Yleistä
(1) EU-sääntelyn asetukset edellyttävät, että ajoneuvovalmistajat luovuttavat riippumattomille huolto- ja korjaamotoimijoille ajoneuvojen turvallisuuden kannalta kriittistä tietoa (RMI-tiedot). Riippumattomien toimijoiden tulee sertifioitua (ns. SERMI-sertifiointi) asetusten vaatimusten mukaisesti, jotta ne voivat edellä mainittuja tietoja saada. Edellytyksenä sertifioinnille on, että toimija ja toimijan työntekijä täyttää vaatimuksen puhtaasta rikosrekisteristä. SERMI-sertifiointi edistää ajoneuvon turvatekijöihin liittyvien tietojen luovuttamista koskevan menettelyn turvallisuutta. Sertifiointi asettaa sen alaisille töille tiukat kriteerit, velvoittaen korjaamo- ja huoltamotoimijat vastuulliseen toimintaan ja osoittamaan sitoutumista jatkuvaan parantamiseen. Se voi olla myös kaupankäynnin ehto joissain tapauksissa.
(2) Suomessa SERMI-sertifiointi otettiin käyttöön 1.2.2024 ja sertifioinnit ovat saadun selvityksen mukaan käynnistyneet hyvin. Maaliskuun alussa 2025 SERMI-sertifioituja yrityksiä on valiokunnalle toimitettujen tietojen mukaan Suomessa 105 ja sertifioituja henkilöitä noin 300.
(3) Valiokunta toteaa, että lakimuutoksen pääasiallinen vaikutus on, että autojen ja niiden perävaunujen EU-puiteasetuksen mukainen hyväksyntä- ja lupaprosessi on jatkossa turvallisempi ja varmistaa aukottomammin, etteivät rikollista taustaa omaavat tahot pääse käsiksi ajoneuvon turvatekijöitä koskeviin tietoihin.
Rikosrekisteritiedot
(4) Asiantuntijakuulemisessa valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että muissa rikosrekisteritietojen luovuttamiseen liittyvissä tilanteissa rikosrekisteriotteeseen merkitään tarkemmin säädetysti vain tietyt rekisteriin merkityt rikokset tai työnantajalla taikka hyväksynnän tai luvan myöntäjällä on mahdollisuus harkita, mikä merkitys rikosrekisterimerkinnällä on työssä aloittamisen taikka luvan myöntämisen tai hyväksynnän antamisen kannalta.
(5) Liikenne- ja viestintäministeriö on todennut, että vaatimus puhtaasta rikosrekisteristä tulee suoraan sovellettavasta EU-asetuksesta (niin kutsuttu autojen ja niiden perävaunujen puiteasetus, (EU) 2018/858). Esityksen valmistelussa on arvioitu, että asetus ei jätä liikkumavaraa säätää kansallisesti siitä, mitkä teot rikosrekisteriotteelle merkittäisiin tai mikä merkitys rikosrekisterin merkinnöillä on EU-asetuksessa säädetyssä lupa- ja hyväksyntämenettelyssä.
Työsuojelu
(6) Työsuojeluviranomainen on suhtautunut myönteisesti esitettyihin muutoksiin. Tieliikenteen sosiaalilainsäädännön valvonnasta ja viranomaisten työnjaosta annetun valtioneuvoston asetuksen (276/2022) 3 §:n 2 momentissa säädetään työsuojeluviranomaisen tehtäväksi valvoa tieliikenteen sosiaalilainsäädännön noudattamista yrityksissä. Työsuojeluviranomainen on nähnyt valvonnan tehokkuuden kannalta erittäin tärkeänä, että työsuojeluviranomaisen yritystarkastuksilla havaitsemat rikkomukset siirtyvät osaksi yritysten riskiluokittamista sekä hyvämaineisuuden arviointia. Tämä edellyttää työsuojeluviranomaisen mukaan, että työsuojeluviranomaisen laatimat asiakirjat (tarkastuskertomukset) huomioidaan osana näitä prosesseja.
Sopimuspalokuntien pelastusautot
(7) Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry on asiantuntijakuulemisessa lausunut esitysluonnokseen alun perin sisältyneestä sopimuspalokuntien pelastusautoja koskevasta ehdotuksesta. Alkuperäisen ehdotuksen mukaan pelastusauto olisi jatkossa ollut myös sopimuspalokunnan käytössä oleva M- tai N-luokan avolava-auto. Tällaiset sopimuspalokunnan pelastusautot eivät kuitenkaan olisi muiden pelastusautojen tavoin olleet vapaita auto- ja ajoneuvoverosta, minkä takia esitykseen sisältyi myös auto- ja ajoneuvoverolain muutosesitykset. Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry on esityksen käsittelyn yhteydessä ehdottanut valiokunnalle antamassaan lausunnossa, että sopimuspalokunnan hallinnassa saisi olla samat pelastusautot kuin muilla pelastustoimen toimijoilla ja samoin verotuin. Liitto esittää, että sopimuspalokuntien hankintamahdollisuuksien parantamiseksi ajoneuvolain 30 §:n pelastusauton määritelmää yksinkertaistettaisiin ja laajennettaisiin alkuperäistä ehdotusta enemmän. Ajoneuvolain 30 § tulisi liiton mukaan muuttaa koskemaan kaikkia pelastusajoneuvoja ilman omistaja- tai haltijapohjaisia rajauksia. Vähintään miehistöauton paikkalukua tulisi muuttaa.
(8) Liikenne- ja viestintäministeriö on todennut, että ehdotus päätettiin poistaa esityksestä jatkovalmistelussa ja siirtää toiseen hankkeeseen, koska asiaan liittyvät veronäkökohdat vaativat muita lakiehdotuksia pidemmän valmisteluajan. Esityksen muilla lakiehdotuksilla on umpeutuneista EU-määräajoista johtuen tiukka voimaantulotavoite.
(9) Jatkovalmistelussa tulee liikenne- ja viestintäministeriön näkemyksen mukaan ottaa lähtökohdaksi selvittää verovapauden laajentaminen uusiin avolavatyyppisiin pelastusautoihin. Asia liittyy myös pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan, jonka mukaan sopimuspalokuntien asema ja toimintakyky turvataan. Ministeriö on jo esittänyt sisäministeriölle, että asia lisättäisiin sisäministeriössä käynnissä olevaan pelastuslain uudistamishankkeeseen. Tämä on perusteltua muun muassa siksi, että alkuperäinen ehdotus ajoneuvolain 30 §:n muuttamisesta on tullut sisäministeriöltä. Tämän vuoksi valiokunta esittää eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman, jonka mukaan eduskunta edellyttää,
että sisäministeriö varmistaa verovapauden laajentamisen uusiin avolavatyyppisiin pelastusautoihin hallitusohjelman mukaisesti sopimuspalokuntien aseman ja toimintakyvyn turvaamiseksi. Voimaantulo
(10) Asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota lakien pikaisesti esitettyyn voimaantuloon. Kuultuaan liikenne- ja viestintäministeriötä valiokunta pitää 1.6.2025 perusteltuna voimaantuloajankohtana.