Arvoisa herra puhemies! Olen iloinen ja ylpeä siitä, että eläinten hyvinvointilaki on vihdoin saatu maaliin. Se on saatu maaliin yksimielisenä itse mietinnön osalta. Lausumista sitten meillä on vastalause.
Tämän lain tarkoitus on se, että koska eläinsuojelulaki on vanhentunut, haluamme muuttaa tämän lain kokonaisvaltaisemmin eläinten hyvinvointia edistäväksi eläinten hyvinvointilaiksi. Siinä otetaan paremmin huomioon eläinten keskeiset käyttäytymistarpeet. Lain tarkoituksena on myös eläinten kunnioituksen lisääminen, missä taustalla on ajatus eläinten itseisarvosta.
Eläinten pidosta: Uuden lain mukaan tuotantoeläimenä taikka seura- ja harrastuseläimenä voidaan pitää vain sellaisia eläimiä, joiden hoito ja pito on mahdollista järjestää lain vaatimusten mukaisesti. Lain liitteessä on luettelo eläimistä, joita voidaan pitää tuotantoeläiminä tai sirkuksissa ja kiertävissä eläinnäyttelyissä, eli niin sanottu positiivilista. Listaus perustuu Suomessa tällä hetkellä tuotantoeläiminä pidettäviin lajeihin, ja valiokunta katsoi, että pitää seurata vesipuhvelimaidontuotantoasiaa, miten sen tulevaisuus sitten on.
Eläimille tehtävät toimenpiteet ja käsittelyssä käytettävät välineet: Eläimille tehtävien kivuliaiden toimenpiteiden yhteydessä tulee jatkossa käyttää kivunlievitystä. Eläimelle saa tehdä leikkauksen tai muun kipua aiheuttavan toimenpiteen vain, jos se on tarpeen eläinyksilön hyvinvoinnin turvaamiseksi. Sekä tarpeellisista että kielletyistä toimenpiteistä voidaan säätää tarkemmin asetuksella. Eläimen hoidossa ja käsittelyssä käytettäville välineille asetettavista vaatimuksista ja välineiden turvallisuudesta säädettiin aiempaa tarkemmin. Laissa kielletään tarpeetonta kipua aiheuttavien välineiden, esim. sähkö- ja piikkipantojen, markkinointi, valmistus, maahantuonti, luovutus, käyttö ja hallussapito.
Eläinten hoidosta, ruokinnasta ja juotosta: Nisäkkäiden ja lintujen pysyvissä pitopaikoissa on oltava jatkuvasti vettä eläimen saatavilla. Tästä on mahdollista poiketa esimerkiksi sääolosuhteiden vuoksi, mutta tällöin vettä on tarjottava eläimille riittävän usein.
Eläinjalostuksesta: Sitä koskevaa säätelyä tarkennetaan ja selkeytetään nykyisestä. Koirien ja kissojen jalostuksen valvontaa tehostetaan säätämällä eläinlääkäreille ilmoitusvelvollisuus sellaisista perinnöllisistä sairauksista ja vioista, joista aiheutuu rajoituksia eläimen jalostuskäyttöön.
Kotieläintuotannon toimintaedellytysten turvaamisesta: Tuotannon eettisyys ja eläinten hyvinvointi ovat merkittäviä kotieläintuotannon vastuullisuustekijöitä myös kuluttajien näkemyksen mukaan. Kansainvälisessä kilpailussa tuottajat eivät kuitenkaan voi itse vaikuttaa hintoihin. Siksi tuotantoeläinten hyvinvointia koskevat parannukset on tärkeää toteuttaa siten pitkäjänteisesti, etteivät ne johda elintarvikkeiden tuonnin kasvuun maista, joissa eläinten hyvinvointi on alhaisemmalla tasolla, eli ei tapahdu niin sanottua hyvinvointivuotoa.
Uusien parsinavetoiden rakentaminen kielletään lain tullessa voimaan. Toiminnassa olevien parsinavetoiden käyttöä voidaan jatkaa, mutta niissä olevien parsipaikkojen määrää ei voi enää lisätä. Parsinavetoissa pidettävien lehmien on päästävä jaloittelemaan aiemman 60 päivän sijaan 90 päivänä vuodessa. Hevosten ja lihanautojen pito jatkuvasti kytkettynä kielletään vuoden 28 alusta lukien.
Porsitus- ja tiineytyshäkit: Uusien kiinteärakenteisten porsitushäkkien käyttöönotto kielletään lain tullessa voimaan. Emakoiden tiineytyshäkkien pitkäaikaisesta käytöstä luovutaan vuoden 35 alusta lukien. Porsaiden kirurginen kastraatio kielletään kokonaan vuoden 35 alusta lukien. Vuoden 27 alusta alkaen kirurgisen kastraation yhteydessä on annettava paikallispuudutus nykyisen tulehduskipulääkkeen lisäksi. Suomi on edelläkävijä kieltäessään kirurgisen kastraation. Kirurgisen kastraation kielto aiheuttaa muutoksia kotieläintilojen lisäksi koko elintarviketeollisuudessa ja erityisesti teurastamoissa. Tämän vuoksi erityisesti kirurgisen kastraation kieltoon liittyy riski hyvinvointivuodosta ja pitkä siirtymäaika on tarpeen. Lisäksi on tarpeen huolehtia, että teurastamoissa pystytään suorittamaan tarvittavat investoinnit ja niitä tuetaan, samoin kuin eläinten hyvinvointikorvauksella toimintaa sikaloissa.
Lemmikkieläimet: Koirien ja kissojen pentutehtailuun ja -kauppaan puututaan kieltämällä alle puolivuotiaiden pentujen tuonti Suomeen, jos tarkoituksena on myydä pentu eteenpäin neljän kuukauden kuluessa tuonnista.
Kansalaisaloite Kissakriisi hallintaan ja kissojen lisääntymisen hallinta: Kansalaisaloitteessa ehdotettiin kissojen hallitsemattoman lisääntymisen kieltämistä lailla. Tämä toteutuu, kun hyvinvointilaissa säädetään eläinten omistajan yleisestä velvollisuudesta estää pitämiensä nisäkkäiden hallitsematon lisääntyminen. Kissoja koskevassa kansalaisaloitteessa ehdotettiin myös, että kaikki kissat tulee tunnistusmerkitä ja rekisteröidä. Laki eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä on tullut voimaan jo 1.1.22. Lain nojalla on säädetty jo koirien rekisteröinnistä, ja kissojen rekisteröintiä koskevan asetuksen valmistelusta on linjattu siten, että rekisteröintipakko tulisi voimaan vuoden 26 alusta.
Eläinkilpailut, joissa eläin voi joutua alttiiksi kohtuuttomalle rasitukselle tai muulle kivulle tai kärsimykselle, ovat ilmoituksenvaraisia. Eläinten hyvinvointia vaarantavia kilpailuja tai näyttelyitä ei saa järjestää. Kilpailuihin nimettävän kilpailueläinlääkärin tehtäviä täsmennetään. Eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi kilpailujen järjestämisestä säädetään tarkemmin. Kilpailueläinlääkärillä on velvollisuus ilmoittaa eläinten hyvinvointia vaarantavista havainnoista kilpailun järjestäjälle ja valvontaviranomaiselle.
Luonnonvaraisten eläinten hoitolatoiminnan harjoittaminen on jatkossa ilmoituksenvaraista, mikä mahdollistaa toiminnan tehokkaamman valvonnan. Lisäksi säädetään kunnan velvollisuudesta huolehtia eläinlääkärin vastaanotolle tuotujen eläinten lopetuksesta.
Eläinten lopetusta koskevat vaatimukset: Eläinten lopetusta ja teurastusta koskeviin vaatimuksiin esitettiin hallituksen esityksessä muutoksia, jotka eivät kaikilta osin toteudu. Perustuslakivaliokunta katsoi, että teurastusta koskevista säännöksistä tulee mahdollistaa nykyisen kaltainen poikkeus uskonnollisista syistä noudatettavalle erityiselle teurastustavalle. Valiokunta palautti voimassa olevan eläinsuojelulain mukaisen säännöksen lakiin. Edellytyksenä on, että verenlasku aloitetaan samanaikaisesti eläimen tainnuttamisen kanssa, ja teurastuksen tulee tapahtua teurastuseläinlääkärin läsnä ollessa.
Eläinten hyvinvointilain säätämisen yhteydessä muutetaan myös kalastuslakia, johon lisätään säännökset saaliiksi otettujen ja syöttinä käytettävien kalojen ja rapujen lopettamisesta.
Vielä hallinnon ja valvonnan tehostamisesta: Eläinten hyvinvointiin liittyvät tehtävät jakautuvat usealle valtion ja kuntien viranomaiselle, joista keskeisiä ovat Ruokavirasto, aluehallintovirastot sekä kunnan eläinlääkärit. Hallinnon ja valvonnan tehostamiseksi säädetään muun muassa Tullin toimivaltuuksista ja Tullin ja poliisin kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja viranomaisten välisestä tietojenvaihdosta nykyistä kattavammin. Lisäksi säädetään valvojan oikeudesta käyttää ulkopuolista asiantuntijaa ja avustajaa.
Vielä katsoimme, että eläinasiavaltuutetun viran vakinaistamista tulisi selvittää.
Voimaantulosta: lain ehdotetaan tulevan voimaan vuoden 24 alusta. — Kiitoksia valiokunnalle.
Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Myllykoski poissa. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.