Arvoisa puhemies! Käsillämme on hallituksen esitys uudeksi tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Tämä on kolmas kerta, kun tieliikennelainsäädännön kokonaisuutta uudistetaan 100-vuotiaassa itsenäisessä Suomessa. Uudella tieliikennelailla pantaisiin osin täytäntöön valtioneuvoston 15. joulukuuta 2016 tekemä periaatepäätös liikenneturvallisuuden parantamisesta.
Tieliikennelaki on koko kansan laki. Se koskee tavalla tai toisella meitä kaikkia. Se on myös yksi luetuimpia lakeja. Sitä käytetään liikennekasvatuksessa ja liikenneopetuksessa, autokouluissa, peruskouluissa ja päiväkodeissa. Liikenne- ja viestintäministeriöön saapuvien kansalaisviestien perusteella lakia luetaan runsaasti kodeissa ja työpaikoilla.
Turvallisuudentunne syntyy arjessamme. Kyse on siitä, millä tavalla aistimme ja koemme lähiympäristöämme. Turvallisuus on henkilökohtainen asia, jokaiselle jotakin hieman erilaista. Selvää on, että liikkumisen turvallisuus on tämän tunteen kannalta hyvin tärkeällä paikalla. Erityisen tärkeää se on heikommassa asemassa oleville, lapsille, vammaisille ja ikääntyneille. Liikenteen sääntöjärjestelmä on muodostettu heikoimpien ehdoilla. Tästä periaatteesta on pidetty tiukasti kiinni myös uutta tieliikennelainsäädäntöä valmisteltaessa. Uusi tieliikennelaki on valmisteltu laajasti eri tienkäyttäjäryhmien tarpeita huomioon ottaen. Valmistelussa on ollut mukana eri ministeriöiden ja viranomaisten lisäksi liikennealan kansalaisjärjestöjä ja yhdistyksiä, yhteensä yli 70 alan asiantuntijaa. Lapsilla ja nuorilla on ollut valmistelussa erityinen rooli Nuorten ääni liikenneturvallisuudelle -hankkeen myötä. Hankkeeseen osallistui 13 kummikoulua ympäri Suomen. Hallituksen esitysluonnos oli viime keväänä laajalla lausuntokierroksella, jonka päätteeksi saatiin lausunto 170 taholta.
Uusi tieliikennelaki kokoaa yhteen liikenteessä käyttäytymistä koskevan lainsäädännön. Laissa säädettäisiin yleisistä periaatteista, liikennesäännöistä, liikenteen ohjauksesta mukaan lukien liikennevalot ja liikennemerkit, ajoneuvojen käytöstä sekä liikennevirhemaksusta ja sen järjestelmästä. Lainsäädännöstä poistettaisiin tulkinnanvaraisuutta ja puutteellisuuksia ja se saatettaisiin johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi perustuslakimme, EU-lainsäädäntö ja kansainväliset tieliikenteen velvoitteet huomioon ottaen.
Uudessa tieliikennelaissa erottuu perussääntelyn joukosta kaksi trendiä. Yhtäältä esityksellä halutaan lisätä jokaisen tienkäyttäjän omaa vastuuta liikenneturvallisuudesta, liikenteen sujuvuudesta ja ympäristöstä. Toisaalta esityksessä varaudutaan liikenteen teknologiseen kehitykseen, kuten automaatioon ja tiedon hyödyntämisen tarpeisiin. Tieliikennelainsäädäntöä onkin uudistettu 2020-luvun hengessä tulevaisuuden tarpeet huomion ottaen. Tehtävä ei ole lainsäädäntötasolla yksinkertainen, koska tulevaisuutta on hankala ennustaa. Laki voi kuitenkin mahdollistaa. Tärkeää on se, että kehitystä jarruttavaa lainsäädäntöä puretaan eikä uutta kehitystä jarruttavaa lainsäädäntöä luoda tilalle.
Esitys sisältää merkittävän kriminaalipoliittisen ehdotuksen, joka on valmisteltu perusteellisesti yhteistoiminnassa oikeusministeriön ja sisäministeriön kanssa. Tieliikenteen vähäisten rikkomusten kontrollissa luovuttaisiin rikosoikeuden käyttämisestä. Se tarkoittaisi käytännössä, että Suomessa tehtäisiin vuosittain satojatuhansia rikoksia vähemmän kuin nykyisin. Rikkomukset siirtyisivät käsiteltäväksi hallinnollisen sanktiojärjestelmän piirissä. Hallituksen näkemys on, että rikosoikeus tulee jättää vakavampia oikeudenloukkauksia varten. Esityksen tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta säätämällä tienkäyttäjille selkeät liikennesäännöt, joiden noudattamista varmistaa lain tehokas valvonta ja siihen pohjautuva kiinnijäämisriski.
Tämä laki ei tuo nollatoleranssia ylinopeuksiin, koska kaikki ylinopeudet ovat jo tänä päivänä rangaistavia rikoslain tai rikesakkorikkomuksista annetun lain mukaan. Laki ei ota kantaa siihen, miten poliisi lakia valvoo ja millaisia teknisiä toleransseja nopeusvalvonnassaan käyttää. Ne ratkaistaan poliisin sisäisissä ohjeissa. Tällä lailla ei ylinopeusvalvonnasta tehdä rahastusautomaattia. Hallitus päinvastoin esittää kaikkein pienimpien ylinopeuksien osalta virhemaksua pienennettäväksi. Pienin ylinopeussakko putoaisi nykyisestä 140 eurosta 50 euroon. Hallitus myös pyrkii kohtuullistamaan kaikkia pienimmistä ylinopeuksista ja vähäisimmistä rikkeistä koituvia seuraamuksia siten, ettei kolmesta tai neljästä lievästä ylinopeudesta enää seuraisi ajokieltoa. Ajokieltoon kuitenkin määrättäisiin kuten ennenkin, jos liikennerikkeellä on vaarannettu liikenneturvallisuutta.
Esitetyllä lailla varmistetaan myös riittävät oikeusturvakeinot. Tienkäyttäjän oikeusturva ei heikkene, päinvastoin. Uudessa menettelyssä muutoksenhaku yksinkertaistuu ja nopeutuu. Poliisia voi vaatia oikaisemaan väärin määrätyn virhemaksun, ja poliisin kielteisestä päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen, jos ajoneuvon omistaja tai haltija kiistää ajaneensa ajoneuvolla rikkomuksentekohetkellä. Vastaava menettely on käytössä esimerkiksi pysäköintivirhemaksuissa. Asiat voi jatkossa hoitaa kirjeellä tai sähköpostilla, eikä kenenkään tarvitsisi enää lähteä hoitamaan asiaansa kymmenien kilometrien päähän käräjille. Siksi ehdotettava muutos tienkäyttäjän todistustaakkaan ei ole käytännössä merkittävä, koska tänä päivänä rikesakkomääräyksen saaneen tulee kiistää asiansa käräjäoikeuteen.
Virhemaksumenettely ja siihen liittyvät oikeussuojakeinot on varmistettu hyvässä yhteistyössä oikeusministeriön ja sisäministeriön sekä eri ministeriöiden virkamiesten kanssa. Myös oikeudellisten asiantuntijoiden esille ottamat seikat, esimerkiksi esityksen perustuslainmukaisuus, on tarkasti otettu huomioon esityksen valmistelun aikana.
Esitettävä uusi tieliikennelaki sisältää hyvin paljon muutakin tärkeää kuin sääntöjen valvonnan ja rikkomuksista määrättäviä sanktioita. Uuden lainsäädännön tavoitteena on saada tienkäyttäjät toimimaan mahdollisimman yhdenmukaisesti ja ennakoitavasti. Turvallinen, sujuva ja sen myötä ekologinen liikenne edellyttävät, että tienkäyttäjät tuntevat riittävässä määrin tieliikenteen pelisäännöt ja ymmärtävät niiden tarkoituksen. Kun tienkäyttäjä ymmärtää ja mieltää säännöt oikein, on helpompi niitä noudattaa.
Esitys uudeksi tieliikennelaiksi sisältää uudet tieliikenteen periaatteet. Kaikkia tienkäyttäjiä koskeva ennakointi- ja varovaisuusvelvollisuus nostettaisiin lain tasolle. Kyse on tällöin muun muassa siitä, että heikompaa tienkäyttäjää lähestyttäessä on ennakoitava ja noudatettava varovaisuutta. Erityinen huomio on kiinnitettävä lapseen, vanhukseen, vammaiseen tai muuhun henkilöön, jolla on ilmeisiä vaikeuksia selviytyä turvallisesti liikenteessä.
Jalan kulkemista koskevista uusista säännöksistä voi mainita tässä esimerkiksi sen, että jalankulkijan olisi tulevaisuudessa käytettävä tien ylitykseen ali- tai ylikulkua, jos sellainen olisi lähellä. Jalankulkijan heijastimenkäyttösuositus sisällytettäisiin edelleen lakiin.
Esityksessä on monia toimia, joilla polkupyöräilyn turvallisuutta ja sujuvuutta voidaan kunnissa edistää. Esimerkiksi liikennemerkeillä olisi mahdollista jatkossa osoittaa erityinen pyöräkatu, jolla autoilijan tulisi antaa esteetön kulku pyöräilijälle ja sovittaa nopeutensa pyöräilyliikenteen mukaiseksi. Uusilla liikennemerkeillä ja tiemerkinnöillä voitaisiin jatkossa myös selkeyttää esimerkiksi väistämisvelvollisuutta pyörätien ylityspaikassa ja mahdollistaa pyöräilijälle turvallisempi etuajo-oikeutettu tien ylittäminen. Uutta liikennemerkkiä käyttämällä voitaisiin sallia myös kaksisuuntainen pyöräily joillakin yksittäisillä yksisuuntaisilla kaduilla. Pyöräilijöitä suojeltaisiin tarkennetulla säännöllä, jonka mukaan jalkakäytävän tai pyörätien ylittävän ajoneuvon olisi väistettävä pyöräilijää sekä jalkakäytävän tai pyörätien takana olevan ajoradan liikennettä. Laissa lievennettäisiin pyöräilijän velvoitetta käyttää tien vasemmalla puolella olevaa pyörätietä, mikä joustavoittaisi reittisuunnittelua ja mahdollistaisi lyhyemmät pyöräilyreitit. Tieliikennelaki jättää kunnille myös erittäin hyvät mahdollisuudet sovittaa kaduilleen sallitut ajonopeudet siten, että alueelliset liikenneolosuhteet voidaan huomioida liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta järkevästi.
Ajoneuvolla ajamisen uusista säännöistä mainitsen esimerkkinä mahdollisuuden poistua risteyksestä sopivinta ajokaistaa käyttäen muuta liikennettä vaarantamatta ja haittaamatta, jos risteävällä ajoradalla on kaksi tai useampia kaistoja. Kaupunkien keskustassa pysäköintiä helpotettaisiin siten, että ajoneuvon saisi pysäköidä taajamassa kulkusuunnassa myös vasemmalle puolelle tietä, jos se tapahtuisi muita tienkäyttäjiä vaarantamatta ja haittaamatta.
Liikenteen ohjauslaitteiden asettamiseen liittyvää päätöksentekoa täsmennettäisiin. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kaikki liikennevaloja, liikennemerkkejä ja tiemerkintöjä koskevat säännöt nostettaisiin lain tasolle. Uusia liikennemerkkejä olisi reilu 20. Keltainen sulkuviiva muuttuisi meillä viimeisenä EU-valtiona valkoiseksi. Valkoisen värin heijastavuus ja näkyvyys on parempi, etenkin märkänä. Keltaista väriä on myös vaikea tunnistaa keltaiseksi pimeällä. Automaation edistymisen kannalta tärkeä uudistus on se, että liikennemerkkien ja muiden liikenteen ohjauslaitteiden asettamista koskeva päätös velvoitettaisiin toimittamaan Liikennevirastolle. Tämä varmistaa sen, että ohjauslaitteita koskevaa paikkatietoa on mahdollista hyödyntää automaattisessa ajamisessa ja automaattisen liikenteen turvallisuuden varmistamisessa.
Myös ajoneuvon käyttöä koskevat säännöt nostettaisiin asetuksista lain tasolle. Tämä tarkoittaisi muun muassa, että taksinkuljettajalle säädettäisiin turvavyön käyttövelvollisuus. Myös traktorinkuljettajalle säädettäisiin velvoite käyttää turvavyötä, jos sellainen olisi traktoriin asennettu eikä vyön käyttö haittaisi traktorilla tapahtuvaa työskentelyä. Viestintävälineiden käyttöä ajon aikana tarkennettaisiin.
Marraskuusta maaliskuuhun olisi käytettävä talvirenkaita silloin, kun sää tai keli sitä edellyttäisi. Tällaisella säällä tai kelillä tarkoitettaisiin tieolosuhteita, joissa alueen tieverkolla olisi tarve käyttää talvirenkaita olemassa olevan tai mahdollisen liukkauden vuoksi. Liikenteenvalvoja määrittelisi yksittäistapauksessa, olisiko olosuhde sellainen, että talvirengasta olisi käytettävä. Uuden sääntelyn tarkoituksena olisi kohdentaa talvirengasvaatimus olosuhteisiin, jossa talvirenkaiden käytöstä on hyötyä. Uudella sääntelymallilla vältettäisiin tilanteet, joissa esimerkiksi Etelä-Suomessa joulukuussa voisi olosuhteiden perusteella käyttää kesärenkaita mutta voimassa oleva säännös kieltäisi niiden käytön. Muutos voisi parantaa liikenneturvallisuutta tilanteissa, joissa maalis- tai marraskuussa keli edellyttäisi talvirenkaiden käyttöä mutta joissa nykysäännösten mukaan voisi käyttää kesärenkaita. Esitettävän muutoksen ei arvioida johtavan merkittäviin muutoksiin suomalaisten autoilijoiden talvirenkaiden käytössä, ja tällainen sääntely on käytössä useassa eurooppalaisessa maassa, jossa koetaan talvikelejä.
Pakettiauton ja matkailuauton ajoneuvokohtaisista nopeusrajoituksista luovuttaisiin. Nykyisin rajoitus on ajoneuvotyypistä riippuen 80—100 kilometriä tunnissa. Alle 750 kilon keskiakseliperävaunun vetonopeus nostettaisiin 100 kilometriin tunnissa.
Lakiin sisältyy useita siirtymäsäännöksiä, joilla varmistettaisiin se, että uudet liikennemerkit ja tiemerkit olisi mahdollista asentaa ilman kohtuuttomia kustannuksia tienpitäjille. Siirtymäajat vaihtelisivat 2 vuodesta 10 vuoteen.
Arvoisa puhemies! Edellä kuvatut ovat esimerkkejä erittäin suuresta ja tärkeästä lakiuudistuksesta. Nyt on mahdollisuus keskustella liikenneturvallisuudesta, liikennesäännöistä, liikenteen sujuvuudesta, ajoneuvoliikenteen automaatiosta ja liikenteen vaikutuksesta ilmastonmuutokseen sekä joukkoliikenteen ja pyöräilyn houkuttelevuuden ja turvallisuuden lisäämisestä. Hallituksen lähtökohtana tieliikennelain uudistuksessa on liikenneturvallisuuden, liikenteen sujuvuuden ja ympäristön kannalta paras mahdollinen kestävä liikenne tulevaisuutta varten.
Arvoisa puhemies! Toivon, että hallituksen esitys saa myönteisen vastaanoton täällä eduskunnassa. — Kiitos.
Toinen varapuhemies Arto Satonen
:Ja nyt on mahdollisuus pyytää vastauspuheenvuoroja.