Yleistä

Hallituksen esityksen tavoitteena on poistaa olemassa oleva sääntelyeste rajat ylittävän hiilidioksidin talteenotolle ja merenpohjaan varastoinnille mahdollistamalla kansainvälisen sopimuksen väliaikainen soveltaminen ennen kuin se tulee kansainvälisesti voimaan. Sopimus tulee kansainvälisesti voimaan, kun kaksi kolmasosa osapuolista on sitoutunut siihen. Tavoitteena on mahdollistaa käytännössä Suomessa talteen otetun hiilidioksidin kuljettaminen ja varastointi sellaisen valtion merenpohjaan, jolla on varastointiin sopivia alueita. Edellytyksenä on kuitenkin myös sopimus tai muu järjestely, kuten yhteisymmärryspöytäkirja, hiilidioksidia vastaanottavan valtion kanssa. Suomi on käynnistänyt neuvottelut yhteisymmärryspöytäkirjojen tekemiseksi Norjan ja Tanskan kanssa. Hallituksen esitys rakentaa osaltaan tarvittavaa lainsäädännöllistä pohjaa. Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana seuraavin huomautuksin.  

Hiilidioksidin talteenotto, varastointi ja hyötykäyttö

Hiilidioksidi voidaan varastoida pysyvästi geologisiin muodostelmiin, kuten merenpohjaan, noin kilometrin syvyydessä sijaitseviin suolavesikerrostumiin. Teknisillä nieluilla tarkoitetaan teknologiaan perustuvia hiilenpoistoratkaisuja. Niitä voi syntyä kun hiilidioksidi otetaan talteen suoraan ilmakehästä, biomassan käytöstä syntyvistä savukaasuista tai epäsuorasti meristä ja talteenotettu hiilidioksidi varastoidaan pysyvästi. Suomessa teollisuuden hiilidioksidipäästöistä valtaosa on bioperäisiä. Näitä päästöjä syntyy sekä metsäteollisuuden tehtaista, että energialaitoksista, mukaan lukien jätevoimalat. Merkittäviä fossiilisia päästöjä syntyy myös öljynjalostuksessa, terästeollisuudessa, sementinvalmistuksessa ja kemianteollisuudessa. 

Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (Carbon Capture and Storage, CCS) on yksi keino pyrittäessä kohti hiilineutraaliutta. EU:n CCS-direktiiviEuroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2009/31/EY hiilidioksidin geologisesta varastoinnista.koskee erityisesti hiilidioksidin pysyvää varastointia siihen soveltuvissa geologisissa muodostumissa EU:n jäsenvaltioiden alueella, niiden talousvyöhykkeillä ja niiden mannerjalustoilla ja se on otettu käyttöön myös EEA-alueella Norjassa ja Islannissa. Direktiivin tarkoitus on osana ilmastonmuutoksen torjuntaa taata hiilidioksidin pysyvä eristäminen ilmakehästä niin, että ehkäistään riskit ympäristölle ja ihmisten terveydelle tai saatetaan ne mahdollisimman vähäisiksi. Hiilidioksidin talteenotolla ja hyötykäytöllä (CCU, Carbon Capture and Utilisation) tarkoitetaan prosesseja, joissa hiilidioksidi otetaan ensin talteen ja käytetään sitten lisäarvoa tuottavien prosessien raaka-aineena. CCS-hankkeiden toteutus ja aikataulu riippuu pitkälti nykyisestä ja tulevasta EU-sääntelystä. Komissio aikoo vuonna 2026 antaa arvion negatiivisten päästöjen sisällyttämisestä päästökauppaan ja antaa asiasta mahdollisesti lainsäädäntöehdotuksen.  

Merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan energia- ja ilmastostrategian yhdeksi painopisteeksi asetetaan, että Suomi hyödyntää mahdollisuudet teollisuuden ja energiantuotannon ennakoitua nopeampaan päästöjen vähenemiseen sekä Euroopan suurimpiin kuuluvan puupohjaisen hiilidioksidin talteenoton ja jatkokäytön potentiaalin käyttöön. Valiokunta toteaa, että hiilidioksidin talteenoton, hyötykäytön ja varastoinnin teknologiat tarjoavat Suomelle merkittäviä mahdollisuuksia sekä saavuttaa hiilineutraaliustavoite että luoda uutta liiketoimintaa. Kysymys on kuitenkin todennäköisesti vasta keskipitkällä aikavälillä käyttöön otettavasta teknologiasta, jonka arvioidaan vaikuttavan merkittävämmin vasta 2040-luvulla. Hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia koskevan, vuonna 2023 julkaistun VNTEAS-hankkeen raportin johtopäätöksenä todetaan merkittävän liiketoimintapotentiaalin ohella, että ratkaisujen käyttöönottoon tarvitaan kuitenkin vahvempaa kansallista ohjausta, selkeämpää sääntely-ympäristöä ja toimia kestävyyden varmistamiseksi.Carbon dioxide use and removal Prospects and policies Lauri Kujanpää, Alexander Reznichenko, Heidi Saastamoinen, Sampo Mäkikouri, Sampo Soimakallio, Oras Tynkkynen, Juha Lehtonen, Tom Wirtanen, Onni Linjala, Lassi Similä, Janne Keränen, Esko Salo, Jere Elfving, Kati Koponen PUBLICATIONS OF THE GOVERNMENT'S A N A LY S I S, ASSESSMENT AND RESEARCH ACTIVITIES 2023:19. 

Edellytyksiä keskipitkän aikavälin liiketoimintamahdollisuuksien toteuttamiselle luodaan jo nyt. Norjan hallitus on syyskuussa 2024 ilmoittanut, että maailman ensimmäinen kaupallinen laitos hiilidioksidin pysyvään varastointiin on valmis. Ensimmäiset kaupalliset hankkeet, joissa kuljetetaan hiilidioksidia Hollannista ja Tanskasta Norjaan varastoitavaksi, käynnistyvät vuosina 2025 ja 2026. Suomessa on vireillä useita hankkeita, jotka tähtäävät hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen pääosin sähköpolttoaineiden valmistuksessa. Vireillä on myös suunnitelmia hiilidioksidin talteenotosta ja mahdollisesta kuljettamisesta pysyvään varastointiin Suomen ulkopuolelle. Suomen kannalta lähimmät kohteet, joissa kehitetään hiilidioksidin geologista varastointia tällä hetkellä, sijaitsevat Norjan ja Tanskan alueilla. Suomessa on potentiaalia erityisesti bioperäisen hiilidioksidin talteenotolle, mutta ei hiilidioksidin pysyvään varastointiin soveltuvia geologisia muodostumia. Myös merkittävä päästöoikeuksien väheneminen markkinoilla luo painetta CCS-ratkaisujen käyttöönotolle.  

Hallituksen esitys on tarpeellinen edellä mainitun sääntelypohjan rakentamiseksi, sillä ilman sitä ei ole mahdollista kuljettaa hiilidioksidia varastoitavaksi Suomen ulkopuolelle. Kansainvälisen sopimusjärjestelmän rakenteissa väliaikaista soveltamista ehdotettiin ratkaisuksi, kunnes vuoden 2009 muutokset tulevat kansainvälisesti voimaan. Väliaikaisen soveltamisen kautta valtiot voivat antaa suostumuksensa hiilidioksidin kansainväliseen kuljetukseen geologista varastointia varten. Toistaiseksi väliaikaisen soveltamisen käyttöönotosta ovat ilmoittaneet Alankomaat, Norja, Tanska, Ruotsi, Belgia, Sveitsi, Yhdistynyt Kuningaskunta ja Etelä-Korea. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi on käynnistänyt neuvottelut yhteisymmärryspöytäkirjojen tekemiseksi Norjan ja Tanskan kanssa, mikä luo perustan hiilidioksidin siirtoa ja varastointia koskeville sopimuksille. Ottaen huomioon lähialueilla tapahtuvan geologisen varastoinnin hankkeiden rajallisen määrän, hankekehityksen mahdollisen pitkän keston sekä riskit, on tarkoituksenmukaista käynnistää järjestelyt kaikkien sellaisten valtioiden kanssa, jotka ovat lähivuosina valmiita vastaanottamaan hiilidioksidia varastoitavaksi ja kuuluvat relevantin EU-sääntelyn piiriin. Tämä mahdollistaa suomalaisten hankkeiden mahdollisimman laajan neuvotteluaseman. Myös ilmastopaneeliTEKNOLOGISTEN HIILINIELUJEN MAHDOLLISUUDET JA NIIDEN EDISTÄMINEN SUOMESSA Lauri Kujanpää, Kati Koponen, Onni Linjala, Sampo Mäkikouri, Antti Arasto Suomen ilmastopaneeli Raportti 5/2023. on korostanut, että Suomalaisia toimijoita ja teknologisten hiilinielujen toteuttamista hyödyttää, jos valtion tasolla tehdään strategisia avauksia ja yhdistettäisiin hajanaisia toimia yhdeksi rintamaksi. Suomessa ei ole tällä hetkellä suoria taloudellisia kannustimia teknologisten hiilinielujen tuottamiseksi vapaaehtoisia päästömarkkinoita lukuun ottamatta. Käänteisen huutokaupan (tarjouskilpailu) tai muun taloudellisen kannustinmekanismin selvitystyö tulisi käynnistää pian, jos hankkeita halutaan toteuttaa 2030-luvun alkupuolella. 

Valiokunta korostaa erityisesti hiilidioksidista valmistettuihin tuotteisiin liittyvää potentiaalia ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja tähän liittyvän arvoketjun rakentumisen merkitystä taloudellisesta näkökulmasta. VTT:n tuoreen selvityksenProjektiraportti 21.8.2024: Selvitys hiilidioksidin talteenoton ja hyötykäytön kansallisesta ilmasto- ja talouspotentiaalista. VTT: Sampo Mäkikouri, Lauri Kujanpää, Juha Lehtonen, Niko Heikkinen, Onni Linjala, Eveliina Jutila, Kati Koponen, Matti Reinikainen. mukaan CCU-tuotteiden arvo Suomessa voisi olla vuoteen 2040 mennessä jopa seitsemän miljardia euroa vuodessa, sillä hiilidioksidista valmistetuille tuotteille tulee Euroopassa suuri kysyntä matkalla kohti hiilineutraaliutta, ja erityisesti Suomen teollisuudella on tässä merkittävä liiketoimintamahdollisuus. Varastoinnin lisäksi onkin otettava erityisesti huomioon hiilidioksidin hyötykäytön merkittävä kansallinen potentiaali osaamisessa liittyen korkean jalostusasteen tuotteisiin. Hiilidioksidin talteenottoteknologia voi synnyttää uusia teollisuudenaloja ja liiketoimintamahdollisuuksia ja luoda siten talouskasvua. Suomella on varsin poikkeuksellinen asema EU:n vetymarkkinalla biogeenisen hiilidioksidin saatavuuden ansiosta, sillä biogeeninen hiilidioksidi on EU-sääntelyn suosima hiilenlähde vedystä jatkojalostettavien sähköpolttoaineiden tuotannossa. Suomelle on siten erityisen tärkeää edistää biogeenisen hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia (BECCS) sekä biogeenisen hiilidioksidin talteenottoa ja hyödyntämistä (BECCU). 

Ympäristövaikutukset

CCU- ja CCS-teknologioilla on valtava potentiaali ympäristövaikutusten vähentämisessä ja oikein sovellettuna ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Jotta positiivisia ilmastovaikutuksia saadaan aikaan, näiden teknologioiden on toimittava päästöttömällä energialla. Vähähiiliseen energiajärjestelmään siirryttäessä CCU- ja CCS-teknologiat sekä niiden yhdistelmä voivat olla toimiva osaratkaisu muiden keinojen rinnalla. Hiilidioksidin käyttö lyhytikäisiin tuotteisiin voi auttaa vähentämään päästöjä korvatessaan fossiilisia raaka-aineita, mutta se ei poista hiilidioksidia ilmakehästä. 

Varastoinnin turvallisuudesta ympäristön kannalta on huolehdittava. Hiilidioksidi on pumpattava niin syvälle, että vallitseva paine ja lämpötila saavat sen pysymään nestemäisenä ja kohteen on oltava seismisesti vakaa. Monet jo tyhjennetyt öljy- ja kaasuesiintymät on aikanaan tutkittu niin perusteellisesti, että tiedon keräys ei välttämättä vaadi mittavia lisätutkimuksia. Lisäksi menetelmästä on jo vuosikymmenien käyttökokemukset, sillä hiilivetyteollisuus on 1970-luvulta lähtien pumpannut hiilidioksidia takaisin esiintymiin saadakseen lisättyä tuotantoa. 

Kuljetuksesta aiheutuvat ympäristövaikutukset vertautuvat rahtiliikenteen ympäristövaikutuksiin. Kuljetuksen ympäristövaikutukset riippuvat liikenteen määrästä ja käytettävästä kalustosta. Merkittävien CCS-hankkeiden ympäristövaikutuksia arvioidaan hankkeiden suunnitteluvaiheessa hankekohtaisesti. CCS-hankkeisiin sovelletaan tietyin edellytyksin ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Konkreettisten hankkeiden osalta ympäristövaikutuksia hallitaan siten ympäristölainsäädännön menettelyin. 

Lopuksi

Teknisten hiilenpoistoratkaisujen kiinnostavuutta Suomen kannalta korostaa niihin liittyvä mahdollisuus kompensoida osittain maankäyttösektorin viime aikoina pienentynyttä hiilinielua. Teknisten poistoratkaisujen edistäminen ei kuitenkaan poista tarvetta edistää maankäyttösektorin kestävyyttä. Kysymys on aina myös ratkaisujen kustannustehokkuudesta. Ilmastonmuutoksen haasteeseen vastaaminen edellyttää myös kaikkien tarkoituksenmukaisten keinojen käyttöä. 

Ilmastopaneeli toteaa edellä mainitussa teknologisia nieluja koskevassa raportissaan. että strategian ja kannustimien luominen hiilidioksidin talteenoton, varastoinnin ja hyötykäytön edistämiseksi on kiireellistä. Geologisen varastokapasiteetin rajoitettu määrä voi muodostaa merkittävän pullonkaulan, jonka poistamiseksi Suomessa tulee alkaa valmistella huomattavasti aktiivisemmin hiilidioksidin talteenottoja varastointihankkeita. Ilmastopaneelin tavoin valiokunta korostaa myös, että teknologiset nielut tarjoavat lisäkeinon Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseen vuoden 2030 jälkeen, mutta ne eivät saa syrjäyttää tai hidastaa muita ilmastotoimia.