Tausta
Ystävyyden puisto on perustettu vuonna 1990 erillisellä lailla yhteistyön edistämiseksi ympäristönsuojelun alalla Suomen ja Neuvostoliiton kesken, Kainuun metsä- ja suoerämaiden, järvi- ja harjuluonnon sekä metsäpeuran elinympäristön suojelemiseksi ja ympäristöntutkimusta varten. Ystävyyden puisto koostuu viidestä luonnonsuojelualueesta Kuhmon kaupungissa ja Suomussalmen kunnassa. Venäjän puolella valtiosopimuksen mukaiseen Ystävyyden luonnonsuojelualueeseen kuuluu Kostamuksen luonnonsuojelualue.
Hallituksen esityksen tarkoituksena on mahdollistaa Kuhmon kaupungissa Tönölänniemessä sijaitsevan Ystävyyden puiston luontokeskus Petolan sekä puiston tutkimuskeskuksen toiminnan päättäminen ja kiinteistökokonaisuuden luovuttaminen Metsähallituksen Luontopalvelujen hallinnasta. Samalla laista poistetaan viittaus maiden väliseen yhteistyöhön, koska perustamistarkoituksen mukainen luonnonsuojelu- ja tutkimusyhteistyö Venäjän kanssa on päättynyt Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa vuonna 2022. Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana seuraavin huomautuksin.
Perusteltua kustannussäästöä
Hallituksen esityksellä toteutetaan osaltaan pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman tavoitteita liittyen julkisen talouden tasapainottamiseen ja valtionhallinnon sopeuttamiseen. Metsähallituksen Luontopalvelut karsii hallinnassaan olevaa rakennuskantaa kiinteistöjen vaatiman hoidon ja käytettävissä olevien resurssien tasapainottamiseksi osana valtiontalouden säästöjen toteuttamista. Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien kokonaisrahoitus on vuonna 2024 noin 11 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2023 ja rahoitustaso laskee edelleen vuoteen 2027. Valiokunta yhtyy Metsähallituksen arvioon siitä, että Ystävyyden puiston luontokeskus Petolasta ja puiston tutkimuskeskuksesta on tarkoituksenmukaista luopua niiden vähäisen käytön ja käyttötarpeeseen nähden kalliin ylläpidon vuoksi.
Luontokeskus Petolasta on hoidettu Metsähallituksen Luontopalvelujen opastustoimintaa Kuhmossa noin 30 vuotta. Luontokeskuksen käyntimäärät ovat laskeneet merkittävästi. Viime vuosina keskusta on vähäisen kysynnän vuoksi pidetty auki heinäkuussa ja muina aikoina ennakkotilauksesta. Vuosittainen käyntimäärä on jäänyt noin 3000:een. Vähäisen kävijämäärän johdosta Luontokeskus Petola on Metsähallituksen Luontopalvelujen ylläpitämistä luontokeskuksista kustannuksiltaan korkein asiakaskäyntiä kohden. Myös tutkimuskeskuksen käyttö on vähäistä, kun taas Tönölänniemen rakennusten ylläpitokustannukset ja tuleva korjaustarve ovat käyttötarpeeseen nähden huomattavia.
Perustamistarkoituksen mukaista maidenvälistä luonnonsuojelu- ja tutkimusyhteistyötä on edistetty suomalais-venäläisessä luonnonsuojelutyöryhmässä. Suomen ympäristökeskus on vastannut Suomessa Ystävyyden puistossa toteutettavasta tutkimuksesta. Suojelu- ja tutkimusyhteistyötä on tehty monipuolisesti eri hankkeissa ja asiantuntijavaihdoin. Erityisesti alueen suo- ja hyönteistutkimus on ollut ansiokasta. Kaikki luonnonsuojelu- ja tutkimusyhteistyö Venäjän kanssa kuitenkin perustellusti lopetettiin Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022.
Suomen ympäristökeskus vastaa jatkossakin Ystävyyden puiston tutkimustoiminnasta, mutta muusta toimipaikasta käsin. Hallituksen esityksen henkilöstövaikutukset ovat vähäiset. Suomen ympäristökeskus siirtää Ystävyyden puiston tutkimuskeskuksen kahden vakituisen työntekijän tehtävät Oulun tai Joensuun toimipaikkoihin. Etätyön vakiintuminen vähentää siirron käytännön merkitystä.
Metsäpeurakannan elinvoimaisuus
Yksi Ystävyyden puiston perustamistarkoitus on metsäpeuran elinympäristön suojeleminen. Valiokunta pitää tavoitetta edelleen tärkeänä. Metsäpeurakanta on pysynyt vakaana vuodesta 2021, mutta kanta jakaantuu selkeästi Kainuun ja Suomenselän osakantoihin sekä uusille palautusistutusalueille. Ystävyyden puiston luonnonsuojelualueet kattavat laajuudestaan huolimatta varsin pienen osan Kainuun osakannan ja koko lajin levinneisyysalueesta. Lajin suojelua ja suojelun edellyttämiä toimenpiteitä onkin tarkasteltava Ystävyyden puiston aluetta laajempana kokonaisuutena. Metsäpeuran suojelun keskeisimpiä välineitä ovat metsäpeurakannan hoitosuunnitelmaSuomen metsäpeurakannan hoidon ja suojelun toimenpiteet ja tavoitteet. Metsäpeurakannan hoitosuunnitelma, Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:21 sekä lajin suojeluhanke MetsäpeuraLIFE, jonka osana on toteutettu hoitosuunnitelman päivitys vuosina 2020—2022. Hoitosuunnitelmassa korostetaan, että Kainuun osakannan kehityssuunta on saatava kasvavaksi. Metsäpeurakannan elinvoimaisuuden tärkeimmiksi haasteiksi tunnistetaan maankäytön muutokset tuulivoimarakentamisen muodossa sekä suurpetokantojen kasvu ja levinneisyysalueen laajentuminen.
Palvelujen uudistuminen
Lakia säädettäessä Ystävyyden puiston perustamisesta johtuvaa metsätaloustyöpaikkojen vähenemistä alueella sovittiin kompensoitavaksi Kuhmon kaupungille keskuksen rakentamisella ja sen työpaikoilla. Kompensaation on asiaa koskevan selvityksen mukaan arvioitu jo toteutuneen alkuperäisiä velvoitteita suurempana. Valiokunta katsoo, että hallituksen esityksen mahdollistamat kiinteistöjärjestelyt tarjoavat tilaisuuden tarkastella Petolan tulevaisuutta uudelleen ja löytää ratkaisu, joka parhaiten tukee alueen kehitystä. Yleinen kehitys on johtanut siihen, että perinteinen luontokeskus-konsepti ei enää houkuttele entiseen tapaan ja palveluiden painopiste on digitaalisten ratkaisujen kehittämisessä. Sekä yleinen informaatio että lupapalvelut ovat siirtyneet verkkoon. Yleisesti Luontopalvelujen kehittämisessä lähtökohtana on, että yksityiset toimijat tuottavat tarvittavat matkailupalvelut.
Valiokunta pitää tärkeänä, että Metsähallituksen toiminta Kuhmossa jatkuu tulevasta kiinteistöratkaisusta riippumatta. On tärkeää, että digitaalisia ratkaisuja ja viestintää vahvistetaan edelleen luonnon ja suojelukohteiden esiin tuomiseksi niin Kuhmossa kuin valtakunnallisestikin. Valiokunta korostaa, että kansallispuistoilla ja muilla suojelualueilla on erittäin suuri merkitys aluetalouden kannalta varsinkin väestöltään taantuvilla alueilla, joilla muita työpaikkoja on vähän. Hallituksen työryhmä on helmikuussa 2025 saanut valmiiksi esityksen itäisen Suomen tukemiseksi. Esitys sisältää suuren määrän toimenpide-ehdotuksia, muun muassa kestävän matkailun kasvuohjelmasta ja Itäisen Suomen matkailustrategian laatimisesta, jotka onnistuessaan tukevat myös Kuhmon kaupungin luontomatkailun tulevaisuuden kehittämisratkaisujen löytymistä ja alueen monipuolisten retkeilymahdollisuuksien kaupallisen potentiaalin vahvistamista.