Arvoisa puhemies! Käsittelemme nyt tätä pohjoismaisen työvoimapalvelun mallia, ja siihen liittyy kolme keskeistä osaa.
Ensimmäinen on lisähenkilöstön lisäresurssit työvoimapalveluihin: noin 1 200 uutta työntekijää, jotka kohtaavat ihmisiä siellä varsinkin työttömyyden alkuvaiheessa tulevaisuudessa jo nopeammin kuin tähän asti.
Toinen osa on karenssien lieventäminen, elikkä tätä oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoa tasoitetaan sillä tavalla, että karenssit, ne sanktiot, eivät ole enää yhtä kovia kuin aikaisemmin, mutta ne ovat edelleen siellä olemassa. Jos toistuvia laiminlyöntejä tapahtuu, niin silloin voidaan ottaa jopa toistaiseksi kokonaan pois työttömyysturva, mutta se on kauempana kuin aikaisemmin.
Ja kolmantena on tämä työnhakuvelvoite, joka meillä on työttömyysturvassa ollut tietysti tähänkin asti. Aikaisemmin se on toiminut niin, että TE-toimistosta on osoitettu työpaikkoja, joita työttömän tulee hakea. Tästä lähtien se menee siihen suuntaan, että työtön voi itse enemmän vaikuttaa siihen, mitä työpaikkoja hakee, ja niitä on haettava sitten 0—4 kappaletta kuukaudessa riippuen alueellisesta työmarkkinatilanteesta, siitä, miten paljon työpaikkoja on ylipäätään avoinna, ja siitä henkilön henkilökohtaisesta tilanteesta. Ja tässä onkin tämä keskeinen ero koko viime hallituskauden työllisyyspolitiikkaan.
Tässä keskustelussa on puhuttu aktiivimalli kakkosesta, jossa todella oli se yhteinen elementti, että tämä työnhakuvelvoite oli olemassa niin siinä aktiivimalli kakkosessa kuin nyt tässä pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa. Sen sijaan nämä lisäresurssit nyt tässä ovat aivan eri tasolla — 70 miljoonaa euroa, 1 200 uutta työntekijää — kuin viime kaudella, ja tämä karenssien lieventäminenkin viedään pidemmälle kuin viime kaudella oli suunnitelmissa. Ja mikä tärkeintä, tästä kokonaisuudesta puuttuu kokonaan se alkuperäinen aktiivimalli, jonka nykyhallitus purki, koska se koettiin epäoikeudenmukaiseksi: Ihmiseltä voitiin leikata työttömyysturvaa, vaikka hän olisi toiminut täysin sääntöjen mukaan. Vaikka hän olisi tehnyt kaiken sen, mitä työvoimaviranomaiset häneltä edellyttävät, mutta työpaikkaa ei löydy, niin silloin häneltä olisi tämmöinen leikkaus tehty. Tämän me purimme, ja tämä on osa tätä työvoimapalvelukokonaisuutta.
Eli nyt tämä työnhakuvelvoite yhdistettynä kaikkeen tähän muuhun työvoimapolitiikkaan on huomattavasti inhimillisempi vaihtoehto, ja se on myös yksilökohtaisempi, sillä kun lisäämme henkilöstöä työvoimapalveluissa, pystymme myös kohtaamaan ihmiset paljon henkilökohtaisemmin ja heidän osaamisensa, terveydentilansa, ylipäätään henkilökohtainen tilanteensa pystytään käymään paljon tarkemmin lävitse ja sen pohjalta tekemään henkilökohtainen suunnitelma siitä, mikä on se paras väylä eteenpäin, mitä kautta avoimille työmarkkinoille olisi helpointa ja parasta tulevaisuudessa työllistyä. Siinä tarvitaan palveluita, ja — mihin edustaja Meri äsken tässä salissa viittasi — kunnilla on tässä todella merkittävä rooli tulevaisuudessa. Nyt ovat käynnistymässä kuntakokeilut. Tulevaisuudessa kuntien roolia työllistämistoiminnassa edelleen vahvistetaan, ja kunnilla on siellä esimerkiksi sivistyspalveluiden puolella paljon laajempi mahdollisuus auttaa ihmisiä työllistymään tulevaisuudessa kuin esimerkiksi tähän asti on ollut TE-keskuksilla. Tällainen kokonaisvaltainen ja inhimillinen, yksilökohtainen palvelu on se tärkeä johtolanka erilaisissa uudistuksissa, joita hallitus nyt työllistämiseen ja työllisyyspolitiikkaan liittyen tekee.
Toinen kokonaisuus on sitten, totta kai, etuudet. Edustaja Reijonen tässä viittasi siihen, että työn vastaanottamisen pitäisi olla aina kannattavaa, ja tämähän on erittäin keskeinen kysymys, jota tällä hetkellä sosiaaliturvakomiteassa pohditaan. Siellä on hyvin laaja yksimielisyys puolueiden välillä siitä, että meidän sosiaaliturvajärjestelmäämme on yksinkertaistettava. Meillä työttömyysturvassa kannustinloukkuja eli sellaista tilannetta, että työpaikan vastaanottaminen ei olisi kannattavaa, ei juurikaan ole, koska meillä on erittäin toimiva soviteltu päivärahajärjestelmä, mutta meillä on isoimpia ongelmia niillä ihmisillä, jotka saavat samaan aikaan työttömyyskorvausta, työmarkkinatukea, toimeentulotukea, asumistukea, siis useita etuuksia päällekkäin, ja tätä tilkkutäkkiä täytyy nyt yksinkertaistaa, ja ymmärtääkseni olemme siitä tässä salissa kohtuullisen yksimielisiä, ja se on hyvä asia, kun tämä komitea nyt pääsee työssään eteenpäin.
Eli inhimillisyys, yksilökohtaisuus, palvelut ja etuudet ihmiselle oman elämäntilanteen mukaan — siinä on tämän hallituksen työvoimapolitiikan se iso linja, ja pohjoismainen työvoimapalvelumalli on sen yksi osa, yksi konkreettinen osoitus siitä, että nyt sitä toteutamme. Ja merkittävää on se, että nyt saadaan paljon lisähenkilöstöä henkilökohtaisesti palvelemaan ihmisiä. — Kiitos.
Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi.