Arvoisa herra puhemies! Hallituksen perustama lakkotyöryhmä on tänään jättänyt esityksen, jolla puututaan rajulla tavalla työntekijöiden lakko-oikeuteen. Ennakkotietojen perusteella näyttää siltä, että aidon kolmikantavalmistelun sijasta elinkeinoelämä on päässyt sanelemaan jopa hallitusohjelman linjauksia rajumpia heikennyksiä työntekijöiden oikeuksiin. Suomessa kuitenkin useimmat työntekijöille kuuluvat oikeudet ja aikoinaan myös yleinen ja yhtäläinen äänioikeus on saavutettu lakkojen kautta. Mitä se kertoo tämän hallituksen työmarkkinapolitiikasta, että aivan ensi töiksi lähdetään kiireellä rajoittamaan poliittisia lakkoja ja kansalaisyhteiskunnan oikeutta osoittaa mieltään? Onko teidän ajattelunne tässä se, että nämä heikennykset ovat niin valtavan epäsuosittuja työntekijöiden keskuudessa, ettei niitä muuten saada läpi, ministeri Satonen? 

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on hyvä ymmärtää, mikä tämän lakko-oikeuden keskeinen periaate on. Se on se, että voidaan lakkoilla omien työehtojen puolesta. Siihen ei tulla millään tavalla koskemaan. [Hälinää] Nämä esitykset, jotka tänään on tuotu, jotka ovat siis täysin hallitusohjelman linjausten mukaisia — joihin muuten jättivät eriävän mielipiteen ilmeisesti sekä palkansaajapuoli että työnantajapuoli, eli ilmeisesti ehdotus on aika lailla kohdallaan, kun se ei kumpaakaan osapuolta miellytä [Naurua perussuomalaisten ryhmästä — Krista Kiurun välihuuto] — nämä ehdotukset tulevat koskemaan 5—10:tä prosenttia lakkopäivistä. Ja kun täällä on monessa yhteydessä puhuttu esimerkiksi Ruotsin-mallista, niin haluan sanoa jälleen kerran tästä Ruotsin-mallista, että meillä esimerkiksi tämä poliittinen lakko rajataan nyt 24 tuntiin, kun Ruotsissa oikeuskäytäntö on käytännössä rajannut sen 1—2 tunnin mittaisiin lakkoihin. Eli tämä on hyvin linjassa sen kanssa. 

Kiitos, arvoisa puhemies! Te puhutte täällä paljon muiden Pohjoismaiden malleista, Ruotsin-mallista, mutta te poimitte valitettavasti rusinoita pullista. Jos Suomessa halutaan edistää työrauhaa ja vähentää lakkojen määrää, niin tarvitaan enemmän luottamusta ja vahvempaa asemaa henkilöstölle, kuten siellä muissa Pohjoismaissa, joihin vertaatte meitä. [Sebastian Tynkkynen: Entäs hoitajien pakkolaki?] Te ette kuitenkaan ole tuomassa mitään myönteistä muualta, vaan te valikoitte näitä heikennyksiä eri maista. Ja lopputuloksena Suomen työmarkkinajärjestelmä erkanee muista Pohjoismaista ja siirtyy enemmän itäeurooppalaiseen suuntaan, eli aivan päinvastoin kuin mitä te väitätte. Ministeri Satonen, uskotteko te, että näillä linjauksilla työrauha säilyy ja lakot todella vähenevät? Vai näettekö riskinä, että ajatte päinvastoin työmarkkinat kaaokseen näillä yksipuolisilla heikennyksillä? 

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessähän keskeistä on se, että tukilakoille saadaan pelisäännöt. Nyt meillä on ollut tilanteita, joissa yksittäinen varsin pienikin työriita on johtanut esimerkiksi siihen, että satamat on suljettu, ja tällainen ei ole enää jatkossa mahdollista. Myötätuntolakot ovat toki mahdollisia, mutta niiden pitää liittyä siihen työriitaan ja niiden pitää olla mittaluokaltaan sellaisia, että ne ovat kohtuullisia. 

Mitä sitten tulee laajemmin tähän yhteistyökykyyn, [Niina Malmin välihuuto] vientivetoinen palkkamalli on tässä keskeisin asia. Siitä on kutsuttu neuvottelu, johon kaikki ne osapuolet on kutsuttu, jotka Suomessa työehtosopimuksia tekevät, aivan samaan tapaan kuin Ruotsissa tehtiin 25 vuotta sitten, ja siellä löydettiin yhteinen tie. Uskon ja toivon, että se löytyy myös Suomessa. Ja siinä yhteydessä voidaan sitten keskustella vähän laajemminkin asioista mutta vain ja ainoastaan siihen työmarkkinamalliin liittyen.