Arvoisa puhemies! Todellakin, muovi ei kuulu luontoon. Täällä on käyty hyvää keskustelua kansalaisaloitteesta, ja on todettava tässä, että muovit todellakin muodostavat vakavan uhan maailman vesistöille, luonnolle ja mahdollisesti myös ihmisille sen takia, että muovit ovat niin yleisiä ja ennen kaikkea muovit ovat pitkäikäisiä. Me todella tarvitsemme monipuolisia, vaikuttavia toimia sen ehkäisemiseksi, että mikromuovi valuu luontoon ja myös ravintoketjuumme. 40 tonnia mikromuovia tulee vuosittain Itämereen, ja se on todella mittava määrä.
Kannatan lämpimästi kansalaisaloitetta. Kysyin mikromuovin kieltämisestä kosmetiikassa ympäristöministeri Tiilikaiselta viime eduskuntakaudella. Silloin hän totesi, että ei kansallisia toimia ollut siinä vaiheessa tulossa. Tiilikainen totesi, että hän edistää vahvasti toimia EU:n tasolla, ja hän totesi, että hän tarttuu myöskin kansallisesti asioihin ja ryhtyy tekemään muovitiekarttaa. Siitä kiitokset hänelle — tuo tiekartta on erittäin ansiokas, ja nykyisen hallituksen on sitä vietävä eteenpäin. Mutta itse vastasin Tiilikaisen vastaukseen, että Suomen ei pidä olla perässähiihtäjä vaan edelläkävijä. Todellakin kannatin jo silloin sitä, että tehtäisiin erillinen kielto myöskin Suomessa mikromuovin osalta kosmetiikassa. Ja pidän nyt tärkeänä, että tämä lainsäädäntö tehdään.
Täällä edustaja Multala erinomaisesti nosti esille sen, että ympäristövaliokunta voisi laajemminkin katsoa tätä mikromuoviasiaa, voisi katsoa sitä tutkimusta, onko riittävästi tutkimusta Suomesta, EU:n tasolla. Tässä kannattaa tehdä laajaa kansainvälistä yhteistyötä. Varmasti lähetämme terveiset budjettiriiheen, että t&k-panostukset tulevat sille tasolle, minkä yhdessä ennen vaaleja kaikki puolueet totesivat. Täällä onkin ympäristövaliokunnan jäseniä, niin että toivon, että tästä koppi todellakin otetaan. Nyt on varmasti aikaa asiaa käsitellä.
Arvoisa puhemies! Kun kysyin mikromuovista kyselytunnilla, silloinen valtiovarainministeri Petteri Orpo totesi, että hän on aloittanut valtiovarainministeriössä selvityksen mahdollisesta mikromuoviverosta. Samaan aikaan komissiossa esimerkiksi EU:n tasolla oli Katainen nostanut mikromuoviasian esille. Käsittääkseni valtiovarainministeriössä tässä selvitystyötä on tehty. Ymmärrän vanhana verojaoston jäsenenä, että tämä ei ole helppo asia, mutta toivon, että myöskin tätä pohdittaisiin. Meidän pitää verottaa sitä, mitä me haluamme vähemmän, ja mikromuovi on juuri sellainen. Toivoisinkin, että hallituksen osalta täällä joku olisi vastaamassa tai jollakin tavalla saisimme hallituksen kannat tähän asiaan. Onko mahdollista, että hallitus edistäisi muoviveroa? Sehän on siinä muovitiekartassa mainittu yhtenä toimenpiteenä.
Tiedän myöskin, että viime kaudella aloitettiin muovipakkausten panttijärjestelmän pilotointi. Käsittääkseni se on vielä käynnissä, enkä tiedä — ainakaan julkisuuteen ei ole tullut päätöksiä — miten tässä aiotaan edetä. Toivon, että tähänkin eduskunta saa vastauksen ympäristöministeriltä tai koko hallitukselta.
Uskoisin, että muovivero voisi osaltaan myöskin ohjata kulutusta kohti kotimaisia biopohjaisia ratkaisuja ja tukisi sitä kautta myös kotimaista biotaloutta. Uskon, että tietoisuus muovin haitoista on levinnyt nopeasti, ja ehkä tällaista tukea verotukselle voisi löytyä.
Mutta, puhemies, kun täällä on puhuttu muovista, niin on hyvä todeta, että muovi on edelleen tärkeä osa meidän arkeamme — ruokahuollossa, terveydenhuollossa, monessa tehtävässä meidän arjessamme muoville ei ole löytynyt korvaavaa materiaalia. Tutkimusta tehdään ja tuotekehittelyä, mutta tarkoitus ei todellakaan ole eduskunnan kieltää muovia, vaan tehdä toimia, ettei muovi valu sinne luontoon, ja tämä on todella tärkeää todeta. On myös todettava, että Suomi kulkee muovinkierrätyksen etujoukoissa, etulinjassa, sillä jo neljännes muovipakkauksista Suomessa menee kiertoon eikä Suomessa saa enää viedä muovia kaatopaikalle. Silti meillä on todella paljon tehtävää esimerkiksi tässä muovinkierrätyksessä. Helsingin kaupungin keskustassakaan kaikissa taloyhtiöissä ei ole esimerkiksi erillistä muovinlajittelua, eli tässä täytyy tehdä jotain.
Olen erittäin tyytyväinen siitä, että edellisen hallituksen aikana meillä oli aktiivinen ympäristöministeri ja EU:n tasolla myöskin tapahtui, eli EU:n päätöksen myötä esimerkiksi kertakäyttöiset muoviset ruokailuvälineet, pumpulipuikot, pillit ja juomasekoittimet on kielletty vuodesta 2021 alkaen, ja tämä on erittäin tärkeä asia.
Puhemies, haluan nostaa esille sen asian, mikä ehkä tässä keskustelussa ei ole vielä vahvasti tullut esiin: me tarvitsemme käyttötavan muutosta. Kun me puhumme muovista, niin noin 95 prosenttia käytetystä muovista on sellaista, joka käytetään vain kerran ja sitten heitetään pois. Eli jos johonkin täytyy tarttua, se on tämä kertakäyttökulttuuri ja se, että me saisimme materiaalit kiertämään. Kiertotalous oli pääministeri Sipilän hallituksen yksi vahva hanke, osa kärkihanketta, ja toivon, että ympäristövaliokunta myöskin katsoisi, tekeekö tämä hallitus, tekeekö koko Suomi riittävästi sen eteen, että kiertotaloutta vauhdittaisimme. Tietenkin toivon, että katsotte myöskin tätä kertakäyttömuoviasiaa, mitä sen osalta voisimme tehdä.
Puhemies, totean sen, että on tärkeää, että EU:n tasolla tehdään, on tärkeää, että globaalisti tehdään — tämä muovi on globaali ongelma, ja Euroopan unionin pitää olla tässä myöskin edelläkävijä. Pidän erityisen hyvänä sitä, että Euroopan kemikaalivirasto selvittää parhaillaan vaihtoehtoja tuotteisiin lisätyn mikromuovin käytölle, ja komissio todellakin hakee keinoja muovia sisältävien tuotteiden, kuten tekstiilien, maalien ja autonrenkaiden kulumisesta aiheutuvien mikromuovipäästöjen rajoittamiseen. Tämä on juuri se työ, mitä meidän täytyy tehdä.
Ihan lopuksi vahvana kansanterveyden edistäjänä haluan sanoa sen, että jokainen meistä voi tehdä jotakin. Kyllä täytyy sanoa, että kun tiedämme, miten vaarallista tupakka on — vielä kerran, vaikka täällä edustaja Kiuru hyvin totesi sen: tupakka ei ole pelkästään vaarallista poltettaessa, vaan sillä, minne tupakan tumppaa, on iso merkitys. Kun tupakka tumpataan luontoon, niin 4 miljardia tumppia vuosittain tulee Suomen luontoon, 680 000 kiloa jätettä, ja kun katsotaan rannikkokaupunkien jätteitä, niin jätteestä 30—40 prosenttia tulee tupakasta. Ihan viimeisenä totean sen, että tätäkin me voisimme eduskunnassa katsoa — onko jotakin, jolla me voisimme kannustaa ja vähentää tätä roskaamista? Kun kierrämme Euroopassa tai ympäri maailmaa, me näemme maita, joissa roskaaminen on paljon vähäisempää, ja siinä mielessä toivon, että tätä asiaa katsotaan.
Ja ihan viimeisenä totean sen, että meillä todellakin on vielä hyvin vähän tietoa mikromuovin vaikutuksesta, ennen kaikkea siitä, miten se vaikuttaa ihmisten terveyteen tänä päivänä ja tulevaisuudessa. Se on asia, josta toivon todellakin, että saataisiin paljon tutkimusta. Viimeisenä totean, että opetusministerinä aloitin Itämeren yhteistutkimuksen Itämeren rantavaltioiden osalta, ja toivon, että nykyinen opetusministeri voisi katsoa, mitä EU-tasolla opetusministerit ja tutkimuslaitokset voisivat tämän osalta tehdä.