen lupamenettelylle luvan hakijan hyväksi voi heikentää mahdollisuuksia selvittää lupa-asiaa rakentamishankkeen laajuuden vaatimalla tavalla.
Valiokunta pitää edellä mainittuja seikkoja olennaisina perusteina sille, ettei lupaprosessin kestolle ehdoteta säädettäväksi määräaikaa. Silti palvelulupauksen käyttöönottoa kunnissa on hyvä edistää suosituksella osana hyvää hallintoa. Valiokunta ehdottaa, että palvelulupauksen käyttöä pilotoidaan yhteistyössä kuntien kanssa, ja saatujen kokemusten perusteella tehdään johtopäätöksiä palvelulupauksen laajemmasta käytöstä. (Valiokunnan lausumaehdotus 1)
Muita huomioita
Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt positiivisessa mielessä huomiota rakentamislakiehdotuksen 46 §:n säännöksiin, jotka koskevat sijoittamisen edellytyksiä suunnittelutarvealueella. Sijoittamisen edellytyksenä ei jatkossa ole vaatimus siitä, ettei rakentaminen aiheuta haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueidenkäytön muulle järjestämiselle. Rakentamislakiehdotuksen 46 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan edellytyksenä on, että rakentaminen ei olennaisesti vaikeuta kunnan kaavoituskatsauksen mukaista yleis- tai asemakaavan laatimista. Jatkossa kunnan tulee siis määritellä ne alueet, jotka se aikoo kaavoittaa, ja lupamenettelyssä tulee arvioitavaksi, onko rakentamiseen suunniteltu alue tarpeen asemakaavoittaa. Kaavoituskatsauksella määritellään, mitä ollaan kaavoittamassa ja milloin. Jos alueelle ei pitkän ajan kuluessa ole suunnitteilla kaavoitusta, tuomioistuin ei voi hylätä valituksen johdosta kunnan myöntämää lupaa sillä perusteella, että se aiheuttaa haittaa kaavoitukselle.
Valiokunnalle on kritisoitu ratkaisua, jossa rakentamisen salliminen on sidottu kunnan kaavoituskatsaukseen. Kunta ei enää voi arvioida yksittäistä hanketta suhteessa kunnan kaavoituksen tavoitteisiin ylipäätään, vaan ainoastaan kaavoituskatsauksessa mainittuihin kaavoihin. Kritiikin mukaan kunnan on entistä vaikeampaa hallita yhdyskuntarakennetta ja ohjata rakentamista asemakaava-alueiden ulkopuolella. Erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla tämä johtaa laaja-alaiseen ja sattumanvaraiseen rakentamiseen. Kasvavien kaupunkiseutujen läheisyydessä on ensisijaisen tärkeää turvata tulevan kaavoituksen ja yhdyskuntarakenteen hallitun kasvun edellytykset. Toisaalta nykyisin on ilmennyt tilanteita, joissa esimerkiksi omakotitalon rakentaminen on estynyt pitkäksi aikaa, kun suunnittelutarveratkaisua ei ole pidetty mahdollisena, ja samalla kunta ei ole nähnyt aiheelliseksi laatia alueelle rakentamisen mahdollistavaa asemakaavaa.
Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan pitävänsä ehdotettua sääntelyä myönteisenä ja tarpeellisena omaisuudensuojan näkökulmasta. Valiokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan arvioon. Samalla se toteaa, että vaikka ongelmia on ratkaistu sitomalla haitan aiheuttaminen kaavoitukselle kunnan kaavoituskatsaukseen, valta suunnittelutarvealueelle rakentamisen sallimisesta tai epäämisestä jää kuitenkin kunnalle. Valiokunta palaa jäljempänä pykälän tulkintaan ja täsmällisiin muutosehdotuksiin.
Valiokunta korostaa tarvetta lakiehdotuksen vaikutusten ja toimeenpanon seurantaan sekä mahdollisten korjaavien lainsäädäntötoimien hallittua toteutusta. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan korostanut tarvetta seurata huolellisesti nyt ehdotetun sääntelyn vaikutuksia erityisesti perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta. Perustuslakivaliokunnan tavoin valiokunta pitää välttämättömänä, että valtioneuvosto ryhtyy viipymättä toimenpiteisiin mahdollisesti havaittavien epäkohtien korjaamiseksi. Lisäksi valiokunta katsoo talousvaliokunnan tavoin, että ehdotetun sääntelyn vaikutuksia lupaprosessien kestoon ja sujuvuuteen tulee seurata. Saatujen kokemusten pohjalta tulee poistaa lupaprosessista mahdollisia päällekkäisiä sääntelytaakkaa aiheuttavia selvitysvelvoitteita. (Valiokunnan lausumaehdotus 2)
Lakialoite
Esityksessä ei tältä osin ehdoteta muutoksia nykytilaan, joten valiokunta hylkää lakialoitteeseen LA 49/2020 vp sisältyvän ehdotuksen.
VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1. Rakentamislaki
2 luku. Rakentaminen
9 §. Kerrosala.
Pykälän 2 momentin viimeisessä virkkeessä ehdotetaan säädettäväksi rakennetun kerrosalan ylittämisestä eräissä tilanteissa. Pykälä vastaa maankäyttö- ja rakennuslain 115 §:ää, jota on vakiintuneesti tulkittu niin, että rakennettavaksi sallitun kerrosalan saa ylittää kaikkien rakentamislakiehdotuksen 2 momentissa mainittujen asioiden osalta. Samassa rakennuksessa rakennettavaksi sallitun kerrosalan voi ylittää sisäväliseinän paksuuden, väestönsuojan, taloteknisten järjestelmien edellyttämän kuilun, hormin ja yleisiin tiloihin avautuvan teknisen tilan osalta. Näitä kaikkia mahdollisia kerrosalan ylityksiä voi sisältyä samaan rakennukseen. Valiokunta ehdottaa säännöstä täsmennettäväksi siten, että siitä käy ilmi yksiselitteisesti, että rakennettavaksi sallitun kerrosalan saa ylittää muun momentissa mainitun perusteen lisäksi väestönsuojan tai taloteknisten järjestelmien edellyttämän kuilun, hormin ja yleisiin tiloihin avautuvan teknisen tilan rakentamiseen tarvittavan pinta-alan verran. Tarkoituksena on, että jatkossakin sallittu rakennusala voidaan rakennushankkeessa ylittää jokaisen edellä mainitun tilan, ei pelkästään niistä jonkin, osalta.
4 luku. Olennaiset tekniset vaatimukset
30 §. Rakennuksen korjaaminen.
Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi siitä, millaista rakennustapaa noudattaen rakenne tai rakennuksen osa on korjattava. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan on epäselvää, voidaanko rakenne tai rakennusosa korjata alkuperäistä rakennustapaa noudattaen, jos korjattava vaurio ei johdu alkuperäisen rakennustavan puutteesta. Valiokunta ehdottaa säännöstä täsmennettäväksi siten, että korjaamisessa voidaan käyttää alkuperäistä rakennustapaa, jos korjattava vaurio ei johdu siitä, ettei rakenne tai rakennusosa ole teknisesti toimiva. Jos rakenne tai rakennusosa ei ole teknisesti toimiva, korjaamisessa on noudatettava uuden rakennuksen rakentamista koskevia vaatimuksia.
35 §. Esteettömyys.
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan todennut rakentamislain esteettömyyttä koskevan sääntelyn olevan merkityksellistä myös vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja erityisesti sen 9 artiklan esteettömyyttä ja saavutettavuutta koskevien määräysten ja sopimuksen osapuolten velvoitteiden kannalta. Perustuslakivaliokunnan mielestä säännöstä on syytä täydentää nimenomaisella maininnalla vammaisista henkilöistä, koska momentissa käytetty ilmaisu liikkumis- ja toimimisesteisistä henkilöistä ei välttämättä kata kaikkia sellaisia henkilöitä, jotka ovat vammaisia henkilöitä yleissopimuksen 1 artiklan 2 kappaleen tarkoitetulla tavalla. Valiokunta ehdottaa, että pykälän 1 momenttia täydennetään perustuslakivaliokunnan lausunnossa esitetyllä tavalla.
5 luku. Rakentamisen luvanvaraisuus ja edellytykset
42 §. Rakentamislupa.
Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi siitä, milloin rakennushanke edellyttää rakentamislupaa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan 1 momentissa määritelty uudisrakentaminen edellyttää aina rakentamislupaa. Näiltä osin kunnilla ei ole harkintavaltaa. Sen sijaan kunnalla säilyy mahdollisuus ottaa rakennusjärjestyksellä kantaa kantaa sellaisiin uudisrakennushankkeisiin, joita ei ole mainittu 1 momentissa. Tätä harkintaa on tarkoitus ohjata 2 momentin säännöksillä. Valiokunta ehdottaa 2 momenttia täydennettäväksi siten, että ratalain mukaiseen ratasuunnitelmaan tai liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain mukaiseen tiesuunnitelmaan perustuvaan rakennushankkeeseen ei tarvita rakentamislupaa. Tämä vastaa voimassa olevassa lainsäädännössä noudettua linjaa.
46 §. Sijoittamisen edellytykset suunnittelutarvealueella.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan pykälässä ehdotettu luettelo rakennuksen sijoittamisen edellytyksistä suunnittelutarvealueella on tarkoitettu tyhjentäväksi. Perustuslakivaliokunta on puolestaan huomauttanut, että mikäli emätilaperiaatetta on tarkoitus soveltaa jatkossa lupaedellytyksenä, asiasta tulisi säätää ehdotetussa laissa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sijoittamisen edellytyksiä koskeva säännös on tarkoitettu tyhjentäväksi. Esityksen valmistelussa on tehty tietoinen valinta, ja emätilaperiaatteesta ei ole tarkoitus muodostaa lupaedellytystä.
Pykälän 2 momentti vastaa maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n 2 momenttia, jonka mukaan pykälän 1 momentin estämättä saa rakentaa jo olevaan asuntoon tai maatilaan kuuluvan talousrakennuksen sekä jo olevaan maaseutuyritykseen kuuluvan maa- ja metsätalouden tai sen liitännäiselinkeinon harjoittamista varten tarpeellisen rakennuksen. Lupa voidaan myöntää myös rakennuksen korjaamiseen tai asuinrakennuksen vähäiseen laajentamiseen. Koska oikeustilaa ei ole tarkoitus muuttaa, valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen 46 §:n 2 momenttia täsmennettäväksi siten, että se paremmin vastaa nykyistä sääntelyä. Säännöksen sanamuodossa todettaisiin selkeästi, että kunnan on myönnettävä lupa rakennushankkeeseen edellä mainitussa tilanteessa.
51 §. Yleiskaavan käyttö rakentamisluvan perusteena.
Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi erityisestä rakentamisluvan perusteesta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan 1 momentin kaksi viimeistä virkettä ovat suunnatut oikeusohjeeksi kaavoittajalle. Valiokunta ehdottaa säännökset sijoitettavaksi alueidenkäyttölain 44 §:ään.
56 §. Purkamisluvan edellytykset.
Pykälän 1 momentissa ehdotetut edellytykset vastaavat maankäyttö- ja rakennuslain 139 §:ää. Maankäyttö- ja rakennuslain samoin kuin rakentamislain mukaan rakennuksen voi lähtökohtaisesti purkaa ja korvata kaavanmukaisella uudisrakennuksella, mikäli rakennusta ei kaavassa ole suojeltu ja kaava on ajantasainen. Ongelmalliset purkamislupatapaukset liittyvät usein tilanteisiin, joissa kaava on vanhentunut. Valiokunta ehdottaa pykälän 2 momenttia täsmennettäväksi siten, että kiertotalouden tavoitteita edistävä rakennuskohteen purkaminen sallitaan taantuvilla alueilla kunnan kaavoitusintressien estämättä. Säännöstä sovelletaan ainoastaan yksittäisen kohteen purkamiseen. Säännöksen perusteella ei voida myöntää lupaa kokonaisen alueen purkamiseen. Toisen momentin tarkoituksena on edistää kiertotaloutta tilanteissa, joissa rakennus on purettava ja kun rakennus sijaitsee alueella, jolla rakennukset ovat menettäneet suurimman osan arvostaan. Tällöin purkamisen on johdettava merkittävään purkumateriaalien uudelleenkäyttöön.
57 §. Poikkeamislupa.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan suhtautuminen käyttötarkoitusmuutoksiin vaihtelee suuresti. Poikkeamislupamenettelyn hyödyntäminen olisi kaavan muuttamista joustavampi menettely. Valtakunnallisesti määritelty poikkeamisperuste toisi investoimiseen varmuutta. Tämä edistäisi myös tilankäytön tehokkuutta ja tyhjien tilojen määrän vähentämistä. Valiokunta ehdottaa pykälän 3 momenttia täydennettäväksi siten, että se mahdollistaa rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muutokset asumiseen tai muuhun ympäristöhäiriötä aiheuttamattomaan käyttöön. Erityinen syy asemakaavasta poikkeamiseen olisi kiertotalouden ja vähähiilisyyden tukeminen.
6 luku. Lupamenettely
62 §. Sijoittamislupahakemus.
Valiokunta ehdottaa pykälää täsmennettäväksi siten, että siinä nimenomaisesti mainitaan ne rakentamislupahakemuksen liitteet, jotka on vähintään toimitettava sijoittamislupahakemuksen yhteydessä lupaviranomaiselle. Näitä ovat tiedot massasta ja julkisivusta sekä sijoittumisesta rakennuspaikalle, ajoyhteyden järjestämisestä sekä alueille, joilla on tai on tarkoitus toteuttaa kunnallistekniikka, tieto, mistä kohtaa rakennuksen on tarkoitus liittyä kunnallistekniikkaan.
63 §. Kuuleminen ja tiedottaminen rakentamisluvasta.
Viranomaisen velvollisuudesta kuulla asianosaista säädetään hallintolain 34 §:ssä. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan asian saa ratkaista asianosaista kuulematta muun muassa silloin, jos hyväksytään vaatimus, joka ei koske toista asianosaista tai kuuleminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta. Rakentamislakiehdotuksen 63 §:n 4 momentin mukaan luvan hakija voisi liittää hakemukseensa luotettavan selvityksen siitä, että naapurit tai osa naapureista ovat tietoisia hankkeen kannalta merkittävistä asiakirjoista ja tiedoista, sekä selvityksen heidän mahdollisesta kannastaan hankkeeseen. Ehdotetun säännöksen mukaan kunnan ei tarvitse järjestää kuulemista siltä osin kuin hakija on esittänyt selvityksen naapurien kuulemisesta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan luvan hakijan esittämä selvitys ei voi korvata viranomaisen suorittamaa kuulemista. Näin ollen valiokunta ehdottaa säännöstä muutettavaksi siltä osin kuin luvan hakijan esittämä selvitys poistaa viranomaisen velvollisuuden kuulla naapuria. Sen sijaan viranomainen voi ottaa lupa-asian käsittelyssä huomioon luvan hakijan esittämän luotettavan selvityksen naapurin kuulemisesta ja tämän kannasta hankkeeseen. Saamansa selvityksen perusteella viranomainen voi harkintavaltansa puitteissa arvioida, onko naapurin kuuleminen hallintolain 34 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla ilmeisen tarpeetonta.
64 §. Kuuleminen ja tiedottaminen poikkeamisluvasta ja maisematyöluvasta sekä rakentamisluvasta suunnittelutarvealueelle sijoittuvan rakennuspaikan osalta.
Valiokunta ehdottaa pykälän 3 momenttia muutettavaksi samalla perusteella kuin edellä 63 §:n kohdalla on esitetty. Tässäkin tapauksessa viranomainen voisi ottaa vastaan rakentamishankkeeseen ryhtyvän selvityksen naapurin kuulemisesta. Tämän jälkeen viranomainen harkitsee hallintolain 34 §:n 2 momentin valossa, voidaanko asia ratkaista naapureita kuulematta esitetyn selvityksen perusteella. Valiokunta katsoo, että tältäkin osin on tarpeen edellyttää selvityksen olevan luotettava, ja ehdottaa tähän liittyen säännöksen täydentämistä.
65 §. Kuuleminen purkamisluvasta.
Valiokunta ehdottaa pykälän 2 momenttiin vastaavaa muutosta kuin edellä 63 ja 64 §:n kohdalla.
70 §. Kuulutusmenettely.
Voimassa olevan maankäyttö- ja rakennuslain mukaan lupapäätöksestä on ilmoitettu julkipanolla. Rakentamislakiehdotuksen 70 §:n mukaan julkipanosta luovutaan ja sen sijaan lupapäätös annetaan jatkossa tiedoksi julkisella kuulutuksella. Lakiehdotuksen 70 §:n 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi hallintolain 62 a §:n 3 momentin säännöksiä täydentävästi, että kuulutuksessa on mainittava myös lupapäätöstä koskeva valitusaika. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan säännös tulisi poistaa yleislain kanssa päällekkäisenä sekä vastakkaispäätelmiä mahdollisesti aiheuttavana. Ehdotettu 70 §:n 1 momentin säännös voi johtaa siihen, ettei kuulutuksessa ilmaista esimerkiksi sitä, mihin valitus tulee toimittaa ja mitä valituksen tulee sisältää. Tällaisena se on omiaan aiheuttamaan vastakkaispäätelmiä ja tulkintaongelmia muuhun kuulutusta koskevaan sääntelyyn liittyen. Kuulutus on tiedoksiantomenettelyä, eikä sitä tule sekoittaa tiedottamiseen. Valiokunta ehdottaa, että kuulutusmenettelyyn sisältyvä varsinainen tiedoksianto rajataan hallintolain 62 a §:n mukaiseksi.
Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä on tiedotettava muun muassa niille, jotka ovat sitä asian käsittelyn yhteydessä pyytäneet. Jos pyynnön on allekirjoittanut useampi kuin yksi taho, ensimmäinen allekirjoittaja toimittaa tiedon muille allekirjoittajille. Koska kysymys ei ole tiedoksiannosta, säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että muille allekirjoittajille toimitetaan tieto päätöksestä.
72 §. Rakennuksen viranomaiskatselmusten tietojen toimittaminen rakennetun ympäristön tietojärjestelmään.
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskevasta esityksestä (PeVL 82/2022 vp — HE 140/2022 vp) kiinnittänyt huomiota siihen, että esityksen mukaan julkaista-termillä tarkoitettaisiin tietojen toimittamista. Perustuslakivaliokunnan mielestä laissa ei ole syytä antaa termille yleiskielen vastaista merkitystä. Näin ollen pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että termi julkaista korvataan sanalla toimittaa.
73 §. Rakentamisen lupiin liittyvien tietojen toimittaminen rakennetun ympäristön tietojärjestelmään.
Valiokunta ehdottaa pykälään tehtäväksi vastaavat muutokset kuin edellä 72 §:n kohdalla.
79 §. Lupa- ja valvontamaksu.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan valvontamaksun periminen korotettuna johtaisi siihen, että kysymys on rangaistuksenluonteisesta seuraamuksesta. Valiokunta ehdottaa pykälän 1 momentin muuttamista siten, että maininta maksun perimisestä korotettuna poistetaan. Kunnan rakennusviranomainen voisi edelleen periä valvonta- ja tarkastustehtävistä aiheutuneita kustannuksia vastaavan maksun.
7 luku. Kelpoisuusvaatimukset
85 §. Suunnittelijan kelpoisuuden toteaminen.
Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi rakennusvalvonnan velvollisuudesta tarkastaa, että hankkeen suunnittelijalla on todistuksella osoitettu pätevyys tehtävään. Rakennusvalvontaviranomainen voi lisäksi perustellusta syystä kelpoisuuden toteamisen lisäksi arvioida, riittävätkö ilmoitetun suunnittelijan tosiasialliset ajankäytölliset voimavarat tehtävän suorittamiseen tai onko henkilö aikaisemmassa suunnittelutehtävässä edeltäneiden kahden vuoden aikana osoittanut kyvyttömyytensä samanlaiseen tehtävään. Säännöksen tarkoituksena on varmistaa, onko suunnittelija tosiasiallisesti kykenevä toimimaan tehtävässä. Ilman säännöstä rakennusvalvonnan olisi aina hyväksyttävä pätevyytensä osoittanut henkilö riippumatta siitä, toimisiko hän tehtävässä itse vai hoitaisiko tehtävää tosiasiassa joku muu. Rakennusvalvonnalla olisi myös mahdollisuus olla hyväksymättä henkilöä, jonka se tietää kokemuksen perusteella epäonnistuvan tehtävän hoitamisessa.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan säännöksessä viitataan lakiin rakentamisen suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä toimivien pätevyyden osoittamisesta, jota koskeva hallituksen esitys (HE 249/2022 vp) on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Lisäksi rakennusvalvonnan on otettava huomioon suunnittelijan resurssien riittävyys sekä mahdollinen aiemmissa tehtävissä osoitettu kyvyttömyys tehtävän hoitamiseen. Vaikka kelpoisuuden edellytykset täyttyisivät, rakennusvalvontaviranomainen ei voisi hyväksyä suunnittelijaa, jos resurssien riittävyyden ja edellä tarkoitettu kykyjen arviointi osoittaa, ettei suunnittelija tosiasiallisesti tehtävästä suoriudu. Lisäksi pykälään ehdotetaan tehtäväksi tekninen muutos.
89 §. Vastaavan työnjohtajan ja erityisalan työnjohtajan kelpoisuuden toteaminen.
Pykälään ehdotetaan tehtäväksi vastaava muutos kuin edellä 85 §:n kohdalla on esitetty.
9 luku. Rakennusvalvonnan järjestäminen
100 §. Rakennusvalvontaviranomaisen tehtävät.
Pykälän 1 momentin mukaan rakennusvalvontaviranomainen valvoo rakentamista yleisen edun kannalta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan säännöksessä on syytä selkiyttää miltä osin alueidenkäyttölain noudattamisen valvonnasta voidaan säätää ehdotetussa rakentamislakiehdotuksessa. Alueidenkäyttölain mukainen kaava toteutetaan rakentamalla. Säännös tarkoittaa sitä, että rakennusvalvonnan on valvottava sitä, että rakentaminen tapahtuu kaavoitusta ja siihen liittyvää sääntelyä noudattaen. Rakennusvalvontaviranomaisen toimivalta liittyy nimenomaan kaavoituksen toteuttamiseen, ei kaavoitusmenettelyn valvontaan. Pykälää ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että kaavoituksen ja rakentamisen valvominen erotetaan eri virkkeiksi ja pykälän 1 momentin 1 virkkeeseen, kaavoitusta koskevaan osaan, lisätään viittaus alueidenkäyttölakiin.
10 luku. Rakennustyön suoritus
106 §. Naapurin alueen käyttäminen.
Asianosaisten kuulemiseen sovelletaan hallintolain säännöksiä. Kysymyksessä on keskeinen yksityisen ennakollisiin oikeusturvatakeisiin liittyvä menettelyvaatimus, josta poikkeamisen peruste tulee määritellä yksiselitteisesti. Naapurin alueen käyttämisestä kuuleminen on tavanomaista hallintotoimintaa, jossa noudatetaan hallintolakia, eikä kuulemisesta ole tarvetta säätää erikseen tai poiketen rakentamislakiehdotuksessa. Koko lakiehdotuksen pääperiaatteena on, että hallintolakia sovelletaan yleislakina, eikä siihen tarvitse viitata. Edellä esitetystä seuraa, että maininta naapurin kuulemisesta voidaan poistaa pykälästä. Valiokunta ehdottaa, että maininta poistetaan, ja korostaa samalla, että viranomaisen on huolehdittava hallintolain 34 §:n mukaisesti naapurin kuulemisesta. Kuuleminen tarkoittaa sitä, että naapurille varataan tilaisuus tulla kuulluksi. Lisäksi pykälään ehdotetaan tehtäväksi tekninen muutos.
108 §. Rakennustyön aloittaminen ja keskeyttäminen.
Pykälän otsikkoa ehdotetaan muutettavaksi siten, että se paremmin vastaa säännöksen sisältöä. Pykälän 3 momentin mukaan rakennustyö on keskeytettävä, jos vastaava työnjohtaja puuttuu tai tämä ei täytä kelpoisuusedellytyksiä. Vastaavan työnjohtajan kelpoisuudesta säädettäisiin lakiehdotuksen 89 §:ssä. Valiokunta ehdottaa säännöstä täsmennettäväksi siten, että rakennustyö on keskeytettävä, jos vastaava työnjohtaja puuttuu tai tämä ei täytä 89 §:ssä säädettyjä edellytyksiä.
112 §. Viranomaiskatselmukset.
Pykälässä säädetään katselmusten suorittamisesta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan katselmukset ja tarkastukset voivat kohdistua ainoastaan rakentamisluvan varaisen rakennustyön mukaisiin tiloihin. Katselmuksen ja tarkastuksen toimittamisajankohta rajautuu tietyn työvaiheen tarkastamiseen sekä loppukatselmukseen. Viranomaiskatselmukset ja -tarkastukset tehdään tavallisesti ennen kuin rakennukseen on muutettu asumaan, mutta toisinaan muutetaan työmaalle tai asutaan rakennuksessa myös lupaa edellyttävän korjaus- tai muutostyön aikana. Rakennuksen on oltava terveellinen ja turvallinen. Sen vuoksi olennaisten teknisten vaatimusten täyttyminen on joissain tilanteissa välttämätöntä tarkistaa niiden turvallisuuden selvittämiseksi. Valiokunta ehdottaa pykälän 2 momenttia täsmennettäväksi siten, että katselmus voi kohdistua ainoastaan rakentamisluvan varaisen rakennustyön mukaisiin tiloihin.
113 §. Viranomaistarkastukset rakennustyön aikana.
Pykälän 3 momentin viittaus hallintolakiin ehdotetaan korjattavaksi viittaukseksi hallintolain 39 §:ään, joka koskee tarkastusta.
115 §. Ulkopuolinen tarkastus.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan rakennustyön aikana tapahtuva ulkopuolinen tarkastus voi poikkeustapauksessa edellyttää kotirauhan piiriin kuuluvaan tilaan menemistä, jos hankkeeseen ryhtyvä on muuttanut työmaalle tai kysymys on lupaa edellyttävästä korjaus- ja muutostyöstä ja hankkeeseen ryhtyvä ei ole muuttanut korjaustoimenpiteiden ajaksi muualle. Kysymys on rakentamishankkeeseen ryhtyvää palvelevan lisätiedon toimittamisesta rakennusvalvontaviranomaiselle, ei julkisen hallintotehtävän hoitamisesta.
Valiokunta ehdottaa pykälää muutettavaksi siten, että siitä poistetaan hallintolain kanssa päällekkäinen säännös, jonka mukaan rakennusvalvontaviranomaisen on annettava rakennushankkeeseen ryhtyvälle kirjallinen päätös ulkopuolisen tarkastuksen edellyttämisestä. Päätöksen muotovaatimuksiin sovelletaan hallintolain 43 §:ää.
122 §. Loppukatselmus.
Pykälän 2 momentissa säädetään loppukatselmuksen ajoituksesta. Momentin 6 kohdan mukaan loppukatselmus voidaan toimittaa, kun rakentamishankkeeseen ryhtyvä on ilmoittanut rakennusvalvontaviranomaiselle, että ympäristönsuojelulain mukainen lupa tai ilmoitusasiassa tehty päätös, jos sellaista tarvitaan rakennuksen käyttötarkoituksenmukaiseen toimintaan, on lainvoimainen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan loppukatselmus voidaan toimittaa myös silloin, jos lupaviranomainen on hyväksynyt ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesti ympäristöluvan täytäntöönpanon vakuuden turvin. Tällöin rakennus voitaisiin hyväksyä käyttöön, vaikka toimintaan tarvittava ympäristölupapäätös ei vielä ole lainvoimainen. Valiokunta ehdottaa, että säännöstä täsmennetään siten, että loppukatselmus voidaan toimittaa, kun edellä tarkoitettu lupa tai päätös on täytäntöönpanokelpoinen. Lisäksi kohdan 4 viittaus korjataan viittaukseksi rakentamislakiehdotuksen 118 §:ään, jossa säädetään rakennustyön tarkastusasiakirjasta.
123 §. Osittainen loppukatselmus.
Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi osittaisesta loppukatselmuksesta, jolla rakennusvalvontaviranomainen voi hyväksyä rakennuksen tai sen osan käyttöönotettavaksi, kun rakennustyö on vain vähäisiltä osin kesken. Kuten edellä 112 §:n kohdalla on tuotu esiin, katselmukset ja tarkastukset voivat kohdistua ainoastaan rakentamisluvan varaisen rakennustyön mukaisiin tiloihin. Valiokunta ehdottaa pykälän 2 momenttia täsmennettäväksi siten, että katselmuksen ulottaminen pysyväisluonteiseen asumiseen käytettäviin tiloihin edellyttää, että tämä on välttämätöntä katselmuksen kohteena olevan asian selvittämiseksi.
11 luku. Rakentamiseen liittyvät järjestelyt
135 §. Kiinteistöjen yhteisjärjestely.
Pykälän 1 momentista ehdotetaan poistettavaksi maininta muiden kiinteistön omistajien ja haltijoiden kuulemisesta samalla perusteella kuin edellä 106 §:n kohdalla on esitetty.
13 luku. Rakennetun ympäristön hoito
144 §. Keskeneräinen rakennustyö.
Pykälään ehdotetaan tehtäväksi eräitä teknisiä muutoksia.
14 luku. Pakkokeinot ja seuraamukset
148 §. Tarkastusoikeus.
Valiokunta ehdottaa pykälän 2 momenttia täsmennettäväksi siten, että tarkastuksen ulottaminen pysyväisluonteiseen asumiseen käytettäviin tiloihin edellyttää, että tämä on välttämätöntä tarkastuksen kohteena olevan asian selvittämiseksi.
149 §. Ulkopuolisen henkilön käyttäminen viranomaisen apuna.
Pykälän otsikkoa ehdotetaan muutettavaksi siten, että se kuvastaa paremmin pykälän sisältöä.
152 §. Rangaistussäännökset.
Pykälään ehdotetaan tehtäväksi eräitä kieliasua parantavia täsmennyksiä.
15 luku. Rakennustuotteiden markkinavalvonta
160 §. Oikeus luovuttaa salassa pidettäviä tietoja.
Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen edellyttää vakiintuneesti tietojen välttämättömyyttä. Valiokunta ehdottaa säännöstä täsmennettäväksi tältä osin.
170 §. Sisällön tai verkkotunnuksen poistaminen verkkorajapinnalta.
Pykälän 4 momentti ehdotetaan poistettavaksi. Asianosaisten kuulemisesta säädetään hallintolain 34 §:ssä.
16 luku. Muutoksenhaku
176 §. Muutoksenhaku Turvallisuus- ja kemikaaliviraston päätökseen.
Pykälän 1 momenttia ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että siitä käy ilmi, mihin Turvallisuus- ja kemikaaliviraston päätöksiin voidaan hakea muutosta säännöksen perusteella. Pykälän 2 momenttia muutettaisiin siten, että siitä käy ilmi säännöksen koskevan Turvallisuus- ja kemikaalivirastoa.
178 §. Muutoksenhaku muuhun viranomaisen päätökseen.
Rakentamislakiehdotuksen yhteydessä on ehdotettu, että oikaisuvaatimuksesta muutoksenhakukeinona luovutaan. Valiokunnan saaman selvityksen perusteella oikaisuvaatimuksesta luopuminen olisi vastoin yleistä muutoksenhakulainsäädännön kehittämistä koskevaa linjaa, ja se lisäisi hallitsemattomasti hallinto-oikeuksien työtaakkaa. Valiokunta ehdottaa, että pykälään lisätään oikaisuvaatimus muutoksenhakukeinona. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolain 7 a luvussa sekä kuntalain 16 luvussa. Maankäyttö- ja rakennuslaissa oikaisuvaatimusajaksi on säädetty kuntalain mukainen 14 päivää hallintolaissa säädetyn 30 päivän sijaan. Säännöksessä ehdotetaan viitattavaksi hallintolakiin, jolloin oikaisuvaatimusaika pitenee 30 päivään päätöksen tiedoksisaannista. Voimassa olevan maankäyttö- ja rakennuslain 187 §:n mukainen oikaisuvaatimus liittyy viranhaltijalle delegoituihin päätöksiin lupa-asioissa. Rakentamislain 103 §:n nojalla kunta voi antaa rakennusvalvontatehtävän sopimuksen nojalla toisen kunnan viranhaltijan hoidettavaksi, minkä vuoksi on tarpeen säätää siitä, missä oikaisuvaatimus tällöin käsiteltäisiin.
17 luku. Erinäiset säännökset
185 §. Eräiden päätösten tiedoksianto ja tiedottaminen.
Pykälän otsikkoa ehdotetaan täsmennettäväksi vastaamaan sisältöä. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi tekninen korjaus. Pykälän 2 momenttia täsmennettäisiin siten, että siitä käy ilmi kyseessä olevan tiedottaminen, ei päätöksen tiedoksianto. Päätöksen varsinainen tiedoksianto tapahtuu 1 momentin mukaan julkisella kuulutuksella.
191 §. Suhde muuhun lainsäädäntöön.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tarkoituksena on edelleen soveltaa luonnonsuojelulakia lupa-asioita ratkaistaessa. Pykälään ehdotetaan näin ollen lisättäväksi viittaus luonnonsuojelulakiin.
192 §. Luonnonsuojelulain rajoituksesta johtuva korvaus.
Pykälän viittaukset luonnonsuojelulakiin ehdotetaan korjattavaksi viittauksiksi uuteen luonnonsuojelulakiin. Valtion korvausvastuun osalta ehdotetaan täsmennettäväksi, että kysymys on luonnonsuojelulain 111 §:ssä tarkoitetusta korvausvastuusta. Pykälän lopussa on viittaus maankäyttö- ja rakennuslakia edeltäneeseen rakennuslakiin ja maanomistajien tasapuolisen kohtelun vuoksi maininta kiinteistöjaotuksesta, mikä voidaan tulkita emätilaperiaatteen hyödyntämiseksi. Esityksen käsittelyssä on hyväksytty se lähtökohta, ettei emätilaperiaatetta sovelleta. Näin ollen viittaus rakennuslakiin ehdotetaan poistettavaksi.
18 luku. Voimaantulo
193 §. Voimaantulo.
Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi lain voimaantulosta 1. päivänä tammikuuta 2025. Vastaava muutos ehdotetaan tehtäväksi kaikkiin esitykseen sisältyviin lakiehdotuksiin.
195 §. Kelpoisuuksia koskeva siirtymäsäännös.
Pykälän sanamuotoa ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että se vastaa pykälän tarkoitusta. Tarkoituksena on valiokunnan saaman selvityksen mukaan se, että aikaisemman lain mukaisen hyväksynnän saanut suunnittelija ja työnjohtaja säilyvät kelpoisina siinä kunnassa ja sillä vaatimustasolla, johon kunnan rakennusvalvonta on heidät kelpoisiksi arvioinut.
197 §. Tietojen toimittamista rakennetun ympäristön tietojärjestelmään koskeva siirtymäsäännös.
Valiokunta ehdottaa pykälään tehtäväksi vastaavat muutokset kuin edellä 72 §:n kohdalla. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi lain voimaantulosta 1. päivänä tammikuuta 2025.
2. Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta
44 §. Yleiskaavan käyttö rakentamisluvan perusteena.
Pykälään ehdotetaan tehtäväksi rakentamislain säätämisestä johtuvat lakitekniset muutokset. Pykälä vastaisi sisällöllisesti voimassa olevan lain 44 §:ää.
77 a §. Yleiskaavan käyttö tuulivoiman rakentamisluvan perusteena.
Pykälään ehdotetaan tehtäväksi rakentamislain säätämisestä johtuvat lakitekniset muutokset. Pykälä vastaisi sisällöltään voimassa olevan lain 77 a §:ää.
3. Laki rakennuksen energiatodistuksesta annetun lain muuttamisesta
10 § Energiamäärien määrittäminen.
Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi teknisesti siten, että viittaukset maankäyttö- ja rakennuslakiin tarkistetaan viittauksiksi rakentamislakiin.
14. Laki maa-aineslain 4 §:n muuttamisesta
23 §. Valvontamaksu ja valtion avustus.
Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että 1 momentin ja 3 momentin viittaukset maankäyttö- ja rakennuslain 145 §:ään muutetaan viittaukseksi vastaavaan rakentamislain pykälään.
20. Laki eräiden ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamisesta annetun lain muuttamisesta
11 §. Lupahakemusten tiedoksianto.
Pykälään ehdotetaan tehtäväksi vastaava muutos kuin rakentamislakiehdotuksen 70 §:ään.
21. Laki asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 40 §:n muuttamisesta
6 luku. Yhtiökokous
40 §. Suunnitelma purkamisesta ja uusrakentamisesta.
Pykälän 1 momentin 16 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että korvataan viittaus rakennuslupiin viittauksella rakentamislupiin rakentamislakiehdotuksesta johtuen.
22. Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta
13 §.
Pykälää ehdotetaan muutettavaksi teknisesti siten, että viittaukset maankäyttö- ja rakennuslakiin korjataan viittauksiksi maankäyttö- ja rakennuslain uuteen nimikkeeseen, joka on alueidenkäyttölaki.
23 §.
Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi vastaava muutos kuin edellä 13 §:n kohdalla.
49 a §.
Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi vastaava muutos kuin edellä 13 §:n kohdalla.
90 §.
Pykälää ehdotetaan tarkistettavaksi teknisesti siten, että viittaus rakennuslakiin tarkistetaan viittaukseksi maankäyttö- ja rakennuslain uuteen nimikkeeseen, alueidenkäyttölakiin.
97 §.
Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki sisältää useita yksittäisiin säännöksiin sisällytettyjä viittauksia, ja 103 §:ssä on yleisviittaus lunastuslakiin. Rakentamislakiin ei esitetä sisällytettäväksi nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain 103 §:n kaltaista säännöstä, minkä vuoksi esimerkiksi rakentamislain 49, 50, 54 ja 192 §:n mukaiset lunastus- tai korvaustilanteet eivät erillisen viittaussäännöksen puuttuessa ohjautuisi lunastusmenettelyyn ilman lunastuslain 97 §:ää. Valiokunta ehdottaa pykälän 1 momenttiin tehtäväksi tätä koskevat muutokset.
23. Laki eräistä naapuruussuhteista annetun lain 15 §:n muuttamisesta
15 §.
Pykälän 4 momenttia ehdotetaan tarkistettavaksi teknisesti siten, että viittaus maankäyttö- ja rakennuslakiin muutetaan viittaukseksi maankäyttö- ja rakennuslain uuteen nimikkeeseen, alueidenkäyttölakiin.
24. Laki vesilain muuttamisesta
1 luku. Yleiset säännökset
2 §. Lain soveltamisala ja suhde muuhun lainsäädäntöön.
Pykälän 2 momentti esitetään tarkistettavaksi teknisesti siten, että momentin sisältämä viittaus maankäyttö- ja rakennuslakiin muutetaan viittauksiksi maankäyttö- ja rakennuslain uuteen nimikkeeseen, alueidenkäyttölakiin, ja rakentamislakiin.
3 luku. Luvanvaraiset vesitaloushankkeet
5 §. Suhde maankäytön suunnitteluun.
Pykälän 1 momenttia esitetään tarkistettavaksi teknisesti siten, että 1 momentin sisältämä viittaus maankäyttö- ja rakennuslakiin muutetaan viittaukseksi ehdotettavaan maankäyttö- ja rakennuslain uuteen nimikkeeseen, alueidenkäyttölakiin.
4 luku. Veden ottaminen
8 §. Vesijohdon ja laitteistojen sijoittaminen.
Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että pykäläviittaus maankäyttö- ja rakennuslain 161 a §:ään korjataan viittaukseksi uuden rakentamislain 132 §:ään.
5 luku. Ojitus
9 §. Oikeus ojittaa toisen alueella.
Pykälän 3 momenttia esitetään tarkistettavaksi teknisesti siten, että 3 momentin viittaus maankäyttö- ja rakennuslakiin muutetaan viittaukseksi rakentamislain vastaavaan pykälään.
25. Laki yksityistielain muuttamisesta
5 §. Tiealueen sekä näkemäalueen ja suoja-alueen määrääminen.
Pykälän 4 momenttia ehdotetaan muutettavaksi teknisesti siten, että korvataan viittaus maankäyttö- ja rakennuslain sääntelyyn, joka koskee vähäistä poikkeamista rakennusluvan yhteydessä, viittauksella uuden rakentamislain vastaavaan sääntelyyn.
13 §. Yksityistien lakkaaminen ja muuttuminen kaduksi.
Pykälän 1 momenttia ehdotetaan tarkistettavaksi teknisesti siten, että 1 momentin sisältämä viittaus maankäyttö- ja rakennuslakiin muutetaan viittaukseksi maankäyttö- ja rakennuslain uuteen nimikkeeseen, alueidenkäyttölakiin.
18 §. Tieoikeutta ja muita tiehen liittyviä oikeuksia koskeva päätöksenteko.
Pykälän 4 momentissa ehdotetaan muutettavaksi viittaus maankäyttö- ja rakennuslain 145 §:ään viittauksiksi uuden rakentamislain vastaavaan pykälään.
30 §. Yhdyskuntateknisten laitteiden sijoittaminen tiealueelle.
Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaukset maankäyttö- ja rakennuslain 161 ja 162 §:ään muutetaan viittauksiksi uuden rakentamislain vastaaviin pykäliin.
26. Laki hallinto-oikeuslain 12 a §:n muuttamisesta
12 a §. Hallinto-oikeuden kokoonpano eräissä asioissa.
Pykälän 1 momentin 2 kohtaa ehdotetaan tarkistettavaksi teknisesti siten, että viittaukset maankäyttö- ja rakennuslain lukuihin 18 ja 23 tarkistetaan viittauksiksi rakentamislain 5 lukuun, lukuunottamatta 46 ja 47 §:ää.
27. Laki ryhmärakennuttamislain muuttamisesta
3 §. Määritelmiä.
Pykälän 1 momentin 4 kohdan viittaus maankäyttö- ja rakennuslain 153 §:ään ehdotetaan muutettavaksi viittaukseksi uuden rakentamislain 122 §:ään.
17 §. Ennakkotiedot muussa kuin asuntoyhteisömuodossa toteutettavassa ryhmärakennuttamishankkeessa.
Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaukset maankäyttö- ja rakennuslakiin tarkistetaan viittauksiksi rakentamislakiin. Termi rakennushanke muutettaisiin termiksi rakentamishanke ehdotetun rakentamislain terminologian mukaisesti.
21 §. Ennakkotiedot asunto-osakeyhtiömuotoisissa ryhmärakennuttamishankkeissa.
Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaukset maankäyttö- ja rakennuslakiin tarkistetaan viittauksiksi rakentamislakiin, ja termi rakennushanke muutettaisiin termiksi rakentamishanke ehdotetun rakentamislain terminologian mukaisesti.
28. Laki pienten erillisten alueiden siirtämisestä kunnasta toiseen kuntaan annetun lain 2 §:n muuttamisesta
2 §. Edellytykset enklaavien siirtämiselle.
Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että termi rakennuslupa korvataan rakentamislaissa omaksutun terminologian mukaisesti sanalla rakentamislupa.
29. Laki kuntarakennelain 46 §:n muuttamisesta
46 §. Kuntajaon ja kameraalisen jaotuksen yhtenäistäminen kiinteistötoimituksessa.
Pykälän 2 momentin 2 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että korvattaisiin termi rakennuslupa termillä rakentamislupa.
30. Laki kuntalain 84 ja 126 §:n muuttamisesta
84 §. Sidonnaisuuksien ilmoittaminen.
Pykälän 2 momenttia ehdotetaan tarkistettavaksi teknisesti siten, että viittaus maankäyttö- ja rakennuslakiin muutetaan viittauksiksi maankäyttö- ja rakennuslain uuteen nimikkeeseen, alueidenkäyttölakiin, ja rakentamislakiin.
126 §. Kunnan toiminta kilpailutilanteessa markkinoilla.
Pykälän 2 momentin 6 kohtaan ehdotetaan tehtäväksi vastaava muutos kuin edellä 84 §:n 2 momentin kohdalla.
31. Laki oikeudesta luovuttaa valtion kiinteistövarallisuutta annetun lain 7 §:n muuttamisesta
7 §. Vuokraamisen edellytykset.
Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan teknistä muutosta siten, että viittaus maankäyttö- ja rakennuslakiin muutetaan viittaukseksi alueidenkäyttölakiin.
32. Laki kiinteistöverolain 12 a §:n muuttamisesta
12 a §. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti.
Pykälän 2 momentin 1 kohdassa ehdotetaan selvyyden vuoksi viittausta maankäyttö- ja rakennuslain uuteen nimikkeeseen, alueidenkäyttölakiin. Momentin 3 ja 4 kohdassa pykäläviittaus maankäyttö- ja rakennuslain 108 ja 135 §:ään muutettaisiin viittauksiksi rakentamislain vastaaviin pykäliin. Lisäksi 6 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaukset maankäyttö- ja rakennuslakiin tarkistetaan alueidenkäyttölakiin.
33. Laki verotusmenettelystä annetun lain 15 d §:n muuttamisesta
15 d §. Rakennuttajana olevan luonnollisen henkilön velvollisuus antaa tietoja.
Pykälää ehdotetaan tarkistettavaksi teknisesti siten, että pykälän viittaukset maankäyttö- ja rakennuslakiin muutetaan viittaukseksi rakentamislakiin. Lisäksi termi rakennuslupa muutetaan rakentamislain johdosta termiksi rakentamislupa.
34. Laki tulvariskien hallinnasta annetun lain 19 ja 22 §:n muuttamisesta
19 §. Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu.
Pykälää esitetään tarkistettavaksi teknisesti siten, että 2 ja 3 momentin viittaukset maankäyttö- ja rakennuslakiin tarkistetaan viittauksiksi alueidenkäyttölakiin.
22 §. Muutoksenhaku.
Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi vastaava muutos kuin edellä 19 §:n kohdalla.
35. Laki kolttalain 19 §:n muuttamisesta
19 §. Rakentamisen ohjaus ja tarkastukset.
Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi teknisesti siten, että korvattaisiin termi rakennuslupapäätös termillä rakentamislupapäätös ja termi rakennuslupa korvattaisiin termillä rakentamislupa rakentamislain terminologian mukaisesti.
36. Laki vesihuoltolain 13 ja 17 a §:n muuttamisesta
13 §. Vesihuoltolaitteistojen suunnittelu, rakentaminen, kunnossapito ja käyttö.
Pykälän 4 momenttia ehdotetaan tarkistettavaksi teknisesti siten, että viittaus maankäyttö- ja rakennuslakiin muutetaan viittaukseksi alueidenkäyttölakiin.
17 a §. Huleveden viemäröinnin järjestäminen.
Pykälän 1 ja 3 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi vastaava muutos kuin edellä 13 §:n kohdalla.
37. Laki maatalouden rakennetuista annetun lain 19 §:n muuttamisesta
19 §. Toimenpiteen toteutusaika.
Pykälän 1 momenttia ehdotetaan tarkistettavaksi teknisesti siten, että 1 momentin viittaus maankäyttö- ja rakennuslakiin muutetaan viittaukseksi rakentamislakiin.
38. Laki metsälain muuttamisesta
2 §. Soveltamisala.
Pykälän 1 momentin 2 kohtaa ehdotetaan tarkistettavaksi teknisesti siten, että viittaus maankäyttö- ja rakennuslakiin tarkistetaan viittaukseksi alueidenkäyttölakiin.
8 §. Uudistamisvelvoitteen täyttäminen.
Pykälän 4 momentti ehdotetaan tarkistettavaksi teknisesti siten, että 4 momentin viittaus maankäyttö- ja rakennuslakiin muutetaan viittaukseksi rakentamislakiin.
25 §. Suomen metsäkeskuksen tehtävät.
Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi vastaava muutos kuin edellä 2 §:n 1 momentin kohdalla.
39. Laki maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain 10 d §:n muuttamisesta
10 d §. Tuotannosta irrotetun sika- ja siipikarjatalouden tuen viitemäärän korottaminen.
Pykälän 1 momentin 1 kohdan ja pykälän 2—3 momentin viittaukset maankäyttö- ja rakennuslakiin ehdotetaan muutettavaksi viittauksiksi rakentamislain vastaaviin pykäliin.
40. Laki patoturvallisuuslain 3 §:n muuttamisesta
3 §. Suhde muuhun lainsäädäntöön.
Pykälän 4 momenttia ehdotetaan tarkistettavaksi teknisesti siten, että viittaus maankäyttö- ja rakennuslakiin muutetaan viittaukseksi rakentamislakiin. Termillä rakennuskohde korvattaisiin termit rakennus, rakennelma ja toimenpide. Pykälän 6 momenttia ehdotetaan tarkistettavaksi teknisesti siten, että viittaus maankäyttö- ja rakennuslakiin tarkistetaan viittauksiksi alueidenkäyttölakiin ja rakentamislakiin.
41. Laki ilmailulain 79 §:n muuttamisesta
79 §. Rakentamislupa.
Pykälän 4 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaus maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen toimenpidelupaan korvataan viittauksella rakentamislain mukaiseen rakentamislupaan. Lisäksi pykäläviittaus maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:ään muutettaisiin viittauksiksi uuden rakentamislain vastaaviin pykäliin.
42. Laki Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain 3 §:n muuttamisesta
3 §. Ympäristönsuojeluun, vesirakentamiseen ja merialuesuunnitteluun sovellettava lainsäädäntö.
Pykälän 1 momenttia ehdotetaan tarkistettavaksi teknisesti siten, että viittaus maankäyttö- ja rakennuslakiin muutetaan viittaukseksi alueidenkäyttölakiin.
43. Laki ydinenergialain 19 §:n muuttamisesta
19 §. Muun ydinlaitoksen rakentaminen.
Pykälän 1 momentin 4 kohtaa ehdotetaan tarkistettavaksi teknisesti siten, että 1 momentin 4 kohdan sisältämä viittaus maankäyttö- ja rakennuslakiin muutetaan viittaukseksi alueidenkäyttölakiin.
44. Laki hissiturvallisuuslain 5 §:n muuttamisesta
5 §. Suhde muuhun lainsäädäntöön.
Pykälän 9 momenttia ehdotetaan tarkistettavaksi teknisesti siten, että viittaus maankäyttö- ja rakennuslakiin muutetaan viittaukseksi rakentamislakiin.
45. Laki energiatehokkuuslain 29 d §:n muuttamisesta
29 d §. Energiatehokkaiden rakennusten hankinta.
Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaus maankäyttö- ja rakennuslain 117 g §:ään muutetaan viittaukseksi rakentamislain vastaavaan pykälään.
46. Laki kaivoslain muuttamisesta
3 §. Lain suhde muuhun lainsäädäntöön.
Pykälää esitetään tarkistettavaksi teknisesti siten, että viittaus maankäyttö- ja rakennuslakiin tarkistetaan viittauksiksi alueidenkäyttölakiin ja rakentamislakiin.
7 §. Etsintätyö.
Pykälän 2 momentin 5 kohtaa ehdotetaan tarkistettavaksi teknisesti siten, että viittaus maankäyttö- ja rakennuslakiin muutetaan viittaukseksi rakentamislakiin.
9 §. Malminetsinnän luvanvaraisuus.
Pykälän 4 momenttiin ehdotetaan tekninen muutos, jossa viittaus maankäyttö- ja rakennuslakiin muutetaan viittaukseksi alueidenkäyttölakiin.
26 §. Rakentaminen kullanhuuhdonta-alueella.
Pykälän 3 momentissa muutettaisiin pykäläviittaus maankäyttö- ja rakennuslain 131 §:ään viittaukseksi rakentamislain vastaavaan pykälään. Pykälän 4 momentissa muutettaisiin viittaus maankäyttö- ja rakennuslakiin viittaukseksi alueidenkäyttölakiin.
47 §. Kaivosluvan myöntämisen edellytykset.
Pykälän 4 momentti ehdotetaan tarkistettavaksi teknisesti siten, että viittaus maankäyttö- ja rakennuslakiin muutetaan viittaukseksi alueidenkäyttölakiin.
47. Laki maakaasumarkkinalain 18 §:n muuttamisesta
18 §. Mittauslaitteiston tarjoaminen loppukäyttäjälle.
Pykälän 1 momentin 3 kohta ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaus maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen toimenpide- ja rakennuslupaan korvataan viittauksella rakentamislain mukaiseen rakentamislupaan.
48. Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain 5 ja 20 §:n muuttamisesta
5 §. Suhde muuhun lainsäädäntöön.
Pykälän 5 momenttia ehdotetaan tarkistettavaksi teknisesti siten, että viittaus maankäyttö- ja rakennuslakiin muutetaan viittauksiksi alueidenkäyttölakiin ja rakentamislakiin.
20 §. Kaavan huomioon ottaminen.
Pykälää ehdotetaan muutettavaksi teknisesti siten, että viittaus maankäyttö- ja rakennuslakiin muutetaan viittaukseksi alueidenkäyttölakiin.
49. Laki Euroopan unionin yhteistä etua koskevien energiahankkeiden lupamenettelystä annetun lain 1 §:n muuttamisesta
1 §. Soveltamisala.
Pykälän 2 momentin 5 kohta ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaus maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen toimenpide- ja rakennuslupaan korvataan viittauksella rakentamislain mukaiseen rakentamislupaan sekä viittaus maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:ään muutetaan viittauksiksi rakentamislain vastaavaan pykälään.
50. Laki säteilylain muuttamisesta
3 §. Suhde muuhun lainsäädäntöön.
Pykälän 6 momenttia ehdotetaan tarkistettavaksi teknisesti siten, että viittaus maankäyttö- ja rakennuslakiin muutetaan viittaukseksi rakentamislakiin.
143 §. Luvun soveltamisalan rajaus.
Pykälän 1 momenttia ehdotetaan tarkistettavaksi rakentamislakia vastaavaksi siten, että rakennushankkeeseen ryhtyvän sijaan käytetään ilmausta rakentamishankkeeseen ryhtyvä.
157 §. Sisäilman radonpitoisuuden rajoittaminen rakentamishankkeessa.
Pykälä ehdotetaan muutettavaksi rakentamislain terminogiaa vastaavaksi siten, että termit rakennushanke korvataan termillä rakentamishanke ja rakennushankkeeseen ryhtyvä korvataan termillä rakentamishankkeeseen ryhtyvä.
51. Laki terveydensuojelulain 3 §:n muuttamisesta
3 §. Suhde eräisiin säädöksiin.
Pykälää ehdotetaan tarkistettavaksi teknisesti siten, että pykälän viittaus maankäyttö- ja rakennuslakiin muutetaan viittaukseksi rakentamislakiin.
52. Laki tupakkalain 76 §:n muuttamisesta
76 §. Tupakointitila.
Pykälän 1 momenttia ehdotetaan tarkistettavaksi teknisesti siten, että 1 momentin viittaus maankäyttö- ja rakennuslakiin muutetaan viittaukseksi rakentamislakiin.
53. Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain 2 ja 14 §:n muuttamisesta
2 §.
Pykälän 1 momentti ehdotetaan tarkistettavaksi teknisesti siten, että viittaus maankäyttö- ja rakennuslakiin muutetaan viittaukseksi alueidenkäyttölakiin.
14 §.
Pykälän 2 momenttia ehdotetaan tarkistettavaksi teknisesti siten, että viittaus maankäyttö- ja rakennuslakiin muutetaan viittaukseksi rakentamislakiin.
54. Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 5 ja 22 §:n muuttamisesta
5 §. Ympäristövaikutusten arviointi muun lain mukaisessa menettelyssä.
Pykälää ehdotetaan tarkistettavaksi teknisesti siten, että viittaus maankäyttö- ja rakennuslakiin muutetaan viittaukseksi alueidenkäyttölakiin.
22 §. Hanketta koskevan kaavoituksen ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kuulemisten yhteensovittaminen.
Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi vastaava muutos kuin edellä 5 §:n kohdalla.
55. Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta
157 §. Selvitys talousjätevesijärjestelmästä ja käyttö- ja huolto-ohjeet.
Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaukset maankäyttö- ja rakennuslakiin tarkistetaan viittauksiksi rakentamislakiin.
157 a §. Jätevesijärjestelmää koskeva suunnitelma.
Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi vastaava muutos kuin edellä 157 §:n 3 momentin osalta ehdotetaan.
56. Laki Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta annetun lain 4 a §:n muuttamisesta
4 a §. Rakentaminen Pallastunturin matkailukeskuksen alueella.
Pykälän 2 momenttia esitetään tarkistettavaksi teknisesti siten, että viittaus maankäyttö- ja rakennuslakiin muutetaan viittaukseksi alueidenkäyttölakiin.
57. Laki hiilidioksidin talteenottamisesta ja varastoinnista annetun lain 11 §:n muuttamisesta
11 §. Siirtoverkon ja välivarastointitilan rakentaminen.
Pykälää ehdotetaan tarkistettavaksi teknisesti siten, että viittaus maankäyttö- ja rakennuslakiin muutetaan viittaukseksi rakentamislakiin.
58. Laki etuostolain 22 §:n muuttamisesta
5 §.
Pykälän 5 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaus maankäyttö- ja rakennuslakiin muutetaan viittaukseksi alueidenkäyttölakiin.
59. Laki asumisoikeusasunnoista annetun lain 32 §:n muuttamisesta
32 §. Käyttövastike.
Pykälän 2 momentissa oleva viittaus rakennuslupaan ehdotetaan muutettavaksi viittaukseksi rakentamislain mukaiseen rakentamislupaan.
60. Laki eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä annetun lain muuttamisesta
1 §. Lain tarkoitus.
Pykälää esitetään muutettavaksi teknisesti siten, että viittaus maankäyttö- ja rakennuslakiin tarkistetaan viittauksiksi rakentamislakiin.
4 §. Määritelmät.
Pykälän 1 kohtaan ehdotetaan tehtäväksi vastaava muutos kuin edellä 1 §:ssä.
8 §. Tyyppihyväksyntäpäätös.
Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi vastaava muutos kuin edellä 1 §:ssä.
16 §. Valmistuksen laadunvalvonnan sisältö.
Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi vastaava muutos kuin edellä 1 §:ssä.
26 §. Varmennustodistuksen kumoaminen.
Pykälään 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi vastaava muutos kuin edellä 1 §:ssä.
61. Laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä annetun lain 2 ja 7 §:n muuttamisesta
2 §. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän tarkoitus ja yleinen rakenne.
Pykälään ehdotetaan tehtäväksi rakentamislaista johtuva muutos. Rakennustietovaranto sisältää rakentamislain 72 ja 73 §:ssä säädetyt rakentamista koskevat tiedot.
7 §. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmään toimitettavat rakentamista koskevat tiedot.
Pykälään ehdotetaan tehtäväksi muutos, jossa viittaus maankäyttö -ja rakennusslain säännöksiin muutetaan viittaukseksi rakentamislain 72 ja 73 §:iin.