Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki rakentamisen suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä toimivien pätevyyden osoittamisesta. Esityksellä on liityntä rakentamislakia koskevaan lakiehdotukseen (HE 139/2022 vp), johon ehdotetaan sisällytettäviksi perussäännökset pätevyyksistä ja niiden toteamisesta. Esitykseen sisältyvässä lakiehdotuksessa puolestaan ehdotetaan säädettäväksi valtuutetusta toimielimestä ja pätevyystodistuksesta. Lakiehdotuksessa tarkoitettuja toimielimiä voi olla useita, ja niiden toimivalta voi kattaa vain osan rakentamislakiehdotuksessa ehdotetuista pätevyysaloista tai kaikki alat. Pätevyystodistus sisältää rakennusvalvonnalle esitettävän ja julkisesti luotettavan selvityksen suunnittelijan tai työnjohtajan pätevyydestä toimia rakennushankkeessa. Lakiehdotuksessa ehdotetaan säädettäväksi ympäristöministeriölle velvollisuus antaa todistuksia ulkomaisten rakentamisalan tutkintojen vastaavuuden tunnustamisesta. Ympäristöministeriö voi valtuuttaa toimielimen antamaan todistuksen ulkomaisen tutkinnon vastaavuudesta osana pätevyydestä annettavaa todistusta. Hallituksen esityksen ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muutettuna.  

Voimassa olevan maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennusvalvonta toteaa jokaisessa yksittäisessä hankkeessa suunnittelijoiden ja työnjohdon pätevyyden tutkintotodistusten ja kokemuksesta toimitettujen selvitysten pohjalta. Esityksen mukaan pätevyys perustuu ympäristöministeriön valtuuttaman toimielimen myöntämään määräaikaiseen todistukseen. Tällöin rakennusvalvonta tarkistaa kelpoisuuden arvioinnissa vain sen, onko esitetty todistus tehtävän vaativuuden mukainen. Perusteena muutokselle on nykyisen menettelyn vaatimat resurssit. Vuosittain rakennusvalvonnoissa tutkitaan rakennuslupaa vaativissa hankkeissa noin 60 000 suunnittelijan tai työjohtajan pätevyyttä yksittäisten selvitysten pohjalta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tästä aiheutuva työmäärä kunnissa on noin 20—35 henkilötyövuotta, mutta muutoksen vaikutuksista resurssitarpeeseen saadaan tarkempaa tietoa vasta ehdotettujen säännösten soveltamisen myötä.  

Nykyisin hankkeeseen ryhtyvällä ei ole etukäteen varmuutta siitä, katsooko rakennusvalvonta selvitysten pohjalta, että hänen esittämänsä suunnittelija tai työnjohtaja on riittävän pätevä. Jatkossa tämä esitetään toimielimen myöntämällä todistuksella, jonka avulla hankkeeseen ryhtyvä voi asian todeta etukäteen. Pätevyystodistuksen myöntämisestä peritään omakustannusperiaatteella määräytyvä maksu. Ympäristöministeriö valvoo maksujen tasoa. Lisäksi on mahdollista, että ammattimaisesti tehtäviä tekevät tai heidän työnantajansa laskuttavat pätevyystodistukseen liittyviä kuluja toimeksiannoissaan. Valiokunta pitää edellä kuvattuja muutoksia nykytilaan tarpeellisina.  

Rakentamislakiehdotuksessa ehdotetun todistusvaatimuksen myötä rakennushankkeen suunnittelijat ja työnjohtajat luokitellaan säänneltyjen ammattien piiriin. Pätevyyden osoittamiseen liittyviin ulkomaisiin tutkintoihin sovelletaan ammattipätevyyksien tunnustamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (2005/36/EY) ja ammattipätevyyden tunnustamisesta annettua lakia (1384/2015). Nykyisin rakentamisen ulkomaisten tutkintojen vastaavuustodistusten antamisesta vastaa Opetushallitus. Ammattien vastaavuustodistuksesta antamisesta huolehtii vastuuministeriö. Lakiehdotuksessa tarkoitettuja vastaavuustodistuksia on annettu vuosittain noin 100 kappaletta. Esityksessä ehdotetaan, että ammattipätevyyslain mukainen tehtävä ulkomaisten tutkintojen vastaavuudesta annettavista todistuksista rakentamisen osalta tulee ympäristöministeriön tehtäväksi. Ympäristöministeriö voi valtuuttaa toimielimen antamaan todistuksen ulkomaisen tutkinnon vastaavuudesta osana pätevyydestä annettavaa todistusta.  

Valiokunnan saamassa lausuntopalautteessa on esitetty, että ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen säilytettäisiin Opetushallituksen tehtävänä. Toisaalta on ehdotettu, että toimivallan siirto Opetushallitukselta ympäristöministeriölle kattaisi kaikki rakentamisalan pätevyydet, myös muut kuin rakentamislaissa säädetyt suunnittelu- ja työnjohtotehtävissä toimivien pätevyydet sekä ammattipätevyyslain ulkopuolelle jäävät tilanteet, kuten muualla kuin EU:ssa tai ETA-alueella suoritettujen tutkintojen tunnustaminen. Lausuntopalautteen mukaan lakiehdotuksen 5 §:stä ei käy ilmi, miten ammattipätevyyslain säännöksistä on tarkoitus poiketa. Lakiehdotuksessa tulee erikseen säätää sen soveltumisesta muihin kuin rakennuslain 83 ja 87 §:ssä tarkoitettuihin toimintoihin. Tutkintojen tunnustamisen tulee koskea myös hakemista sellaisiin tehtäviin, joista ei säädetä kyseisissä säännöksissä. Näitä ovat esimerkiksi tehtävät, joihin on kelpoisuusvaatimuksena soveltuva korkeakoulututkinto tai vaadittavasta osaamisesta on muutoin säännelty tarkasti. Lisäksi on ehdotettu, että ympäristöministeriö nimetään toimivaltaiseksi viranomaiseksi ammattipätevyysdirektiivin mukaisissa menettelyissä myös Suomessa sääntelemättömien rakennusalan ammattien osalta. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan esityksen valmistelun lähtökohtana on ollut rakentamislakiehdotuksen 83 ja 87 §:ssä tarkoitetun todistusmenettelyn järjestäminen. Niiden henkilöiden osalta, joilla on ulkomailla suoritettu tutkinto, on esityksen valmistelussa pyritty löytämään hallinnollisesti mahdollisimman tarkoituksenmukainen ratkaisu. Lähtökohdaksi on otettu se, että todistusmenettelyn piirissä olevien pätevyyksien tarkastelu tehdään myös ulkomaisten tutkintotodistusten osalta valtuutetun toimielimen toimesta. Muiden rakentamista koskevien pätevyyksien arviointi tapahtuu, kuten nykyään, Opetushallituksen toimesta. Valittuun ratkaisuun vaikuttaa myös se, ettei ympäristöministeriöllä ole resursseja eikä osaamista rakentamisen pätevyyksien arvioinnissa. Tarkoituksena on se, että ulkomaisten tutkintojen tunnustamisen osalta tehtävä annetaan valtuutetuille toimielimille. Valiokunnalle on todettu, että ympäristöministeriön toimivallan laajentaminen kaikkien maiden kaikkien rakentamisen tutkintojen vastaavuuden tunnustamiseen edellyttää asiantuntemuksen ja hallinnon rakentamista ympäristöministeriöön. Tällainen ratkaisu edellyttää myös yhteistä valmistelua opetus- ja kulttuuriministeriön, ympäristöministeriön ja Opetushallituksen toimesta. Edellä esitetyn perusteella valiokunta pitää tarpeellisena ehdottaa täsmennyksiä 5 §:ään jäljempänä esitetyllä tavalla.  

Valiokunnan saamissa lausunnoissa on kiinnitetty huomiota siihen, miten tiedonkulku rakennusvalvontaviranomaisen ja pätevyysrekisterin välillä järjestetään. Esityksen mukaan valtuutetulle toimielimelle säädetään velvollisuus ylläpitää rekisteriä henkilöille myöntämistään voimassa olevista pätevyyksistä. Myöhemmässä vaiheessa valtuutettujen toimielinten tiedostoista muodostetaan valtakunnallinen rekisteri rakennetun ympäristön tietojärjestelmän osaksi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan rekisteriin merkitään tieto suunnittelu- tai työnjohtotehtävän alasta, vaativuusluokasta ja voimassaolosta. Tarkoituksena ei ole rakentaa teknistä rajapintaa jokaisen kunnan järjestelmään. Rajapinnan rakentaminen kunnan järjestelmiin tapahtuu valtakunnallisen rakennetun tietojärjestelmän käyttöönoton yhteydessä. Tarkoituksena on, että tällöin rakennetaan rajapinnat valtuutettujen toimielinten ja rakennetun ympäristön tietojärjestelmän välille. Valiokunnan käsityksen mukaan rakennetun ympäristön käyttöönotto vaatii kunnilta paljon voimavaroja. Rakennustietovarannon osalta käyttöönotto tapahtuu vuoden 2028 loppuun mennessä. Rajapintojen  rakentaminen kuntien järjestelmiin  ja  esityksessä tarkoitettujen valtuutettujen toimielinten järjestelmiin vaatii resursseja. Valiokunta pitää asianmukaisena, että rakentamislain ja siihen sisältyvien pätevyyden todistamista koskevien vaatimusten voimaan tultua vuonna 2025 kuntien rakennusvalvonnan ja valtuutettujen toimielinten välillä on käytössä toimiva tiedonvaihtomenetelmä, jotta ehdotetun lain toimeenpano voi alkaa lain voimaan tultua.  

Hallituksen esityksestä käy ilmi sen tiivis liityntä rakentamislakiehdotukseen. Rakentamislakiehdotuksen 85 ja 89 §:n mukaan rakennusvalvonnan on tarkistettava, onko suunnittelijalla tai työnjohtajalla todistuksella osoitettu pätevyys kyseiseen tehtävään. Rakentamislakiehdotuksen mukaan vaadittavan pätevyyden ala ja vaativuusluokat määräytyvät rakentamishankkeen ja sen eri tehtävien vaativuuden mukaisesti. Tarkemmin vaativuusluokat ja niiden vaatimukset ehdotetaan sisällytettäviksi rakentamislain 83 ja 87 §:iin. Valiokunta on rakentamislakiehdotusta käsitellessään päätynyt siihen, että rakentamislakiehdotuksen ja siihen liittyvien lakiehdotusten voimaantuloa on tarpeen siirtää vuodella. Näin ollen myös rakentamisen pätevyysvaatimuksia koskevan lakiehdotuksen voimaantulo on tarpeen siirtää tapahtuvaksi 1 päivänä tammikuuta 2025. 

Voimassa olevan maankäyttö- ja rakennuslain sekä tätä edeltävän lain nojalla myönnetty, rakennusvalvontaviranomaisen vastaaviin erittäin vaativiin tehtäviin antama hyväksyntä jää rakentamislakiehdotuksen 195 §:n siirtymäsäännöksen mukaan voimaan siinä kunnassa, missä se on myönnetty, jos henkilöllä voidaan katsoa olevan tehtävän vaatimat edellytykset. Edellä tarkoitettu siirtymäsäännös ei sisällä määräaikaa, vaan jää voimaan pysyvästi. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset vaativuusluokat ovat vähäinen, tavanomainen ja vaativa. Käytännössä vaativa luokka on jaettu vaativaan ja vaativa + -luokkaan. Rakentamislain mukainen erittäin vaativa luokka vastaa nykykäytännön mukaista vaativa + -luokkaa. Rakentamislain siirtymäsäännöksen mukaisesti suunnittelija ja työnjohtaja säilyvät kelpoisina siinä kunnassa ja sillä vaatimustasolla, mihin kunnan rakennusvalvonta on heidät kelpoisiksi arvioinut. Rakentamislakiehdotuksen siirtymäsäännöksen mukainen arviointi ei kuitenkaan koskisi toista kuntaa eikä ylempää vaatimustasoa. 

Suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyyden osoittamista koskeva siirtymäsäännös ehdotetaan sisällytettäväksi lakiehdotuksen 14 §:n 2 momenttiin, jonka mukaan ympäristöministeriö voi hyväksyä viranomaisen, yrityksen tai yhteisön ennen ehdotetun lain voimaantuloa toteamat pätevyydet lakiehdotuksen mukaisiksi pätevyyksiksi joko kokonaan tai osittain enintään viiden vuoden ajaksi tämän lain voimaantulosta. Näin ympäristöministeriö voi hyväksyä yksityisten toimijoiden, kuten Rakennus-, LVI- ja Kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy:n, myöntämät pätevyydet määräajaksi tämän esityksen mukaisiksi pätevyyksiksi, jos ne täyttävät edellytykset. Myös rakennusvalvonnan aiemmin hyväksymä pätevyys voidaan ympäristöministeriön päätöksellä hyväksyä määräajaksi toisessa kunnan rakennusvalvonnassa ilman todistusta. Näin voidaan menetellä silloin, jos erityisosaajia on rajallinen määrä, kuten esimerkiksi poikkeuksellisen vaativan kohteen teräsrakennesuunnittelijat tai työnjohto. Valiokunta pitää ehdotettua siirtymäsäännöstä tarpeellisena.