Arvoisa herra puhemies! Hallitus haluaa laajentaa kansallista pitkäaikaista viisumia uusiin kohderyhmiin. Viisumi otettiin käyttöön vasta viime kesänä. Samalla hallitus haluaa viisumin niille, jotka ovat hukanneet ulkomailla ollessaan oleskelulupakorttinsa.  

Esitys toteutuessaan nopeuttaisi maahantuloa keskimäärin yhdellä viikolla. Esimerkiksi SAK on asiantuntijalausunnossaan arvioinut, että lakiuudistuksen hinta on turhan korkea suhteessa hyötyyn. Mitä enemmän otetaan käyttöön uusia maahantulomenettelyjä, sitä hitaammaksi muuttuvat lupajärjestelmän perusprosessit, mutta vastaavia esityksiä, joilla on haluttu nopeuttaa prosessia muutamalla päivällä, on tällä kaudella tullut useita. 

Työperäisessä maahanmuutossa idealismi ei kohtaa todellisuutta. Uusia tulijoita halutaan maahan valtavia määriä, mutta ongelmat vain lisääntyvät. Ensisijaisesti tulisi tietenkin saada työelämään ne maahanmuuttajataustaiset henkilöt, jotka jo ovat maassa. Suomessa jo olevien maahanmuuttajien työllisyysaste on kantaväestöä huomattavasti heikompi, ja tietyt väestöryhmät korostuvat erityisen heikosti työllistyvinä. Suomessa on yli 43 000 vieraskielistä työtöntä työnhakijaa ja näistä yli puolet Uudellamaalla. Työttömistä ulkomaan kansalaisista peräti 22 prosenttia on suorittanut korkeakoulututkinnon ja 28 prosenttia toisen asteen tutkinnon. Suomessa on osaajapulan sijaan kohtaanto-ongelma, joka johtuu heikosta työn kannustavuudesta ja etenkin asumisperusteisen sosiaaliturvajärjestelmän maahanmuuttajille luomasta heikosta kannustimesta ottaa työtä vastaan. 

Arvoisa puhemies! Venäjältä ja Kiinasta tulevat hakijat muodostavat suuren hakijaryhmän opiskelun, tieteellisen tutkimuksen ja erityisasiantuntijan työn perusteella myönnetyissä oleskeluluvissa. Tilastoista voidaan havaita selkeä kasvu Venäjän kansalaisten tekemien oleskelulupahakemusten määrässä aiempiin vuosiin verrattuna. Yleinen maailmanpoliittinen tilanne huomioiden on kestämätöntä, että näiden kansallisuusryhmien maahanpääsyä nopeutetaan ja helpotetaan. Tai jos näin ei ole, niin mitä hyötyä oli turistiviisumien kieltämisestä, jos kaikenlaisia muita viisumeita helpotetaan?  

Entä sitten tämä viisumi oleskelulupakorttinsa hukanneille? Suojelupoliisi on asiantuntijalausunnossaan todennut, että väärinkäytöksiin voi sisältyä kansallista turvallisuutta vaarantavia seikkoja. Jo hallituksen esityksen luonnosvaiheessa Suomen Ankaran-suurlähetystö on todennut, että oleskelulupakorttien katoamisilmoitusten viivästyessä fyysisen kortin väärinkäyttömahdollisuus on suuri. Lähi-idän alueen osalta edustuston näkemys oli, että D‑viisumi tulee vähentämään väärinkäytösten ilmi tulemista. Tämän vuoksi Suomen Ankaran-suurlähetystö katsookin, että D‑viisumin käyttöönottoon liittyy riskejä, ja suhtautuu siihen varauksellisesti. 

Arvoisa puhemies! Tämä esitys on hyvin ongelmallinen ja perussuomalaisten mielestä huono. Se on yksi niistä lukuisista esityksistä, joilla hallitus helpottaa maahanmuuttoa ja joita perussuomalaiset vastustavat. Tämä oli hallintovaliokunnan puheenjohtajana itselleni viimeinen. 

Arvoisa puhemies! Esitän perussuomalaisten vastalauseen mukaisesti lakiesityksen hylkäämistä. 

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Purran tekemää  hyl-käysesitystä. 

Kuten tässä edustaja Purra edellä kertoi, tämä lakiesitys on jälleen kerran yksi niistä maahanmuuttoa helpottavista esityksistä, joita Marinin hallitus tällä kaudella on tuonut. Meillä jatkuvalla syötöllä julkisuudessa kuullaan, kuinka meillä on valtava osaajapula, kuinka meille ei tule ketään maahan, mutta, arvoisat edustajat, tänä vuonna — pelkästään tänä vuonna — Suomessa on myönnetty yli 126 000 ensimmäistä oleskelulupaa — yli 126 000 — ja tämän hallituskauden aikana on Suomeen myönnetty yli 410 000 ensimmäistä oleskelulupaa — [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] se on siis yli 400 000. Ja vielä sekä poliitikot erityisesti hallituspuolueista että myös elinkeinoelämä puhelevat julkisuudessa, että meille ei ketään tule. Kyllä meille tulee, ja kuten me huomaamme, erityisesti pääkaupunkiseudulla meillä ovat heikentyneet palvelut, meillä on heikentynyt turvallisuus, ja onko meidän taloutemme kohentunut? Ei ole, kaiken tämän jälkeen. Nämä tilastot ovat katsottavissa Migrin tilastopalvelusta, josta kannattaa aina silloin tällöin käydä katsomassa. Olen kyllä ollut havaitsevinani, että tässä talossa ei hirveästi tilastoja katsella vaan puhutaan mielikuvien perusteella, mutta tilastot kertovat tämän. [Ben Zyskowicz: Riippuu kyllä asiasta!] 

Työ- ja elinkeinoministeriön työmarkkinaennuste ennustaa, että Uudellamaalla vuoteen 24 työttömien määrä nousee 26 prosenttia. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] 26 prosenttia lisää työttömiä, ja silti sekä tässä salissa että mediassa huudetaan lisää osaajia ja lisää maahanmuuttoa. 

Työ- ja elinkeinoministeriön tilastoista ilmenee myöskin se, että syyskuun lopussa vieraskielisiä työttömiä työnhakijoita on Suomessa ollut yli 43 000 ihmistä. Tarvitaanko lisää maahanmuuttoa? Ei, ei tarvita. Nämä 43 000 pitäisi saada töihin. 

Arvoisa puhemies! Ulkomaalaisten työllisyysaste, se on lähes kymmenen prosenttia pienempi kuin suomalaisten. Ja, arvoisa puhemies, syyskuussa, työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksessa todetaan, Suomessa on ollut 232 900 työtöntä työnhakijaa. Työvoiman ulkopuolella muissa palveluissa ja työssä olevia työnhakijoita oli yli 475 000. Ja silti täällä ja mediassa huudetaan, että me tarvitsemme lisää maahanmuuttoa työvoimaksi. 

Näyttää siltä, että nämä tilastot eivät ole paljon painaneet, kun tänne jatkuvalla syötöllä näitä uusia esityksiä maahantulon helpottamiseksi tehdään. On hyvin valitettavaa, että tässä kohtaa ei piitata sen enempää taloudesta, turvallisuudesta kuin suomalaisten palveluistakaan. 

Tästä esityksestä, jota nyt käsitellään: On mielenkiintoista, kun tässä todetaan, että pitäisi esimerkiksi opiskelijoiden määrä kolminkertaistaa, mutta, arvoisa puhemies, nyt syksyn yhteishaussa ammattikorkeakouluopiskeluihin meillä oli kuusinkertaistunut maahanmuuttajien määrä, ja Arene on omassa tiedotteessaan todennut, että jos aikaisemmin ammattikorkeakoulupaikkaa tavoitteli kahdeksan opiskelijaa, niin nyt sitä tavoittelee 43 opiskelijaa, ja kaikki tämä johtuu massiivisesta maahanmuutosta. 

Sopii vain kysyä, että onko vihervasemmistolainen hallitus laisinkaan katsonut näitä tilastoja sekä maahantulleiden määrästä että työttömien määrästä, työpaikkojen määrästä, vai pelaatteko te täysin tällä ideologialla, nimittäin nyt on niin, että näillä määrillä — siis yli 410 000 ensimmäistä oleskelulupaa... [Tuomas Kettunen: Onko siinä ukrainalaiset?] — Vaikka siitä vähennetään ukrainalaiset, silti siihen jää massiivinen määrä, yli 300 000. Ukrainalaiset tekevät noin yhden neljäsosan. — Joten siltä osin kannattaa katsoa, mitä te tällä hallituksella olette tekemässä, nimittäin tämän siivoaminen tulee kestämään ja hyvin pitkään. 

Arvoisa herra puhemies! Nyt tosiaan käsittelemme tämmöistä D-viisumia, joka helpottaisi maahantuloa. Oli tosiaan aika järkyttävää tässä kuulla, kun edustaja Rantanen tuossa nosti esiin, mitenkä paljon oleskelulupia on jo nytten myönnetty, siis yli 410 000 — todella iso määrä. Tämä uusi esitys on semmoinen, että se on suhteettoman kallis — SAK on arvostellut sitä, että se on suhteettoman kallis — ja tämä aikaistaisi maahantuloa noin viikolla. Sitten tulee mieleen, että onko tämä nyt oikein järkevä päätös, ja eihän tämä järkevä ole, ja perussuomalaiset ovat tätä vastustaneet. 

Katsoin noita valiokunnan kommentteja tässä, ja siellä on valiokunnassa esitetty meidän puolueen toimesta, että tämä esitys hylätään, ja täällä on kyllä hirmu hyvät perusteet laitettu just tähän turvallisuuteenkin vedoten. Täällä muun muassa kerrotaan sillä tavalla, että ”sisäministeriön lausunnosta ilmenee, että Venäjältä ja Kiinasta kotoisin olevat hakijat muodostavat suuren hakijaryhmän opiskelun, tieteellisen tutkimuksen ja erityisasiantuntijan työn perusteella myönnetyistä oleskeluluvista”. Jotenkin tämä venäläinen riski on kyllä myös tässä olemassa. 

Kyllä nyt kuitenkin täytyy laittaa nuo kotimaan kansalaiset ensin. Tämä on tosi iso määrä, jos on jo yli 400 000 tälläkin hetkellä. Toivon kyllä, että nyt tämmöinen lakiesitys hylättäisiin. — Kiitos. 

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamisesta on taas sitä samaa pyrkimystä maahanmuuton helpottamiseksi, mitä olemme syksyn aikana kuulleet useissa esityksissä. Koska hallitus alkaa kiristää maahanmuuttopolitiikkaansa, kuten valtaosassa Euroopan maista tällä hetkellä tehdään? Olisin todella yllättynyt, jos tällä hallituksella sellainen kiristys tulisi. Tässä on aivan turha vetää humanismikorttia esiin tai puhua työvoimapulasta tai työperäisestä maahanmuutosta.  

Täytyy tässä miettiä, onko tänne Suomeen edes niin vaikeaa tulla, kun näitä maahanmuuton helpottamisesityksiä tulee näin tiuhaan tahtiin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei ole!] Ei kyllä siltä näytä, että olisi.  

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Rantanen puheessaan sanoi, ja katsoin itsekin Migrin sivuilta tilastoja, ja sivujen mukaan Marinin hallituskauden aikana on myönnetty yli 420 000 oleskelulupaa tai turvapaikkaa, siis lähes puoli miljoonaa eli lähes 1 700 päätöstä viikossa. Tässä välissä oli valtavat koronatoimenpiteet, jos edustajat huomasivat: Uusimaa oli jopa suljettuna muutaman kuukauden. Ainakaan korona ei ole liikkumista maahan rajoittanut, vaan tuntuu siltä, että vauhti on vain kiihtynyt. Pelkästään tämän vuoden puolella oleskelulupia ja kansainvälistä suojelua on saanut jo yli 140 000 henkilöä. Toki tässä on ukrainalaisiakin mukana, kokonaissummasta 35 prosentilla siitä 420 000:sta, mutta luvut ovat silti järkyttävä isoja.  

Jos nämä luvut pitävät todellakin paikkansa, mihin tarvitsemme enää lisää työvoimaa tai opiskelijoita, kun Migrin tilastoluvut ovat näin massiivisia? Tällaiset määrät maahanmuuttajia aiheuttavat valtavasti kuluja julkiselle sektorille, että ei ole lainkaan ihme, kun verokertymä ei enää riitä kattamaan julkisen sektorin kuluja. Lisäksi tämä luo valtavan turvallisuusriskin, josta taas Ruotsi on meillä varoittavana esimerkkinä. Tällainen maahanmuuttopolitiikka on tuhon tie.  

Huomenna täällä täysistunnossa käydään lähetekeskustelu hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja opiskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain ja ulkomaalaislain muuttamisesta. Taustalla on 75 prosentin työllisyysasteen saavuttaminen ja yli 100 000 työntekijää vuoteen 2025 mennessä.  

Arvoisa hallitus! Migrin mukaan täällä on jo niitä työntekijöitä yli nelinkertaisesti siihen 100 000:een verrattuna.  

Kannatan edustaja Purran tekemää hylkäysesitystä. — Kiitos.  

Arvoisa puhemies! Täytyy todeta, että perussuomalainen puolue on Suomen yrittäjien näkökulmasta varmaan kaikkein hankalin puolue, yrittäjävastaisin puolue. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Tänään Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn kertoi, että Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, että me emme pärjää, ellemme saa vielä enemmän ihmisiä tänne. Suomalaiset yritykset tällä hetkellä huutavat apua, tarvitsevat nopeampia toimia, jotta mahdollisimman moni pääsisi töihin, jotta suomalaisten talous ja tuottavuus nousisivat entisestään. Samoin kertoi Teknologiateollisuuden puheenjohtaja äskettäin, että Suomi tarvitsee noin 50 000 työperäistä maahanmuuttajaa vuodessa lisää kymmeneksi vuodeksi, jotta pärjättäisiin.  

Perussuomalaiset myös osaavat vääristää tilastoja, arvoisa puhemies. Migrin tilastossa on paljon sesonkityöntekijöitä, jotka ovat jo poistuneet maasta. Siellä ovat myös kaikki ukrainalaiset, ja niin edelleen. Eli ne kymmenettuhannet ihmiset, jotka tulivat esimerkiksi Thaimaasta tai Vietnamista, ovat jo poistuneet maasta.  

Ne kymmenettuhannet ihmiset Intiasta ja Kiinasta, jotka pyörittävät nykyään meidän teknologiateollisuutta ja ovat it-firmoissa töissä, ovat maassa, ja heidän puolisonsa ovat myöskin maassa, ja tässä, arvoisa puhemies, meillä on suuri ongelma: 40 prosenttia työperäisen maahanmuuton työntekijöiden puolisoista — 40 prosenttia — on työttömänä tällä hetkellä. Se on suuri ongelma, johon meidän täytyy kaikissa kunnissa nyt tarttua. Suuri osa heistä on korkeasti koulutettuja, täysin kykeneviä erilaisiin töihin, ja meidän täytyy pystyä myöskin heidät saamaan mukaan. 

Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Koko Suomi, paitsi perussuomalaiset, on tätä mieltä tällä hetkellä, ja se on viesti siitä, että perussuomalaiset eivät oikeastaan ymmärrä taloudesta, eivät ymmärrä tuottavuudesta eivätkä ymmärrä talouden kehityksestä, sillä he vastustavat sitä kaikkein kriittisintä ja tärkeintä alaa, jolla me pystyttäisiin tämä maa saamaan takaisin jaloilleen ja jolla saataisiin työllisyysluvut sellaisille kantimille, että pystytään velat maksamaan, että saadaan sitä verotuloa, joka on todella tarpeellista. 

Kunnioitettu herra puhemies! Tosiaan käsittelyssä on hallintovaliokunnan mietintö laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta. Puhemies, hieman tästä hallituksen esityksestä: Ulkomaalaislakiin siis ehdotetaan lisättäviksi säännökset pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitetun viisumin eli niin sanotun kansallisen viisumin myöntämisestä opiskelijoille, tutkijoille, sertifioitujen työnantajien työntekijöille, yritysten johtotehtävissä toimiville sekä edellä mainittujen perheenjäsenille. Valiokuntahan on antanut kyllä minun mielestäni todella hyvän mietinnön asian osalta. 

Elikkä kansallisesta viisumista elikkä D‑viisumista on kyse. Pitkäaikaisen viisumin käytön laajentaminen on yksi monista toimista, joilla pyritään edistämään koulutus- ja työperusteista maahanmuuttoa, jota tarvitaan Suomen osaamispääoman ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi sekä kasvun, innovaatiotoiminnan ja tuottavuuden edistämiseksi. Ehdotetut muutokset tukevat osaltaan erityisesti maahantulomenettelyjen sujuvoittamiseen liittyvien tavoitteiden toteutumista. [Mikko Lundén: Saako olla eri mieltä?] Näin on kirjoitettu tänne hallintovaliokunnan mietintöön. 

Tässä edellinen puhuja käytti ansiokkaan puheenvuoron, ja olisin halunnut vielä myös muistuttaa opposition puheenvuoroihin liittyen. Käytitte puheenvuoroja, joissa toitte esille, että tämän hallituskauden aikana on tähän maahan tulevien osalta myönnetty yli 400 000 oleskelulupaa. Niin kuin edustaja al-Taee toi tuossa äsken esille, näistä suuri osa on myös kausityöntekijöitä, jotka ovat jo poistuneet tästä maasta. 

Arvoisa oppositio, hyvät perussuomalaiset, te olitte huolissanne myös korona-aikana, kun korona pisti rajat kiinni, siitä, kuinka me saamme maatalouteen, alkutuotantoon kausityöntekijöitä, ja me yhdessä etsimme niitä ratkaisuja, ja me saimme sitten myös kausityöntekijöitä. [Välihuutoja] Nyt jotenkin tuntuu, että te ette ole enää maataloudesta huolissanne. Tämä on ihan mielenkiintoista, kun tällä hetkellä kuuntelemme teidän puheenvuorojanne. 

Meillä on huutava pula osaavista tekijöistä, hitsareista, ammattikuljettajista, ja näitähän me tarvitsemme, kun emme ole nyt saaneet osaavaa työvoimaa. Ihan mielenkiinnolla kuuntelin teidän puheenvuorojanne tämän asian osalta. [Mikko Lundén: Hyvä! — Jukka Mäkynen: Mihinkä menee suomalainen maajussi, jos ulkomaalainen tekee sen työn?] 

Arvoisa puhemies! Kyllä nyt täytyy sanoa, että edustaja al-Taee taisi vetää täällä varmaan pohjanoteeraukset. Hän syyttää meidän puoluetta siitä, että me emme välitä yrittäjistä. Meillähän on muuten itse asiassa tähän työperäiseen maahanmuuttoon hyvin samanlaiset näkymät kuin Ruotsin hallituksella, joka nyt on tullut järkiinsä. En tiedä, oletteko seuranneet. Siellähän on todettu muun muassa uuden hallituksen Tidön sopimuksessa, että työperäisen maahanmuuton ongelmat on kartoitettava ja tutkittava ja puutteellisesti Ruotsiin integroituneita karkotettava. Nyt viime päivinä, kun katsoin uutisointia, he ovat laittamassa tämmöistä tulorajaa, 3 000 euroa — joka on ollut myös meidän esityksemme. Ja te täällä suorastaan olette aivan pöyristynyt, että perussuomalaiset tällaista puhuvat. Tanska on herännyt jo ajat sitten. Tanskassahan nämä ovat jo itsestäänselvyyksiä. Ruotsi on todennut, että Tanskan kireämpi maahanmuuttopolitiikka pitää maata turvallisempana, ja nyt Ruotsi on ottamassa mallia. Mutta te voitte ajatella näin. Me haluamme pitää Suomen turvallisena maana ennen kuin me olemme Ruotsi, mutta teillä on erilaiset näkemykset. 

Mitä näihin tilastoihin nyt tulee, niin täällä on tietysti kahta erilaista tilastointitapaa, mutta jos katsoo esimerkiksi TEMin työllisyystilastoja nyt lokakuun lopulta, niin EU- ja Eta-maista tulleiden työttömyys vähenee mutta EU:n ja Etan ulkopuolelta tulleiden työttömyys kasvaa. Te ette ilmeisesti niin kuin lue näitä tilastoja ollenkaan. Tässä on vuoden sykli, eli ei tässä mistään kausityöntekijöistä nyt puhuta. 

Mitä tulee kausityöntekijöihin, niin perussuomalaisethan esittivät, että suomalaiset työttömät saisivat pitää työttömyyskorvauksensa, mikäli menisivät kausitöihin. Ette tästäkään koppia ottaneet. [Tuomas Kettusen välihuuto] Jotenkin mietin, että te olette sitä mieltä mieluummin, että haetaan lisää maahanmuuttoa tänne, jotta saadaan maatalous hoidettua, mutta ette voi suomalaista auttaa mäessä ja antaa esimerkiksi työttömyyskorvausta pitää. Tässä edustaja Kettunen sanoi, että se oli hyvä esitys, ja al-Taee pudistaa päätään. Kun te ette ole mistään samaa mieltä, niin ei tänne tule mitään järkeviä esityksiä. [Riikka Purran välihuuto] — Paitsi siitä tietysti, joo tosiaan. Hyvä, että edustaja Purra huomautti, että siitä, että lisää maahanmuuttoa pitää tulla, oli se minkälaista tahansa. 

Mitä minä olen lukenut mediasta, niin jos puhutaan nyt todellisista osaajista, yksi merkittävä seikka, miksi tänne ei saavuta, on meidän kireä verotus, ja myös se, että meillä verotetaan sitä, jos työnantaja hankkii asunnon tai auttaa työntekijää perheineen tulemaan tänne, että se on verotettava etuus. Siellä olisi verotuksessa teillä korjattavaa, mutta en tiedä, eikö teillä osaaminen vai ymmärrys riitä siihen, että pitäisi myös verolakeihin puuttua. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Edustaja Kettunen tuossa kommentoi sitä, että perussuomalaisetkin oli huolissaan kausityövoiman saatavuudesta. Kyllä meillä oli silloin semmoinen tilanne, ja nämä monet tilat, jotka ovat jo liian pitkään tukeutuneet ulkomaiseen kausityövoimaan. Kyllä se on harmillista. Edustaja Kettunen alkiolaisena aatteen kannattajana, kuten minäkin, varmasti ajattelee niin, että nämä työt tehtäisiin suomalaisella työvoimalla, mutta valitettavasti tämä keskustalainen maatalouspolitiikka on johtanut tämmöiseen tilanteeseen, että tekin puhutte täällä ihan höpöjä nyt näistä asioista. 

Arvoisa puhemies! Minä olen itse ollut maahanmuuttokriittinen pitkään, ja olen sitä edelleen, ja olen seurannut näitä maahanmuuton ongelmia, voisi sanoa, 30 vuotta. Ensimmäisen kerran olin jakamassa maahanmuuttokriittisiä esitteitä Vaasassa, silloin kun tilanne oli se, että meille tuli maahan ihmisiä, jotka sitten loikoilivat tuolla ostoskeskuksissa. Tämä on hankala asia, miten nämä yhdistetään. Ja minä ymmärrän sen, että tänne jotain erityisosaajia tarvittaisiin, ja minulla on pieni ymmärrys siihen, että Suomeen tulee myöskin matalapalkka-alalle työntekijöitä ulkomailta, jos he tulevat semmoiselle alueelle, jossa he pystyvät kustantamaan oman elintasonsa sillä matalapalkka-alalla. Itse asiassa olen hiukan välillisesti ollut jeesaamassa tämmöisiä työntekijöitä, jotka ovat tulleet tuonne maaseudulle, mutta se, että meille tulee matalapalkka-alalle Helsinkiin työntekijöitä — sumeilematta tänne otetaan kaikki vastaan — ja sitten he työskentelevät muutaman tunnin pienellä palkalla. He eivät maksa veroja niin paljoa kuin he saavat erilaisia tukia: sosiaalitukia, asumistukia, kaikenlaista kotouttamistukea.  

Tämä kotouttaminen epäonnistuu Suomessa jatkuvasti. Varmaan, pidän todennäköisenä, että ukrainalaistenkin kohdalla käy niin, että siinä epäonnistutaan. Ymmärtäisin sen, että osaajia tulisi tänne sillä tavalla, että työnantaja tekee työlupahakemuksen ja ottaa hänet töihin tänne. Silloin työnantajallakin on jonkinlainen vastuu tästä työntekijästä. Emme me vain voi ottaa tänne sumeilematta ihmisiä, että kaikki tänne, tervetuloa.  

Kannatan edustaja Purran tekemää hylkäysesitystä. 

Arvoisa puhemies! Tämä debatointi ja argumentointi on ikään kuin toivotonta, kun toiset perehtyvät tilastoihin ja faktoihin [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] ja pitäytyvät tutkimusperustaisessa argumentaatiossa ja toisilla sekoittuvat numerot ja tilastot ja sitten heitellään ihan mitä sattuu, esitetään sellaisia tilastoja, joissa saattaa olla yhden henkilön monta lupaa, jossa on jatkolupahakemukset, työ, perhe, opiskelu, kausityöntekijät, kaikki, ja sitten esitetään ne niin kuin könttänä ja sitten argumentoidaan, että ovet on auki. Todellisuudessa, jos on yhtään tutustunut Suomen maahanmuuttopolitiikkaan, niin tietää, että tänne maahan on vaikea tulla esimerkiksi silloin, kun on kyse kansainvälisistä huippuosaajista, jotka haluaisivat sopeutua tähän maahan. Siitähän tässä rajallisessa lakiesityksessä on kyse. Siinä vielä sanotaan, että asia koskee noin 200:aa henkilöä, siis hyvin rajattua, pientä määrää ihmisiä. Mutta ettehän te ole perehtyneet siihen, mistä tässä lakiesityksessä on kyse.  

Sitten toisessa kontekstissa te puhutte, että kyllä meille huippuosaajat kelpaa ja osaajat kelpaa [Mari Rantanen: Ei niitä tule!] mutta eivät kelpaa ne tietynlaiset maahanmuuttajat. No tässä juuri pyritään edistämään sitä, että huippuosaajat voisivat jäädä Suomeen pidemmäksi aikaa. Mutta sitäkin te vastustatte. Eli tämä argumentointi on lähes mahdotonta. Me tiedetään se, että mediaan nousee usein Migrin toimimattomuudesta juttuja silloin, kun meillä on esimerkiksi kansainvälinen osaaja, joka joutuu sinne byrokratiaviidakkoon ja oleskelulupaprosessit eivät etene. Se on sitä arkipäivää, ja sen parissa monet, monet maahanmuuttajat tällä hetkellä elävät. Siinä ei ole yksinkertaisesti mitään järkeä, että pistetään ihmisiä odottamaan niin hurjan pitkäksi aikaa.  

Meidän pitäisi olla huolissaan Suomen tulevaisuudesta. Me tarvitaan tänne osaajia. Me tarvitaan niitä ihmisiä jäämään, jotka esimerkiksi ovat suorittaneet tutkinnon Suomessa, jotta he voisivat työllistyä ja jotta myös heidän perheenjäsenensä voisivat työllistyä. Me heitetään valtava määrä potentiaalia hukkaan koko ajan, kun me tehdään se työllistyminen, se kotoutuminen mahdollisimman vaikeaksi. Tämä on se tosiasia, jossa maahanmuuttajat elävät tässä maassa.  

Mutta ei teitä kiinnostaa kotouttamisen edistäminen ollenkaan. Te vastustatte kaikkia esityksiä, joita kuntatasolla pyritään tekemään, jotta kielikoulutusta saataisiin lisää, jotta kotoutumiskoulutusta saataisiin lisää, jotta se olisi laadukkaampaa, jotta kotoutumiskoulutukseen pääsisi mahdollisimman pian eikä joutuisi sitä odottamaan. Te vastustatte kaikkia näitä esityksiä, mutta eihän kyse olekaan asioiden parantamisesta ollenkaan, vaan kyse on pelon lietsomisesta, siitä, että asetetaan yksi väestöryhmä toista väestöryhmää vastaan ja ratsastetaan tämmöisellä pelon lietsonnalla. Siitähän on pelkästään kyse, ei faktoista todellakaan.  

Ärade talman! Näistä asioista on tosiaankin vaikea keskustella, jos tilastojen lukeminen aiheuttaa haasteita. Minusta on valitettavaa, että hallintovaliokunnan puheenjohtaja tulkitsee niitä nyt eri tavalla kuin mitä Migri itse tulkitsee niitä vuosiraporteissaan. [Tuomas Kettunen: Juuri näin!] Suomessa ei suinkaan ole myönnetty 400 000:ta ensimmäistä oleskelulupaa tämän hallituskauden aikana. Suomen nettomaahanmuutto vuositasolla on 20 000. Ensimmäisiä lupia vuonna 19 haettiin 31 000, vuonna 20 haettiin 21 000, vuonna 21 haettiin 36 000, vuonna 21 myönnettiin niitä 41 985, joista noin 12 000 oli EU-maihin. Suurin yksittäinen ryhmä on näinä vuosina ollut työperäinen maahanmuutto, mutta tuntuu siltä, että kun puhutaan maahanmuutosta, niin jotenkin joidenkin mielissä ajatellaan, että se on turvapaikkahakua ja kansainvälistä suojelua. No, montako kansainvälistä suojeluhakemusta myönnettiin viime vuonna? 2 132. Se on hyvin pieni osa tästä isosta määrästä. Se ei ole ongelma meidän yhteiskunnalle. Me pystymme sen hyvin hoitamaan. 

Me tarvitsemme tänne lisää maahanmuuttoa. Tapasimme teknologiateollisuutta tänään, ja heidän laskelmiensa mukaan tämä netto, joka nyt on 23 000, pitäisi saada suunnilleen 50 000:een vuositasolla, jotta tämä tilanne saadaan hoidettua. [Leena Meren välihuuto] Samaan aikaan me tarvitaan itse asiassa sekä ammatillista osaamista, perustason osaamista, että korkeakoulutettuja. Tarvitaan tekijöitä, koska meillä on suunnattomia demografisia haasteita. No, sehän ei kaikkia ongelmia ratkaise. Pitää tehdä myöskin paljon muuta. 

Ja jos luitte lauantaivieraan haastattelun toissa viikolla, niin hän nosti esille työperäisen maahanmuuton haasteet, jotka ovat asenteet, se, että me yhteiskuntana emme osaa ottaa näitä ihmisiä vastaan, emme osaa heitä integroida. [Välihuuto] Tämä oli artikkeli, jota te kyllä hyvinkin jaoitte monta kertaa, mutta ilmeisesti ette lukeneet sitä, [Vastauspuheenvuoropyyntöjä] koska puhuttiin haasteena nimenomaan asenteista ja siitä, että ei ole imua, ihmiset eivät halua tulla Suomeen. 

Joten maahanmuuttoa tarvitaan. Humanitäärinen on mitättömän pieni osuus tästä kokonaisuudesta, ja me voimme kaikki puhumalla siitä järkevästi, puhumalla siitä faktapohjaisesti, avautua myöskin toisenlaisille vaikutteille, nähdä, että Suomi voittaa, jos Suomi on kansainvälisempi, jos uskallamme astua myöskin oman kotimme ulkopuolelle ja kohdata sen, mikä saattaa joskus tuntua hieman ihmeelliseltä mutta mikä saattaa myöskin tarjota meille opetusta. [Leena Meren välihuuto] 

Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan ulkomaalaislain muuttamista siten, että kansallisen pitkäaikaisen viisumin eli D‑viisumin käyttöä laajennetaan uusiin kohderyhmiin. Heitä ovat opiskelijat, tutkijat, yritysten johtotehtävissä toimivat sekä edellä mainittujen perheenjäsenet. Hallitus esittää myös, että pitkäaikainen viisumi myönnettäisiin jatkossa maahantuloa varten ulkomailla oleskelevalle oleskeluluvan haltijalle. Käsittelyssä on hallintovaliokunnan mietintö, johon perussuomalaisilla on vastalause. Kannatan vastalauseen sisältöä elikkä tämän esityksen hylkäämistä. 

Perussuomalaisten kanta on ollut aina se, että ensisijaisesti tulisi työelämään saada ne maahanmuuttajataustaiset henkilöt, jotka ovat jo maassa. Eli ne henkilöt, jotka ovat jo maassa, tulee saada työmarkkinoille. [Anders Adlercreutz: Kyllä!] Tähän tarvitaan suomalaisen työkulttuurin ymmärrystä, [Anders Adlercreutz: Kyllä!] sitä, että maahanmuuttajataustaisissa perheissä ymmärretään kielikoulutuksen merkitys, että meillä on paljon erilaisia ammatteja, ymmärretään se, että Suomessa naiset osallistuvat työelämään, kantavat kortensa kekoon, ja että kodin ulkopuolelle ja ulkopuolisiin asioihin suuntaudutaan. Se on erittäin tärkeää. Tarvitaan ymmärrystä ja halua tarttua hommiin. 

Olen itse toiminut hyvin pitkään hoitoalalla, ohjannut ja opastanut maahanmuuttajataustaisia hoitajaopiskelijoita muun muassa, ja on tärkeää, että jos he tulevat opiskelemaan Suomeen, niin he eivät käytä Suomea ainoastaan läpikulkumaana ja sitä opiskelumahdollisuutta, että haetaan hyvä koulutus ja sitten poistutaan maasta. Se ei ole oikein. Jos Suomeen tullaan ja tänne halutaan jäädä ja opiskellaan, niin silloin pitää oppia kieli ja pitää sitoutua myös siihen, että lähdetään työelämään eikä vain haeta niitä etuisuuksia ja sitä, että saa sen koulutuksen. 

Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan, että pitkäaikainen viisumi voitaisiin myöntää maahantuloa varten myös ulkomailla olevalle oleskeluluvan haltijalle, jos hän on menettänyt oleskelulupakorttinsa. Hallituksen esityksessä on arvioitu, että sääntelyllä pitkäaikaisen viisumin käyttöönoton laajentamisesta ei voida poissulkea mahdollisia väärinkäytöksiä. Suojelupoliisi on asiantuntijalausunnossaan todennut, että edellä kuvattuihin väärinkäytöksiin voi sisältyä myös kansallista turvallisuutta vaarantavia seikkoja. Kansallista turvallisuutta vaarantavat seikat ovat mielestäni vakava asia, ja nämä asiat ovat nousseet esille myös toisessa esityksessä, minkä hallitus on tuonut liittyen laittomasti maassa oleskelevien paperittomien henkilöiden kiireettömien terveyspalvelujen laajentamiseen. Siinä on myös yksi maailmaa syleilevä lakiesitys. Se on hyvä, että... [Anders Adlercreutzin välihuuto] — Te annatte sen mielikuvan, että suomalaisilla ei niinkään ole väliä edes terveyspalveluissa. Sote-alueilta puuttuu puolitoista miljardia rahaa, te tuotte lisää ihmisiä palvelujen piiriin, mutta valitettavasti sieltä puuttuu hoitohenkilöstöä, sieltä puuttuu lääkäreitä, eli palveluja ei pystytä turvaamaan.  

Arvoisa puhemies! Sen lisäksi, että perussuomalaiset ovat yrittäjä- ja yritysvastaisia, he ovat myöskin ruotsin kielen ja saamen kielen ja kulttuurin vastaisia. Tänään on puhuttu saamelaisista ja heidän elinehdoistaan ja saamelaiskäräjälaista. Perussuomalaiset ovat vastustaneet sitä. Toista etnistä tärkeää ryhmää heidän kielensä kautta on myöskin vastustettu. Perussuomalaisten teksteissä lukee, että ruotsin kieli, arvoisa puhemies, ruotsin kieli uhkaa suomalaisten kansallista tunnetta ja hyvinvointia. [Leena Meren välihuuto] 

Arvoisa puhemies! Täällä vastustetaan vahvasti kaikennäköistä, joka liittyy mihinkään muuhun kuin puhtaasti valkoisiin, [Leena Meri: Tuo on törkeää! Nyt on pakko saada vastauspuheenvuoro!] suomen kieltä kymmenissä sukupolvissa puhuviin henkilöihin. Ei ruotsinkielistä anneta mennä, ei saamelaisia tueta käräjälaissa, ei työperäistä maahanmuuttoa eikä minkäänlaista muutakaan maahanmuuttoa, ja tämä alkaa näkyä jo ihan selkeänä agendana tässä. Ketkä ovat ideologisesti virittyneitä, tekö vai me? 

Sanoisin, että tässä vaiheessa olisin toivonut, että kansanedustaja Janne Sankelo olisi ollut paikalla. Hän kertoi, että Kauhavalla on autokorjaamo, joka ei saa työntekijöitä sieltä paikallisesti, ja tämä yrittäjä etsii kissojen ja koirien kanssa, että saisi jonkun auttamaan häntä, jotta hän pystyisi palvelemaan asiakkaita. Edellinen hallitus yritti aktiivimallin kautta pakottaa ihmiset siirtymään sata kilometriä paikasta toiseen etsien työtä. Aktiivimalli epäonnistui täydellisesti, ihmiset eivät siirtyneet. 

Arvoisa puhemies! Meillä on työvoimapula, joka ratkaistaan juuri kuten edustaja Adlercreutz tässä sanoi. Teknologiateollisuus sanoo, että 50 000 työperäistä maahanmuuttajaa tarvitaan tähän maahan, jotta suomalaisten hyvinvointi paranee, jotta verokertymä nousee, jotta työllisyysaste nousee — sitä tarvitaan tällä hetkellä. 

Sitten vielä perussuomalaisten perustilastolukemisesta: Siis lupiahan annetaan silloin, kun työperäinen maahanmuuttaja muuttaa maahan, myöskin puolisolle ja esimerkiksi lapsille. Joissain perheissä saattaa olla neljä lasta. Yksi työperäinen maahanmuuttaja, noin 10 000 euroa palkkaa kuukaudessa, hän tuo puolisonsa ja neljä lasta — se on kuusi lupaa per yksi työpaikka. Emmekö me halua, että henkilö, joka muuttaa Suomeen, toisi myös lapsensa tänne, kasvattaisi lapsensa täällä, sitouttaisi sekä puolisonsa että lapsensa suomalaiseen kieleen ja suomalaiseen kulttuuriin? 

Lopuksi sanon, ja tässä on 15 sekuntia aikaa, että kunnassa — Vantaalla ja muuallakin, missä palvelen tai muut palvelevat valtuustoissa — perussuomalaiset vastustavat kaikkia niitä panostuksia lasten koulutukseen, jotka liittyvät tämmöiseen positiiviseen syrjintään eli kielenopetukseen. He vastustavat kotouttamistoimia, jos niihin liittyy minkäänlaisia lisärahoja, ja sitten he täällä eduskunnassa kertovat siitä, miten kotoutuminen ja kielen oppiminen ei toimi. [Leena Meri: Olisin kyllä puolueen varapuheenjohtajana halunnut vastata noihin todella törkeisiin väitteisiin!] 

Arvoisa puhemies! Täytyy nyt ensin sanoa tässä edustaja al-Taeelle, että tuo teidän tilastolukunne taitaa puuttua kokonaan, ainakin sen perusteella, mitä te äsken esititte. Tarkennan sen verran omassa puheenvuorossani esiin nostamiani lukuja, että kysymys on siitä, kuinka monta myönteistä oleskelulupaa Suomessa on myönnetty tämän hallituskauden aikana. Se on yli 410 000, tai 420 000 jo, ja sitten nämä tämänvuotiset, kaikki myönteiset luvat ovat sen 138 000, eikä se siitä miksikään muutu, on se sitten ensimmäinen tai toinen. On se ensimmäinen tai jatkolupa, se on myönteinen lupa. 

Ja sitten totean tähän, edustaja al-Taee, kun te täällä esitätte, että tulee työperäinen, joka saa 10 000 euroa palkkaa, niin oletteko lukenut tilastoista, kuinka monta esimerkiksi EU:n sinisellä kortilla on tänä vuonna tullut, kuinka monta on tullut niitä henkilöitä, joiden palkkataso on yli 4 800 euroa? Se ei ole kuule kovin kummoinen luku. Joten siltä osin niitä kannattaa katsoa. Meillä valitettavasti sekä näitä erityisasiantuntijoita sekä näitä sinisen kortin omaavia työperäisiä, joita voidaan kutsua osaajiksi, tulee todella vähän. Heitä on tänäkin vuonna tullut alle 2 000, noin 2 000 ehkä yhteensä, ja se on todella pieni luku tästä muusta luvusta. Mitä tulee sitten kausityöntekijöihin, jotka tulevat Suomeen ja lähtevät kauden loputtua kotiin, niin heitäkin on alle tuhat. Nämä ovat pieniä määriä. 

Sen sijaan halpatyövoimaa meille kyllä tulee, ja se suurin ongelma tässä asiassa on se, että jos palkkataso on noin 1 300 euroa, silloin heidän maksamansa veropotti on huomattavasti vähemmän kuin mitä he saavat sosiaalietuuksia, koska sillä rahalla ei pärjää täällä pääkaupunkiseudulla etenkään, jos nyt muuallakaan Suomessa. 

Ja mitä tulee sitten huolestuneeseen kauhavalaiseen, johon viittasitte tässä, niin kuten totesin, tämän työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen mukaan Suomessa on siis yli 475 000 työnhakijaa, joista työttömiä työnhakijoita on 232 900, näistä vieraskielisiä 43 000. On mahdoton ajatella, että tämä porukka olisi täysin työvoiman ulkopuolella. Eli kyllä mielestäni meillä on tehty jossain muuallakin jonkunnäköisiä virheitä, jos meidän yritykset eivät löydä näin massiivisesta määrästä työttömiä, tai työnhakijoita ylipäätänsä, sellaisia henkilöitä, jotka haluaisivat yrityksessä työskennellä. Sitten tullaan sellaisiin kysymyksiin kuten palkka, kuten työolot. Ihan pelkästään nyt tämäntyyppinen maahanmuuttopolitiikka, jota valitettavasti tämä hallitus on harrastanut, ei kyllä ole yhteiskuntamme kokonaisedun mukaista.  

Arvoisa herra puhemies! Heti ensi alkuun täytyy kyllä kiittää edustaja Juvosta hyvästä puheenvuorosta. Allekirjoitan sen aika pitkälti. Mutta nyt täytyy, puhemies, todeta, että tätä maahanmuuttoahan työn perässä on tapahtunut iät ja ajat niin tänne Suomeen kuin myös Suomesta poispäin. Ja kyllä tähän maahan saa tulla töihin, kun elää maassa maan tavalla, maksaa verot ja tekee työt hyvin.  

Edustaja Meri tuossa totesi, että täällä niin kuin suvaittaisiin tämmöistä hallitsematonta maahanmuuttoa, mutta tämähän ei pidä paikkaansa, mitä valitettavasti viime vaalikaudella, vaalikauden alussa tapahtui, kun perussuomalaiset oli hallituksessa. 

Mutta tähän hallintovaliokunnan ansiokkaaseen mietintöön, joka on nytten toisessa käsittelyssä: Tähänhän talousvaliokuntakin on lausunnon antanut hallintovaliokunnalle. Talousvaliokunnan mukaan pitkäaikaisen viisumin, elikkä tämän D-viisumin, soveltamisalaa tulisi laajentaa koskemaan laajasti kaikkia työn perusteella oleskelulupaa hakevia. Pitkäaikaisen viisumin soveltamisalan laajentaminen opiskelijoihin ja tutkijoihin sekä laajemminkin koulutus- ja työperusteiseen maahanmuuttoon on ollut esillä jo käsiteltäessä pitkäaikaisen viisumin käyttöönottoa koskevaa hallituksen esitystä jo viime vuoden puolella. 

Puhemies! Mitä tähän mietintöön tulee, tämä on oikein hyvä ja tätä kyllä kannattaa kannattaa. 

Ärade talman! Itse toivon, että ei ainakaan hirveästi potentiaalisia investoijia nyt seuraa tätä ruutujen kautta. Suomi käy tällä hetkellä todella paljon erilaisia kisoja investoinneista ympäri maailmaa, ja itse olen nähnyt aika monta niistä läheltä. Esimerkiksi Vaasassa, jossa sijaitsee Pohjoismaiden johtava energiateknologian keskittymä, puhutaan sataa eri äidinkieltä, on sata eri kansallisuutta. Se on meille vahvuus. Jos maa elää viennistä, jos meidän terveydenhuolto ja kaikki rahoitetaan vientituloilla, niin silloin on pakko olla avoin muille kulttuureille, on ollut pakko olla avoin muille kielille. Ulkomailla, vientiteollisuudessa ja muualla, on hyvin vaikea myydä yhtään mitään suomen kielellä. Ruotsin kielellä pääsee käyntiin — Pohjoismaissa on 27 miljoonaa ihmistä — mutta ei sekään riitä. Meidän pitäisi pohtia sitä, miten meidän nuoret saadaan opiskelemaan useampia eri kieliä. Vähintään neljää viittä kieltä tulisi osata, ja varmaan teknologia hoitaa sen, että ne muutkin sitten onnistuvat. Mutta jotenkin toivoisi, että luotaisiin sellaista ilmapiiriä kuitenkin, että ihmiset ovat tervetulleita tänne töihin, koska Suomi ei pärjää, me ei pystytä rahoittamaan meidän hyvinvointipalveluita ja sitä elintasoa, mihin ollaan totuttu, ellemme saa tänne hyviä ihmisiä töihin. Ja kyllä myös tämmöisestä, ehkä jonkun mielestä teknisestä, lakimuutoksesta keskustelu omalta osaltaan täällä luo sitä ilmapiiriä, ja minun mielestäni tämä on osittain tylsää. 

Mutta haluan myös kiittää edustaja Juvosta: ainakin ensimmäiset 50—60 prosenttia teidän puheestanne oli erittäin hyvää. 

Ärade herr talman! För det första måste jag säga att den attack som ledamot Adlercreutz just gjorde mot sannfinländarna är under all kritik, och det bara visar hur mycket ledamot Adlercreutz hatar sannfinländarna. Jag kan inte förstå att sådant här tal överhuvudtaget går här i salen. 

Mutta mennään asiaan. Tässä kun puhutaan maahanmuutosta, niin te olette puhuneet kauniisti kausityöntekijöistä. Muistutan teitä nytten, että kausityöntekijöiden yhteydessä siis sekä Pohjanmaan vihannestiloilla että Lapin marjanpoiminnassa on yrittäjiä syytettyinä ihmiskaupasta. Kannatatteko te tällaista maahanmuuttoa? [Adlercreutz: Ei ihmiskauppaa tietenkään! — Mari Rantanen: Kannattavat!] 

Sitten, kun puhutaan osaajista: Me tarvitsemme osaajia, se on totta. Me tarvitsemme sairaanhoitajia, me tarvitsemme lääkäreitä, me tarvitsemme insinöörejä, me tarvitsemme it-alan työntekijöitä. Kyllä. Mutta syy siihen, miksi he eivät jää tai tule Suomeen, ei suinkaan ole perussuomalaiset, vaan se on se palkkataso, mikä Suomessa maksetaan, ja se kova verotus, mitä täällä toteutetaan. Ei kukaan tule meille töihin, jos Ruotsissa tai Norjassa tai Isossa-Britanniassa maksetaan enemmän. Tiedän tämän, koska olen itsekin työskennellyt sekä Norjassa että Ruotsissa, enkä varmasti olisi siellä työskennellyt, jos palkka olisi ollut huonompi kuin Suomessa. Ei siinä ole kysymys norjalaisten vieraanvaraisuudesta tai ruotsalaisten vieraanvaraisuudesta, eikä maahanmuutossa ole kysymys siitä, että perussuomalaiset eivät halua maahanmuuttoa. Eivät he siksi täältä lähde pois, vaan he lähtevät parempien palkkojen ja kevyemmän verotuksen perässä. Yrittäkää ymmärtää tämä. 

Kiitos, arvoisa puhemies! En aikonut osallistua tähän keskusteluun, mutta kun nämä perussuomalaisten luvut menevät niin sekaisin, että kyllä siinä kausityöntekijän osalta jäi ainakin yksi nolla pois. Kyllä ne ovat paljon isompi määrä, mikä sieltäpäin väitettiin, mutta se on tuttua tässä näissä asioissa. Närpiön osalta väitettiin myös, että meidän sosiaalikulut ovat ihan pilvissä, vaikka ne ovat ihan matalalla. Sehän on myös tosiasia, että lukuja käytetään ja ne väännetään niin kuin halutaan ja yritetään sillä tavalla saada jonkunnäköinen viesti eteenpäin. Kyllä minä kannatan edustaja Adlercreutzin näkemystä siitä, että yritetään vääntää tällaista maahanmuuttovastaista ilmapiiriä, ja se on minun mielestäni epärehellistä tässä salissa. 

Ärade talman! Det är alldeles klart att vi har en arbetskraftsbrist. Du får tala med vilka företag som helst. Jag var på Österbottens Företagarförenings årsmöte och satt med prisvinnaren, ett elföretag som hade börjat som en liten elbyrå och hade vuxit och var internationaliserad i dag. Jag frågade: ”Vad är det stora problemet när ni verkar i Finland?” ”Arbetskraften. Vi får inte tag i arbetskraft. Vi får ganska bra med ingenjörer, men vi får inte elinstallatörer.” 

Arvoisa puhemies! Näin yrityksestä toiseen vastaus on sama: työvoimapula estää meidän kasvua ja estää meidän kehitystä. Siksi tämä lakiehdotus on erittäin kannatettava ja lausuntokin, että päästään ainakin pikkaisen näissä asioissa eteenpäin. — Paljon kiitoksia. 

Arvoisa puhemies! Haluan hieman oikaista näitä, Hussein al-Taeen väitteen esimerkiksi siitä, että teknologiateollisuus haluaa tänne 50 000 työntekijää ulkomailta. Se on ihan totta, että he varmaan voivat ilmoittaa tämmöisen luvun, mutta olen ollut heitä tapaamassa, ja he ovat myös huolissaan siitä, että jos nämä eivät työllistykään täällä vaan jäävät sosiaalitoimen elätettäviksi, niin sehän kiristää heidän verotustaan. Teknologiateollisuus vastaa ymmärtääkseni yli 50 prosentista Suomen viennistä, ja on ihan ymmärrettävää, että he haluavat tänne osaajia. [Hussein al-Taee: Mitä te oikaisette?] — Kerron teille, että he eivät myöskään halua tänne semmoisia ihmisiä, jotka lompsivat tuolla kadulla ja makaavat ostareilla. Niitä tänne on tullut jo ihan riittävästi, ja tämä on kiristänyt meidän verotusta niin paljon, että osaajienkaan ei kannata tulla tänne enää, koska he joutuvat maksamaan niin paljon veroja. Tämä on ongelmallinen tilanne, minä tiedän sen. 

Sitten sanoitte, että Kauhavalla on autokorjaamo, joka ei saa työntekijää. On se käsittämätön asia. Se on nimenomaan käsittämätön asia. Vika on joko työnantajassa tai palkkauksessa. Ihan varmasti siellä saa työntekijän sinne korjaamolle, jos on maksukykyinen ja maksaa riittävän hinnan. 

Sitten te sanoitte, että me vastustetaan saamelaisia. Se ei pidä paikkaansa. Me perussuomalaiset tuemme ja haluamme, että saamelainen kulttuuri säilyy, saamen kieli säilyy. Me tuemme saamelaisia, mutta me emme voi tukea sellaista rasistista lakia, [Hussein al-Taeen välihuuto] jota te olette ajamassa läpitte. Se on näin. Tutustukaa siihen paremmin. Minä uskon, että minulla on paremmat edellytykset omaksua se kuin teillä. Anteeksi nyt, että näin sanon. 

Sitten te sanotte, että me vastustamme ruotsalaisia. Me emme vastusta millään tavalla ruotsalaisia. Me vastustamme sitä ruotsin kielen pakollisuutta ympäri Suomen. Se luo valtavat kulut. Se haittaa monien nuorten oppimista. Minä olen itse koulutukseltani ammatillinen erityisopettaja. Olisi paljon viisaampaa opettaa näille nuorille suomen kielen lisäksi englannin kieltä kuin sekoittaa sinne vielä ruotsi sekaan. [Anders Norrbackin välihuuto] Tämä on semmoinen asia, mikä on totta. Minä näen sen, olen ollut opettajana. Se on todella hankala, jos jollakin alueella, missä ruotsin kieltä ei edes käytetä, pitää opiskella ruotsia, tai sinne otettavan lääkärin pitää suorittaa joku ruotsin kielen koe, jos hän tulee vaikka Ilmajoelle lääkäriksi. Ei siellä kukaan puhu ruotsia. Tätä me vastustetaan, että ruotsia pakotetaan tämmöisiin paikkoihin, missä sillä ei ole mitään merkitystä. 

Vielä sen verran sanon kansainvälistymisestä, että totta kai me halutaan, että Suomi on kansainvälinen, mutta ei se tarkoita sitä, että tänne pitää rahdata ihmisiä ympäri maailmaa, ottaa niitä tänne elämään meidän verovaroilla. Tämä on väärin. 

Arvoisa puhemies! Olen hieman huolestuneena kuunnellut tätä keskustelua ja sen sävyä. Tässä on ensinnäkin kysymys tärkeästä asiasta, siitä, että tätä pitkäaikaisviisumikäytäntöä tässä kohennetaan, ja tässä on myöskin haluttu näitä oleskelulupapäätöksiä, jos niitä on hukkaantunut... Pyritään edesauttamaan sitä, että tämä byrokratia ei olisi niin vaikeana ongelmana tässä.  

Aivan oikein täällä on tuotu esille se seikka, että nämä mahdollistavat tiettyjä väärinkäytöksiä. Kyllä, meillä ei, arvoisa puhemies, Suomessa tehdä yhtään lainsäädäntöä, jossa ei olisi potentiaalisesti väärinkäytöksen mahdollisuus. Jos tämä väärinkäytöksen mahdollisuus on ikään kuin kriteerinä, että asiaa ei voida käsitellä tai se joudutaan hylkäämään, niin mehän voidaan lopettaa työn tekeminen täällä välittömästi. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Kaikissa tilanteissa meillä on väärinkäytöksen mahdollisuus, eli se ei ole peruste mihinkään — muuta kuin että sen voi nostaa esille niin, että ollaan tarkkoja, että näitä väärinkäytöksiä ei näissä ole. 

Sen sijaan, mikä minulle tuottaa tämän pahan mielen, on tämä tendenssi, millä tässä keskustellaan. Tässä on ollut edustaja Adlercreutzilla, edustaja Norrbackilla ja edustaja al-Taeella erinomaisia puheenvuoroja, joissa he pohdiskelivat tätä ilmiötä sieltä kautta, että nyt teillä on, perussuomalaiset erityisesti, jo valmiina näkemys riippumatta siitä, miten me näitä asioita perustellaan, sillä ei ole merkitystä. Täällä käytettiin termiä, että tässä on maahanmuuttovastaisuutta, ja edustaja Norrback sanoi, että hän lukee tällaisen ilmiön. Tässä on vierasvihaa, siihen liittyvää ksenofobista pelkoa. Ne ovat aivan selvästi tässä olemassa olevia. Ja tässä tulee jopa sellainen tunne, että onko tässä ihmisten halveksunnasta kysymys, kun täällä puhutaan, että ihmiset tulevat tänne lampsimaan, oleskelemaan, makailemaan ostoskeskuksiin ja muuta. Me puhumme ihmisistä — me puhumme ihmisistä, ja tässä tulee outo kulma, millä me näitä käsittelemme. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Juha Mäenpää: Me puhumme verotuksesta!] 

Perussuomalaisilla on liian usein argumentti siitä, että tänne tullaan laiskottelemaan, löhöämään, käyttämään meidän sosiaaliturvaamme, hyväksikäytetään sitä, ihmiset laiskottelevat, ja sitten seuraavassa vaiheessa kun tulee keskustelutilanne, te toteatte, että nämä maahanmuuttajat vievät myöskin työpaikat meiltä suomalaisilta. Eli meillä on ongelma, ja halpatyöpaikoista puhutte usein tässä tilanteessa ja niin edelleen. [Arja Juvosen välihuuto] Ollaan laiskoja ja viedään työpaikat. Ei sillä ole merkitystä, mikä on se argumentti sinänsä, kun se taustaoletus on se, että joku on ulkomaalainen ja sitä on vastustettava. Tämä tekee vaikeaksi keskustelun täällä, kun me emme voi sitä rationaalisilla argumenteilla tehdä, [Leena Meren välihuuto] niin kuin me täällä yritämme tätä perustella. 

Valitettavasti, puhemies, jouduin tällaisen puheenvuoron käyttämään vain sen takia, että tulee paha mieli tästä keskustelusta.