Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä on siis kyse soveltamisasetuksesta siihen, että terveydenhuollossa säädetyistä kiireettömän hoidon määräajoista voitaisiin luopua tietyin edellytyksin. Ne edellytykset ovat olleet tässä keskustelussa vähemmän esillä, joten ajattelin, että on hyvä vielä kerrata.
Tämä esitys, mikä on nyt ollut käsittelyssä, koskee vain Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin aluetta. Tässä esityksessä ei ole ollenkaan perusterveydenhuolto mukana, ei suun terveydenhuolto perusterveydenhuollossa ja niin edespäin. Tässä on kysymys erikoissairaanhoidosta. Kun me sitten tätä kokonaisuutta katsomme, niin hoidon tarpeen arvioinnin määräajoista ei voi luopua — ei voi luopua. Hoitotakuusta saa luopua korkeintaan kahden viikon päähän ennakoidun tarpeen mukaisesti, ja hoito on järjestettävä joka tapauksessa kohtuullisessa ajassa potilaan terveydentilan ja sairauden ennakoitu kehitys huomioon ottaen, joten tiukkaa tämä on jatkossakin.
Edustaja Guzenina hyvin kysyi, että eikö ole hyvä, että nyt on näin tiukka linja. Tämä linja on todella tiukka verrattuna siihen linjaan, joka me keväällä otettiin. Keväällä arvioitiin, että määräajoista täytyisi poiketa vielä enemmän, ja nyt on otettu tiukka linja, ja sitä sitten, jos tarve vaatii, joudumme löysyttämään enemmän.
Tällä hetkellä tilanne on se, että HUSin alueen potilaita hoidetaan jo muissa sairaanhoitopiireissä, ja me joudumme siksi näistä määräajoista poikkeamaan, jotta tämä paine saadaan nyt kohdistumaan niin, että ikävä kyllä resursseja joudutaan nyt käyttämään sairaanhoitopiirin alueella myöskin sitten yli alojen.
Perustuslakivaliokunta aivan oikein huomioi, kun arvioi välttämättömyyttä, sen, onko kaikilla erikoisaloilla samanlainen tilanne kuin toisilla. Ylipäätään lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden osalta hoitotakuu on lyhyempi eli kolme kuukautta hoidon tarpeen arvioinnista. Tässä tapauksessa tämä esitys on, että asetus tulee kumota siltä osin kuin se koskee lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita, eli käytännössä soveltamisasetuksesta tulee poistaa viittaukset 53 §:n mainitsemiseen. Muilta osin asetusta ei kumota. Me teemme nämä päätökset vielä tänään valtioneuvostossa ylimääräisessä kokouksessa, kuten eduskunta tässä on linjannutkin.
No sitten on kysytty, miksi ei lähdetty rajaamaan tiettyä palvelua pois tästä soveltamis-alasta erikoissairaanhoidon sisällä. Se on vaativa laji nimenomaan siksi, minkälainen toimivalta hallituksella tässä olisi. Täällä otettiin kantaa siihen, ja esimerkiksi edustaja Rantanen nosti muitakin ryhmiä esiin. Meillä on haavoittuvien ryhmien, kuten esimerkiksi ikäihmisten ja vammaisten, palveluihin liittyvät tietyt erikoisalat, joissa hoitoonpääsy on jo reilusti viivästynyt, ja tätä keskustelua kyllä käytiin. Minusta on ansiokasta, että eduskunta sitten totesi, että tämä perusteluvelvollisuus, joka on valtioneuvostolla, voidaan täällä katsoa niin, että on päätetty poiketa nyt lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin liittyen. Eli tältä osin on todettava, että kuntaa ja sairaanhoitopiiriä sitoo siis välttämättömyysedellytys, kun se arvioi määräajoista luopumista, ja joka tapauksessa haavoittuvien ryhmien palveluiden toteutuminen tulee vielä erikseen mainita ja arvioida näiden muidenkin ryhmien kohdalta.
Näin sitten olen tullut siihen johtopäätökseen, kun Lindén kysyi, mitä tästä seuraa, että uskon, että me pärjäämme tällä kyllä järjestelmän näkökulmasta. Tämä on tärkeää sekä yksilön kannalta että ylipäätään sen kannalta, että me tunnustetaan, että meillä on näitä haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä.
Tältä osin lopputuloksena toteaisin, että lähdetään nyt tällä liikkeelle, tehdään avaus tähän suuntaan, mutta tämä on kyllä, hyvä eduskunta, sellainen asia, että meillä ei ole varaa näistä hoidon ajoista kovin paljon tinkiä. Se aiheuttaa valtavan tarpeen palveluiden näkökulmasta hoitoonpääsyyn, ja olen tässä halunnut kyllä olla aika tiukalla kannalla, ja me arvioimme jokaisen välttämättömyyden hyvin tarkasti jatkossakin. Mutta kohta kuullaan, kuinka vaikea tämä tautitilanne on, kun käsitellään seuraavaa kohtaa, ja voi olla, että tässäkin joudumme tekemään vielä rankempia esityksiä.