Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys kansaneläkelain muuttamisesta niin, että Suomessa jatkossa kansaneläkettä saataisiin enää vain silloin, kun asutaan Suomessa. Tämä esitys tarkoittaisi käytännössä sitä, että Suomen valtio katsoisi, että julkisen talouden vakauttaminen, kuten hallituksen esityksessä ja valiokunnan mietinnössäkin todetaan, perustuu nimenomaan vuosille 25—28 vahvistettuun julkisen talouden suunnitelmaan, jolla tavoitellaan 38 miljoonan euron vuosittaista valtiontalouden säästöä. Tämän esityksen mukaan siis taustalla olisi se, että katsottaisiin, että kansaneläke on sosiaaliturva-asetuksen mukainen minimisosiaaliturvaetuus, joka voitaisiin jättää maksamatta toiseen EU-maahan. Tämä esitys mukailee siis niitä käytänteitä, jotka Ruotsissa ja Virossa on kansaneläkettä koskien, sillä siellä kansaneläkkeeseen rinnastettavat eläkkeet on katsottu sosiaaliturva-asetuksen mukaisiksi vähimmäiseläkkeiksi, jotka laskettaisiin kansallisen lainsäädännön perusteella ja joita ei maksettaisi ulkomaille.
Hallituksen perusteluissa on tähdätty siihen, että nimenomaan tämän sosiaaliturva-asetuksen nykyinen oikeustila on sen verran epäselvä, että tässä pystyttäisiin toimimaan niin kuin Ruotsissa on toimittu. Eli taustalla ja perusteena on tämä aikoinaan EU-tuomioistuimessa ratkaistu tapaus, jossa käytännössä ollaan tilanteessa, että asiassa C-189/16 Zaniewicz-Dybeck tuomioistuimen päätöksen kautta tuomioistuin katsoi, että Ruotsin sosiaalivakuutuskaaren mukainen takuueläke oli sosiaaliturva-asetuksen 58 artiklan mukainen vähimmäisetuus. Ennen Ruotsissa tulkinta oli se, että takuueläkettä koskevaa ulkomaille maksua oli ajateltu niin, että Ruotsin takuueläke ei olisi asetuksen mukainen vähimmäisetuus, joten silloin aikaisemmin Ruotsissa ajateltiin, että takuueläke pitää maksaa myös ulkomailla asuville, EU-maissa asuville eläkeläisille. Kun tämä tulkinta tuli, niin Ruotsi vuoden 23 alussa sitten lakkautti sosiaaliturva-asetuksen sovellettavissa maissa asuvien takuueläkkeet.
Arvoisa puhemies! Tähän historiaan me vetoamme, ja nyt kannattaa hiukan pysähtyä miettimään, mitä ollaan tekemässä. Ensinnäkin, niin kuin valiokunnan mietintö toteaa — eli myöskin sosiaali- ja terveysvaliokunta on todennut tässä omassa mietinnössään aivan selkeästi —, Suomessa on aikaisemmin katsottu, että kansaneläke on sosiaaliturva-asetuksen mukainen eläke-etuus, jonka laskemiseen sovelletaan asetuksen 52 artiklan määräyksiä eläkkeiden laskennasta ja joka asetuksen perusteella voidaan viedä maasta toiseen. Siis nimenomaan aikaisemmin katsottiin, että tämä kansaneläke ei ole vähimmäisetuus ja se pitää maksaa toisiin maihin. Nyt hallituksen esityksessä lähdetään siitä, että tämä aikaisempi oikeuskäytäntö ja tulkinta, joka meillä oli, ei olisi enää voimassa tämän äskeisen Ruotsin esimerkin vuoksi, koska Ruotsissakin takuueläke on tehty näin. Nyt tässä uudessa esityksessä katsottaisiin, että sosiaaliturva-asetuksen 58 artiklan mukaisena vähimmäisetuutena voitaisiin pitää kansaneläkettä, ja on hyvin vakava kysymys se, voiko Suomessa olla vähimmäisetuutena sosiaaliturva-asetuksen mukaisesti perustoimeentulon näkökulmasta kaikkein matalin eläke-etuus — eli käytännössä on ajateltu, että se olisi takuueläke — mutta samaan aikaan tässä nyt ajatellaan, että myös kansaneläke olisi sitä. Minä olen hyvin huolissani siitä, kuinka helpolla valtavassa budjettilakipaineessa menevät tärkeät asiat eteenpäin.
Tässä on kysymys siis siitä, että me nyt tulkitsemme, että käytännössä sosiaaliturva-asetuksen mukainen vähimmäisetuus olisi myöskin kansaneläke. Valiokunnan mietinnössä todetaan, että sosiaaliturva-asetuksen mukaisen vähimmäisetuuden osalta Suomessa on pitkä perinne siitä, että se on perusturvan näkökulmasta nimenomaan takuueläke, ja tämä takuueläke on myöskin ilmoitettu, että se on meidän sosiaaliturva-asetuksen mukainen vähimmäisetuus. Mutta, arvoisa puhemies, nyt me siis tulkitsemme, että näin ei enää olisikaan, vaan meillä olisi vähimmäisetuutena sekä takuueläke että kansaneläke. Tässä unohtuu se, että kansaneläke itse asiassa suhteutetaan nimenomaan siihen, että pientä työeläkettä saavilla on ollut mahdollisuus saada kompensointia kansaneläkkeen puolelta. Näyttääkin siltä, että tämä pitkäaikainen suomalainen perinne sosiaalihistoriassa viittaisi siihen, että kansaneläke ei ole vähimmäisetuus, vaan sillä kompensoidaan nimenomaan sitä pientä työeläkettä. Kun aikoinaan säädettiin takuueläkkeestä, sillähän paikattiin sitä lovea, että Suomessa ei ole tätä matalinta eläkettä, joka antaa turvan ihan jokaiselle siitä huolimatta, minkälainen työhistoria on.
Me olemme kyllä, edustajat, aikalaisessa tilanteessa, jos näin heppoisin keinoin me otamme käyttöön tämän uuden tulkinnan, ja, arvoisa puhemies, tämä on todella iso kysymys siitä, ollaanko me nyt EU-oikeudellisilla vesillä. Miksi nostan tämän asian esiin, niin kannattaa todella vakavasti kuulla, mitä perustuslakivaliokunta sanoi sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Sosiaali... terveys... tuo... — Anteeksi, vähän pätkii, kun me olemme tässä kahdeksalta olleet jo liikkeellä, ja kello taitaa olla... [Aino-Kaisa Pekonen: Yhdeksän! — Kim Berg: Yhdeksän!] — Niin, lähes yhdeksän kohta, eli työpäivillä on kuitenkin ollut jonkin verran pituutta. Tässä taitaa 13 tuntia tulla kohta täyteen, mutta yritän saada vielä tämän keskeisimmän sanottua. — Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan on syytä varmistaa huolellisesti hallituksen esityksessä EU-oikeudesta esitetyn tulkinnan oikeellisuus. EU-oikeudesta perustuslakivaliokunta toteaa, mitä mekin muuten myös tässä mietinnössämme lainaamme, näin... — Hetkinen, kun saan sen paikan löydettyä. — Eli perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan, ettei sen käsityksen mukaan kuitenkaan ole täysin selvää, salliiko tuomio C189/16, josta siis äsken puhuin, kansaneläkelain muuttamista hallituksen esityksessä ehdotetulla tavalla. Selvää ei lausunnon mukaan ole myöskään se, onko ehdotettu sääntely sopusoinnussa EU-oikeuden kanssa.
Arvoisa puhemies! Tämä on todella iso asia, käsitelläänkö semmoista esitystä, joka on EU-oikeuden mukainen vai EU-oikeuden vastainen. Kun perustuslakivaliokunta tätä selvitti, he totesivat, että ei ole selvää, että tämä on EU-oikeuden kanssa sopusoinnussa. Meidän tehtäväksemme tuli tämä selvittää. No, nyt alkuun totean, että ensinnäkin se, onko Suomessa mahdollista, että takuueläke ja kansaneläke olisivat molemmat tällaista sosiaaliturva-asetuksen mukaista vähimmäisturvaa, jota ei tarvitsisi maksaa ulkomaille, on jo iso kysymys. Voidaanko me siis riistää ihmisiltä pois kansaneläke, jonka he kuvittelevat [Puhemies koputtaa] ansainneensa elämässä, sen pohjalta, että tämä olisi EU-oikeuden mukaista? Tästä meillä on nyt valiokunnassa eri käsitys. Me olemme kuulleet kahta asiantuntijaa, ja kohta käyn nämä lausunnot läpi, minkälaiset lausunnot saimme. Tämä on siis kiistanalainen asia, ja tämä on erittäin vakava asia, että näin kiistanalaisessa asiassa emme voi olla nyt varmoja, ollaanko me käsittelemässä tänään tässä illassa EU-oikeudellisesti sopivaa esitystä vai sen vastaista esitystä. [Aino-Kaisa Pekonen: Hyvä puheenvuoro!]
Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:Kiitoksia. — Edustaja Holopainen.